Vielä kerran, vielä viimeinen rynnäkkö!

[Janne]

Yritetään vielä kärsivällisesti

Vaikka palstan "keskustelussa" näyttää olevan kyse inttämisestä ja samanmielisten uskonvahvistuksesta, koetan vielä perustella mielipidettäni.

Pointtini on, että mikään nykyisistä Mestis-seuroista ei kestä taloudellisesti liigaannousua eikä edes nousun tavoittelua. Jos jaksat tutustua tosiasioihin, huomaat, että näin todella on. Kymmenen divariseuraa oli konkurssin partaalla vuosi sitten, kun Kärppien nousupyrkimys kuumensi taloutta kaikissa divariseuroissa.

Mestis-uudistuksen urheilullinen vaikutus on ollut myönteinen päinvastoin kuin väität. Kun joukkueisiin ei ole värvätty kolmekymppisiä liigajyriä ja ulkomaalaisvahvistuksia liigakypsyyden saavuttamiseksi, sarjasta on tullut nuorten joukkueiden haasteellinen kilpasarja. Ei ihme, että pelaajat ja valmentajat - siis urheilijat - kannattavat nykyjärjestelmää eivätkä paluuta vanhaan. Kehotan tutustumaan sanomalehti Pohjalaisen artikkeliin, jossa on haastateltu valtaosaa Mestis-valmentajista.

Mestis on ollut myös katsojien kannalta hieno uudistus varsinkin niissä kaupungeissa, joissa jääkiekon katsojat eivät ole joutuneet seuranjohdon vuosikausia kestäneen katteettoman liigajurnutuksen uhreiksi.

Paluu vanhaan olisi sairasta, koska nykyjärjestelmä on terve. Mestis merkitsee ainutlaatuista mahdollisuutta rakentaa jääkiekon toinen kansallinen kilpasarja ilman konkursseja.

Totta kai myös yleisö kiinnostuu Mestiksen mestaruudesta. Eihän liigastakaan voi nousta mihinkään, mutta yleisöä riittää. Miksi Mestiksessä vain nousu kiinnostaisi tai tarjoaisi yllätyksen mahdollisuuden?

 

[Janne]

Sorry, tämä meni ensin väärälle polulle

Jos arvioi Juudaksen esitystä nykyisen Mestiksen sarjajärjestelmän kannalta, niin ainoa muutos olisi, että Mestiksen voittajalle tulisi rahapalkinnon, Continental Cup -sarjapaikan ja pokaalin lisäksi liiganousu. Eli miljoonien velat seuraavan kauden jälkeen, kuten kaikille liian heppoisilla eväillä liigaan nousseille on käynyt.

Talousalue- ym. keskustelut mahdollisten liigakaupunkien perustana pitäisi lopettaa turhina. Kannattaa vain katsoa runkosarjan yleisölukuja: joukkueella pitää olla riittävästi yleisöä jo divarissa, jotta liigaannousu ei tuota liian suurta riskiä. Vain Pelicans ja Kärpät saavutti jo divarissa riittävän yleisömäärän. Nykyisistä Mestis-seuroista mikään ei yllä lähellekään. Mestis-uudistus ei alentanut yleisölukuja, mutta Kärppien lähtö teki sen. Kärpät kuuluikin liigaan, koska sen katsojakeskiarvo divarin runkosarjan kotiotteluissa oli lähes 5000 henkeä.

Mestiksen voitto kiinnosti ainakin niitä kolmea, neljää tuhatta turkulaista ja mikkeliläistä jotka kannustivat omiaan Turun Kupittaalla 7.4. Oliko heidän elämyksensä vain Juudaksen vähättelyn arvoinen? Tuhat mikkeliläistä matkusti omilla rahoillaan toiselle puolelle Suomea, mutta Juudas sanoo, että Mestiksen voitto ei kiinnosta ketään. Muuten, jos puhevalta liiganoususta määräytyy urheilullisilla perusteilla, on kai kuunneltava, mitä mieltä Jukurien johto on asiasta. Dufva sanoo liiganousulle höpö höpö.

Nousukilvoittelun palauttaminen tuottaisi Mestikseen saman tilanteen, joka vallitsi divarissa viime kauden jälkeen: kymmenen seuraa kahdestatoista oli talousahdingossa. Parasta on, kun Mestiksestä noustaan liigaan pelaaja kerrallaan. Liigaan pääsee varmasti esimerkiksi liigaa laajentamalla jokainen joukkue, jolla on tuomisinaan riittävästi katsojia, jotta liigan katsojakeskiarvo ei alene.

Muistutan että liigaa vastaavalla sarjatasolla pelasi 1960-luvun puolivälissä vain 9 joukkuetta. Joukkuemäärää on nykypäivään tultaessa laajennettu lähes 50 %, joten miksi ei myös jatkossa, jos edellytykset täyttäviä eli riittävästi yleisöä saavia seuroja löytyy.

