Veti surulliseksi / hiljaiseksi

  • 1 495 138
  • 5 065

Jeihki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Eipä tällaisiin tapauksiin taida auttaa sekään, että uuden hallituksen liikenneministeri haluaa laskea rattijuopumuksen promillerajan 0,2:een.

Ei näihin auta mikään. Ne, ketkä ajaa juovukkeessa, ajaa juovukkeessa. Oli se raja mikä tahansa.

Ja Vilperille ihan vitusti tsemppiä. En osaa edes kuvitella miltä tuo tuntuu. Vakavan sairauden kyllä, mutta en välitöntä kuolemanuhkaa.
 

-Niks-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit.
Vointi vain huononee. Nyt niin huono jo, että lääkäri totesi aamulla dialyysihoitoon menemisen olevan eettisesti väärin.

Nyt odotellaan lähinnä kuolin hetkeä. Kenties tämä tulee olemaan äidilleni helpotuskin. Pääsee kivuistaan lopullisesti eroon. Hänellä on niin paljon muitakin sairauksia vain kuin munuaisten reistailu.

Elämäni raskain paikka. Toivottavasti aika auttaa.

Itse koin samankaltaisen paikan keväällä, ei siinä oikein tiennyt mitä tehdä. Vaikka kuinka tiedosti asian että kohta se tapahtuu niin kyllä siinä tunsi olonsa orvoksi. Aika on onneksi hieman auttanut ja muistot lämmittää!

Jaksamisia vilperille paljon ja kaikille muille läheisille!
 
Kyllä tuossa tippa tuli linssiin kun katsoi taannoisesta pelikaverista kertovan dokumentinpätkän, hänen jouduttua moottoripyörä onnettumuuteen. Vetää aika hiljaiseksi ja laittaa omia elämän arvoja miettimään suhteellisen paljon uusiksi.

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä - YLE Areena Tarina Ilveksessä kiekkoilleesta Sampo Knuutilasta.

Eipä voi muuta sanoa että siinä on aika helvetin kova sälli kyseessä, jonka arvostuksen kohdalla ei meinaa sanat riittää.
 

Snagari

Jäsen
Kyllä tuossa tippa tuli linssiin kun katsoi taannoisesta pelikaverista kertovan dokumentinpätkän, hänen jouduttua moottoripyörä onnettumuuteen. Vetää aika hiljaiseksi ja laittaa omia elämän arvoja miettimään suhteellisen paljon uusiksi.

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä - YLE Areena Tarina Ilveksessä kiekkoilleesta Sampo Knuutilasta.

Eipä voi muuta sanoa että siinä on aika helvetin kova sälli kyseessä, jonka arvostuksen kohdalla ei meinaa sanat riittää.

Joo ei voi kyllä sanoa muuta kun, että jokainen voi ite ottaa mallia.
 

Eskelarit

Jäsen
Kyllä tuossa tippa tuli linssiin kun katsoi taannoisesta pelikaverista kertovan dokumentinpätkän, hänen jouduttua moottoripyörä onnettumuuteen. Vetää aika hiljaiseksi ja laittaa omia elämän arvoja miettimään suhteellisen paljon uusiksi.

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä - YLE Areena Tarina Ilveksessä kiekkoilleesta Sampo Knuutilasta.

Eipä voi muuta sanoa että siinä on aika helvetin kova sälli kyseessä, jonka arvostuksen kohdalla ei meinaa sanat riittää.


Huhhu, kyllä vetäs hiljaseksi.. Vedet silmissä tuli katottua. Saa kyllä ottaa muut mallia, niinkuin Snagari sanoi!
 

SKA1946

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hyvä jääkiekko

Tähän ei voi sanoa muuta kuin VOIMIA!

Oma äitini lähti 2 vuotta sitten rintasyövän jälkeen tulleen maksasyövän jälkeen parissa viikossa.

Itse asennoiduin tuohon niin, että parempi, ettei hän joutunut kärsimään enempää
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Itse asennoiduin tuohon niin, että parempi, ettei hän joutunut kärsimään enempää

Tuollainen äkillinen kuolema tulee niin kovana iskuna että se tahtoo vähän shokkiin viedä alussa mutta kyllä tuollainen lähtö on loppujen lopuksi aina se parempi vaihtoehto. Minun äitini lähti myös sillä tavalla että syövän uusiutuminen todettiin päivällä ja kuolema tuli myöhemmin samana iltana. Olihan se valtava isku kun juuri oli yrittänyt vasta totuttautua ajatukseen että se tauti on taas kerran uusiutunut. Mutta sitten kun näki ruumiinavausraportista kuinka nopeasti ja pitkälle tuo tauti oli jo edennyt niin parempi noin, mitään ei olisi kuitenkaan ollut tehtävissä ja nyt lähtö tuli ilman että tarvitsi kärsiä.

