Veti surulliseksi / hiljaiseksi

[-Niks-]

Vointi vain huononee. Nyt niin huono jo, että lääkäri totesi aamulla dialyysihoitoon menemisen olevan eettisesti väärin.

Nyt odotellaan lähinnä kuolin hetkeä. Kenties tämä tulee olemaan äidilleni helpotuskin. Pääsee kivuistaan lopullisesti eroon. Hänellä on niin paljon muitakin sairauksia vain kuin munuaisten reistailu.

Elämäni raskain paikka. Toivottavasti aika auttaa.

Itse koin samankaltaisen paikan keväällä, ei siinä oikein tiennyt mitä tehdä. Vaikka kuinka tiedosti asian että kohta se tapahtuu niin kyllä siinä tunsi olonsa orvoksi. Aika on onneksi hieman auttanut ja muistot lämmittää!

Jaksamisia vilperille paljon ja kaikille muille läheisille!

 

[Jehovan Syyttäjä]

Kyllä tuossa tippa tuli linssiin kun katsoi taannoisesta pelikaverista kertovan dokumentinpätkän, hänen jouduttua moottoripyörä onnettumuuteen. Vetää aika hiljaiseksi ja laittaa omia elämän arvoja miettimään suhteellisen paljon uusiksi.

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä - YLE Areena Tarina Ilveksessä kiekkoilleesta Sampo Knuutilasta.

Eipä voi muuta sanoa että siinä on aika helvetin kova sälli kyseessä, jonka arvostuksen kohdalla ei meinaa sanat riittää.

 

[Snagari]

Kyllä tuossa tippa tuli linssiin kun katsoi taannoisesta pelikaverista kertovan dokumentinpätkän, hänen jouduttua moottoripyörä onnettumuuteen. Vetää aika hiljaiseksi ja laittaa omia elämän arvoja miettimään suhteellisen paljon uusiksi.

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä - YLE Areena Tarina Ilveksessä kiekkoilleesta Sampo Knuutilasta.

Eipä voi muuta sanoa että siinä on aika helvetin kova sälli kyseessä, jonka arvostuksen kohdalla ei meinaa sanat riittää.

Joo ei voi kyllä sanoa muuta kun, että jokainen voi ite ottaa mallia.

 

[Eskelarit]

Kyllä tuossa tippa tuli linssiin kun katsoi taannoisesta pelikaverista kertovan dokumentinpätkän, hänen jouduttua moottoripyörä onnettumuuteen. Vetää aika hiljaiseksi ja laittaa omia elämän arvoja miettimään suhteellisen paljon uusiksi.

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä - YLE Areena Tarina Ilveksessä kiekkoilleesta Sampo Knuutilasta.

Eipä voi muuta sanoa että siinä on aika helvetin kova sälli kyseessä, jonka arvostuksen kohdalla ei meinaa sanat riittää.

Huhhu, kyllä vetäs hiljaseksi.. Vedet silmissä tuli katottua. Saa kyllä ottaa muut mallia, niinkuin Snagari sanoi!

 

[SKA1946]

..

Tähän ei voi sanoa muuta kuin VOIMIA!

Oma äitini lähti 2 vuotta sitten rintasyövän jälkeen tulleen maksasyövän jälkeen parissa viikossa.

Itse asennoiduin tuohon niin, että parempi, ettei hän joutunut kärsimään enempää

 

[-OO-]

Itse asennoiduin tuohon niin, että parempi, ettei hän joutunut kärsimään enempää

Tuollainen äkillinen kuolema tulee niin kovana iskuna että se tahtoo vähän shokkiin viedä alussa mutta kyllä tuollainen lähtö on loppujen lopuksi aina se parempi vaihtoehto. Minun äitini lähti myös sillä tavalla että syövän uusiutuminen todettiin päivällä ja kuolema tuli myöhemmin samana iltana. Olihan se valtava isku kun juuri oli yrittänyt vasta totuttautua ajatukseen että se tauti on taas kerran uusiutunut. Mutta sitten kun näki ruumiinavausraportista kuinka nopeasti ja pitkälle tuo tauti oli jo edennyt niin parempi noin, mitään ei olisi kuitenkaan ollut tehtävissä ja nyt lähtö tuli ilman että tarvitsi kärsiä.