Joukkueiden kutsuminen ylimmälle sarjatasolle sarjaa laajentamalla on ollut Suomen jääkiekon menestymisen perustana. Niinpä viime kädessä vaasalaiset, mikkeliläiset, kuopiolaiset jne. ratkaisevat, pelaako kaupungin joukkue liigassa vai Mestiksessä.

Jos yleisöä riittää, seura pääsee liigan, that´s it. Ei siihen tarvita seurojen talouden tuhoavaa ja lajia haittaavaa karsintajärjestelmää, joka johtaa talouden ylikuumenemiseen ja satunnaisiin nousuihin.

 

[Janne]

Vastaus Juudakselle toisessa ketjussa

Vastasin Juudakselle hyvää keskustelunavaustasi arvostaen, mutta kämmäsin sen väärään ketjun. Joten, jos aihe vielä kiinnostaa, vastaukseni on luettavissa aiheen toisessa ketjussa.

 

[zeitgeist]

Mutta miksi Janne sitten liigasta ei voisi niin mainioon sarjaan pudota? Näin saataisiin lisää Kärppä-ilmiöitä ja lisää arvostusta divarille. Mikä on tämä hirvittävä tarve rakentaa suuri kuilu kahden sarjan välille? Miksi ei voisi toimia kuin esim. brittijalkapallossa, jossa ykkösdivaristakin voi nousta ja liigasta pudota ja isot rahat sielläkin liikkuvat.

En halua inttää, ihmettelenpä vain, miten jotkut urheilun ystävät haluavat luopua siitä, mikä urheilussa on hienointa.
Kaikki jotka ovat olleet aidoissa liigakarsinnoissa tietävät niiden ainutkertaisen tunnelman jonkin suuren saavuttamisesta. Samasta en usko olleen kysymys lauantaina Turussa (tietenkin itse boikotoin peliä), vain Mikkelissä jaksetaan Mestiksestä isommin innostua.

Jos tämä tällaiseksi menee, että Mestis-valmentajat tyytyvät nykysysteemiin, boikotoin ensi kaudella sekä liigaa että Mestistä ja ryhdyn fanaattiseksi VG-soturiksi:).

 

[Katsoja]

Jannelle

Liigassa pelaaminen aiheuttaa miljoonien velat... hmm. Ehkä haluan nyt ymmärtää asian täysin väärin, niin kuin monesti ennenkin. Ryhdympä siis inttämään ja provosoitumaan.

Kaikki lainaukset ovat Janne viesteistä tästä viestiketjusta. (Myönnän, että ne ovat asiayhteyksisätään irroitettuja, mutta kuitenkin...)

"Kymmenen divariseuraa oli konkurssin partaalla vuosi sitten, kun Kärppien nousupyrkimys kuumensi taloutta kaikissa divariseuroissa"
Niin, Eipä niistä monen talous parantuntu Kärppien poistumisenkaan jälkeen. Eipä divariseuroista kovinkaan moni oikeasti yrittänyt materiaalisesti kilpailla Kärppiä vastaan. Ainakaan oman suosikkini joukkueen rakentamiseen ei vaikuttanut Kärppien joukkueen kokoonpano tai Kärppien varallisuus. Eli tuskimpa Kärpät veivät muita taloudelliseen ahdinkoon.

"Mestis-uudistuksen urheilullinen vaikutus on ollut myönteinen päinvastoin kuin väität. Kun joukkueisiin ei ole värvätty kolmekymppisiä liigajyriä ja ulkomaalaisvahvistuksia liigakypsyyden saavuttamiseksi, sarjasta on tullut nuorten joukkueiden haasteellinen kilpasarja."
Olet siis sitä mieltä, että A-junioreiden SM tarvitsee rinnalleen A-junioreiden miesten pelit? Eli kärjistän, jos et ole 23 kypsä liigaan niin lopeta. Jos et ollut liigakelpoinen lopeta. Jos olet pelannut kauan niin lopeta, älä jäähdyttele... Opit voi antaa vain valmetaja, ei vertaisturoinnilla kaukalossa.

"Mestis on ollut myös katsojien kannalta hieno uudistus varsinkin niissä kaupungeissa, joissa jääkiekon katsojat eivät ole joutuneet seuranjohdon vuosikausia kestäneen katteettoman liigajurnutuksen uhreiksi."
Olipa hienoa joo. Ei oman seurani johto ole "vakavissaan" liigakortia vilautellut. Ja saa olla tavallisen tyhmä kannattaja jos kaiken uskoo. Mielumminkin seurajohtoa pitäisi suojella kannattajien loputtomalta halulta menestyä ilman omaa panosta (siis kannattajien panosta ja en tarkoita tosifaneja, jotka käy hallilla).

"Paluu vanhaan olisi sairasta, koska nykyjärjestelmä on terve. Mestis merkitsee ainutlaatuista mahdollisuutta rakentaa jääkiekon toinen kansallinen kilpasarja ilman konkursseja."
Niin, ilman konkursseja. Mitä heitellään huhuissa Jokipojista, Diskoksesta FPS:sta, KJT:sta Sportista, KooKoosta... Huhuja erilaisista taloudellisista vaikeuksista. Osa jutuista on jopa karmaisevinta totta. Kyllä uusi sarja 50.000 bonus on ollut pelastava enkeli.

