Veti surulliseksi / hiljaiseksi

[Nakke]

Annan sinulle anteeksi

Ykköseltä tulee parhaillaan elokuva nimeltä Annan sinulle anteeksi. Onpas raastava. En tajua, miksi ihmeessä tätä katson. Hyvä tämä on, mutta aihe on hirveä.

NK

 

[Bruno]

Tämä uutinen vetää kovin hiljaiseksi. Linkin takaa paljastuu juttu miehestä, joka kaatui Lasipalatsin nurkalla ja "avualiaat" nuorukaiset riensivät auttamaan.
Mies pystyyn, miehen läppäri mukaan ja juoksuksi.
Ottamatta kantaa "auttajien" rotuun, ihmettelen mikä ihmisiä vaivaa.
Näköjään nykyään, jos vetää lipat ja kanniskelee jotain arvorompetta mukanaan, niin kannattaa vain könytä itse ylös ja työntää auttajat kauemmaksi.
Hienoja miehiä nämä parikymppiset.

 

[J.Hotti]

Ilta-Sanomien uutinen keskiviikon lehdessä naisesta, joka oli kaksi ja puoli vuotta maannut kuolleena sohvallaan. Näitä vastaavia uutisia lukee muutaman vuodessa ja aina niistä tulee surullinen mieli. Ei pysty ymmärtämään, miten ihminen voi olla niin yksinäinen, että kukaan ei kaipaa. Kaksi ja puoli vuotta, hiljaiseksi vetää. Pitäisi yhteiskunnan kehittää systeemi jossa tälläinen ei olisi mahdollista. Tietyn iän ylittäneille joku seurantasysteemi, edes kerran kuukaudessa tai jotain. Vaikka elämän perusmenot olisi ohjelmoitu menemään tililtä automaattisesti, jossain pitäisi jonkun tahon huomata, jos ihmisestä ei kuulu mitään vähään aikaan. Kaksi ja puoli vuotta. 30 kuukautta.

Surullista.

 

[Worrell]

Ei pysty ymmärtämään, miten ihminen voi olla niin yksinäinen, että kukaan ei kaipaa. Kaksi ja puoli vuotta, hiljaiseksi vetää.

Kyllähän sitä luulisi kuitenkin vanhuksen jonkinlaista hoitoa tai huolenpitoa kaipaavan. Oman mummoni luona kävi aina tietyn ajoin hoitaja tarkistamassa, että onko niitä lääkkeitä syöty niin kuin on määrätty ja mittaleimassa verenapaineet yms. En sitten tiedä ko. tapauksesta. Totaalisen yksin taisi siis olla.

Mutta kyllä se nyt hiljaiseksi vetää, kun toinen on 2,5 vuotta maannut kuolleena sohvalla. Kai tuolla nyt joitain omaisia tai ystäviä olisi ollut jäljellä, joita olisi kiinnostanut toisen vointi edes vähän? Mutta näemmä ei. Surullista.

 

[Erkka]

Pitäisi yhteiskunnan kehittää systeemi jossa tälläinen ei olisi mahdollista. Tietyn iän ylittäneille joku seurantasysteemi, edes kerran kuukaudessa tai jotain. Vaikka elämän perusmenot olisi ohjelmoitu menemään tililtä automaattisesti, jossain pitäisi jonkun tahon huomata, jos ihmisestä ei kuulu mitään vähään aikaan.

Enpä tiedä ikäihmisistä, mutta ainakin itseäni varmaan ärsyttäisi aika lailla, jos 75-vuotiaana puhelin soisi kuukauden välein ja toisessa päässä olisi joku tarkastaja Virtanen, jonka toimenkuvana olisi tiedustella, että vieläkös Erkka-pappa on hengissä vai joko siellä kotisohvalla kasvetaan koiranputkea ja ollaan muumioksi muuttumassa. Puhumattakaan siitä, että Virtanen tulisi oven taakse samaa asiaa tiedustelemaan. Turpiinsa saisi, vaikken tosin tuon ikäisenä(kään) tod.näk pystyisi kuin Montgomery Burns -tasoiseen väkivaltaan.