Olen senkin läheltä nähnyt kun ihminen on sairaalahuoneen vankina kuukausikaupalla niin ei sitäkään ole helppo katsella sivusta. Ei siinä oikein osaa lohtua repiä siitäkään että pystyy valmistautumaan kuolemaan paremmin.

Voimia vaan Vilperille!

 

[Creed Bratton]

Ei yhtä vakavaa kuin edellisten tapahtumat mutta...

Kuitenkin veti surulliseksi, kun piti käydä lopettamassa faijan kissa, 18 vuotias. Omakin lapsuus tuli suurelta osin vietettyä kyseisen kissan kanssa ja tänään piti käydä kattomassa miten katti voi, kun faija on lomalla, niin sehän oli ihan henki hieverissä... sitten ei auttanut kuin lainata naapurilta autoa ja lähteä päivystykseen päästämään kyseinen kissarouva tuskistaan. Ja jotenkin se veti todella surulliseksi katsoa vanhaa kaveria todella huonovointisena, kun ei takajalatkaan kantaneet ja lopuksi samalla silittää, kun lääkäri antoi sen viimeisen piikin. rip vanha kamu.

 

[Wilson-]

Eipä voi muuta sanoa että siinä on aika helvetin kova sälli kyseessä, jonka arvostuksen kohdalla ei meinaa sanat riittää.

On kyllä pakko arvostaa. Jokainen voi miettiä jos tuollainen sattuisi omalle kohdalle. Hiljaiseksi vetää.

Käivinä pikaisesti katsomassa kaverin statsit ja oli hienoa huomata, että on tehnyt paluun pelikentille ja vieläpä ilmeisesti varsin onnistuneesti.

 

[Kommentaattori]

Vointi vain huononee. Nyt niin huono jo, että lääkäri totesi aamulla dialyysihoitoon menemisen olevan eettisesti väärin.

Nyt odotellaan lähinnä kuolin hetkeä. Kenties tämä tulee olemaan äidilleni helpotuskin. Pääsee kivuistaan lopullisesti eroon. Hänellä on niin paljon muitakin sairauksia vain kuin munuaisten reistailu.

Elämäni raskain paikka. Toivottavasti aika auttaa.

Voimia sinulle! Oma äitini hiipui syöpään kun olin 21-vuotias. Rankka paikka nuorelle miehelle. Lohduttaen voin kuitenkin todeta, että aika auttaa. Alku on tuskaista, mutta sitten helpottaa. Samalla oppii arvostamaan elämässä niitä pieniäkin asioita ja ei stressaa enää turhia.

 

[Jeihki]

Ei yhtä vakavaa kuin edellisten tapahtumat mutta...

Kuitenkin veti surulliseksi, kun piti käydä lopettamassa faijan kissa, 18 vuotias. Omakin lapsuus tuli suurelta osin vietettyä kyseisen kissan kanssa ja tänään piti käydä kattomassa miten katti voi, kun faija on lomalla, niin sehän oli ihan henki hieverissä... sitten ei auttanut kuin lainata naapurilta autoa ja lähteä päivystykseen päästämään kyseinen kissarouva tuskistaan. Ja jotenkin se veti todella surulliseksi katsoa vanhaa kaveria todella huonovointisena, kun ei takajalatkaan kantaneet ja lopuksi samalla silittää, kun lääkäri antoi sen viimeisen piikin. rip vanha kamu.