"Eihän liigastakaan voi nousta mihinkään, mutta yleisöä riittää. Miksi Mestiksessä vain nousu kiinnostaisi tai tarjoaisi yllätyksen mahdollisuuden?"
Tämä oli kommenteistasi paras. Itse asiassa... Miksi siis katsoa MM -kiekkoilua, kun siitäkään ei voi nousta. Toisaalta sääli, että Suomi-sarjasta pystyi nousemaan. Olisi ollut paljon mukavampaa olla jännäämättä EtPon ja Kalpan edesottamuksia. Kuopiolaiset ja Mikkeliläiset olisivat paljon tyytyväisempiä, jos Divariin ei olisi voinut nousta. Varmastikin Mikkelissä olisi yhä Suomi-sarja kiekkobuumi päällä, kun jännättäisiiin voittaako Jukurit sarjan toistamiseen peräkkäin. Nyt nousu katkaisi mahdollisuuden putkeen...

"Mestiksen voittajalle tulisi rahapalkinnon, Continental Cup -sarjapaikan ja pokaalin lisäksi liiganousu. Eli miljoonien velat seuraavan kauden jälkeen, kuten kaikille liian heppoisilla eväillä liigaan nousseille on käynyt."
Tätä en nyt ymmärrä edes asiayhteydessä. Miten ne liigan kymmenisen ylimääräistä peliä divariin verrattuna maksaa miljoonia? Divarikauden läpipelaaminen maksaa noin saman kuin liigakauden (tosin liigassa pitää maksaa yhdestä lisätuomarista). Eri asia on sitten se, paljonko maksaa kilpailukykyisen joukkueen palkat. Mutta läpipelaaminen...

"Mestis-uudistus ei alentanut yleisölukuja, mutta Kärppien lähtö teki sen."
Niin. Ja yleisömääristään kehuttua Pelicassia ei sitten päästetty loistokkaaseen ja kaikkien ihannoimaan sarjaan. On se lahtelaisia kohtaan niin väärin. Eli sarjauudistus nimen omaan vähensi yleisölukuja.

"Parasta on, kun Mestiksestä noustaan liigaan pelaaja kerrallaan. Liigaan pääsee varmasti esimerkiksi liigaa laajentamalla jokainen joukkue, jolla on tuomisinaan riittävästi katsojia, jotta liigan katsojakeskiarvo ei alene."
Huonointa divarissa on, kun sinne voidaan nousta joukkueittain? Huu haa, hyvin on liigapomojen opit mielipiteittesi kaltaisia. Miksi liigajoukkueet eivät maksa farmisarjastaan. Miksi divariseurojen talkootyöläisten ja fanien pitäisi maksaa liigajoukkueiden kasvatuksesta?

"Ei siihen tarvita seurojen talouden tuhoavaa ja lajia haittaavaa karsintajärjestelmää, joka johtaa talouden ylikuumenemiseen ja satunnaisiin nousuihin."
Niin suoranouseminen ja putoaminen käyttöön. Tällöin liigasta putoaminen ei ole katastrofi ja divarissa ei tarvitse peluuttaa liigatason joukkuetta. Lisäksi minusta satunnaiset nousut ja putoamiset ovat palloilun suola. Esimerksi potkupalloilussa Valkeakoseken Haka...

Provosoituneena
Katsoja - Diskos SM 04

 

[Afan]

Yleisömäärät

Pari tilastollista faktaa tämän ja viime kauden yleisömääristä:

Viime kauden yleisökeskiarvo oli 1240, tämän kauden 806. Eli pudotus on selvä. Suurin osa laskusta johtuu toki Kärppien noususta, ei sarjauudistuksesta, mutta katsotaanpa lukuja toiselta kantilta.

Viime kauden keskiarvo ilman Kärppiä ja SaPKoa oli 882, tämän kauden luku ilman Jukureiden ja K-Vantaan otteluita 757.

Rautalangasta väännettynä: Näiden kymmenen joukkueen, jotka pelasivat sarjaa sekä viime että tällä kaudella, keskinäisten otteluiden yleisömäärä väheni 14 prosenttia, 125 katsojaa per ottelu. Huomattavan suuri pudotus näin lyhyellä aikavälillä.

 

[Warre]

Afanille taputan karvaisia kämmeniäni, tapu tapu :-)) . Ensimmäistä kertaa joku on laskenut todellisen määrän sille, kuinka paljon nykyinen sarjajärjestelmä vie (vei) porukkaa lauteilta.

Muutenhan ensikaudella väkimäärä peleissä keskimäärin lisääntyy, kun Kalakukot säntäsivät MESTIKSEEN ja tuntuu olevan sieläkin nostetta samoin kuin Mikkelissä. Voisiko tässä välissä ennustaa, että Kalpa voittaa MESTIKSEN kaudella 01-02?