Surullista todella on se miten yksin ihminen voi kuollessaan olla. Harvoinpa kuitenkaan yhteiskunta voi asialle mitään ratkaisevaa tehdä, varsinkaan jos henkilö ei itse halua kotiavustajia tai muita tukitoimia, joita tälle ehkä tarjotaan.

 

[Ted Raikas]

Eniten surullista on, että sukulaiset eivät välitä. Vaikea kuvitella, etteikö vanhuksella joitain edes suhteellisen läheisiä sukulaisia olisi. Tietysti jos ei ole koskaan lapsia hankkinut, niin tuossa vaiheessa voi ne ihan lähisukulaiset olla vähissä, jos sisaruksia ei ole hengissä tai ovat itsekin jo sen verran haperossa kunnossa. Kieltämättä monesti se läheinen sukulaisuus voi kadota aika tavalla lähiperheen ulkopuolella. On tullut huomattua, että serkutkin voi olla jo suhteellisen etäisiä ihmisiä, joiden kanssa ei niin usein tule oltua yhteyksissä.

Silti, toivoisi, että verisukulaiset edes jonkin verran välittäisi, mitä toiselle kuuluu. Tai ystävät... tosin eipä niitäkään kaikilla ole.

Murheellisia juttuja. Täytyy toivoa, ettei itse koskaan joudu tuohon tilanteeseen unohdetuksi.

 

[-OO-]

Surullista todella on se miten yksin ihminen voi kuollessaan olla.

Toiselle surullista, toiselle onnellista. Monesti surkutellaan näitä yksin kuolleita ihmisiä että "voi voi kun on surullista kun kukaan ei välitä" mutta kyllä näitäkin ihmisiä on paljon jotka eivät edes halua olla missään kontaktissa sukulaisiin, naapureihin tai kehenkään muuhunkaan. Eihän se nyt tietenkään mukava juttu ole jos pari vuotta ehtii mädäntyä kotonaan ennen kuin löydetään mutta toisaalta eipä tuo varmaan sitä kuollutta hirveästi enää siinä vaiheessa harmita, ja ei se yksinäisyys välttämättä ole kaikille ihmisille niin paha juttu muutenkaan. Meitä on moneen junaan ja joku tällainen erakkona elelevä ihminen saattaa ihan samoin surkutella sitä kuinka muut ihmiset joutuvat elämään hirveän hässäkän keskellä ja sietämään sukulaisia joista ei oikeasti edes pidä.

 

[ms.qvist]

Eniten surullista on, että sukulaiset eivät välitä. Vaikea kuvitella, etteikö vanhuksella joitain edes suhteellisen läheisiä sukulaisia olisi. Tietysti jos ei ole koskaan lapsia hankkinut, niin tuossa vaiheessa voi ne ihan lähisukulaiset olla vähissä, jos sisaruksia ei ole hengissä tai ovat itsekin jo sen verran haperossa kunnossa. Kieltämättä monesti se läheinen sukulaisuus voi kadota aika tavalla lähiperheen ulkopuolella. On tullut huomattua, että serkutkin voi olla jo suhteellisen etäisiä ihmisiä, joiden kanssa ei niin usein tule oltua yhteyksissä.

Silti, toivoisi, että verisukulaiset edes jonkin verran välittäisi, mitä toiselle kuuluu. Tai ystävät... tosin eipä niitäkään kaikilla ole..

Kyseisellä naisellahan ei ollut ollut puolisoa eikä jälkikasvuakaan, ja jos esim. sisaruksia ei ole lainkaan tai ei enää elossa, ja on elänyt hyvin yksinäistä elämää niin eipä sitä kukaan välttämättä kaipaa jos kaikki laskut sun muut menevät automaattisesti maksuveloitukseen tms.