Ei yhtä vakavaa ehkä kuin yllä olevat, siinä olet oikeassa. Mutta eläimet on kyllä sellaisia veijareita, että niihin kiintyy ihan yhtälailla kuin ihmisiin, jos on kiintyäkseen. Itselläni on kaksi kissaa ja en voisi kuvitellakaan niistä luopuvani. Onneksi ovat vielä nuoria ja villejä molemmat, niin tuskin tarvitsee vielä aika päiviin luopuakaan.

Etpä siihen lupaa kysynyt, etkä tarvitsekaan, mutta sure just niin paljon kun tuntuu. Eipä se kenenkään muun asia ole, vaikka kyseessä olisi lemmikkimarsu.

Itseni vetää hiljaiseksi se, että pojalla päättyy parin viikon päästä syöpähoidot ja sen jälkeen saakin olla sitten pelko perseessä vähän vitunsaatanan pitkään, että onko se uusiutuakseen.

 

[Suomi-Salama]

Ei yhtä vakavaa ehkä kuin yllä olevat, siinä olet oikeassa. Mutta eläimet on kyllä sellaisia veijareita, että niihin kiintyy ihan yhtälailla kuin ihmisiin, jos on kiintyäkseen. Itselläni on kaksi kissaa ja en voisi kuvitellakaan niistä luopuvani. Onneksi ovat vielä nuoria ja villejä molemmat, niin tuskin tarvitsee vielä aika päiviin luopuakaan.

Etpä siihen lupaa kysynyt, etkä tarvitsekaan, mutta sure just niin paljon kun tuntuu. Eipä se kenenkään muun asia ole, vaikka kyseessä olisi lemmikkimarsu.

Itseni vetää hiljaiseksi se, että pojalla päättyy parin viikon päästä syöpähoidot ja sen jälkeen saakin olla sitten pelko perseessä vähän vitunsaatanan pitkään, että onko se uusiutuakseen.

Ihailen tuollaista suhtautumista toisten ongelmiin, jotka eivät ole mittaluokassa samaa luokkaa omien kanssa, mutta silti ymmärrystä riittää. Hieno kirjoitus ja voimia pojallesi!

 

[-FNM-]

Siskonpoika, iältään seitsemän kuukautta, joutui eilen illalla sairaalaan. Poika oksensi, kun olivat kaupassa ja meni aikalailla elottomaksi samantien. Yön viettivät Tampereen yliopistollisen teho-osastolla. Hirvittävä määrä otettiin kokeita, mm. selkäydinnäyte yms. Aamulla poika oli jo vähän virkeämpi ja alkoi syödä, mikä on toki helvetin hieno homma. Tuossa päivällä tapahtui siirto lastenosastolle. Testeistä ei ole mitään toistaiseksi löydetty, ja tämä on toki huojentavaa.

Nukkunut en yöllä sekuntiakaan, koska oli fyysisestikin niin huono-olo. Äsken tuossa sitten tunniksi torkahdin. Varmaan parempi hakea pari olutta ja lähteä mökille saunomaan. Saa niitä uutisia siskolta sinnekin.

Siskoni oli teho-osastolla hoidossa saman ikäisenä kuin poikansa on nyt. Aikaa tuosta on 33 vuotta. Toivotaan, että kaikki menee yhtä hyvin kuin tuolloin.

 

[Baloun]

Katselin juuri digiboksilta tuon viime maanantaina tulleen "Toistaiseksi tuntemattomasta syystä", jossa kerrottiin entisestä Ilveksen b-junnujen kapteenista. Kyllä siinä tuli tippa silmäkulmaan... Uskomaton kaveri, upeasti näytti päässeen takaisin kiinni elämään!

Täytyy kyllä itse katsoa myös tuo, kunhan himaan asti pääsee.

 

[Ramchester]

Katselin juuri digiboksilta tuon viime maanantaina tulleen "Toistaiseksi tuntemattomasta syystä", jossa kerrottiin entisestä Ilveksen b-junnujen kapteenista. Kyllä siinä tuli tippa silmäkulmaan... Uskomaton kaveri, upeasti näytti päässeen takaisin kiinni elämään!