 

[teemu]

Kaikille niille, jotka väittävät, että Kärppien nousu on suurin syy yleisömäärien tippumiseen.

Tehdäänpä pieniä, yksinkertaisia laskutoimituksia. Jos kotiottelu Kärppiä vastaan veti vaikkapa KooKoolla keskimäärin 3000 katsojaa, otteluita on kaksi runkosarjassa, ja runkosarjassa pelattiin viime kaudella yhteensä 48 ottelua. Kärppien osuus KooKoon yleisökeskiarvosta viime kaudella olisi ollut näiden lukujen mukaan siis 125 kpl. Kuitenkin KooKoon yleisökeskiarvo tippui yli 600 kpl. Miten sen selitätte? Suunnilleen saman verran, ellei enemmänkin keskiarvo tippui Jokipojilla, sillä erolla että Jokipoikien yleisökeskiarvossa Kärppien osuus oli n. 75 kpl. Että se niistä puheista.

Muista jutuista en jaksa väitellä, sanon vaan, että minustakin suora nousu ja putoaminen olisi paras ratkaisu. Perusteluja voi lukea SM-Liigan puolelta, aihe "Lisää joukkueita SM-Liigaan" tai joku vastaava. Jostain syystä siellä eräs Ässien kannattaja lopetti keskustelun, kun kerroin oman mielipiteeni hänen näkemyksistään.

 

[Janne]

Afan, vaikka vertailusi olisi pätevä, päättelysi ontuu. Vertasit 10 kauden 1999-2000 divarijoukkueen yleisökeskiarvoja samojen joukkueiden Mestiksen keskiarvoihin. Koska keskiarvo oli hieman yli 100 katsojaa vähemmän, päättelit, että syynä oli divarin muuttuminen Mestikseksi ja erityisesti nousumahdollisuuden poistuminen. Eikö seurojen tavoitteenasettelulla, toiminnalla ja markkinoinnilla sentään ole ratkaiseva merkitys siihen, kuinka kaupungin väki saadaan otteluita katsomaan? Vai jäivätkö katsomosta pois juuri sarjatietoisimmat asiantuntijat? Ehkä myönnät, että Sportin, Jokipoikien,Diskoksen, FPS:n jne. viimeisen divarikauden aikana kärjistynyt taloustilanne on sentään olennaisesti heikentänyt seurojen halua ja kykyä markkinoida Mestis-otteluitaan yleisölle.

Sitä paitsi, kyseenalaistan myös vertailusi. Jos arvioidaan Mestiksen yleisölukuja, ei siitä voi millään jättää Jukurien ja Kiekko-Vantaan lukuja pois: ne pelasivat Mestistä tietoisina sarjajärjestelmästä ilman nousuhaihatteluja. Minusta vertailusi perusteella voi sanoa vain, että 10 joukkueen yleisökeskiarvo aleni kaudesta 1999-2000 kauteen 2000-2001 jonkin verran. On lapsellista väittää, että se aleni Mestis-uudistuksen takia, kun tiedetään hyvin, mikä ko. seurojen taloudellinen ja kulttuurinen tilanne on.

Katsoja, ajatuksesi Mestiksen ja Suomi-sarjan vaihtuvuuden vaikeuttamisesta on mielestäni kehittelemisen arvoinen, vaikka se on ehkä esitetty sarkastisesti. Mestis-seuroille pitää luoda samanlaiset taloudelliset ja kulttuuriset kriteerit kuin liigassakin on. Ne seurat, jotka eivät sitoudu seurojen yhdessä päättämään järjestelmään, vaan haittaavat kielteisellä propagandallaan kesken kauden muiden vilpitöntä työtä (Hermeksen pj Ritamäki, TuTon pj Paksal)voisivat kai siirtyä sellaisiin sarjoihin, joissa heidän märät unensa nousu- ja putoamispeleistä voivat toteutua: suoraan kakkoseen. :)

Jos eräät seurat eivät millään keksi muuta kausikorttien tai mainospaikkojen myyntipuhetta kuin katteettoman nousu-uhon, niin kannattaisiko seuran organisaatiota muuttaa? Ovatko muuten palstan keskustelijat aktiivisesti mukana jääkiekkoseurojen toiminnassa? Meinaan, että jos on esimerkiksi johtokunnan jäsenenä juridisesti vastuussa taloudesta, ehkä tulee antaneeksi muillekin tunnelmille kuin yhden tai kahden nousuottelun tunnelmalle arvoa. Esimerkiksi se on varmaan myös hieno tunne, kun ei tarvitse kesälomalla miettiä miljoonien markkojen alijäämän kattamista, kuten vaasalaiset ja joensuulaiset joutuivat tekemään kesällä 2000 taloudellisesti tuhoisan I divisioonakauden jälkeen.

