Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Maalivahti Jere Huhtamaa karistaa Suomen pölyt niskastaan – siirtyy eksoottiseen kiekkomaahanLue lisää »
-
Sportilta synkkä ulostulo: Miroslav Svobodan kausi ohiLue lisää »
-
SaiPan sopimustarjous vakuutti Mark Pysykin välittömästi – entuudestaan tuttu joukkuekaveri auttanut sopeutumisessaLue lisää »
-
Lapa jäähän: PWHL-tähdet inspiroivat nuoria suomalaispelureitaLue lisää »
-
Kokkolalaisten hurja liito sai jatkoa – Hermekselle kahdeksas peräkkäinen voitto ja Mestiksen kärkipaikkaLue lisää »
-
Jakub Málek ohittamaton este espoolaisilleLue lisää »
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an alternative browser.
You should upgrade or use an alternative browser.
Vielä kerran, vielä viimeinen rynnäkkö!
- Viestiketjun aloittaja juudas
- Alkaa
- 12 682
- 168
Lisää vaihtoehtoja
Ketjuun kirjoittaneetViimeisen divarikauden seuroista on helpointa luetella ne, joiden talous oli hyvässä kunnossa kauden jälkeen. Niitä oli ilmeisesti yksi eli Oulun Kärpät. Muilla oli enemmän tai vähemmän vaikeuksia. En halua osoitella sormella ketään enkä mitään, mutta julkisuudessa esiintyneet Sport ja Jokipojat voitaneen mainita. Läheskään kaikki eivät ole pystyneet korjaamaan taloustilanneettaan Mestiksessä, vaikka pelaajapalkkiot ovat sarjauudistuksen ja Kärppien nousun ansiosta painuneet aiempaa järkevämmälle tasolle. Pelkäänpä, että kesällä kuullaan vielä ikäviä uutisia.
Janne, armoa please, luulin jo lopettaneeni tämän keskustelun, mutta sudden deathisi haastoi revanssiin.
Lattapäinen taloudellinen realismi on pahinta mitä tiedän. Mitään periaatteita ei tarvitse olla, raha ja reaalimaailman oletetut olosuhteet ratkaisevat. Janne päättelee, että koska liigassa on kova palkkataso, pikkuseurojen pitää lannistua. Minä päättelen, että lasketaan palkkatasoa. Pieni voi olla kaunista, Jää-Kotkatkin sinnitteli vuosia Kärppien kanssa divarissa (ja luuletko että samoilla palkoilla)?
Janne päättelee, että liiga on joku yliluonnollinen ja arvostettu taho, jolle Mestiksen pitää peläten tehdä kunniaa. Minä olen jo pitkään sanonut, että taso ei siellä peräpäässä ole juuri divaria kummempi, toisille on vain pyllistetty, toisille kumarrettu. Sarja on sinä päivänä auki, kun yleisö ymmärtää sitä laajemmin boikotoida (minusta suljettua liigaa pitää boikotoida). Mutta firmat syytävät ilmaislippuja innottomille katsojille ylipitkästyttävässä sarjassa - pääasia että taseet toimii.
Eivät talous ja sarjasysteemit mitään omalakisia jumalia ole, NIIHIN VOI VAIKUTTAA.
Eikä divarissa koskaan mitään yksimielisyyttä liigan sulkemisesta ole ollut. Erityisesti Pohjanmaalla oltiin kovasti vastaan. Sinikunnas Diskoksesta otti pelaajapuolelta julkisesti kantaakin päätöstä vastaan, joten pelaajapuolellakin varmaan hajontaa mielipiteissä oli.
Todellinen ongelma sen sijaan on, jos divarin keulakuvaksi valikoituu joukko selkärangattomia savolaisia, joilta puuttuu kunnianhimoa ja urheilun suoraselkäistä ja rehtiä moraalia. Saatte kaiken tukeni, jos lähdette reilusti haastamaan liigaseuroja, tehän olette divarin toivo, teihin kohdistuvat katseet, teillä on tuo jumalallinen "buumi"!
Poweria, Jukurit!
Lattapäinen taloudellinen realismi on pahinta mitä tiedän. Mitään periaatteita ei tarvitse olla, raha ja reaalimaailman oletetut olosuhteet ratkaisevat. Janne päättelee, että koska liigassa on kova palkkataso, pikkuseurojen pitää lannistua. Minä päättelen, että lasketaan palkkatasoa. Pieni voi olla kaunista, Jää-Kotkatkin sinnitteli vuosia Kärppien kanssa divarissa (ja luuletko että samoilla palkoilla)?
Janne päättelee, että liiga on joku yliluonnollinen ja arvostettu taho, jolle Mestiksen pitää peläten tehdä kunniaa. Minä olen jo pitkään sanonut, että taso ei siellä peräpäässä ole juuri divaria kummempi, toisille on vain pyllistetty, toisille kumarrettu. Sarja on sinä päivänä auki, kun yleisö ymmärtää sitä laajemmin boikotoida (minusta suljettua liigaa pitää boikotoida). Mutta firmat syytävät ilmaislippuja innottomille katsojille ylipitkästyttävässä sarjassa - pääasia että taseet toimii.
Eivät talous ja sarjasysteemit mitään omalakisia jumalia ole, NIIHIN VOI VAIKUTTAA.
Eikä divarissa koskaan mitään yksimielisyyttä liigan sulkemisesta ole ollut. Erityisesti Pohjanmaalla oltiin kovasti vastaan. Sinikunnas Diskoksesta otti pelaajapuolelta julkisesti kantaakin päätöstä vastaan, joten pelaajapuolellakin varmaan hajontaa mielipiteissä oli.
Todellinen ongelma sen sijaan on, jos divarin keulakuvaksi valikoituu joukko selkärangattomia savolaisia, joilta puuttuu kunnianhimoa ja urheilun suoraselkäistä ja rehtiä moraalia. Saatte kaiken tukeni, jos lähdette reilusti haastamaan liigaseuroja, tehän olette divarin toivo, teihin kohdistuvat katseet, teillä on tuo jumalallinen "buumi"!
Poweria, Jukurit!
Pakkohan tähänkin on ottaa kantaa, kun sitä on tullut niin kauan pohdiskeltua... Kertakaikkisen hyviä argumentteja sekä puolesta että vastaan.
Muutamia tosiasioita, joista en usko väittelyä syntyvän:
LIIGAN JA DIVARIN BUDJETTIKUILU: Se, että liigan peräpään budjetti on kymmenkertainen divarin kärkeen verrattuna on vaikea asia. Mielestäni on naivia kuvitella, että liiganousun tapahduttua katsojat olisivat tyytyväisiä oman joukkueen ottaessa turpaansa joukkueelta kuin joukkueelta 9-1. Siitä on myös urheilullisuus ja nautinnollisuus kaukana. Viisi voittoa tai tasuria kaudesta ei lämmitä kenenkään sydäntä, oli sarjataso mikä tahansa.
SULKEMINEN VÄHENTÄÄ KIINNOSTUSTA: Kukaan (paitsi mikkeliläiset?) ei voine väittää vastaan, että divarin sokeri on liiganousu. Mikään ei ole mukavampaa kuin se, että oma joukkue voittaa Jokerit tai TPS:n. Mikään ei ole mukavampaa kuin se, että omalla joukkueella on ainakin teoreettinen mahdollisuus Suomen mestaruuteen. Liiganousu on asia, jonka takia haluaa joukkuettaan kannattaa.
KARSINTAPELIEN VAIKEUS DIVARIJOUKKUEILLE: Tästähän tietysti Kärppäfaneilla on kokemusta varmaan enemmän kuin laki sallii. Vaikka joukkue olisi täysin liigakelpoinen, ovat lähtökohdat kuitenkin liigapaikkaansa puolustavalle edulliset. Yleensä divarin ykkönen on runkosarjassa pelannut sen verran helppoja pelejä, että pelaajien tuntuma koviin peleihin on päässyt unohtumaan. Liigan jumbojoukkue taas on pelannut koko kauden ylivoimaisia joukkueita vastaan - on pieni ihme, että karsintapeleillä on koskaan liigaan päästy... KalPakin tippui lopulta vasta puolikuolleena - ja meni saman tien konkurssiin.
KARSINNASSA PÄRJÄÄMINEN EDELLYTTÄÄ SATSAUKSIA: Toinen asia on sitten se, että mikäli divarijoukkue haluaa edetä karsintoihin ja vielä pärjätä niissä, se joutuu yleensä toimimaan tappiollisesti (liian suurella budjetilla) - Kärppien konkurssin syyksi voi ilman epäilyksiä sanoa liiganousupakon.
PUTOAMINEN LIIGASTA ON KATASTROFI: Liigaseuralle ei voi tapahtua pahempaa kuin liigasta tipahtaminen. Budjetin pienentyminen kymmenesosaan ajaa seuran kuin seuran todella pahoihin ongelmiin. Yleensähän seuralla on voimassaolevia pelaajasopimuksia sen verran, että niitä ei voida divarissa millään muotoa pitää - jos niitä ei saada irtisanottua, seurauksena on sopimusrikkomukset ja sitä kautta konkurssiuhka. Jos taas aiot yrittää seuraavana keväänä liiganousua, joudut toimimaan velkarahalla.
---
YHTEENVETO: Koko ongelman ydin on budjettikuilu. Siihen on olemassa kaksi vaihtoehtoa: joko divarijoukkueiden budjettia saadaan hilattua suuremmaksi tai liigajoukkueiden pienemmäksi.
Mikään karsintasysteemi ei ole hyvä niin kauan kun tuo kuilu on olemassa: putosi liigajoukkue millä tavalla tahansa, se on konkurssiuhan alla. Nousi divarijoukkue millä tavalla tahansa, sen täytyy kasvattaa budjettinsa muiden tasolle - varsin ikävää on se, että nousijajoukkue on yleensä seuraavana keväänä jälleen karsimassa...
Jos divarissa rahavirta olisi edes jossain suhteessa liigan vastaavaan, ei putoaminen olisi ollenkaan niin paha asia ja karsinnat voitaisiin hoitaa entiseen malliin.
ALEMMAN SARJATASON KIEKKOILU: Jokainen myös tietää sen, että alempia sarjatasoja ei voi päästää kuolemaan. Kun pelaaja ohittaa A-iän eikä saa paikkaa liigajoukkueen vakiomiehistöstä, alemmat sarjatasot antavat mahdollisuuden kehittyä. Monet suomalaiset huippupelaajat ovat käyneet ottamassa vauhtia divarista uralleen.
En uskalla edes leikilläni ehdottaa miettimään mahdollisuutta siitä, että divarista tehtäisiin farmisarja...
Olisiko vaihtoehtona laajentaa liigaa niin paljon, että liigan häntäpään budjetti alkaisi viimein kohtaamaan divarin kärkipään?
---
PS: zeitgeist, TuTon riemastuttava yllätys keväällä -99 ??? - kyllä siitä oli riemu todella kaukana ja itku herkässä, sen sarjan ja varsinkin viimeisen jatkoaikamaalin unohtaisi jos pystyisi... :-) Maalivahti Lundell häipyi pukukopista sen sileän tien eikä vähään aikaan miehestä kuulunut mitään...
Muutamia tosiasioita, joista en usko väittelyä syntyvän:
LIIGAN JA DIVARIN BUDJETTIKUILU: Se, että liigan peräpään budjetti on kymmenkertainen divarin kärkeen verrattuna on vaikea asia. Mielestäni on naivia kuvitella, että liiganousun tapahduttua katsojat olisivat tyytyväisiä oman joukkueen ottaessa turpaansa joukkueelta kuin joukkueelta 9-1. Siitä on myös urheilullisuus ja nautinnollisuus kaukana. Viisi voittoa tai tasuria kaudesta ei lämmitä kenenkään sydäntä, oli sarjataso mikä tahansa.
