Tällaisen lukemisesta tulee aina yhtä surullinen olo. Ei yhdenkään lapsen tai yleensäkään kenenkään pitäisi joutua kokemaan vastaavaa. Kukaan ei kanna vastuuta, vaikka joku saattaakin hieman heristellä sormeaan ja kiusaaminen vaan jatkuu jatkumistaan.
Jokainen voi miettiä, jos vastaavaa tapahtuisi oman lapsen kohdalla, minkälaista helvettiä siinä joutuisi käymään läpi ja samalla taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Vanhempien, koulun sekä viranomaisten täytyisi pystyä selvittämään tämänkaltaiset tapahtumat ilman mitään mutkutteluja ja vastuun siirtelyä taholta toiselle. Näissä asioissa yhteiskuntamme on epäonnistunut todella pahasti, kun kiusaajatkin selviävät kuin koira veräjästä ilman mitään korvausvastuuta tai muita asianmukaisia seuraamuksia. Uhriin sen sijaan jäävät hyvinkin todennäköisesti elinikäiset arvet ja se vaikuttaa siten hänen koko loppuelämäänsä.
Yhdeksännen luokan päättävää Venlaa on kiusattu koko peruskoulun ajan. Pahimmillaan parinkymmenen nuoren porukka pahoinpiteli hänet sairaalakuntoon. Venla on halunnut kuolla. Hän on yrittänyt kuolla. Silti kukaan koulusta, lastensuojelusta tai edes poliisista ei ole saanut kiusaamista loppumaan.
www.is.fi