En pitäisi laisinkaan ihmeenä etteikö minulle voisi aikanaan käydä samalla tavalla. Ei puolisoa, ei lapsia, yksi veli joka asuu kaukana minusta (ja välit tällä hetkellä mitä ovat eli hän ei juuri lotkauta korvaansa minun puoleen). Joten jos nykyiset ystäväni katoavat aikaamyöten ja erakoidun tyystin niin kuollessani, jos asun kotosalla enkä kuulu sattumoisin kotisairaanhoidon piiriin, niin kuollessani, jos huono mäihä käy (onko se sitten huono mäihä, se on toisen keskustelun aihe), voin muumioitua sinne sohvan pohjalle vuosiksi.

vlad.

 

[Surukuku]

Toiselle surullista, toiselle onnellista.
...

Niinpä niin - myös yksinäisyys voi olla tietoinen valinta - myös vanhusten kohdilla. Moni vanha ihminen haluaa viettää loput päivänsä omissa oloissaan ja rauhassa - ja jopa nauttien siitä.
Ko. tapaukset eivät siis välttämättä ole mitään surullisten tapausten huipentumia vaan ihan harkittu, haluttu, seesteinen tapa elää ja kuolla.

 

[Baldrick]

Aika jännä juttu sinänsä, miten toiset ihmiset,(kutan mä) kiintyvät enemmän eläimiin. Jos esimerkiksi raavas äijä hakkaa toista kadulla, ei se mua hetkauta. Mutta jos se äijä hakkaa koiraa, menen väliin ja todennäköisesti tempaisen turpaan. Johtuneeko siitä, että koirat ovat kiltimiä, sympaattisempia ja enemmän tunteita herättäviä, kuin suurin osa ihmisistä..?
Hiljaiseksi ja surulliseksi tosiaan veti koiran heitto sillalta.

Sama, itse en edes viitsi katsoa tuota videota, koska uneni viivästyisivät sillä, että kuvittelen sen tapahtuvan jommalle kummalle koiristani, joihin tässä on yli kymmenen vuotta ollut aikaa kiintyä. Mielestäni johtuu juurikin noista perusteluista.

Ikävää tekee, vaikka pelkästään leffassa kuulee jotain koiran kivun vinkaisuja...

 

[Marwin]

Haitin maanjäristyksestä tulee kuluneeksi kuukausi. Kyllä vetää hiljaiseksi ja mietteliääksi, kun katsoo ja kuuntelee tämän.

Linkki siis YouTube-videoon, jossa uutiskuvaa Haitista ja taustalla soi ''Everbody Hurts''.

 

[anatsu]

Nodar Kumaritashvilin traaginen onnettomuus kelkkaharjoituksissa, jonka seuraksena hän kuoli. Vaikka kuinka halutaan lajeista näyttäviä, niin ei siellä tarvitse hengellä sentään pelleillä. Oli ilmeisesti jotkut muutkin myös loukkaantuneet harjoituksissa.

 

[naapuri]

Hyi saatana kun näytti pahalta tuo kelkkailuonnettomuus! Enpä todellakaan haluaisi olla kilpailemassa tuossa lajissa tuon jälkeen. Eipä ollut mikään ylevä aloitus näille kisoille...

 

[Individual]

Nodar Kumaritashvilin traaginen onnettomuus kelkkaharjoituksissa, jonka seuraksena hän kuoli. Vaikka kuinka halutaan lajeista näyttäviä, niin ei siellä tarvitse hengellä sentään pelleillä. Oli ilmeisesti jotkut muutkin myös loukkaantuneet harjoituksissa.

Missä sanotaan että hän kuoli? Reutersin sivuilla mihin ylen lähetyksessäkin viitattiin puhutaan vain siitä, että hänet on kiidätetty sairaalaan.

 

[Snagari]

Lähes 90-asteen mutka johon tullaan n.140 km tuntivauhtia. Ei hyvää päivää. Aivan sanattomaksi vetää. Eikä tosiaan Kumaritashvili ole ainut ketä siinä on harjoituksissa kolaroinut, joku järki sentään pitäisi olla vaikka niistä laskuista näyttäviä haluutankin niin ei siellä kenenkään hengellä voida leikkiä ja siitä saatiin nyt karmea esimerkki.