Olen senkin läheltä nähnyt kun ihminen on sairaalahuoneen vankina kuukausikaupalla niin ei sitäkään ole helppo katsella sivusta. Ei siinä oikein osaa lohtua repiä siitäkään että pystyy valmistautumaan kuolemaan paremmin.

Voimia vaan Vilperille!
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei yhtä vakavaa kuin edellisten tapahtumat mutta...

Kuitenkin veti surulliseksi, kun piti käydä lopettamassa faijan kissa, 18 vuotias. Omakin lapsuus tuli suurelta osin vietettyä kyseisen kissan kanssa ja tänään piti käydä kattomassa miten katti voi, kun faija on lomalla, niin sehän oli ihan henki hieverissä... sitten ei auttanut kuin lainata naapurilta autoa ja lähteä päivystykseen päästämään kyseinen kissarouva tuskistaan. Ja jotenkin se veti todella surulliseksi katsoa vanhaa kaveria todella huonovointisena, kun ei takajalatkaan kantaneet ja lopuksi samalla silittää, kun lääkäri antoi sen viimeisen piikin. rip vanha kamu.
 

Wilson-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues
Eipä voi muuta sanoa että siinä on aika helvetin kova sälli kyseessä, jonka arvostuksen kohdalla ei meinaa sanat riittää.

On kyllä pakko arvostaa. Jokainen voi miettiä jos tuollainen sattuisi omalle kohdalle. Hiljaiseksi vetää.

Käivinä pikaisesti katsomassa kaverin statsit ja oli hienoa huomata, että on tehnyt paluun pelikentille ja vieläpä ilmeisesti varsin onnistuneesti.
 
Suosikkijoukkue
HIFK ja brändin juojat. NP#35.
Vointi vain huononee. Nyt niin huono jo, että lääkäri totesi aamulla dialyysihoitoon menemisen olevan eettisesti väärin.

Nyt odotellaan lähinnä kuolin hetkeä. Kenties tämä tulee olemaan äidilleni helpotuskin. Pääsee kivuistaan lopullisesti eroon. Hänellä on niin paljon muitakin sairauksia vain kuin munuaisten reistailu.

Elämäni raskain paikka. Toivottavasti aika auttaa.

Voimia sinulle! Oma äitini hiipui syöpään kun olin 21-vuotias. Rankka paikka nuorelle miehelle. Lohduttaen voin kuitenkin todeta, että aika auttaa. Alku on tuskaista, mutta sitten helpottaa. Samalla oppii arvostamaan elämässä niitä pieniäkin asioita ja ei stressaa enää turhia.
 

Jeihki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Ei yhtä vakavaa kuin edellisten tapahtumat mutta...

Kuitenkin veti surulliseksi, kun piti käydä lopettamassa faijan kissa, 18 vuotias. Omakin lapsuus tuli suurelta osin vietettyä kyseisen kissan kanssa ja tänään piti käydä kattomassa miten katti voi, kun faija on lomalla, niin sehän oli ihan henki hieverissä... sitten ei auttanut kuin lainata naapurilta autoa ja lähteä päivystykseen päästämään kyseinen kissarouva tuskistaan. Ja jotenkin se veti todella surulliseksi katsoa vanhaa kaveria todella huonovointisena, kun ei takajalatkaan kantaneet ja lopuksi samalla silittää, kun lääkäri antoi sen viimeisen piikin. rip vanha kamu.

Ei yhtä vakavaa ehkä kuin yllä olevat, siinä olet oikeassa. Mutta eläimet on kyllä sellaisia veijareita, että niihin kiintyy ihan yhtälailla kuin ihmisiin, jos on kiintyäkseen. Itselläni on kaksi kissaa ja en voisi kuvitellakaan niistä luopuvani. Onneksi ovat vielä nuoria ja villejä molemmat, niin tuskin tarvitsee vielä aika päiviin luopuakaan.

Etpä siihen lupaa kysynyt, etkä tarvitsekaan, mutta sure just niin paljon kun tuntuu. Eipä se kenenkään muun asia ole, vaikka kyseessä olisi lemmikkimarsu.

Itseni vetää hiljaiseksi se, että pojalla päättyy parin viikon päästä syöpähoidot ja sen jälkeen saakin olla sitten pelko perseessä vähän vitunsaatanan pitkään, että onko se uusiutuakseen.
 

Suomi-Salama

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ei yhtä vakavaa ehkä kuin yllä olevat, siinä olet oikeassa. Mutta eläimet on kyllä sellaisia veijareita, että niihin kiintyy ihan yhtälailla kuin ihmisiin, jos on kiintyäkseen. Itselläni on kaksi kissaa ja en voisi kuvitellakaan niistä luopuvani. Onneksi ovat vielä nuoria ja villejä molemmat, niin tuskin tarvitsee vielä aika päiviin luopuakaan.