Mestis ei ole ollut mikään aikuisten A-juniorien SM-sarja. Joukkueissa pelaa monia nuoria, n. 25-vuotiaita pelaajia, jotka tavoittelevat liigapaikkaa tai mahdollisuutta siirtyä ulkomaille. Juuri urheilijat arvostavat uudistusta lähes yksimielisesti. Pohjalaisen haastattelemasta kahdeksasta valmentajasta seitsemän piti uudistusta hyvänä. Sportin valmentaja ei siitä tykännyt, mutta hänen joukkueensa kapteeni ylisti uudistusta. On hyvä, että sarjat on järjestetty urheilun ja terveen järjen ehdoilla, joihin kuuluu myös talouden realiteettien taju, eikä jääräpäisimpien fanien fiilistelyn pohjalta, eiks jeh?

Mikkelissä odotetaan hulluina ensi kautta, kun KalPa on mukana. Kunhan Kouvola ja Kotka vielä piristyvät niin hyvä. Mestiksestä tulee liigan rinnalle hieno kansallinen sarja.

 

[teemu]

Minä en ymmärrä, mitä hienoa kannattaja voi kokea siinä, että liigajoukkueet kuppaavat joukkueen parhaimmistoa. Ei minua ainakaan paljon kiinnosta, miten vaikka joku Mikko Kinnunen pärjää SaiPassa. Kannatan joukkuetta, en yksittäisiä pelaajia. Ei siitä minulle ole iloa, jos omasta joukkueesta liigaan siirtynyt pelaaja auttaa jotain liigajoukkuetta.

En kiistä, etteikö jatkuvilla talousvaikeuksilla olisi omaa vaikutustaan yleisömääriin, mutta ainakin Joensuussa on oltu talousvaikeuksissa suunnilleen viimeiset viisi vuotta, velkaa on vähitellen kerääntynyt, mutta vasta tällä kaudella yleisön mielenkiinto romahti kunnolla. Tähän asti se oli n. 1400, välillä vähän enemmän ja välillä vähemmän. Mutta vasta tällä kaudella se tosiaan romahti. Jokipojat teki kuluneen kauden aikana jatkuvia hallihistorian "yleisöennätyksiä", samoin KooKoo. Väitän, että suurin syy on liigan sulkemisessa.

 

[Janne]

Teemulle jäi vastaamatta kysymys, kuinka selitän KooKoon ja Jokipoikien yleisömäärän romahduksen kausien 1999-2000 ja 2000-2001 välillä. Helposti. Jokipojilla on talous kuralla. Seura kärsii väliaikaisesta maineenmenetyksestä. Joukkuetta on huononnettu, eikä se pärjää. Kuka sitä viitsii katsoa? Kouvolan taloudesta en tiedä, mutta eiköhän yleisömäärän aleneminen Kouvolassakin johdu surkeasti pelatusta kaudesta. Jos edelliskauden komeetta putoaa seuraavalla kaudella Suomi-sarjaan, ehkä se vaikuttaa katsojamääriin enemmän kuin divarin muuttuminen Mestikseksi. Kaiken kaikkiaan näyttää, että seuran oma toiminta ja joukkueen peli vaikuttaa yleisömääriin enemmän kuin mikään muu asia. Se on ikävä havainto niille seurajohtajille, jotka haluavat piilotella omia virheitään ja vaativat liigaa antamaan heille vastikkeetonta rahaa. Toisaalta se on hienoa niiden kannalta, jotka haluavat kehittää oman seuransa toimintaa: yleisö antaa vastakaikua.

Kouvola tulee takaisin, toivon. :)

 

[teemu]

Heh, juuri kun kerkesin esittää oman näkemykseni, kirjoitit omaasi ilmeisesti samaan aikaan. :)

Kuten sanottu, nämä joukkueet (KooKoo ja Jokipojat) on rämpinyt ennenkin pahasti, mutta tällä tavalla ei tietääkseni ole koskaan yleisömäärät romahtanut. Tietysti joukkueen menestys vaikuttaa, ja paljon vaikuttaakin, mutta edelleen olen sitä mieltä, että liigan sulkeminen vaikuttaa enemmän.

Jokipoikien seurajohdon kykyihin en valitettavasti voi julkisesti ottaa kantaa. Ihan totta, en yritä luistaa tästä aiheesta, mutta kun en vaan voi, vaikka haluaisin.

 

[cock]

Jannelle

Onko Janne seurannut divaria tai liigaa jo kauankin aikaa koska tuntuu että kaikki jääkiekkotietämys on nykyään Mikkelissä.

Jannen väitteitä: "joukkueella pitää olla riittävästi yleisöä jo divarissa, vain Pelicans ja Kärpät saavutti jo I-divarissa riittävän yleisöpohjan"

Voisiko Janne nyt kertoa koska Pelicans tai sen edeltäjät Kiekko-Reipas, Hockey-Reipas tai Reipas-Lahti keräsivät divarissa keskimäärin enemmän yleisöä kuin esimerkiksi KooKoo kaudella 1986-1987 noustessaan suoraan liigaan divarin voittajana.

KooKoo yleisömäärä kotiotteluissa tuolloin yhteensä 81173 katsojaa, 22 kotiottelua, keskiarvo 3690 katsojaa/ottelu.