SULKEMINEN VÄHENTÄÄ KIINNOSTUSTA: Kukaan (paitsi mikkeliläiset?) ei voine väittää vastaan, että divarin sokeri on liiganousu. Mikään ei ole mukavampaa kuin se, että oma joukkue voittaa Jokerit tai TPS:n. Mikään ei ole mukavampaa kuin se, että omalla joukkueella on ainakin teoreettinen mahdollisuus Suomen mestaruuteen. Liiganousu on asia, jonka takia haluaa joukkuettaan kannattaa.
KARSINTAPELIEN VAIKEUS DIVARIJOUKKUEILLE: Tästähän tietysti Kärppäfaneilla on kokemusta varmaan enemmän kuin laki sallii. Vaikka joukkue olisi täysin liigakelpoinen, ovat lähtökohdat kuitenkin liigapaikkaansa puolustavalle edulliset. Yleensä divarin ykkönen on runkosarjassa pelannut sen verran helppoja pelejä, että pelaajien tuntuma koviin peleihin on päässyt unohtumaan. Liigan jumbojoukkue taas on pelannut koko kauden ylivoimaisia joukkueita vastaan - on pieni ihme, että karsintapeleillä on koskaan liigaan päästy... KalPakin tippui lopulta vasta puolikuolleena - ja meni saman tien konkurssiin.
KARSINNASSA PÄRJÄÄMINEN EDELLYTTÄÄ SATSAUKSIA: Toinen asia on sitten se, että mikäli divarijoukkue haluaa edetä karsintoihin ja vielä pärjätä niissä, se joutuu yleensä toimimaan tappiollisesti (liian suurella budjetilla) - Kärppien konkurssin syyksi voi ilman epäilyksiä sanoa liiganousupakon.
PUTOAMINEN LIIGASTA ON KATASTROFI: Liigaseuralle ei voi tapahtua pahempaa kuin liigasta tipahtaminen. Budjetin pienentyminen kymmenesosaan ajaa seuran kuin seuran todella pahoihin ongelmiin. Yleensähän seuralla on voimassaolevia pelaajasopimuksia sen verran, että niitä ei voida divarissa millään muotoa pitää - jos niitä ei saada irtisanottua, seurauksena on sopimusrikkomukset ja sitä kautta konkurssiuhka. Jos taas aiot yrittää seuraavana keväänä liiganousua, joudut toimimaan velkarahalla.
---
YHTEENVETO: Koko ongelman ydin on budjettikuilu. Siihen on olemassa kaksi vaihtoehtoa: joko divarijoukkueiden budjettia saadaan hilattua suuremmaksi tai liigajoukkueiden pienemmäksi.
Mikään karsintasysteemi ei ole hyvä niin kauan kun tuo kuilu on olemassa: putosi liigajoukkue millä tavalla tahansa, se on konkurssiuhan alla. Nousi divarijoukkue millä tavalla tahansa, sen täytyy kasvattaa budjettinsa muiden tasolle - varsin ikävää on se, että nousijajoukkue on yleensä seuraavana keväänä jälleen karsimassa...
Jos divarissa rahavirta olisi edes jossain suhteessa liigan vastaavaan, ei putoaminen olisi ollenkaan niin paha asia ja karsinnat voitaisiin hoitaa entiseen malliin.
ALEMMAN SARJATASON KIEKKOILU: Jokainen myös tietää sen, että alempia sarjatasoja ei voi päästää kuolemaan. Kun pelaaja ohittaa A-iän eikä saa paikkaa liigajoukkueen vakiomiehistöstä, alemmat sarjatasot antavat mahdollisuuden kehittyä. Monet suomalaiset huippupelaajat ovat käyneet ottamassa vauhtia divarista uralleen.
En uskalla edes leikilläni ehdottaa miettimään mahdollisuutta siitä, että divarista tehtäisiin farmisarja...
Olisiko vaihtoehtona laajentaa liigaa niin paljon, että liigan häntäpään budjetti alkaisi viimein kohtaamaan divarin kärkipään?
---
PS: zeitgeist, TuTon riemastuttava yllätys keväällä -99 ??? - kyllä siitä oli riemu todella kaukana ja itku herkässä, sen sarjan ja varsinkin viimeisen jatkoaikamaalin unohtaisi jos pystyisi... :-) Maalivahti Lundell häipyi pukukopista sen sileän tien eikä vähään aikaan miehestä kuulunut mitään...
Janne:
”Liikuttavaa on, että fanien narsistiset haaveet ja muistot hyvistä fiiliksistä menevät talousmoraalin edelle.”
Jos joku kertoo muistoista, se ei poista muiden argumenttien olemassaoloa. Sinä otat poliitikkomaisella tavalla jonkin asian, jota väität oikeaksi, ja kun olet oikeassa tässä asiassa, kaikki muiden argumentit muissakin asioissa ovat vääriä. Tuo toimii televisiossa, mutta ei täällä, missä voidaan todeta mitä todella on sanottu.
”Juudas jankuttaa sietämättömällä tavalla yksinkertaisia asioita. Olen jo tosiasioihin nojaten osoittanut, että liigassa menotaso on vähintään kymmenkertainen Mestikseen verrattuna, jos joukkue ollenkaan pyrkii sarjassa pärjäämään.”
Tuskin jankutan yksin, jos jankutan. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että liigassa on korkeampi menotaso, ei tätä ole kukaan kiistänyt, vai onko? Tosin tuo x10 voi olla hieman liikaa, olihan Sportillakin tässä mennä kausina käsittääkseni 2-4mil pelaajabudjetit. Se ei kuitenkaan ole tässä nyt olennaista erimielisyyksien kannalta...
”Yleisömäärät eivät nouse liigaan noustaessa riittävästi, vaan talousresurssit, yhteistyösopimukset ja katsomokulttuuri pitää luoda jo alemmalla tasolla, kuten oululaiset tekivät.”
Yritän lähentää kantojamme. Ensin tarkennan mielipidettäsi.
Ensin katsojat.
Oletko siis sitä mieltä, että monta kertaa Raumaa (n. 37 000) suurempi Kuopio (n. 87 000) ei saa katsomoihin samaa väkimäärää tai enemmänkin. Entä Vaasa (57 000)? Liigassa on myös paikkakuntia kuten Lappeenranta ja Hämeenlinna. Mistä ylipäänsä olet saanut mieleesi sen, että liigakiekko ei kiinnosta liigan ulkopuolisissa kaupungeissa?
Sitten yhteistyösopimukset.
Kun itse tämänkin puolen kanssa puuhailen niin: mainostaja mainostaa siellä missä on näkyvyyttä. Firma A maksaa liigajoukkueelle mainoksesta vaikkapa 100, samasta mainoksesta maksetaan divarissa 25. Samalla tavalla muutkin yhteistyötahot. Esimerkiksi Vaasassa on jo yritysten kanssa puhuttu siitä, millainen olisi potti liigatasolla. Näin kuviot toimivat.
Sitten katsomokulttuuri.
On meitä ”kovia faneja” ja sitten on se suuri yleisö, joka muodostaa katsojista ainakin 80-90%. Sille jääkiekko on yksi tapa muiden joukossa viettää vapaa-aikaa. Se tulee hallille, jos se tuntee, että rahalle ja menetetylle vapaa-ajalle saa vastineen. Sitten vasta. Tämä suuri porukka ollaan nyt menettämässä.
”Mukaan pääsee ne, joiden resurssit on kunnossa.”
Mitä tarkoitat? Että pitää olla lähes liigatason tulot? Ei ole, koska mainostaja ei saa näkyvyyttä ja suurta yleisöä ei divari kiinnosta yhtä paljon kuin liiga. Lisäksi vielä vähemmän sulkemisen myötä.
” Ei siinä jonkun narsistinen muistelu paina mitään, onneksi.”
Narsismi on nyt näemmä päivän sivistyssana. Ei, muistelu ei paina, mutta kertomalla muistoista luodaan esimerkkejä siitä miten niillä on keskeinen asema päätettäessä tullaanko hallille vai ei.
”1) Mestis-uudistus toteutettiin kaikkien Mestis-seurojen yhteisellä päätöksellä.”
Ei toteutettu.
”2) Urheilijat eli Mestis-joukkueiden valmentajat ja pelaajat ovat uudistuksen eli liigan sulkemisen kannalla.”
Kerrotko mihin perustat sen että urheilijat ovat?
Ja voisitko kuvitella että joku organisaation edustaja sanoisi sponsoreiden ja katsojien nähden: ”paska sarja, ei kiinnosta edes meitä…” Ei sano ja tämä on sitä peräänkuuluttamaasi taloudellista realismia.
”3) Liiganousuun yllyttänyt divarijärjestelmä johti 10 divariseuraa 12:sta konkurssin partaalle kaudella 1999 - 2000.”
Tuohon ehtivät muut käsittääkseni jo sanomaan…
”4) Mestis-uudistus ei ole syynä alemman kansallisen sarjan yleisökatoon, vaan väheneminen tapahtui vuosia ennen Mestis-uudistusta.”
En haluaisi jatkaa samasta, mutta afan osoitti 14% laskun. Se on huima prosenttimäärä yhdessä kaudessa. Ja vaikka sanot mitä, kyllä vertailussa olivat oikeat joukkueet. Jos esim. halutaan vertailla miten uusi lääke on vaikuttanut potilaiden terveyteen suhteessa vanhaan lääkkeeseen kahden vuoden välillä, vertailuun otetaan ne potilaat, jotka käyttivät ensimmäisenä vuonna vanhaa ja seuraavana uutta. Nyt ottaisit mukaan ”potilaan”, joka ei käyttänyt ensimmäisenä vuonna vertailussa mukana olevaa ”lääkettä”.
Oleellisempaa on kuitenkin se, että pidemmällä aikavälillä pudotus on ollut valtava. Katsojakeskiarvot ovat pudonneet kolmannekseen. Ja samalla aikavälillä liiganousun on koko ajan vaikeutunut. Tästä on tehty johtopäätöksiä. Mikä tässä on mielestäsi "epäoleellista tai epärealistista" kuten pian tullet sanomaan?
”Minun jatkoaikani päättyi nyt tekemääni sudden death -osumaan, jos nuo reaalimaailman olennaiset faktat edelleen kierretään ja höpötellään vain vanhojen miesten kyynelistä.”
Jos tuon oli tarkoitus olla loukkaus, meni aika lailla ohi ja siihen näemmä muut iskivät jo väliin. Nämä samat perusteet on esitetty kerta toisensa jälkeen, mutta mielestäsi niillä ei ole mitään painoarvoa. No, katsojien mielestä näemmä on.
Seuraavaan kauteen on aikaa, mutta mitä Janne sanot, jos ja kun katsojamäärät ovat edelleen alhaalla? "Täällä on hei todella mielenkiintoinen sarja, te ette vain tajua!"
”Liikuttavaa on, että fanien narsistiset haaveet ja muistot hyvistä fiiliksistä menevät talousmoraalin edelle.”
Jos joku kertoo muistoista, se ei poista muiden argumenttien olemassaoloa. Sinä otat poliitikkomaisella tavalla jonkin asian, jota väität oikeaksi, ja kun olet oikeassa tässä asiassa, kaikki muiden argumentit muissakin asioissa ovat vääriä. Tuo toimii televisiossa, mutta ei täällä, missä voidaan todeta mitä todella on sanottu.
”Juudas jankuttaa sietämättömällä tavalla yksinkertaisia asioita. Olen jo tosiasioihin nojaten osoittanut, että liigassa menotaso on vähintään kymmenkertainen Mestikseen verrattuna, jos joukkue ollenkaan pyrkii sarjassa pärjäämään.”