Kaveri ilmeisesti siirtyi toistaiseksi tuntemattomattomasta syystä Tapparaan?

Joo, olisit nyt vähän voinut avata mikä nyt sitten veti surulliseksi/hiljaiseksi - kaikilla sitä jakosa ei nyt kuitenkaan ole digiboxilla...

 

[Trenchtown]

kaikilla sitä jakosa ei nyt kuitenkaan ole digiboxilla...

Ollos hyvä.

 

[Baloun]

Huhhu, kyllä vetäs hiljaseksi.. Vedet silmissä tuli katottua. Saa kyllä ottaa muut mallia, niinkuin Snagari sanoi!

Sama juttu. Välillä nauratti parit kommentit "Perkele papatkin kävelee nopeammin kuin meikäläinen". Ja välillä tippoja tippuu silmistä.

Pisti itselläkin kyllä elämän arvot uudestaan järjestykseen.

 

[peruspata]

Katselin juuri digiboksilta tuon viime maanantaina tulleen "Toistaiseksi tuntemattomasta syystä", jossa kerrottiin entisestä Ilveksen b-junnujen kapteenista. Kyllä siinä tuli tippa silmäkulmaan... Uskomaton kaveri, upeasti näytti päässeen takaisin kiinni elämään!

Itkin, iso mies, Areenasta tuota katsellessa. Oli koskettavaa, ihailen niitä, jotka tarinansa tuossa avaavat. Varmasti luovat jaksamista toisillekin.

 

[Pekka Pälvikalju]

Olin jossain aiemminkin törmännyt tähän Sampon tarinaan mutta kyllä tuon dokkarin katsominen tosiaankin herkisti. Uskomatonta sinnikkyyttä, uskomattoman hieno tyyppi! Kaikkea hyvää Sampolle jä läheisilleen.

Niin ja tietysti, yy-kaa-koo-ILVES!!

 

[Hippi Hiiri]

Jätkällä oli tukijoukot niin kunnossa kuin olla voi, eikä selvästikään masennukseen taipuvaista luonnetta, joten ei ole minusta mikään ihme, että hän tuolta nousi. Lääkäreiltä kova temppu kursia kasaan ilmeisen huonossa kunnossa ollut ukko.

Jos äiti olisi antanut pojan mädäntyä yksin sairaalassa, (hyvännäköinen) tyttöystävä lempannut ja oma joukkue kääntänyt selkänsä, olisi pitänyt sulatella enemmänkin asioita kuin se, ettei ole enää jäätävän komea, treeneistä meni hukkaan vuosi(?) ja henki melkein lähti muttei kuitenkaan. Yksilötasolla varmasti herättävä kokemus, mutta en oikein ymmärrä, miksi pitäisi luoda jotain sankarikulttia, kun kaikin puolin hyväosaisen nuoren kaverin elämä huonontuu ehkä luokkaan kiitettävä (kouluarvosanoin). Totta kai hänellä oli osansa siinä, että isompaa pudotusta ei tapahtunut. Kuitenkin dokumentin perusteella olosuhteet toipumiselle olivat parhaat mahdolliset. Joku toisen luontoinen olisi toki varmasti tarttunut pulloon rollaattorin sijasta.

 

[-OO-]

Hieno asenne oli kyllä kaikin puolin (mm. suhtautuminen tähän kolarin aiheuttajaan) tällä Sampolla, ja tuo tyttöystävä-Noora vaikutti todelliselta helmeltä. Jos on tuollaiset tukijoukot niin kyllä se hyvän mielialan säilyttäminen ja eteenpäin pääseminen on varmasti helpompaa.

 

[Lucky Murphy]

Totta kai hänellä oli osansa siinä, että isompaa pudotusta ei tapahtunut. Kuitenkin dokumentin perusteella olosuhteet toipumiselle olivat parhaat mahdolliset. Joku toisen luontoinen olisi toki varmasti tarttunut pulloon rollaattorin sijasta.