Yhdessäkään KooKoon kotiottelussa ei käynyt kauden aikana alle 3000 katsojaa, parhaimmillaan runkosarjassa Kouvolan Jäähallissa KooKoo-TuTo-ottelussa 6000 katsojaa!

Onko tosiaan näin että ainoastaan Pelicans ja Kärpät ovat saavuttaneet I-divarissa riittävän yleisöpohjan, entäpä aikanaan HPK, SaiPa, JoKP, Ässät, KalPa, JyP, KooKoo...?

Onko Mikkelissä eletty ruususen unta nämä vuodet kun Jukurit oli alasarjoissa, parhaat asiantuntijat tuntuvat nimittäin nyt löytyvän Mikkelistä kun entistä divaria mollataan ja Mestistä kehutaan.

Jannen mielestä liigaan voi nousta vain seura jolla jo mestiksessä käy keskimäärin 5000 katsojaa/ottelu:
tässäpä liigan keskiarvot kuluvalta vuodelta:
Jokerit (7984), TPS (6412), HIFK (6383), Kärpät (5760), Tappara (5241) eli Janne mielestä ainoastaan edellä mainitut 5 seuraa täyttää nämä kriteerit että keskiarvo on yli 5000 katsojaa, liigan loput 8 seuraa voidaankin tämän logiikan mukaan tiputtaa Mestikseen, Blues (4994), Ilves (4971), SaiPa (4098), HPK (4044), Pelicans (4033), JYP (3952), Lukko (3940), Ässät (3859).

Janne; oheisena yleisökeskiarvot 18 kierroksen jälkeen I-divarissa 1986-1987:

KooKoo 4084
JoKP 2862
HPK 2421
SaiPa 2228
TuTo 2184
Sport 2130
SaPKo 2079
Ketterä 1605
K-Reipas 1318
FoPS 1121
Peliitat 820
K-Kissat 732

Mainitsit aikaisemmin jotakin Pelicansin (K-Reipas) yleisömääristä? Liigatasoa?

Entäpä mitenkä nykyinen "buumijoukkue" Jukurit sijoittuisi vertaamalla vaikkapa sarjataulukon häntäpään joukkue SaPKoon yleisömäärissä?

Niin eihän tuo suora liiganousu varmasti Kouvolassakaan ketään kiinnostanut, keskiarvo 4084 katsojaa Kouvolassa 18 kierroksen jälkeen.

 

[juudas]

Janne:

"Ehkä myönnät, että Sportin, Jokipoikien,Diskoksen, FPS:n jne. viimeisen divarikauden aikana kärjistynyt taloustilanne on sentään olennaisesti heikentänyt seurojen halua ja kykyä markkinoida Mestis-otteluitaan yleisölle."

Höpö höpö. Mitä on divaritason markkinointi? Se on aina ollut pieniä mainoksia paikallislehdissä yms. Ei tuo ole asioita ratkaissut. Paljon (!) suurempi merkitys on esimerkiksi sillä, että Mestiksestä ei kirjoiteta, koska se ei kiinnosta.

Afanin laskelma on tieteellisesti erittäin pätevä. Jos auktoriteettini ei riitä, ole hyvä ja postita se jollekin taholle, jonka analyysiin uskot. On kyse suuresta määrästä joukkueita ja suuresta määrästä otteluita kahdella eri ajanjaksolla. Pudotus on selkeä. On syytä miettiä mikä on syy. Käy kysymässä halleilla mikä mahtaa olla. Tunnen erittäin hyvin esim. Vaasan tilanteen. Halleilla ei olla koska pelejä ei koeta jännittäviksi.

"Jos eräät seurat eivät millään keksi muuta kausikorttien tai mainospaikkojen myyntipuhetta kuin katteettoman nousu-uhon, niin kannattaisiko seuran organisaatiota muuttaa?"
En ole ennen joutunut näillä palstoilla tätä sanomaan, mutta olet valitettavasti todella pihalla. Käy vaikka pistämässä jonnekin englannin liigan palstalle ehdotus liigan sulkemisesta ja katso palaute. Ei ole kyse realismista, on kyse haaveesta, joka tuo katsojia. Ja taas Saipa-esimerkki: Saipalla kävi katsojia mukavasti. MUTTA, entä jos olisi ilmoitettu, että Saipa ei saa voittaa mestaruutta. Mitä olisi, Janne, tapahtunut? Minä väitän että katsojamäärä olisi romahtanut. Kaikki tiesivät, että Saipa tuskin mestaruutta voittaa, mutta on kyse haaveista, on kyse mahdollisuuksista. Nyt meiltä mestisfaneilta on viety se mahdollisuus, joka kiinnostaa: liiganousu.

On tietenkin turha uhota, mutta sanonpa vain, että tämä on loppu suomalaiselle liigan ulkopuoliselle kiekolle keskikokoisissa kaupungeissa. Kiekosta vieraantunut väki ei palaa halleille, koska maailmassa toden totta on muutakin seurattavaa. Itse esim. olen siirtänyt painopisteen selvästi enemmän jalkapallon puolelle.

 

[teemu]

Juudas muistaa aina tuoda SaiPa-esimerkin mukanaan :) ja mikäs siinä, tottahan tuo on. Aivan hyvin voitaisiin myös päättää, ettei Suomi saa päästä jalkapallon MM-kisoihin. Ketäpä se häiritsisi, sillä eihän Suomi kuitenkaan voi päästä kisoihin. Ihan huvikseen ne reilut 1000 Suomen kannattajaa matkustivat Englantiin, ikäänkuin harjoitusottelua katsomaan.

 

[Janne]

Vielä Katsojalle

Sori innostuin, kun huomasin, että pelkällä faktatiedolla pärjää tässä hyvin. Kuittaan yhden olennaisen heittosi ja sitten häivyn.

Kirjoitat:

"Mestiksen voittajalle tulisi rahapalkinnon, Continental Cup -sarjapaikan ja pokaalin lisäksi liiganousu. Eli miljoonien velat seuraavan kauden jälkeen, kuten kaikille liian heppoisilla eväillä liigaan nousseille on käynyt."
Tätä en nyt ymmärrä edes asiayhteydessä. Miten ne liigan kymmenisen ylimääräistä peliä divariin verrattuna maksaa miljoonia? Divarikauden läpipelaaminen maksaa noin saman kuin liigakauden (tosin liigassa pitää maksaa yhdestä lisätuomarista). Eri asia on sitten se, paljonko maksaa kilpailukykyisen joukkueen palkat. Mutta läpipelaaminen...

Tuo oli lainaus tekstistäsi. Mistä ne miljoonien velat tulee? Jukurien pelaajabudjetti oli lehtitietojen mukaan Mestiksen suurimpia, kun Sport leikkasi omaansa Kärppien kanssa käydyn liiganousukilpailun aiheuttaman konkurssiuhan takia lokakuussa 2000. (Sport jätti mm. maksamatta valmentajansa palkat. Hieno perintö jäi divarista Mestikseen.) Jukurien pelaajabudjetti oli noin 600 tuhatta markkaa kaudessa. Sillä saisi kai yhden keskitasoa paremman liigapakin. Joka tapauksessa liigan alin pelaajabudjetti oli 10 kertaa suurempi kuin Jukurien budjetti eli 6 miljoonaa markkaa. Jos Jukurit olisi noussut liigaan ensi kaudeksi, sen täytyisi vähintään kymmenkertaistaa pelaajabudjettinsa voidakseen olla kilpailukykyinen kentällä. Katsojakeskiarvon olisi pitänyt kasvaa yli 100 %, jotta tulot olisivat olleet menojen kehitysvauhdissa. Lisäksi tietysti myös sponsoritulojen olisi pitänyt kasvaa 100 %. Kärpilläkään katsojakeskiarvo ei kasvanut liiganousun seurauksena kuin noin 40 %, joten tuskin on realistista uskoa että Mikkelissä kasvu olisi ollut kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin Oulussa. Mitä Jukurit sitten olisi tehnyt joulukuussa, kun rahat olisivat loppuneet. Ehkä pankista olisi saatu lainaa johtokunnan jäsenten nimitakauksia vastaan, jotta konkurssi olisi vältetty. Konkurssin välttämiseksi seura olisi velkaantunut ensimmäisellä liigakaudellaan ainakin 2-3 miljoonaa. Jos Jukureilla olisi tässä kuvitteellisessa tilanteessa käynyt hyvä tuuri, se olisi heti päässyt takaisin Mestikseen. Muussa tapauksessa sille olisi käynyt kuten Tutolle kävi 90-luvulla: sen velka kasvoi kertomallani tavalla kolmessa kaudessa noin 7 miljoonaan markkaan. Näillä veloilla on se huono puoli, että ne pitää maksaa takaisin. Jokaisessa kaupungissa tunnetaan ihmisiä, jotka ovat taanneet urheiluseuran lainoja ja joutuneet kärsimään jopa satojatuhansia markkoja. Sellaistako me haluamme edistää?

 

[teemu]

Janne, jos Jukurit nousisi liigaan, väitän, että katsojakeskiarvo kasvaisi varmasti yli tuon mainitsemasi 100%.

 

[Janne]

Teemulle

Jokipoikien yleisömäärä ei romahtanut Mestiksessä. Divarissa se oli 1370 katsojaa per kotiottelu kaudella 1999-2000. Mestiksessä se oli 1017 katsojaa per kotiottelu. 350 katsojan vähennys selittynee ennen kaikkea Jokipoikien edelliskautta huonommalla menestyksellä.

 

[teemu]

Ja pitää vielä kysyä, että kuka pakottaa Jukureita sijoittamaan 6 miljoonaa pelaajiin, jos siihen ei ole varaa? Seura sijoittaa tasan sen verran, kuin mahdollista, eikä penniäkään enempää. Näin ei tule vaikeuksia talouden kanssa. Voi olla ettei liigassa silloin pärjää, voi olla, että pärjää jotenkin.