Tuskin jankutan yksin, jos jankutan. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että liigassa on korkeampi menotaso, ei tätä ole kukaan kiistänyt, vai onko? Tosin tuo x10 voi olla hieman liikaa, olihan Sportillakin tässä mennä kausina käsittääkseni 2-4mil pelaajabudjetit. Se ei kuitenkaan ole tässä nyt olennaista erimielisyyksien kannalta...
”Yleisömäärät eivät nouse liigaan noustaessa riittävästi, vaan talousresurssit, yhteistyösopimukset ja katsomokulttuuri pitää luoda jo alemmalla tasolla, kuten oululaiset tekivät.”
Yritän lähentää kantojamme. Ensin tarkennan mielipidettäsi.
Ensin katsojat.
Oletko siis sitä mieltä, että monta kertaa Raumaa (n. 37 000) suurempi Kuopio (n. 87 000) ei saa katsomoihin samaa väkimäärää tai enemmänkin. Entä Vaasa (57 000)? Liigassa on myös paikkakuntia kuten Lappeenranta ja Hämeenlinna. Mistä ylipäänsä olet saanut mieleesi sen, että liigakiekko ei kiinnosta liigan ulkopuolisissa kaupungeissa?
Sitten yhteistyösopimukset.
Kun itse tämänkin puolen kanssa puuhailen niin: mainostaja mainostaa siellä missä on näkyvyyttä. Firma A maksaa liigajoukkueelle mainoksesta vaikkapa 100, samasta mainoksesta maksetaan divarissa 25. Samalla tavalla muutkin yhteistyötahot. Esimerkiksi Vaasassa on jo yritysten kanssa puhuttu siitä, millainen olisi potti liigatasolla. Näin kuviot toimivat.
Sitten katsomokulttuuri.
On meitä ”kovia faneja” ja sitten on se suuri yleisö, joka muodostaa katsojista ainakin 80-90%. Sille jääkiekko on yksi tapa muiden joukossa viettää vapaa-aikaa. Se tulee hallille, jos se tuntee, että rahalle ja menetetylle vapaa-ajalle saa vastineen. Sitten vasta. Tämä suuri porukka ollaan nyt menettämässä.
”Mukaan pääsee ne, joiden resurssit on kunnossa.”
Mitä tarkoitat? Että pitää olla lähes liigatason tulot? Ei ole, koska mainostaja ei saa näkyvyyttä ja suurta yleisöä ei divari kiinnosta yhtä paljon kuin liiga. Lisäksi vielä vähemmän sulkemisen myötä.
” Ei siinä jonkun narsistinen muistelu paina mitään, onneksi.”
Narsismi on nyt näemmä päivän sivistyssana. Ei, muistelu ei paina, mutta kertomalla muistoista luodaan esimerkkejä siitä miten niillä on keskeinen asema päätettäessä tullaanko hallille vai ei.
”1) Mestis-uudistus toteutettiin kaikkien Mestis-seurojen yhteisellä päätöksellä.”
Ei toteutettu.
”2) Urheilijat eli Mestis-joukkueiden valmentajat ja pelaajat ovat uudistuksen eli liigan sulkemisen kannalla.”
Kerrotko mihin perustat sen että urheilijat ovat?
Ja voisitko kuvitella että joku organisaation edustaja sanoisi sponsoreiden ja katsojien nähden: ”paska sarja, ei kiinnosta edes meitä…” Ei sano ja tämä on sitä peräänkuuluttamaasi taloudellista realismia.
”3) Liiganousuun yllyttänyt divarijärjestelmä johti 10 divariseuraa 12:sta konkurssin partaalle kaudella 1999 - 2000.”
Tuohon ehtivät muut käsittääkseni jo sanomaan…
”4) Mestis-uudistus ei ole syynä alemman kansallisen sarjan yleisökatoon, vaan väheneminen tapahtui vuosia ennen Mestis-uudistusta.”
En haluaisi jatkaa samasta, mutta afan osoitti 14% laskun. Se on huima prosenttimäärä yhdessä kaudessa. Ja vaikka sanot mitä, kyllä vertailussa olivat oikeat joukkueet. Jos esim. halutaan vertailla miten uusi lääke on vaikuttanut potilaiden terveyteen suhteessa vanhaan lääkkeeseen kahden vuoden välillä, vertailuun otetaan ne potilaat, jotka käyttivät ensimmäisenä vuonna vanhaa ja seuraavana uutta. Nyt ottaisit mukaan ”potilaan”, joka ei käyttänyt ensimmäisenä vuonna vertailussa mukana olevaa ”lääkettä”.
Oleellisempaa on kuitenkin se, että pidemmällä aikavälillä pudotus on ollut valtava. Katsojakeskiarvot ovat pudonneet kolmannekseen. Ja samalla aikavälillä liiganousun on koko ajan vaikeutunut. Tästä on tehty johtopäätöksiä. Mikä tässä on mielestäsi "epäoleellista tai epärealistista" kuten pian tullet sanomaan?
”Minun jatkoaikani päättyi nyt tekemääni sudden death -osumaan, jos nuo reaalimaailman olennaiset faktat edelleen kierretään ja höpötellään vain vanhojen miesten kyynelistä.”
Jos tuon oli tarkoitus olla loukkaus, meni aika lailla ohi ja siihen näemmä muut iskivät jo väliin. Nämä samat perusteet on esitetty kerta toisensa jälkeen, mutta mielestäsi niillä ei ole mitään painoarvoa. No, katsojien mielestä näemmä on.
Seuraavaan kauteen on aikaa, mutta mitä Janne sanot, jos ja kun katsojamäärät ovat edelleen alhaalla? "Täällä on hei todella mielenkiintoinen sarja, te ette vain tajua!"
"YHTEENVETO: Koko ongelman ydin on budjettikuilu. Siihen on olemassa kaksi vaihtoehtoa: joko divarijoukkueiden budjettia saadaan hilattua suuremmaksi tai liigajoukkueiden pienemmäksi."
Ties monennenko kerran:
Liigassa on yleensä aivan eri tukijat ja lisäksi aivan eri markkamäärillä. En ymmärrä millä logiikalla voidaan väittää että Raumalta, Hämeenlinnasta ja Lappeerannasta löytyy rahaa, mutta esimerkiksi Vaasasta, Kuopiosta ja Joensuusta ei.
Mitään "hilailuja" ei tarvita. Joukkueilla saa olla erikokoisia budjetteja, on jo nyt. Oikeastaan kaikissa maailman sarjoissa. On hyvin hyvin tärkeää hahmottaa mitkä ovat suurimmat tulonlähteet. Ne ovat katsojat ja mainostajat. Liigassa tulee lisää katsojia ja liigassa tulee lisää mainostajia suuremmilla markkamäärillä.
Kukaan ei oleta että KalPa tai Sport kiilaisi suoraan TPS:n ohi, mutta varmasti ollaan helposti samoilla viivoilla muiden pienempien kaupunkien kanssa.
!!!
Ja vielä pelaajasopimuksista ja tämä on mielestäni hyvin tärkeää ja hyvä että otettiin esiin:
Divariin putoamisessa on tietysti se ongelma, että voi olla useamman vuoden sopimuksia, jotka on mitoitettu liigatuloille. Sopimuksiin voidaan kuitenkin laatia "jos putoamme" pykälä, joka on käytössä ympäri maailmaa. Lisäksi useimmat "liigatason" pelurit lähtevät yhteisymmärryksessä ilmankin tätä kohtaa.
!!!
Ties monennenko kerran:
Liigassa on yleensä aivan eri tukijat ja lisäksi aivan eri markkamäärillä. En ymmärrä millä logiikalla voidaan väittää että Raumalta, Hämeenlinnasta ja Lappeerannasta löytyy rahaa, mutta esimerkiksi Vaasasta, Kuopiosta ja Joensuusta ei.
Mitään "hilailuja" ei tarvita. Joukkueilla saa olla erikokoisia budjetteja, on jo nyt. Oikeastaan kaikissa maailman sarjoissa. On hyvin hyvin tärkeää hahmottaa mitkä ovat suurimmat tulonlähteet. Ne ovat katsojat ja mainostajat. Liigassa tulee lisää katsojia ja liigassa tulee lisää mainostajia suuremmilla markkamäärillä.
Kukaan ei oleta että KalPa tai Sport kiilaisi suoraan TPS:n ohi, mutta varmasti ollaan helposti samoilla viivoilla muiden pienempien kaupunkien kanssa.
!!!
Ja vielä pelaajasopimuksista ja tämä on mielestäni hyvin tärkeää ja hyvä että otettiin esiin:
Divariin putoamisessa on tietysti se ongelma, että voi olla useamman vuoden sopimuksia, jotka on mitoitettu liigatuloille. Sopimuksiin voidaan kuitenkin laatia "jos putoamme" pykälä, joka on käytössä ympäri maailmaa. Lisäksi useimmat "liigatason" pelurit lähtevät yhteisymmärryksessä ilmankin tätä kohtaa.
!!!
Budjettikuilu on ongelman ydin
Kuten Euro71 totesi, liigajoukkueiden ja Mestis-joukkueiden budjettikuilu on kotimaisen jääkiekkoilun talousongelmien ytimessä. Sport ei ehkä ole hyvä esimerkki Mestis-seuran taloudesta, koska kukaan ei tiedä sen todellista tilannetta. Jukurien 600 000 markan pelaajabudjetti oli viime kaudella Mestiksen korkeimpia ellei korkein. Se on kymmenesosa liigan pienimmästä pelaajabudjetista, joka oli Pelicansilla, 6 000 000 markkaa. On naivia väittää, etteikö Jukurien tai minkä tahansa Mestiksestä liigaan nousevan porukan pitäisi nostaa pelaajabudjettiaan moninkertaiseksi, jotta pelaaminen liigassa olisi seuran kannalta jollain tavoin järkevää.
Euro71, budjettikuiluongelma on aiheuttanut tuhoa jääkiekkoseuroissa, mm. Oulun Kärppien taannoinen konkurssi on yksi esimerkki. Mainisemiesi kahden mahdollisuuden lisäksi on myös kolmas vaihtoehto budjettikuiluongelman ratkaisemiseksi. Se on toteutettu. :) Suljettu ammattilaisliiga. Mestis ylimpänä Kiekkoliiton sarjatasona. Halleluja.
Kuten Euro71 totesi, liigajoukkueiden ja Mestis-joukkueiden budjettikuilu on kotimaisen jääkiekkoilun talousongelmien ytimessä. Sport ei ehkä ole hyvä esimerkki Mestis-seuran taloudesta, koska kukaan ei tiedä sen todellista tilannetta. Jukurien 600 000 markan pelaajabudjetti oli viime kaudella Mestiksen korkeimpia ellei korkein. Se on kymmenesosa liigan pienimmästä pelaajabudjetista, joka oli Pelicansilla, 6 000 000 markkaa. On naivia väittää, etteikö Jukurien tai minkä tahansa Mestiksestä liigaan nousevan porukan pitäisi nostaa pelaajabudjettiaan moninkertaiseksi, jotta pelaaminen liigassa olisi seuran kannalta jollain tavoin järkevää.
Euro71, budjettikuiluongelma on aiheuttanut tuhoa jääkiekkoseuroissa, mm. Oulun Kärppien taannoinen konkurssi on yksi esimerkki. Mainisemiesi kahden mahdollisuuden lisäksi on myös kolmas vaihtoehto budjettikuiluongelman ratkaisemiseksi. Se on toteutettu. :) Suljettu ammattilaisliiga. Mestis ylimpänä Kiekkoliiton sarjatasona. Halleluja.