Niinkuin sanoitkin, niin joku toinen yhtä "onnekas" olisi voinut silti päätyä eri tilanteeseen, hyvin jätkä tsemppasi, hattu pois. Eihän se ole hänen vika että olosuhteet oli hyvät, onneksi oli.
Ymmärrän toki myös pointtisi, mitä sitten kun ei olekaan sitä, tätä ja tota siellä taustalla tukemassa. Ajatuksiahan tollanen herättää, mitä jos oisin itse samassa tilanteessa.

 

[Hippi Hiiri]

Niinkuin sanoitkin, niin joku toinen yhtä "onnekas" olisi voinut silti päätyä eri tilanteeseen, hyvin jätkä tsemppasi, hattu pois.

Minäkin ymmärrän ja en ymmärrä näitä "hattu pois" -kommentteja. Toisaalta on kunnioitettavaa, että hoitaa elämänsä takaisin kondikseen, toisaalta juuri noin järkevän ihmisen tuleekin toimia; kokeilla, vieläkö annetuista aihioista saa konvehdin. Dokumentista ei ainakaan käynyt ilmi, että toipumisessa olisi ollut suurempia takapakkeja enää kun alkuun päästiin. En halua ottaa mitään pois tältä nuorelta herralta, hieno taistelu. Minusta on kuitenkin ihmisen perusluonteeseen kuuluvaa, että paskasta noustaan.

 

[Baloun]

Minusta on kuitenkin ihmisen perusluonteeseen kuuluvaa, että paskasta noustaan.

Hyvinkin monet eivät nouse paskasta. Suomalaiseen luonteeseen kun kuuluu helvetillinen negatiivisuus.

Kuvittele itsesi tuohon tilanteeseen ja kuvittele onko se helppoa nousta paskasta.

Tyyppi oli joukkueen kapteeni(Lopun aikaa Michael Keränen oli kapteeni). Ei päässyt pelaamaan jne.

 

[-OO-]

Minusta on kuitenkin ihmisen perusluonteeseen kuuluvaa, että paskasta noustaan.

Ei se vaan läheskään aina mene niin vaikka se järkevältä tuntuisikin. Sitä on helppo sanoa että "järkevä ihminen toimisi näin" varsinkin silloin jos itselle ei ole ikinä mitään oikein kunnon vastoinkäymisiä sattunut, mutta sitten kun se tilanne tulee yht'äkkiä silmille niin ei se järkevästi ajatteleminen ja toimiminen ja positiivinen asenne välttämättä olekaan niin helppoa. Jokainen ihminen reagoi siihen eri tavalla ja toisille se paskasta nouseminen ei onnistu koskaan vaikka tukijoukot olisi miten hyvät.

Minä nostan kyllä hattua ihan jokaiselle ihmiselle joka noin vakavista tilanteista pystyy itsensä jaloilleen kampeamaan, enkä näe sitä mitenkään "oletusarvoisena toimintana".

 

[Lucky Murphy]

Minäkin ymmärrän ja en ymmärrä näitä "hattu pois" -kommentteja. Toisaalta on kunnioitettavaa, että hoitaa elämänsä takaisin kondikseen, toisaalta juuri noin järkevän ihmisen tuleekin toimia; kokeilla, vieläkö annetuista aihioista saa konvehdin.

Murto-osa meistä kuitenkaan joutuu itse tuohon tilanteeseen, niin silloin itse arvostaa niitä ketkä sieltä nousevat, vaikka olisikin ihmisen perusvietti nousta sieltä paskasta. Ja samaa mieltähän tässä oltiin, ehkä eri painotuksin ja sanankääntein.
Ehkä tässä taustalla omassa mielipiteessä on se, ettei ole varma jaksaisiko ja kiinnostaisoko itse nousta sieltä tällä hetkellä yhtään, mutta se on jo kokonaan toinen tarina.