 

[teemu]

...kyllä, mutta ei. Jokipojat päästi tällä kaudella katsojat peliin neljä(!) kertaa ilmaiseksi, viime kaudella ei kertaakaan. Yleisömäärät näissä otteluissa: 2600, 2300, 1680 ja 2127 kpl. Vaikuttaa keskiarvoon useamman sata katsojaa.

 

[Janne]

Cock, kritiikkisi on osin aiheellista. Tarkennan, että puhuin nimenomaan 1990-luvun jälkipuolen divarista. Miksi? Koska 90-luvun areenakiekkoilun läpilyönnin jälkeen jääkiekon maailma ei ole enää sama kuin ihanalla 1980-luvulla. Juuri 1980-luvun puolivälin jälkeen alkoi jääkiekon kansallisen tason eriytyminen, kun divarin yleisöluvut kääntyivät laskuun ja liiga senkun porskutti. Mielestäni Mestis on ihan oikeasti pikemmin yritys ratkaista alemman kansallisen tason ongelmia kuin tuottaa niitä lisää.

Juudas, markkinointi on toki muuta kuin mainontaa. Mestiksestä kirjoitetaan hyvää, kun seurat puhuvat siitä hyvää. Tänä keväänä kävi osin päinvastoin (kiitos Tuton ja Hermeksen), mutta ehkä esittelemäsi Pohjalaisen hieno juttu korjaa tilannetta. En tarvitse logiikan asiantuntijaa voidaksen kyseenalaistaa Afanin päättelyn, koska olen itse logiikan asiantuntija. ;) Muuten, Mestis-kausi päättyy juuri sopivasti ennen jalkapallokauden alkua, joten molempia lajeja voi hyvin seurata. :)

 

[Janne]

Teemu, noin paljon katsojia Joensuussa yhdessä pelissä. Kylläpä jääkiekko kiinnostaa, vaikka ei noususta peluttukaan. Ihan oikeasti: Jokipoikien konttaaminen kentällä ja taloudellisesti vaikutti ilman muuta sen verran kuin katsojamääristä voi päätellä.

 

[juudas]

Janne:


"Mestiksestä kirjoitetaan hyvää, kun seurat puhuvat siitä hyvää."

En enää valitettavasti edes pysty kuvittelemaan logiikkaasi, vaikka olen yleensä tässä puuhassa varsin hyvä. Esim. Pohjalainen on ruoskinut Sporttia jo ties kuinka kauan. Jokainen esim. lehtiä lukeva ihminen ymmärtää median luonteen ja vaikutuksen tässä asiassa. On kyse näkyvyydestä (!).

 

[Janne]

Juudakselle

Mikset ota kantaa todellisiin ongelmiin, vaan puhut haaveista, näkyvyydestä ja muista vaikeasti mitattavista asioista. Ne on sinänsä ihan ok asioita, mutta Mestis-seurojen todelliset ongelmat ovat aivan toista maata kuin fani-katsomon uneksijat haluavat ymmärtää. Nousukilpailu Kärppiä vastaan romutti lähes kaikkien I divisioonaseurojen talouden. Haluatko paluun konkurssisarjaan? Siinä otteluita myydään ihmisten haaveilla ja velat jätetään muiden maksettavaksi.

Sinä kannatat haaveiden myymistä. Entä kun haave liiganoususta toteutuu? Mistä sitten haaveillaan? Liigan playoffeista? Haaveet käyvät yhä kalliimmaksi. Mutta Mestikseen kriitikko ei siitä välitä, koska kyse on hänen haaveistaan ja muiden vastuusta. Toivottavasti seurajohtajilla säilyy järki päässä. Menestyksenhalu johtaa taloudellisiin vaikeuksiin, jos riittävät resurssit puuttuvat. Siis: jo menestyksenhalu, eivät olosuhteiden satunnaiset muutokset, kuten vaikeuksiin joutuneet selittävät.

Mestiksestä pääsee liigaan varmasti heti, kun yleisömäärä antaa siihen edellytykset. Se on aivan sivuseikka, onko kriteerinä liigan yleisökeskiarvo vai jokin sen alapuolella oleva luku. Mestiksen parhaan yleisöjoukkueen Jukurien yleisökeskiarvon täytyisi nousta yli 100 % liigaannousun myötä ollakseen edes liigan vähäyleisöisimmän joukkueen tasolla. Viime vuoden divarin kakkosjoukkueelle Sportille olisi riittänyt 50 % kasvu, mikä olisi ehkä jo ollut realistista, mutta, kuten heti alkusyksystä 2000 paljastui, Sport oli ajanut itsensä divarissa yleisöä ja menestystä tavoitellessaan konkurssiin. Se siitä.

 

[teemu]

Janne: En aina tajua logiikkaasi. Kyllähän ihmisiä kiinnostaa vaikka mikä, jos se on ilmaista.