Juudas ja Janne, keskittyisittekö jo olennaiseen?
Juudas: "10x on liioittelua.": Saattaa olla, mutta esimerkiksi valittu Sportin 2-4 mmk on todella huono - sehän oli liikaa Sportille. Pienimmät budjetit liigassa lienevät JyPillä (~8 - 10 mmk) ja Pelicansilla (tällä kaudella 14mmk, ensi kaudelle veikkailtu 12mmk).
Minä: "YHTEENVETO: ongelman ydin on budjettikuilu."
Juudas: "Liigassa on tukijat ovat eri markkamäärillä..."
Hei hei, nyt et ollenkaan käsittänyt meikäläisen pointtia - siis nimenomaan liigassa seuralle virtaa rahaa paremmin ja arvaat varmasti, mikä on tulos, jos liigasta tippuu! Se oli pointti.
Turha on myös Jannen epäillä, etteivätkö divariseurat liigassa paremmin rahaa saisi ja kohtuullista menestystä (riippuu tietysti siitä, mitä tavoittelee) - erityisesti nousuvuonna. Tämähän on moneen kertaan nähty. Tämän takia nk. resurssiehto on (melkein) tyhjänpäiväinen.
Pidemmällä tähtäimellä laskua yleisömäärissä tapahtuu, mm. Lappeenrannassa, Raumalla ja Porissa(*). Raumaa ja Poria pitää hengissä "perinne" kiekkokaupunkina, siellä kiekon ei tarvitse kilpailla katsojista ja sponsoreista samaan malliin kuin esim. Lahdessa tai Kuopiossa.
Turha on Jannen myöskään kiistää sitä, etteivätkö liigakarsinnat olisi divarijoukkueiden kannattajien ehdotonta keväthuipennusta ja monen paikkakunnan kiekkoseuran hengissä pitävä voima - Diskos, TuTo, Sport, Hermes näin kärkeen.
Juudakselle pelaajasopimusten lisäkohdasta: Ei onnistu, jos halutaan nousta äkkiä takaisin. Toisekseen, pelaajat kyllä yleensä jättävät uppoavan laivan, mutta huonommat pelaajat eivät saa sopimuksia muihin joukkueisiin kovin helposti ja voivat hyvinkin jäädä roikkumaan painoksi.
Mutta keskitytään siihen olennaiseen: Ei ole olennaista, pärjääkö divariseura liigassa. Olennaista on se, pärjääkö liigaseura divarissa (jos ehdotetaan suoraa tippumista)? Olennaista on myös se, pystyykö divariseura nousemaan liigaan (karsinnoissa) divarissa toimivalla budjetilla vai ajaako liiganousun yrittäminen talousvaikeuksiin?
Jos yllä esitettyihin kysymyksiin ei vastausta löydy, karsintojen yhteydessä konkurssit ovat joka keväistä hupia myös tulevaisuudessa. Jos niihin löytyy vastaus, niin karsintajärjestelmä on "vain" urheilullista "kosmetiikkaa". Eri mieltä?
Janne & Kärppien konkurssi: Niin ovat vuodet 89-94 ja 96-00 kuin yö ja päivä. Ensimmäisellä kaudella liiganousua yritettiin joka vuosi ja lopulta konkurssi tuli. Konkurssin jälkeen liiganousua on myös yritetty joka kaudella - ilman konkurssipeikkoa...
(*) Porin jääkiekkoilu on ajettu kyllä siihen pisteeseen, että vaikea sieltä on nopeasti ulos päästä. Jos kauhuskenaariot toteutuvat, Porista ei hetkeen enää puhuta kiekkokaupunkina - jos koskaan, kerran tapettuna se ei välttämättä palaa enää takaisin. Ja ei - divariin siirtäminen ei sitä pelasta.
Juudas: "10x on liioittelua.": Saattaa olla, mutta esimerkiksi valittu Sportin 2-4 mmk on todella huono - sehän oli liikaa Sportille. Pienimmät budjetit liigassa lienevät JyPillä (~8 - 10 mmk) ja Pelicansilla (tällä kaudella 14mmk, ensi kaudelle veikkailtu 12mmk).
Minä: "YHTEENVETO: ongelman ydin on budjettikuilu."
Juudas: "Liigassa on tukijat ovat eri markkamäärillä..."
Hei hei, nyt et ollenkaan käsittänyt meikäläisen pointtia - siis nimenomaan liigassa seuralle virtaa rahaa paremmin ja arvaat varmasti, mikä on tulos, jos liigasta tippuu! Se oli pointti.
Turha on myös Jannen epäillä, etteivätkö divariseurat liigassa paremmin rahaa saisi ja kohtuullista menestystä (riippuu tietysti siitä, mitä tavoittelee) - erityisesti nousuvuonna. Tämähän on moneen kertaan nähty. Tämän takia nk. resurssiehto on (melkein) tyhjänpäiväinen.
Pidemmällä tähtäimellä laskua yleisömäärissä tapahtuu, mm. Lappeenrannassa, Raumalla ja Porissa(*). Raumaa ja Poria pitää hengissä "perinne" kiekkokaupunkina, siellä kiekon ei tarvitse kilpailla katsojista ja sponsoreista samaan malliin kuin esim. Lahdessa tai Kuopiossa.
Turha on Jannen myöskään kiistää sitä, etteivätkö liigakarsinnat olisi divarijoukkueiden kannattajien ehdotonta keväthuipennusta ja monen paikkakunnan kiekkoseuran hengissä pitävä voima - Diskos, TuTo, Sport, Hermes näin kärkeen.
Juudakselle pelaajasopimusten lisäkohdasta: Ei onnistu, jos halutaan nousta äkkiä takaisin. Toisekseen, pelaajat kyllä yleensä jättävät uppoavan laivan, mutta huonommat pelaajat eivät saa sopimuksia muihin joukkueisiin kovin helposti ja voivat hyvinkin jäädä roikkumaan painoksi.
Mutta keskitytään siihen olennaiseen: Ei ole olennaista, pärjääkö divariseura liigassa. Olennaista on se, pärjääkö liigaseura divarissa (jos ehdotetaan suoraa tippumista)? Olennaista on myös se, pystyykö divariseura nousemaan liigaan (karsinnoissa) divarissa toimivalla budjetilla vai ajaako liiganousun yrittäminen talousvaikeuksiin?
Jos yllä esitettyihin kysymyksiin ei vastausta löydy, karsintojen yhteydessä konkurssit ovat joka keväistä hupia myös tulevaisuudessa. Jos niihin löytyy vastaus, niin karsintajärjestelmä on "vain" urheilullista "kosmetiikkaa". Eri mieltä?
Janne & Kärppien konkurssi: Niin ovat vuodet 89-94 ja 96-00 kuin yö ja päivä. Ensimmäisellä kaudella liiganousua yritettiin joka vuosi ja lopulta konkurssi tuli. Konkurssin jälkeen liiganousua on myös yritetty joka kaudella - ilman konkurssipeikkoa...
(*) Porin jääkiekkoilu on ajettu kyllä siihen pisteeseen, että vaikea sieltä on nopeasti ulos päästä. Jos kauhuskenaariot toteutuvat, Porista ei hetkeen enää puhuta kiekkokaupunkina - jos koskaan, kerran tapettuna se ei välttämättä palaa enää takaisin. Ja ei - divariin siirtäminen ei sitä pelasta.
Viimeksi muokattu:
Janne:
"On naivia väittää, etteikö Jukurien tai minkä tahansa Mestiksestä liigaan nousevan porukan pitäisi nostaa pelaajabudjettiaan moninkertaiseksi, jotta pelaaminen liigassa olisi seuran kannalta jollain tavoin järkevää."
Ei väitetä. Ei.
Kun joukkue nousee liigaan, se saa liigatulot = liigajoukkue. Jos joukkue on alueelta, josta ei tulee rahaa = ei ole pakko mennä liigaan (ja tämä on käsittääkseni kanta Mikkelissä).
"On naivia väittää, etteikö Jukurien tai minkä tahansa Mestiksestä liigaan nousevan porukan pitäisi nostaa pelaajabudjettiaan moninkertaiseksi, jotta pelaaminen liigassa olisi seuran kannalta jollain tavoin järkevää."
Ei väitetä. Ei.
Kun joukkue nousee liigaan, se saa liigatulot = liigajoukkue. Jos joukkue on alueelta, josta ei tulee rahaa = ei ole pakko mennä liigaan (ja tämä on käsittääkseni kanta Mikkelissä).
euro71:
Tämä alkaa käymään tälle organisaatiolle kalliiksi... ;)
"Juudakselle pelaajasopimusten lisäkohdasta: Ei onnistu, jos halutaan nousta äkkiä takaisin. Toisekseen, pelaajat kyllä yleensä jättävät uppoavan laivan, mutta huonommat pelaajat eivät saa sopimuksia muihin joukkueisiin kovin helposti ja voivat hyvinkin jäädä roikkumaan painoksi."
Pelaaja ei jää roikkumaan painoksi, ellei sellaista sopimusta ole tehty. Ei nyt holhota.
Jos halutaan takaisin, silloin ei pidä olla liigajoukkuetta, jos liigaan pääsee karsimatta. Se on erittäin oleellista. Karsinta aiheuttaa pakon taloudelliseen riskiin jos haluaa nousun.
"Olennaista on se, pärjääkö liigaseura divarissa (jos ehdotetaan suoraa tippumista)?"
Tarkennatko?
"Olennaista on myös se, pystyykö divariseura nousemaan liigaan (karsinnoissa) divarissa toimivalla budjetilla vai ajaako liiganousun yrittäminen talousvaikeuksiin?"
Karsinnat ajaa, siksi se ei saa olla ainoa (!) malli. Tästä asiasta on juttua vaikka kuinka paljon pelkästään tässä viestiketjussa.
"Jos yllä esitettyihin kysymyksiin ei vastausta löydy, karsintojen yhteydessä konkurssit ovat joka keväistä hupia myös tulevaisuudessa. Jos niihin löytyy vastaus, niin karsintajärjestelmä on "vain" urheilullista "kosmetiikkaa". Eri mieltä?"
Niihin on vastattu pelkästään tässä ketjussa ties kuinka monta kertaa.
Olet oikeassa. Karsinta on huono asia. Se ei saa olla ainoa malli nousuun. Tarkoitatko kosmetiikalla sitä, että karsinnassa ei tule muutoksia? Oletan nyt näin ja vastaan siihen: jos se ei ole ainoa malli, se tuo mahtavan lisämausteen. Daavid ja goljat. Spekulointia. Julkisuutta.
"Jos kauhuskenaariot toteutuvat, Porista ei hetkeen enää puhuta kiekkokaupunkina - jos koskaan, kerran tapettuna se ei välttämättä palaa enää takaisin. Ja ei - divariin siirtäminen ei sitä pelasta."
"jos koskaan" No, ei nyt ehkä niin. Jos joukkue putoaa divariin veloissa, se on Mestis-mallissa ongelmissa, koska velkoja ei voi maksaa ilman tuloja (yleisö+mainostajat). Minä en haluaisi että perinteinen Pori putoaisi, mutta minä en myöskään haluaisi, että Porin vuoksi muilla ei olisi divarissa mahdollisuutta nousta. Eli jos Pori putoaa, pudotkoon. Mieluummin niin kuin että divarista ei kukaan pääse ylös (jos siis on pakko asettaa vastakkain).
Tämä alkaa käymään tälle organisaatiolle kalliiksi... ;)
"Juudakselle pelaajasopimusten lisäkohdasta: Ei onnistu, jos halutaan nousta äkkiä takaisin. Toisekseen, pelaajat kyllä yleensä jättävät uppoavan laivan, mutta huonommat pelaajat eivät saa sopimuksia muihin joukkueisiin kovin helposti ja voivat hyvinkin jäädä roikkumaan painoksi."