 

[anatsu]

Missä sanotaan että hän kuoli? Reutersin sivuilla mihin ylen lähetyksessäkin viitattiin puhutaan vain siitä, että hänet on kiidätetty sairaalaan.

Calgary Herald uutisoi tällaista, CBC:tä siteeraten.

 

[Individual]

Calgary Herald uutisoi tällaista, CBC:tä siteeraten.

Voi huokaus.. :( Edes avajaisia keretty vielä pitää.

 

[Snagari]

Calgary Herald uutisoi tällaista, CBC:tä siteeraten.

Toisaalta CBC:n omilla nettisivuilla ei vielä informoida kuolemantapauksesta. Mutta kyllä tuo onnettomuus niin pahalta näytti, että en vain pysty uskomaan, että tuosta hengissä selviäisi..

Edit. Yle kertoo Nodar Kumaritashvilin menehtyneen vammoihinsa, Kansainvälisen olympiakomitean tiedottajaa siteeraten.

 

[kamik]

YLEn sivuilla uutisoidaan kuolemasta. Surullista, surkea alku kisoille.

 

[cottonmouth]

Lähes 90-asteen mutka johon tullaan n.140 km tuntivauhtia. Ei hyvää päivää. Aivan sanattomaksi vetää. Eikä tosiaan Kumaritashvili ole ainut ketä siinä on harjoituksissa kol
aroinut, joku järki sentään pitäisi olla vaikka niistä laskuista näyttäviä haluutankin niin ei siellä kenenkään hengellä voida leikkiä ja siitä saatiin nyt karmea esimerkki.

IS uutisoi tuosta ko. radasta ja mutkasta noin vuorokausi sitten vähän liiankin osuvasti:

Eli ainakin dramatiikkaa olympialaisten kelkkailukisoissa luulisi riittävän...

Kelkkailijoilla ei olekaan varaa leikkiä Whistlerissä - tai varsinkaan radan 13:nnessa kurvissa - sillä kelkkailussa ulosajot tarkoittavat usein hyvin vakavia loukkaantumisia.

 

[Hejony]

http://www.youtube.com/watch?v=xQsvX-rEBn

Ei todellakaan vedä surulliseksi, mutta hiljaiseksi kylläkin. Uskomaton on se tunteiden kirjo, minkä esimerkiksi minäkin olen noiden clippien mukanaelämisessä kokenut. Jääkiekko on perkeleen hieno laji.

 

[Halmela]

http://www.youtube.com/watch?v=xQsvX-rEBn

The URL contained a malformed video ID.
Eli eipä näkynyt tuolla linkillä mitään.

 

[Knightrider]

The URL contained a malformed video ID.
Eli eipä näkynyt tuolla linkillä mitään.

Linkistä puuttuu numero lopusta, tämä vienee perille: http://www.youtube.com/watch?v=xQsvX-rEBn8

Huikeita hetkiä, suuria tunteita ja karvaita pettymyksiä. Jos ei tästä kisafiilis nouse, niin ei nouse mistään.

Linkissä siis kooste suomalaisen jääkiekon suurista hetkistä. Hope dies last.

 

[Kummeli]

Linkistä puuttuu numero lopusta, tämä vienee perille: http://www.youtube.com/watch?v=xQsvX-rEBn8

Oho, eilen katsoin tuon videon, niin sillä oli vajaa 400 katsojaa ja nyt on jo yli 10,000. Todellakin aivan loistava tunnelmannostattaja.

 

[mjr]

Jotenkin sitä on omien lasten myötä tullut suorastaan yliherkäksi oheisen tyyppisille jutuille:

Hesari


Mitä enemmän pieniä lapsia tuntee sitä vihaisemmaksi tulee heidän laiminlyömisestään - sellaista ehdotonta luottamusta ei pitäisi koskaan pettää.