Etpä siihen lupaa kysynyt, etkä tarvitsekaan, mutta sure just niin paljon kun tuntuu. Eipä se kenenkään muun asia ole, vaikka kyseessä olisi lemmikkimarsu.

Itseni vetää hiljaiseksi se, että pojalla päättyy parin viikon päästä syöpähoidot ja sen jälkeen saakin olla sitten pelko perseessä vähän vitunsaatanan pitkään, että onko se uusiutuakseen.

Ihailen tuollaista suhtautumista toisten ongelmiin, jotka eivät ole mittaluokassa samaa luokkaa omien kanssa, mutta silti ymmärrystä riittää. Hieno kirjoitus ja voimia pojallesi!
 

-FNM-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Siskonpoika, iältään seitsemän kuukautta, joutui eilen illalla sairaalaan. Poika oksensi, kun olivat kaupassa ja meni aikalailla elottomaksi samantien. Yön viettivät Tampereen yliopistollisen teho-osastolla. Hirvittävä määrä otettiin kokeita, mm. selkäydinnäyte yms. Aamulla poika oli jo vähän virkeämpi ja alkoi syödä, mikä on toki helvetin hieno homma. Tuossa päivällä tapahtui siirto lastenosastolle. Testeistä ei ole mitään toistaiseksi löydetty, ja tämä on toki huojentavaa.

Nukkunut en yöllä sekuntiakaan, koska oli fyysisestikin niin huono-olo. Äsken tuossa sitten tunniksi torkahdin. Varmaan parempi hakea pari olutta ja lähteä mökille saunomaan. Saa niitä uutisia siskolta sinnekin.

Siskoni oli teho-osastolla hoidossa saman ikäisenä kuin poikansa on nyt. Aikaa tuosta on 33 vuotta. Toivotaan, että kaikki menee yhtä hyvin kuin tuolloin.
 

Baloun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, sympatiat milloin kenellekkin
Katselin juuri digiboksilta tuon viime maanantaina tulleen "Toistaiseksi tuntemattomasta syystä", jossa kerrottiin entisestä Ilveksen b-junnujen kapteenista. Kyllä siinä tuli tippa silmäkulmaan... Uskomaton kaveri, upeasti näytti päässeen takaisin kiinni elämään!

Täytyy kyllä itse katsoa myös tuo, kunhan himaan asti pääsee.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Katselin juuri digiboksilta tuon viime maanantaina tulleen "Toistaiseksi tuntemattomasta syystä", jossa kerrottiin entisestä Ilveksen b-junnujen kapteenista. Kyllä siinä tuli tippa silmäkulmaan... Uskomaton kaveri, upeasti näytti päässeen takaisin kiinni elämään!

Kaveri ilmeisesti siirtyi toistaiseksi tuntemattomattomasta syystä Tapparaan?

Joo, olisit nyt vähän voinut avata mikä nyt sitten veti surulliseksi/hiljaiseksi - kaikilla sitä jakosa ei nyt kuitenkaan ole digiboxilla...
 

Baloun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, sympatiat milloin kenellekkin
Huhhu, kyllä vetäs hiljaseksi.. Vedet silmissä tuli katottua. Saa kyllä ottaa muut mallia, niinkuin Snagari sanoi!

Sama juttu. Välillä nauratti parit kommentit "Perkele papatkin kävelee nopeammin kuin meikäläinen". Ja välillä tippoja tippuu silmistä.

Pisti itselläkin kyllä elämän arvot uudestaan järjestykseen.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Katselin juuri digiboksilta tuon viime maanantaina tulleen "Toistaiseksi tuntemattomasta syystä", jossa kerrottiin entisestä Ilveksen b-junnujen kapteenista. Kyllä siinä tuli tippa silmäkulmaan... Uskomaton kaveri, upeasti näytti päässeen takaisin kiinni elämään!

Itkin, iso mies, Areenasta tuota katsellessa. Oli koskettavaa, ihailen niitä, jotka tarinansa tuossa avaavat. Varmasti luovat jaksamista toisillekin.
 
Suosikkijoukkue
NYR
Olin jossain aiemminkin törmännyt tähän Sampon tarinaan mutta kyllä tuon dokkarin katsominen tosiaankin herkisti. Uskomatonta sinnikkyyttä, uskomattoman hieno tyyppi! Kaikkea hyvää Sampolle jä läheisilleen.

Niin ja tietysti, yy-kaa-koo-ILVES!!
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Jätkällä oli tukijoukot niin kunnossa kuin olla voi, eikä selvästikään masennukseen taipuvaista luonnetta, joten ei ole minusta mikään ihme, että hän tuolta nousi. Lääkäreiltä kova temppu kursia kasaan ilmeisen huonossa kunnossa ollut ukko.