Pelaaja ei jää roikkumaan painoksi, ellei sellaista sopimusta ole tehty. Ei nyt holhota.
Jos halutaan takaisin, silloin ei pidä olla liigajoukkuetta, jos liigaan pääsee karsimatta. Se on erittäin oleellista. Karsinta aiheuttaa pakon taloudelliseen riskiin jos haluaa nousun.
"Olennaista on se, pärjääkö liigaseura divarissa (jos ehdotetaan suoraa tippumista)?"
Tarkennatko?
"Olennaista on myös se, pystyykö divariseura nousemaan liigaan (karsinnoissa) divarissa toimivalla budjetilla vai ajaako liiganousun yrittäminen talousvaikeuksiin?"
Karsinnat ajaa, siksi se ei saa olla ainoa (!) malli. Tästä asiasta on juttua vaikka kuinka paljon pelkästään tässä viestiketjussa.
"Jos yllä esitettyihin kysymyksiin ei vastausta löydy, karsintojen yhteydessä konkurssit ovat joka keväistä hupia myös tulevaisuudessa. Jos niihin löytyy vastaus, niin karsintajärjestelmä on "vain" urheilullista "kosmetiikkaa". Eri mieltä?"
Niihin on vastattu pelkästään tässä ketjussa ties kuinka monta kertaa.
Olet oikeassa. Karsinta on huono asia. Se ei saa olla ainoa malli nousuun. Tarkoitatko kosmetiikalla sitä, että karsinnassa ei tule muutoksia? Oletan nyt näin ja vastaan siihen: jos se ei ole ainoa malli, se tuo mahtavan lisämausteen. Daavid ja goljat. Spekulointia. Julkisuutta.
"Jos kauhuskenaariot toteutuvat, Porista ei hetkeen enää puhuta kiekkokaupunkina - jos koskaan, kerran tapettuna se ei välttämättä palaa enää takaisin. Ja ei - divariin siirtäminen ei sitä pelasta."
"jos koskaan" No, ei nyt ehkä niin. Jos joukkue putoaa divariin veloissa, se on Mestis-mallissa ongelmissa, koska velkoja ei voi maksaa ilman tuloja (yleisö+mainostajat). Minä en haluaisi että perinteinen Pori putoaisi, mutta minä en myöskään haluaisi, että Porin vuoksi muilla ei olisi divarissa mahdollisuutta nousta. Eli jos Pori putoaa, pudotkoon. Mieluummin niin kuin että divarista ei kukaan pääse ylös (jos siis on pakko asettaa vastakkain).
Tulevaisuus on jo näkyvissä
Tulevaisuuden rakenne-elementit ovat jo näkyvissä. Liigasta tulee siinä pelaavien seurojen muodostama osakeyhtiö, johon pääsee mikä tai kuka tahansa mukaan, kun oy sen hyväksyy. Liigapaikan saanee jatkossa, kun lunastaa suunnatussa osakeannissa tarvittavan määrän osakkeita, panostuksen arvo ehkä n. 2 000 000 markkaa. Liigassa pelataan Kanada-maljasta.
Mestis vakiinnuttaa asemansa Jääkiekkoliiton perinteisen toiminnan ylimpänä sarjatasona, jossa pääosin ei-ammattilaisjoukkueet pelaavat Suomen mestaruudesta. Sarjanousujen ja putoamisten dynamiikka siirtyy Mestiksen, kaksilohkoisen Suomi-sarjan ja II divarin ym. alasarjojen väliin.
Katso historiaa 30 vuotta taaksepäin: mitä on tapahtunut? Mestis eli mestaruussarja on kohta jälleen ylin jääkiekkoliiton kansallinen sarjataso ja sen alapuolella on Suomi-sarja, kuten vielä 1970-luvun alussa. Suomen-sarjan alla on maakuntasarjat ja piirisarja.
Uutta on se, että Suomeen on muodostunut noin kolmessa vuosikymmenessä ammattilaisurheilijoiden jääkiekkoliiga, johon saatetaan käsittääkseni ottaa joukkueita myös maan rajojen ulkopuolelta, jos niikseen tulee. Tietysti Kuopio, Vaasa, Kokkola, Mikkeli jne. pääsevät liigaan halutessaan mukaan. Sen kun keräävät rahat ja lunastavat osakkeet. Jos eivät pärjää liigassa urheilullisesti ja taloudellisesti, mikä on pitkän päälle sama asia, oy lunastaa tai ottaa osakkeet hallintaansa.
Väitän, että tämä on todellisuutta parin, kolmen vuoden kuluttua. SM-liigan ja liiton päätökset tähtäävät tähän, ja se on hyvä asia. :)
Tulevaisuuden rakenne-elementit ovat jo näkyvissä. Liigasta tulee siinä pelaavien seurojen muodostama osakeyhtiö, johon pääsee mikä tai kuka tahansa mukaan, kun oy sen hyväksyy. Liigapaikan saanee jatkossa, kun lunastaa suunnatussa osakeannissa tarvittavan määrän osakkeita, panostuksen arvo ehkä n. 2 000 000 markkaa. Liigassa pelataan Kanada-maljasta.
Mestis vakiinnuttaa asemansa Jääkiekkoliiton perinteisen toiminnan ylimpänä sarjatasona, jossa pääosin ei-ammattilaisjoukkueet pelaavat Suomen mestaruudesta. Sarjanousujen ja putoamisten dynamiikka siirtyy Mestiksen, kaksilohkoisen Suomi-sarjan ja II divarin ym. alasarjojen väliin.
Katso historiaa 30 vuotta taaksepäin: mitä on tapahtunut? Mestis eli mestaruussarja on kohta jälleen ylin jääkiekkoliiton kansallinen sarjataso ja sen alapuolella on Suomi-sarja, kuten vielä 1970-luvun alussa. Suomen-sarjan alla on maakuntasarjat ja piirisarja.
Uutta on se, että Suomeen on muodostunut noin kolmessa vuosikymmenessä ammattilaisurheilijoiden jääkiekkoliiga, johon saatetaan käsittääkseni ottaa joukkueita myös maan rajojen ulkopuolelta, jos niikseen tulee. Tietysti Kuopio, Vaasa, Kokkola, Mikkeli jne. pääsevät liigaan halutessaan mukaan. Sen kun keräävät rahat ja lunastavat osakkeet. Jos eivät pärjää liigassa urheilullisesti ja taloudellisesti, mikä on pitkän päälle sama asia, oy lunastaa tai ottaa osakkeet hallintaansa.
Väitän, että tämä on todellisuutta parin, kolmen vuoden kuluttua. SM-liigan ja liiton päätökset tähtäävät tähän, ja se on hyvä asia. :)
Janne:
Hyvä kirjoitus!
Jos jätät tuon tavallaan "viimeiseksi sanaksesi" olemme vain eri mieltä siitä kiinnostavatko alemmat sarjat. Ongelma tulee siinä, että liigan alla olevan sarjan voittoa ei koeta niin jännittäväksi asiaksi, että sen puolesta joukkueelle hurrataan eli tullaan hallille.
Aiemmin väänsimme kättä muusta kuin mitä on kirjoituksesi sisältö, mutta kirjoitus on hyvä kuvaus siitä mihin ollaan hyvinkin menossa.
Hyvä kirjoitus!
Jos jätät tuon tavallaan "viimeiseksi sanaksesi" olemme vain eri mieltä siitä kiinnostavatko alemmat sarjat. Ongelma tulee siinä, että liigan alla olevan sarjan voittoa ei koeta niin jännittäväksi asiaksi, että sen puolesta joukkueelle hurrataan eli tullaan hallille.
Aiemmin väänsimme kättä muusta kuin mitä on kirjoituksesi sisältö, mutta kirjoitus on hyvä kuvaus siitä mihin ollaan hyvinkin menossa.
Jos nyt vielä tarkentaisin (vaikka olen tehnyt sen jo monta kertaa, mutta kaikki eivät aloita näemmä ketjun lukemista alusta) miten näen tämän taloudellisen puolen. Lyhyesti.
Divarissa taloudellisen riskin aiheuttaa karsintamalli. Tällöin vastassa on liigatulot omaava ja siten liigatason joukkue. Divarituloilla ja liigatuloilla on ero ja siksi divarijoukkueen pitää nousua realistisesti yrittääkseen paikata tuo vaje velkarahalla. Tämä on riski.
Jos nousu tapahtuu voittamalla divari, ollaan mielestäni oikealla tiellä. Siinä voi olla mausteena lisäksi karsinta, se kiinnostaa yleisöä ja mediaa (=mielenkiintoa = rahaa divariin ja liigan perään).
Kun joukkue nousee liigaan, se saa lisää mainostajia suuremmilla markkamäärillä (rahaa) ja lisää katsojia (=rahaa). Joku voi epäillä saako tarpeeksi. Kysyn: miksi Vaasa, Kuopio tai Joensuu saisi vähemmän katsojia ja mainostajia kuin Lappeenranta, Hämeenlinna tai piskuinen Rauma?
Pyydän että kerrotte missä olen väärässä... jos olen. 8)
Divarissa taloudellisen riskin aiheuttaa karsintamalli. Tällöin vastassa on liigatulot omaava ja siten liigatason joukkue. Divarituloilla ja liigatuloilla on ero ja siksi divarijoukkueen pitää nousua realistisesti yrittääkseen paikata tuo vaje velkarahalla. Tämä on riski.
Jos nousu tapahtuu voittamalla divari, ollaan mielestäni oikealla tiellä. Siinä voi olla mausteena lisäksi karsinta, se kiinnostaa yleisöä ja mediaa (=mielenkiintoa = rahaa divariin ja liigan perään).
Kun joukkue nousee liigaan, se saa lisää mainostajia suuremmilla markkamäärillä (rahaa) ja lisää katsojia (=rahaa). Joku voi epäillä saako tarpeeksi. Kysyn: miksi Vaasa, Kuopio tai Joensuu saisi vähemmän katsojia ja mainostajia kuin Lappeenranta, Hämeenlinna tai piskuinen Rauma?
Pyydän että kerrotte missä olen väärässä... jos olen. 8)
Juudas (ja Janne), ymmärrän pointtinne vallan mainiosti, mutta ehkäpä meikäläisen ulosanti on hiukan kömpelöä.
Ei sarjanousu ole ongelma, paitsi silloin, jos sen yrittämiseen joutuu käyttämään velkarahaa (ja tämänhän olemme kaikki jo todenneet ja päättäneet, että karsinnat eivät saa olla ainoa tapa). Liigaan päästessään joukkueen on kohtuullisen helppo kasvattaa 2mmk budjetti 14mmk:n budjettiin :-) Korostan kuitenkin, että liigaan nousevan seuran on käytännössä pakko kuitenkin kasvattaa tuo budjetti.
Mutta putoaminen on, tapahtui se sitten tiputtamalla tai karsimalla: Ei kukaan voi vakavalla naamalla väittää, että liigasta tippuva seura vaihtaisi (kohtuullisen) 14mmk budjetin 2mmk budjettiin kesän aikana kuin karistaisi takin niskastaan! Liigaan satsanneella seuralla on sen verran paljon sitoumuksia, joita ei aivan hetkessä irtisanota.
Jos seura siis pystyy divarituloilla kunnialla hoitamaan sopimuksensa (ne, mitä ei saada purettua riittävän nopeasti), tippumisesta ei aiheudu pysyvää vahinkoa.
Ai niin, se pääpointti: Jos divarissa liikkuu tarpeeksi rahaa, putoaminen ei ole ongelma.
Ja vielä yksi juttu: Tuo Jannen loppukomentti on aika mykistävä.
Karsinnan kosmetiikka tarkoittaa sitä, että karsintajärjestelmä sinänsä (karsiiko yksi vai kaksi joukkuetta, pelataanko playoff-menetelmällä vai 4-kertaisella sarjalla yms) ei ole vaaraksi seuroille.
Juudas, kysymykseesi kaupunkien väkimäärästä: Ei ole mielestäni ongelma millekään mainitsemallesi kaupungille.
---
Porin tilanne ei liity suoranaisesti tähän ketjuun tai kyseessä oleviin seuroihin. Porissa on ajettu mm. juniorityö niin syvälle usean vuoden aikana, ettei edustusjoukkuetta enää voi nuorentaa malliin JyP. JOS kauhuskenaario toteutuu (kärkipään juniorit häipyvät, pelaajat karttavat seuraa, yms.), niin sen korjaaminen vie joka tapauksessa useita vuosia ja paljon talkoohenkeä - ja koska Pori on pieni kaupunki, jolla on jääkiekon kannalta kilpailijoita lähellä, niin voi olla, että 60-luvulla herätetty seura ei enää koskaan palaa entiselleen. Jos Pori tippuisi, se ei välttämättä olisi mikään KalPamainen tai Kärppämäinen tipahdus...
Ei sarjanousu ole ongelma, paitsi silloin, jos sen yrittämiseen joutuu käyttämään velkarahaa (ja tämänhän olemme kaikki jo todenneet ja päättäneet, että karsinnat eivät saa olla ainoa tapa). Liigaan päästessään joukkueen on kohtuullisen helppo kasvattaa 2mmk budjetti 14mmk:n budjettiin :-) Korostan kuitenkin, että liigaan nousevan seuran on käytännössä pakko kuitenkin kasvattaa tuo budjetti.
Mutta putoaminen on, tapahtui se sitten tiputtamalla tai karsimalla: Ei kukaan voi vakavalla naamalla väittää, että liigasta tippuva seura vaihtaisi (kohtuullisen) 14mmk budjetin 2mmk budjettiin kesän aikana kuin karistaisi takin niskastaan! Liigaan satsanneella seuralla on sen verran paljon sitoumuksia, joita ei aivan hetkessä irtisanota.
Jos seura siis pystyy divarituloilla kunnialla hoitamaan sopimuksensa (ne, mitä ei saada purettua riittävän nopeasti), tippumisesta ei aiheudu pysyvää vahinkoa.
Ai niin, se pääpointti: Jos divarissa liikkuu tarpeeksi rahaa, putoaminen ei ole ongelma.
Ja vielä yksi juttu: Tuo Jannen loppukomentti on aika mykistävä.
Karsinnan kosmetiikka tarkoittaa sitä, että karsintajärjestelmä sinänsä (karsiiko yksi vai kaksi joukkuetta, pelataanko playoff-menetelmällä vai 4-kertaisella sarjalla yms) ei ole vaaraksi seuroille.
Juudas, kysymykseesi kaupunkien väkimäärästä: Ei ole mielestäni ongelma millekään mainitsemallesi kaupungille.
---
Porin tilanne ei liity suoranaisesti tähän ketjuun tai kyseessä oleviin seuroihin. Porissa on ajettu mm. juniorityö niin syvälle usean vuoden aikana, ettei edustusjoukkuetta enää voi nuorentaa malliin JyP. JOS kauhuskenaario toteutuu (kärkipään juniorit häipyvät, pelaajat karttavat seuraa, yms.), niin sen korjaaminen vie joka tapauksessa useita vuosia ja paljon talkoohenkeä - ja koska Pori on pieni kaupunki, jolla on jääkiekon kannalta kilpailijoita lähellä, niin voi olla, että 60-luvulla herätetty seura ei enää koskaan palaa entiselleen. Jos Pori tippuisi, se ei välttämättä olisi mikään KalPamainen tai Kärppämäinen tipahdus...
Viimeksi muokattu:
Jannen viimeinen kirjoitus sisälsi jopa toivottavan tulevaisuuden idun mahdollisuuden, liiga olisi kuin todellisen maailman aidosta kilpailusta erotettu linnake ja dynaaminen kilpailu olisi muualla. Tuon voisi jopa hyväksyä ja katsojat voisivat siirtyä alasarjoihin aladivarifaneiksi,
ellei:
- joka puolella sauhuttaisi vain liigasta
- Suomi olisi pieni maa ja resurssit niin rajalliset, ketä kiinnostaisivat unohdetut seurat
- Mestiksen mestaruus todella olisi sitä pilsneriä (sitähän minä olenkin sanonut ihan tosissani, että Suomi-sarja on maan jännin sarja juuri nyt)
Sehän tässä divarifanin kannalta rassaa, kun ei halua tukea nykymestistä, kun se juuri nyt tulkittaisiin hyväksyväksi signaaliksi vallitsevalle systeemille. Mutta jos alasarjoissa olisi oikeaa kulttuuria ja latausta voisimme tietenkin vain reagoida jättämällä liigan omaan arvoonsa, pienessä maassa se vain on niin vaikeaa ja monessa kaupungissa ylösyrittämisen perinteet velvoittavat.
ellei:
- joka puolella sauhuttaisi vain liigasta
- Suomi olisi pieni maa ja resurssit niin rajalliset, ketä kiinnostaisivat unohdetut seurat
- Mestiksen mestaruus todella olisi sitä pilsneriä (sitähän minä olenkin sanonut ihan tosissani, että Suomi-sarja on maan jännin sarja juuri nyt)
Sehän tässä divarifanin kannalta rassaa, kun ei halua tukea nykymestistä, kun se juuri nyt tulkittaisiin hyväksyväksi signaaliksi vallitsevalle systeemille. Mutta jos alasarjoissa olisi oikeaa kulttuuria ja latausta voisimme tietenkin vain reagoida jättämällä liigan omaan arvoonsa, pienessä maassa se vain on niin vaikeaa ja monessa kaupungissa ylösyrittämisen perinteet velvoittavat.
"Mutta putoaminen on, tapahtui se sitten tiputtamalla tai karsimalla: Ei kukaan voi vakavalla naamalla väittää, että liigasta tippuva seura vaihtaisi (kohtuullisen) 14mmk budjetin 2mmk budjettiin kesän aikana kuin karistaisi takin niskastaan! Liigaan satsanneella seuralla on sen verran paljon sitoumuksia, joita ei aivan hetkessä irtisanota."
Sportilla siis oli nimenomaan pelaajabudjetti (!) käsittääkseni tuollaista 2-5mil luokkaa tässä mennä kausina. Ja se oli liikaa. Ja riski piti ottaa karsinnan vuoksi ja koska haluttiin. Ei siinä mielestäni mitään ihmeellistä, riskiähän on maailma täynnä. Ottakoon ken haluaa, ei holhota (ei suunnattu kenelläkään, kunhan pohdin...)
Kerrotko noista "sitoumuksista"?
Minulla (eikä kenelläkään) ei ole varmaa tietoa, eikä pohjaa, mutta veikkaisin, että jos esimerkiksi HPK putoaisi divariin, sen budjetti kutakuinkin puolittuisi avoimessa (!) mallissa. Käytännössä tähtiä pois ja omia lupauksia kentälle. Sitten taas taistoon. Veikkaisin että katsojamäärä olisi avoimessa (!) mallissa noin 70% liigasta. Jos HPK olisi divarissa pidempään, sen budjetti laskisi varmaan hitakaisesti vielä tuosta. Jonakin vuosina voitaisiin satsata enemmän jne. Sellaistahan tuo divarielo oli vanhoina kunnon aikoina.
Sportilla siis oli nimenomaan pelaajabudjetti (!) käsittääkseni tuollaista 2-5mil luokkaa tässä mennä kausina. Ja se oli liikaa. Ja riski piti ottaa karsinnan vuoksi ja koska haluttiin. Ei siinä mielestäni mitään ihmeellistä, riskiähän on maailma täynnä. Ottakoon ken haluaa, ei holhota (ei suunnattu kenelläkään, kunhan pohdin...)
Kerrotko noista "sitoumuksista"?
Minulla (eikä kenelläkään) ei ole varmaa tietoa, eikä pohjaa, mutta veikkaisin, että jos esimerkiksi HPK putoaisi divariin, sen budjetti kutakuinkin puolittuisi avoimessa (!) mallissa. Käytännössä tähtiä pois ja omia lupauksia kentälle. Sitten taas taistoon. Veikkaisin että katsojamäärä olisi avoimessa (!) mallissa noin 70% liigasta. Jos HPK olisi divarissa pidempään, sen budjetti laskisi varmaan hitakaisesti vielä tuosta. Jonakin vuosina voitaisiin satsata enemmän jne. Sellaistahan tuo divarielo oli vanhoina kunnon aikoina.
Sitoumukset: pelaajat (en aio väitellä sopimuksen mallista, en kuitenkaan usko sen olevan aivan ongelmatonta), henkilökunta, tärkeimmät sponsorit (eivät välttämättä uusisi sopimuksiaan), yhteistyökumppanit, halliremontit, junioritoiminta.
Vaikka kaikki "ylimääräinen" toiminta olisi putoamisvarauksella, "budjettivaje" aiheuttaisi melkoiset vahingot seuran rakentamiselle. Pudotetaan HPK divariin ja katsotaan?
Mutta juudas: Jannen mallissa urheilullinen nousu korvattaisiin taloudellisella nousulla (osakkeen osto) - eikö se tyydyttäisi ketään? Ne seurat, jotka liigaan haluaisivat, niin ei mitään muuta kuin pankista lainaan ja mukaan soppaan...
Vaikka kaikki "ylimääräinen" toiminta olisi putoamisvarauksella, "budjettivaje" aiheuttaisi melkoiset vahingot seuran rakentamiselle. Pudotetaan HPK divariin ja katsotaan?
Mutta juudas: Jannen mallissa urheilullinen nousu korvattaisiin taloudellisella nousulla (osakkeen osto) - eikö se tyydyttäisi ketään? Ne seurat, jotka liigaan haluaisivat, niin ei mitään muuta kuin pankista lainaan ja mukaan soppaan...
euro71:
"Mutta juudas: Jannen mallissa urheilullinen nousu korvattaisiin taloudellisella nousulla (osakkeen osto) - eikö se tyydyttäisi ketään? Ne seurat, jotka liigaan haluaisivat, niin ei mitään muuta kuin pankista lainaan ja mukaan soppaan..."
Se on yksi vaihtoehto, mutta se ei vain ole mielestäni paras. Katsokaa esim. englannin sarjoja. Syy:
Liigassa olevallehan on sinänsä melkein sama, millä sinne pääsee. Ongelmaksi nousee liigan alla oleva sarja. Suomen kokoisessa maassa on vaikea syttyä johonkin b-sarjan mestaruuteen. Jos paikkaa ylös ei osteta, tuo sarja ei sytytä. Niin se vain on, vaikka niin ei haluaisi. Tässä nyt ollaan. 800 katsojaa. Vaikea tässä on selitellä, vaikka kuinka mieli tekisi.
"Sitoumukset: pelaajat (en aio väitellä sopimuksen mallista, en kuitenkaan usko sen olevan aivan ongelmatonta),"
Se malli toimii jo. Ympäri maailmaa.
"henkilökunta, tärkeimmät sponsorit (eivät välttämättä uusisi sopimuksiaan), yhteistyökumppanit, halliremontit, junioritoiminta."
Henkilökunta? Aika marginaalinen osa. Liigassakin mennään aika pienellä poppoolla.
Sponsorit? Niiden kanssa on tehty sopimukset näin iät ja ajat ympäri maailmaa. Ei mitään ihmeellistä.
Halliremontit? Miten asia liittyy sarjajärjestelmään?
Junioritoiminta? Onko samassa liigajoukkueen kanssa vai ei?
"Mutta juudas: Jannen mallissa urheilullinen nousu korvattaisiin taloudellisella nousulla (osakkeen osto) - eikö se tyydyttäisi ketään? Ne seurat, jotka liigaan haluaisivat, niin ei mitään muuta kuin pankista lainaan ja mukaan soppaan..."
Se on yksi vaihtoehto, mutta se ei vain ole mielestäni paras. Katsokaa esim. englannin sarjoja. Syy:
Liigassa olevallehan on sinänsä melkein sama, millä sinne pääsee. Ongelmaksi nousee liigan alla oleva sarja. Suomen kokoisessa maassa on vaikea syttyä johonkin b-sarjan mestaruuteen. Jos paikkaa ylös ei osteta, tuo sarja ei sytytä. Niin se vain on, vaikka niin ei haluaisi. Tässä nyt ollaan. 800 katsojaa. Vaikea tässä on selitellä, vaikka kuinka mieli tekisi.
"Sitoumukset: pelaajat (en aio väitellä sopimuksen mallista, en kuitenkaan usko sen olevan aivan ongelmatonta),"
Se malli toimii jo. Ympäri maailmaa.
"henkilökunta, tärkeimmät sponsorit (eivät välttämättä uusisi sopimuksiaan), yhteistyökumppanit, halliremontit, junioritoiminta."
Henkilökunta? Aika marginaalinen osa. Liigassakin mennään aika pienellä poppoolla.
Sponsorit? Niiden kanssa on tehty sopimukset näin iät ja ajat ympäri maailmaa. Ei mitään ihmeellistä.
Halliremontit? Miten asia liittyy sarjajärjestelmään?
Junioritoiminta? Onko samassa liigajoukkueen kanssa vai ei?
Jannen malli ei ole Jannen malli...
...vaan Jääkiekkoliittoa ja SM-liigaa johtavien miljonäärien malli, joka toteutuu, koska ensimmäiset askeleet on jo otettu. Kannatan sitä, vaikka en kuulu em, ryhmään. Liiga-konsernista tulee jo kotimaisin voimin noin neljännesmiljardin liikevaihtoa pyörittävä järjestelmä, puhumattakaan jos se pystyy aikanaan integroimaan mukaan esimerkiksi Pietarin, Moskovan, Berliinin, Tukholman jne. Jääkiekon mediaomistusta, mm. tv-lähetyksien tuotantoa ja tv-oikeuksia, keskittyy tälle liigalle, jonka nimestä kirjaimet SM on helppo vaihtaa esimerkiksi kirjaimeen E. Osallistumisoikeus liigaan ratkaistaan ilman muuta pelkästään taloudellisilla perusteilla. Siitä ei voi olla epäselvyyttä.
Digi-tv:n tulo merkitsee hajautetun tv-tuotannon syntymistä, mikä palvelee aikanaan ylintä kansallista jääkiekkosarjaa. Myös muu hajautunut media, mm. maakuntalehdistö, tulee antamaan nykyistä enemmän tilaa Mestikselle. Uskokaa jo hyvät ystävät: Mestis-uudistus ei aiheuttanut alemman kansallisen tason yleisökatoa, mutta oikein hoidettuna se voi olla mahdollisuus jääkiekon uuteen kulttuuriseen nousuun. Mestiksen yleisömäärät ovat nyt samalla tasolla kuin mestaruussarjan yleisömäärät olivat 1950-luvulla. Uusi televisioinnin vallankumous ja keskisuurten kaupunkien hidas kasvu, josta on jo merkkejä esim. Mikkelissä, lisää Mestiksen urheilullista, kulttuurista ja kaupallista potentiaalia. Joidenkin Mestis-seurojen kannattaa tulevaisuudessa harkita liigaan hakeutumista, jos kaupungin jääkiekkoyleisö saadaan riittävällä tavalla mukaan. Se voi olla myös Mikkelin tie liigaan, mutta viisautta on korostaa niitä arvoja, jotka ovat nykyisten mahdollisuuksien rajoissa: Mestis. :)
...vaan Jääkiekkoliittoa ja SM-liigaa johtavien miljonäärien malli, joka toteutuu, koska ensimmäiset askeleet on jo otettu. Kannatan sitä, vaikka en kuulu em, ryhmään. Liiga-konsernista tulee jo kotimaisin voimin noin neljännesmiljardin liikevaihtoa pyörittävä järjestelmä, puhumattakaan jos se pystyy aikanaan integroimaan mukaan esimerkiksi Pietarin, Moskovan, Berliinin, Tukholman jne. Jääkiekon mediaomistusta, mm. tv-lähetyksien tuotantoa ja tv-oikeuksia, keskittyy tälle liigalle, jonka nimestä kirjaimet SM on helppo vaihtaa esimerkiksi kirjaimeen E. Osallistumisoikeus liigaan ratkaistaan ilman muuta pelkästään taloudellisilla perusteilla. Siitä ei voi olla epäselvyyttä.
Digi-tv:n tulo merkitsee hajautetun tv-tuotannon syntymistä, mikä palvelee aikanaan ylintä kansallista jääkiekkosarjaa. Myös muu hajautunut media, mm. maakuntalehdistö, tulee antamaan nykyistä enemmän tilaa Mestikselle. Uskokaa jo hyvät ystävät: Mestis-uudistus ei aiheuttanut alemman kansallisen tason yleisökatoa, mutta oikein hoidettuna se voi olla mahdollisuus jääkiekon uuteen kulttuuriseen nousuun. Mestiksen yleisömäärät ovat nyt samalla tasolla kuin mestaruussarjan yleisömäärät olivat 1950-luvulla. Uusi televisioinnin vallankumous ja keskisuurten kaupunkien hidas kasvu, josta on jo merkkejä esim. Mikkelissä, lisää Mestiksen urheilullista, kulttuurista ja kaupallista potentiaalia. Joidenkin Mestis-seurojen kannattaa tulevaisuudessa harkita liigaan hakeutumista, jos kaupungin jääkiekkoyleisö saadaan riittävällä tavalla mukaan. Se voi olla myös Mikkelin tie liigaan, mutta viisautta on korostaa niitä arvoja, jotka ovat nykyisten mahdollisuuksien rajoissa: Mestis. :)
Janne:
Pakko hieman toppuutella, vaikka kirjoitus olikin asiallinen.
Jos puhutaan sarjasta, jossa ovat mukana Berliini, Tukholma jne. puhutaan sen mittakaavan talousalueista, että siellä ei ole mitään asiaa kuin muutamalla suomalaisella seuralla, jos ei peräti vain yhdellä.
Tällöin ollaan jälleen tilanteessa, jossa maalla on oma ylin taso, esim. liiga, ja jälleen kinataan miten sinne pääsee ja miten sieltä joutuu pois.
En (ja emme) ole Janne sokeita tuolle kehitysvaihtoehdolle ja se tiedostetaan varsin hyvin. Kv-sarja kuitenkin ottaa Suomesta 1 - muutaman joukkueen ja silloin mikään ei oikeastaan ole muuttunut meidän divarihemmojen kannalta.
Pakko hieman toppuutella, vaikka kirjoitus olikin asiallinen.
Jos puhutaan sarjasta, jossa ovat mukana Berliini, Tukholma jne. puhutaan sen mittakaavan talousalueista, että siellä ei ole mitään asiaa kuin muutamalla suomalaisella seuralla, jos ei peräti vain yhdellä.
Tällöin ollaan jälleen tilanteessa, jossa maalla on oma ylin taso, esim. liiga, ja jälleen kinataan miten sinne pääsee ja miten sieltä joutuu pois.
En (ja emme) ole Janne sokeita tuolle kehitysvaihtoehdolle ja se tiedostetaan varsin hyvin. Kv-sarja kuitenkin ottaa Suomesta 1 - muutaman joukkueen ja silloin mikään ei oikeastaan ole muuttunut meidän divarihemmojen kannalta.
ELÄKELÄINEN
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Keski- Uudenmaan muoviseurat
Täällähän se todellinen asiantuntijakeskutelu käydään.Tuolla toisilla palstoilla kehdataankin vouhkata liigakullasta ja MM-mitaleista..
Tähän täytyy heittää kommentti ihan tunnepohjalta.30 vuotta olen seurannut kiekkoa ja jopa vähän pelannutkin.Nautin pelistä,vaikka en ole koskaan ollut kiinostunut taktisista hienouksista,talouden tilasta jne.Viimeiset kolme vuotta olen seurannut divarikiekkoa.Katsojan kannalta siinä on hinta/laatu kohdallaan.Minua ei pätkääkään häirinnyt,ettei suosikkijoukkueellani ollut eikä ole mahdollisuutta nousta.
Halli on sopivan kokoinen,parkkitillaa on riittävästi,olutta ja muuta tarjoilua on halukkaille sopivasti jne.Kyllä kiekko on Suomessa niin suuri laji,että juniorimylly tuottaa tasokkaita,kehityskelpoisia ja etenkin näyttöhaluisia pelaajia toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.
Uskallan jopa esittää kerettiläisen kannan:ei farmiliigakaan ole paskempi vaihtoehto. On kiinnostavaa päästä seuraamaan pelaajia,jotka ovat tulevaisuudessa vielä isommissa otsikoissa.Voi jopa tuntea itsensä fiksuksi,kun kertoo kavereille arveluitaan tulevista tähtipelaajista.
Tunnustan toki,että täältä Järvenpäästä on helppo käydä liigaakin katsomassa aina kun huvittaa.
Tähän täytyy heittää kommentti ihan tunnepohjalta.30 vuotta olen seurannut kiekkoa ja jopa vähän pelannutkin.Nautin pelistä,vaikka en ole koskaan ollut kiinostunut taktisista hienouksista,talouden tilasta jne.Viimeiset kolme vuotta olen seurannut divarikiekkoa.Katsojan kannalta siinä on hinta/laatu kohdallaan.Minua ei pätkääkään häirinnyt,ettei suosikkijoukkueellani ollut eikä ole mahdollisuutta nousta.
Halli on sopivan kokoinen,parkkitillaa on riittävästi,olutta ja muuta tarjoilua on halukkaille sopivasti jne.Kyllä kiekko on Suomessa niin suuri laji,että juniorimylly tuottaa tasokkaita,kehityskelpoisia ja etenkin näyttöhaluisia pelaajia toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.
Uskallan jopa esittää kerettiläisen kannan:ei farmiliigakaan ole paskempi vaihtoehto. On kiinnostavaa päästä seuraamaan pelaajia,jotka ovat tulevaisuudessa vielä isommissa otsikoissa.Voi jopa tuntea itsensä fiksuksi,kun kertoo kavereille arveluitaan tulevista tähtipelaajista.
Tunnustan toki,että täältä Järvenpäästä on helppo käydä liigaakin katsomassa aina kun huvittaa.
Viimeksi muokattu:
Pääsääntöisesti olen juudaksen kanssa kaikesta samma mieltä, mutta tämän viimeisen repliikin osalta en kuitenkaan ihan. Minusta se menee mieluummin niin päin, että hardcore-fanit ja pitkään aladivareita seuranneet kokivat liigan sulkemisen kuin märäksi rätiksi naamalleen ja katsoivat urheilun jaloja periaatteita loukatun. Ilmoittaudun tähän ryhmään.
Kun taas väki, jolle kiekko ei ole aivan life or death-kysymys saattaisi teoriassa jossain määrin innostua mistä tahansa sarjasta, joka näkyy telkkarista ja josta työpaikalla puhutaan. (tilanne Mikkelissä?)
Ehkä näiden välissä oleva jengi ratkaisee?
Jannen parissa viime kirjoituksessa on ollut jopa jonkinlainen tolkun siemen, siinä määrin kun hän on puolustanut Mestiksen autonomiaa. Mutta "Mikkelin tiestä liigaan" tiemme eroavat jyrkästi, minun mielestäni urheilua latistetaan pahasti, jos siitä tehdään taloussuunnittelua ja noususta päätetään kabinetissa. Peli ratkaiskoon tai jos talous kerran ratkaisee eiköhän siirrytä suoraan talousosastolle tai pörssisivuille. Mihin tuollaisessa mallissa ylipäätään jääkiekkoa tarvitaan, jaetaan sijoitukset samantien lompakon paksuuden perusteella.
Eikö vaan saman logiikan mukaan liigan playoffsiinkin kannata valita isoimpien hallien kaupungit...
Kun taas väki, jolle kiekko ei ole aivan life or death-kysymys saattaisi teoriassa jossain määrin innostua mistä tahansa sarjasta, joka näkyy telkkarista ja josta työpaikalla puhutaan. (tilanne Mikkelissä?)
Ehkä näiden välissä oleva jengi ratkaisee?
Jannen parissa viime kirjoituksessa on ollut jopa jonkinlainen tolkun siemen, siinä määrin kun hän on puolustanut Mestiksen autonomiaa. Mutta "Mikkelin tiestä liigaan" tiemme eroavat jyrkästi, minun mielestäni urheilua latistetaan pahasti, jos siitä tehdään taloussuunnittelua ja noususta päätetään kabinetissa. Peli ratkaiskoon tai jos talous kerran ratkaisee eiköhän siirrytä suoraan talousosastolle tai pörssisivuille. Mihin tuollaisessa mallissa ylipäätään jääkiekkoa tarvitaan, jaetaan sijoitukset samantien lompakon paksuuden perusteella.
Eikö vaan saman logiikan mukaan liigan playoffsiinkin kannata valita isoimpien hallien kaupungit...
Janne, vielä kerran logiikasta
Vielä kerran otan esille, hieman ohi nykyisen keskustelun, kirjoitukset tilastojen tulkinnasta viime ja tämän kauden yleisölukujen osalta, sillä Janne käyttää mielipiteidensä perusteena virheellisellä tavalla tulkittuja lukuja.
Janne väittää, että oikeudenmukainen vertailu saadaan poistamalla keskiarvoista ainoastaan Kärppien viime kauden ottelut. Kuten muut varmasti ymmärtävät, tällä keinolla saadut luvut eivät kerro totuutta, koska vertailujoukot ovat erilaiset. Koska Jannelle tämä asia täytyy näemmä vääntää hyvin yksityiskohtaisesti tuosta kuuluisasta rautalangasta, otan esille aiemmin tässä viestiketjussani kertomani esimerkin varusmiesten kunnon vertailusta ennen palvelusta ja sen jälkeen.
Ennen palvelusta järjestettävään kuntotestiin osallistuu 12 miestä, joista Sami Sapkon ja ammatikseen urheilevan Kimmo Kärpän palvelus kuitenkin keskeytyy, joten he eivät osallistu palveluksen jälkeiseen testiin. Sen sijaan kesken huvin joukkoon liittyvät Jussi Jukuri ja Vallu Vantaa, jotka osallistuvat jälkimmäiseen testiin. Jukuri ei urheile ammatikseen, mutta on muita osallistujia paremmassa kunnossa.
Jotta saamme vertailukelpoisen tuloksen, ei Kärpän, Sapkon, Jukurin tai Vantaan suorituksia voi huomioida, koska ei ole olemassa mitään mittaria, joilla varusmiespalveluksen aiheuttamaa muutosta heidän kuntoonsa voitaisiin mitata. Tiedossa on vain heidän kuntonsa joko ennen tai jälkeen palvelusta, ja nimenomaan palveluksen aiheuttamaa muutostahan haluttiin mitata.
Janne väittää, että ainoastaan ylivoimaisen Kärpän tulos pitäisi poistaa tutkimuksesta. Tällöin tutkimus voidaan heittää suoraan roskakoriin, koska se ei kerro yhtään mitään. Mikäli kuntotestin keskiarvo olisi jälkimmäisessä mittauksessa parempi kuin ensimmäisessä tällä tavalla laskettuna, kertoisiko se siitä, että varusmiespalvelus parantaa kuntoa? Ei todellakaan. Vaikka kaikkien alusta alkaen mukana olleiden kunto pysyisi ennallaan tai jopa hieman laskisi, paranisi kokonaistulos, koska Jussi Jukurin hyvä suoritus laskettaisiin mukaan.
Paluu jääkiekkoon. Koska Jukurit oli Mestiksen katsotuin joukkue, eikä Mikkelin "buumilla" ollut mitään tekemistä sarjajärjestelmän kanssa, vaan se johtui joukkueen omasta menestysputkesta, olisi katsojakeskiarvon pitänyt nousta Jukureiden ansiosta melko voimakkaasti, jotta liigan sulkemisen vaikutus yleisölukuihin olisi ollut neutraali. Näinhän ei ollut. Mikkelin nosteesta huolimatta luvut laskivat selvästi.
Janne kertoo olevansa logiikan ammattilainen. Itse olen "vain" matematiikan yliopisto-opiskelija, joten mikäli Janne yhä edelleen on eri mieltä, hän ammattilaisena varmaan osaa perustella outoa näkökulmaansa.
Janne myöskin väittää, ettei katsojakato johtunut lainkaan sarjajärjestelmän muutoksesta(!), vaan ainoastaan muista tekijöistä. En ole varmasti ainoa, joka haluaisi kuulla hieman yksityiskohtaisemmin, mitkä ovat ne tekijät, jotka yhden kesän aikana karkottivat katsomoista yli 20 000 jääkiekkoilun ystävää. Kenenkään muun, edes suljetun liigan kannattajan, en ole aiemmin kuullut väittävän moista.
Yhä edelleen. Tilastot yleisömääristä ovat vain pieni osa keskustelua liigan sulkemisen hyvistä ja huonoista puolista. Tällä palstalla on esitetty useita, perusteltuja näkökohtia kummaltakin katsantokannalta. Kumpikin osapuoli on varmasti osaltaan oikeassa, sillä mitään absoluuttista totuuttahan ei asian tiimoilta ole olemassa.
Yleisömäärien muutoksen osalta tuo totuus on olemassa.
Vielä kerran otan esille, hieman ohi nykyisen keskustelun, kirjoitukset tilastojen tulkinnasta viime ja tämän kauden yleisölukujen osalta, sillä Janne käyttää mielipiteidensä perusteena virheellisellä tavalla tulkittuja lukuja.
Janne väittää, että oikeudenmukainen vertailu saadaan poistamalla keskiarvoista ainoastaan Kärppien viime kauden ottelut. Kuten muut varmasti ymmärtävät, tällä keinolla saadut luvut eivät kerro totuutta, koska vertailujoukot ovat erilaiset. Koska Jannelle tämä asia täytyy näemmä vääntää hyvin yksityiskohtaisesti tuosta kuuluisasta rautalangasta, otan esille aiemmin tässä viestiketjussani kertomani esimerkin varusmiesten kunnon vertailusta ennen palvelusta ja sen jälkeen.
Ennen palvelusta järjestettävään kuntotestiin osallistuu 12 miestä, joista Sami Sapkon ja ammatikseen urheilevan Kimmo Kärpän palvelus kuitenkin keskeytyy, joten he eivät osallistu palveluksen jälkeiseen testiin. Sen sijaan kesken huvin joukkoon liittyvät Jussi Jukuri ja Vallu Vantaa, jotka osallistuvat jälkimmäiseen testiin. Jukuri ei urheile ammatikseen, mutta on muita osallistujia paremmassa kunnossa.
Jotta saamme vertailukelpoisen tuloksen, ei Kärpän, Sapkon, Jukurin tai Vantaan suorituksia voi huomioida, koska ei ole olemassa mitään mittaria, joilla varusmiespalveluksen aiheuttamaa muutosta heidän kuntoonsa voitaisiin mitata. Tiedossa on vain heidän kuntonsa joko ennen tai jälkeen palvelusta, ja nimenomaan palveluksen aiheuttamaa muutostahan haluttiin mitata.
Janne väittää, että ainoastaan ylivoimaisen Kärpän tulos pitäisi poistaa tutkimuksesta. Tällöin tutkimus voidaan heittää suoraan roskakoriin, koska se ei kerro yhtään mitään. Mikäli kuntotestin keskiarvo olisi jälkimmäisessä mittauksessa parempi kuin ensimmäisessä tällä tavalla laskettuna, kertoisiko se siitä, että varusmiespalvelus parantaa kuntoa? Ei todellakaan. Vaikka kaikkien alusta alkaen mukana olleiden kunto pysyisi ennallaan tai jopa hieman laskisi, paranisi kokonaistulos, koska Jussi Jukurin hyvä suoritus laskettaisiin mukaan.
Paluu jääkiekkoon. Koska Jukurit oli Mestiksen katsotuin joukkue, eikä Mikkelin "buumilla" ollut mitään tekemistä sarjajärjestelmän kanssa, vaan se johtui joukkueen omasta menestysputkesta, olisi katsojakeskiarvon pitänyt nousta Jukureiden ansiosta melko voimakkaasti, jotta liigan sulkemisen vaikutus yleisölukuihin olisi ollut neutraali. Näinhän ei ollut. Mikkelin nosteesta huolimatta luvut laskivat selvästi.
Janne kertoo olevansa logiikan ammattilainen. Itse olen "vain" matematiikan yliopisto-opiskelija, joten mikäli Janne yhä edelleen on eri mieltä, hän ammattilaisena varmaan osaa perustella outoa näkökulmaansa.
Janne myöskin väittää, ettei katsojakato johtunut lainkaan sarjajärjestelmän muutoksesta(!), vaan ainoastaan muista tekijöistä. En ole varmasti ainoa, joka haluaisi kuulla hieman yksityiskohtaisemmin, mitkä ovat ne tekijät, jotka yhden kesän aikana karkottivat katsomoista yli 20 000 jääkiekkoilun ystävää. Kenenkään muun, edes suljetun liigan kannattajan, en ole aiemmin kuullut väittävän moista.
Yhä edelleen. Tilastot yleisömääristä ovat vain pieni osa keskustelua liigan sulkemisen hyvistä ja huonoista puolista. Tällä palstalla on esitetty useita, perusteltuja näkökohtia kummaltakin katsantokannalta. Kumpikin osapuoli on varmasti osaltaan oikeassa, sillä mitään absoluuttista totuuttahan ei asian tiimoilta ole olemassa.
Yleisömäärien muutoksen osalta tuo totuus on olemassa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Maalivahti Jere Huhtamaa karistaa Suomen pölyt niskastaan – siirtyy eksoottiseen kiekkomaahanLue lisää »
-
Sportilta synkkä ulostulo: Miroslav Svobodan kausi ohiLue lisää »
-
SaiPan sopimustarjous vakuutti Mark Pysykin välittömästi – entuudestaan tuttu joukkuekaveri auttanut sopeutumisessaLue lisää »
-
Lapa jäähän: PWHL-tähdet inspiroivat nuoria suomalaispelureitaLue lisää »
-
Kokkolalaisten hurja liito sai jatkoa – Hermekselle kahdeksas peräkkäinen voitto ja Mestiksen kärkipaikkaLue lisää »
-
Jakub Málek ohittamaton este espoolaisilleLue lisää »