No joo. Nämä ihmissuhdekiemurat on nyt yleensä kuitenkin tavalla tai toisella itseaiheutettuja, tai ainakin vääriä valintoja. Pitäisi vaan yrittää käsitellä asioita enemmän järjellä kuin tunteella, vaikka se joskus niin vaikeaa onkin. Joka tapauksessa eron osuessa kohdalle jompikumpi/kumpikin osapuoli ei ole tyytyväinen elämänsä laatuun, haluaa radikaalia muutosta tms. Eihän ihmistä voi suhteeseen pakottaakaan (se se vasta surullista onkin), ja jos kerran toisesta sille tuntuu että on lähdettävä niin ei voi mitään. Silloin kaksi ihmistä ei vain ollut tarkoitettu yhteen. Tietty yhteiset lapset, omaisuus yms. eivät tilannetta ainakaan helpota, mutta asioilla on vaan taipumus suttaantua. Kyllä se elämä vielä siitä voittaa, kahtokeehan piälle!