Jos äiti olisi antanut pojan mädäntyä yksin sairaalassa, (hyvännäköinen) tyttöystävä lempannut ja oma joukkue kääntänyt selkänsä, olisi pitänyt sulatella enemmänkin asioita kuin se, ettei ole enää jäätävän komea, treeneistä meni hukkaan vuosi(?) ja henki melkein lähti muttei kuitenkaan. Yksilötasolla varmasti herättävä kokemus, mutta en oikein ymmärrä, miksi pitäisi luoda jotain sankarikulttia, kun kaikin puolin hyväosaisen nuoren kaverin elämä huonontuu ehkä luokkaan kiitettävä (kouluarvosanoin). Totta kai hänellä oli osansa siinä, että isompaa pudotusta ei tapahtunut. Kuitenkin dokumentin perusteella olosuhteet toipumiselle olivat parhaat mahdolliset. Joku toisen luontoinen olisi toki varmasti tarttunut pulloon rollaattorin sijasta.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Hieno asenne oli kyllä kaikin puolin (mm. suhtautuminen tähän kolarin aiheuttajaan) tällä Sampolla, ja tuo tyttöystävä-Noora vaikutti todelliselta helmeltä. Jos on tuollaiset tukijoukot niin kyllä se hyvän mielialan säilyttäminen ja eteenpäin pääseminen on varmasti helpompaa.
 
Totta kai hänellä oli osansa siinä, että isompaa pudotusta ei tapahtunut. Kuitenkin dokumentin perusteella olosuhteet toipumiselle olivat parhaat mahdolliset. Joku toisen luontoinen olisi toki varmasti tarttunut pulloon rollaattorin sijasta.

Niinkuin sanoitkin, niin joku toinen yhtä "onnekas" olisi voinut silti päätyä eri tilanteeseen, hyvin jätkä tsemppasi, hattu pois. Eihän se ole hänen vika että olosuhteet oli hyvät, onneksi oli.
Ymmärrän toki myös pointtisi, mitä sitten kun ei olekaan sitä, tätä ja tota siellä taustalla tukemassa. Ajatuksiahan tollanen herättää, mitä jos oisin itse samassa tilanteessa.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Niinkuin sanoitkin, niin joku toinen yhtä "onnekas" olisi voinut silti päätyä eri tilanteeseen, hyvin jätkä tsemppasi, hattu pois.
Minäkin ymmärrän ja en ymmärrä näitä "hattu pois" -kommentteja. Toisaalta on kunnioitettavaa, että hoitaa elämänsä takaisin kondikseen, toisaalta juuri noin järkevän ihmisen tuleekin toimia; kokeilla, vieläkö annetuista aihioista saa konvehdin. Dokumentista ei ainakaan käynyt ilmi, että toipumisessa olisi ollut suurempia takapakkeja enää kun alkuun päästiin. En halua ottaa mitään pois tältä nuorelta herralta, hieno taistelu. Minusta on kuitenkin ihmisen perusluonteeseen kuuluvaa, että paskasta noustaan.
 

Baloun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, sympatiat milloin kenellekkin
Minusta on kuitenkin ihmisen perusluonteeseen kuuluvaa, että paskasta noustaan.

Hyvinkin monet eivät nouse paskasta. Suomalaiseen luonteeseen kun kuuluu helvetillinen negatiivisuus.

Kuvittele itsesi tuohon tilanteeseen ja kuvittele onko se helppoa nousta paskasta.

Tyyppi oli joukkueen kapteeni(Lopun aikaa Michael Keränen oli kapteeni). Ei päässyt pelaamaan jne.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Minusta on kuitenkin ihmisen perusluonteeseen kuuluvaa, että paskasta noustaan.

Ei se vaan läheskään aina mene niin vaikka se järkevältä tuntuisikin. Sitä on helppo sanoa että "järkevä ihminen toimisi näin" varsinkin silloin jos itselle ei ole ikinä mitään oikein kunnon vastoinkäymisiä sattunut, mutta sitten kun se tilanne tulee yht'äkkiä silmille niin ei se järkevästi ajatteleminen ja toimiminen ja positiivinen asenne välttämättä olekaan niin helppoa. Jokainen ihminen reagoi siihen eri tavalla ja toisille se paskasta nouseminen ei onnistu koskaan vaikka tukijoukot olisi miten hyvät.

Minä nostan kyllä hattua ihan jokaiselle ihmiselle joka noin vakavista tilanteista pystyy itsensä jaloilleen kampeamaan, enkä näe sitä mitenkään "oletusarvoisena toimintana".
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös