Veti surulliseksi / hiljaiseksi

[kiljander]

Kysy kaverin vointia lyhyellä viestillä. Minä ainakin tykkäsin aikoinaan, kun tiesin että muut ovat kiinnostuneita siitä miten voin.

Itse kuulin eilen lapsuudenystäväni kuolleen agressiivisen ja nopean sairauden murtamana. Pidetään kavereihin yhteyksiä aktiivisesti ja kysellään kuulumisia - tämä oli opetus itselleni

 

[Surukuku]

...
Mitä muuten kannattaa tehdä sellaisen hieman etäisemmän työkaverin suhteen, joka on joutunut jäämään työuupumuksen vuoksi saikulle? Onko parempi vaan laittaa jokin ympäripyöreä tsemppiviesti vai tarjota jutteluseuraa? Kyse ei ole niin hyvästä tutusta, että tietäisin mistä tuossa tarkemmin on kyse tai että yleensä nähtäisiin tai juteltaisiin töiden ulkopuolella. Työasioissa ollaan kuitenkin tosi hyvin samoilla linjoilla ja ollaan autettu vastavuoroisesti toisiamme eri käänteissä.

Omalla kohdallani, siis työuupuneena, vaikka olenkin lähtökohtaisesti ulospäinsuuntautunut, en erityisemmin halunnut keskustella ongelma(-i)stani työkavereiden kanssa. Varmaan siihen liittyi häpeää ja epävarmuutta, kun tilanne oli aivan ennenkokematon ja jotenkin pelottavakin.
Mutta - jokainen meistä on yksilönsä ja nää mt-asiat, jos mitkä, ovat nk, äärisubjektiivisia.

 

[MacRef]

@aalto Jos/kun työkaverisi on saikulla työuupumuksen vuoksi, niin älä sitten ainakaan työsähköpostiin sitä viestiäsi laita. Olisi suotavaa, että ko. työkaveri ei vähään (tai pitkään) aikaa lueskelisi työsähköpostejaan.

 

[aalto]

@aalto Jos/kun työkaverisi on saikulla työuupumuksen vuoksi, niin älä sitten ainakaan työsähköpostiin sitä viestiäsi laita. Olisi suotavaa, että ko. työkaveri ei vähään (tai pitkään) aikaa lueskelisi työsähköpostejaan.

Ai saakeli, tässähän olisi paikka olla paska työkaveri ja laittaa Facebookin kautta viestiä, että "et varmaan lue työposteja ja harmi kun jouduit jäämään pois töistä (ja pari surunaamaa), mutta kuule kun meillä on nyt tää projekti vähän pahassa paikassa ja lomat painaa päälle, niin muistatko että lupasit katsoa sitä yhtä juttua..."

Eli juu, meinasin huikata henkilökohtaisen somen kautta tsempit ja tarjota mahdollisuutta jutella jostain ihan muusta kuin työjutuista.

 

[CuJo#31]

Kisulle tsemppiä kamppailuun syöpää vastaan. Juuri kun sai edellisen hoidettua niin iski uusi, aiempaan liittymätön kasvain toisaalle kehoon.

Laulaja Kisu Jernström viedään tänään historialliseen leikkaukseen – Lääkärit eivät uskaltaneet luvata mitään

Kisu Jernströmin sarkoomaleikkaus on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

www.iltalehti.fi

 

[heketsu88]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=zSINVERu9Lk

Katselen tässä lyhyttä dokumenttia Mary Ann Bevanista, englantilaisesta sairaanhoitajasta, joka sairastui 32-vuotiaana agromegaliaan ja joutui aviomiehensä äkillisen kuoleman jälkeen liittymään friikkisirkukseen elättääkseen neljää lastaan, koska mitään muuta työtä ei ollut tarjolla. 13 vuoden ajan aina kuolemaan asti vuonna 1933 häntä esiteltiin erinäisissä esityksissä "maailman rumimpana naisena". Helvetin rankka video ja voi vaan kuvitella, millaista elämä oli noihin aikoihin Britanniassa sekä Jenkkilässä.

Tieteen kuvalehti historia-lehden 8-numerossa oli noin puolen sivun mittainen juttu tästä Mary Ann Bevanista. Oli löytänyt kumminkin "friikkisirkuksesta" uuden rakkauden eläintenhoitajasta ja mennyt hänen kanssaan naimisiin.

 

[Lankershim]

Sieltä se sitten tuli tänään lääkärin suusta, kuolemantuomio. Ellei mitään Jumalan ihmettä tapahdu. Voihan helvetti. Paljon olen tehnyt, mutta paljon olisi vielä ollut tehtävää ja annettavaa, ainakin omasta mielestäni. Pelko ja jännitys lähdöstä on ollut läsnä jo pidemmän aikaa, mutta nyt se vihdoin konkretisoitui.

Laulakaa, juokaa, naikaa, puoli vuotta aikaa. Maksimissaan. Tällä hetkellä pyörii lähinnä mielessä oma lapsuus ja miten helppoa elämä silloin oli. Vaikka jollakin lailla tähän oli varautunut, niin kyllä se iski ihan helvetin kovaa. Vaikka tämä nyt onkin periaatteessa pieniä juttuja, niin muistan menneenä keväänä miettineeni, että niinköhän tämä jää meikäläisen viimeiseksi mahdollisuudeksi nähdä Ilves mestaruusjahdissa omana elinaikanani. Näin taitaa valitettavasti käydä. Onneksi mulle ei liikaa omaa perhettä siunaantunut, niin ei siitä ainakaan tarvitse murehtia. Pahoittelut palstatovereille, että on näin synkkää tekstiä, mutta tällä hetkellä haluan vain purkaa omia ajatuksia jonnekin.

 

[alwahla]

@Lankershim . Voihan perkele. Nyt on raju uutinen, enkä voi muuta toivoa teikäläiselle kuin voimia. Ihmeitä sattuu ja tapahtuu joskus yllättävästikin, ja vaikka suhtaudun niihin aika skeptisesti, toivon, että tuollainen ihme tapahtuu sinulle.

 

[TheJackal]

@Lankershim. Ei helvetti sentään, nyt veti mielen matalaksi täälläkin! En osaa oikein mitään sanoa muuta kuin yritä nauttia mahdollisimman paljon ajasta mitä sinulla on jäljellä! Voimia sinne!

 

[Surukuku]

Jokaisella meistä on täällä rajallinen määrä aikaa, harvalle se etukäteen kerrotaan, mikä on kyllä karua kuultavaa ja pistää näin täysin ulkopuolisenkin miettimään oman elämänsä kaarta.
@Lankershim Toivon, että jäljellä oleva aikasi on arvokas, vailla turhaa pelkoa. En varmaan osaa kuvitella osaasi omalle kohdalleni, mutta kuitenkin toivoisin siinä olevan enemmän tyyytyväisyyttä siitä, mitä on tehty kuin pettymystä siitä, mitä ei tullut tehtyä. Voimia!

 

[Barcelona]

Nuorten miesten paha olo ja itsetuhoisuus kuuluvat kriisipuhelimessa aiempaa enemmän

MIELI ry:n kriisipuhelimeen soittaneiden nuorten miesten itsemurhasuunnitelmien määrä on tänä keväänä yli tuplaantunut verrattuna alkuvuoteen 2020.

yle.fi

Yksi syy miksi vähän pelkään uuden hallituksen keppi linjaa on se että kohdistuu ihmisiin joilla ei mene hyvin. Siinä kun ahdistus ja tuska lisääntyy niin se sitten tulee näkymään.

 

[msg]

Nuorten miesten paha olo ja itsetuhoisuus kuuluvat kriisipuhelimessa aiempaa enemmän

MIELI ry:n kriisipuhelimeen soittaneiden nuorten miesten itsemurhasuunnitelmien määrä on tänä keväänä yli tuplaantunut verrattuna alkuvuoteen 2020.

yle.fi

Yksi syy miksi vähän pelkään uuden hallituksen keppi linjaa on se että kohdistuu ihmisiin joilla ei mene hyvin. Siinä kun ahdistus ja tuska lisääntyy niin se sitten tulee näkymään.

Aina voi mennä kokoaikaisiin töihin ja lopettaa olemasta ahdistunut ja masentunut ja siten on helppo välttää tukien leikkaukset. T: Petteri, Riikka, Anna-Maja ja Sari

 

[vastaantulija]

Lapsi kuoli seurakunnan leirillä

Aika hiljaiseksi vetää, kun omakin alakoululainen oli juuri viime viikolla vastaavanlaisella seurakunnan leirillä.

Osanotto omaisille. Aika mahdoton ymmärtää, että lähettää lapsen tuollaiselle järjestetylle leirille, eikä hän koskaan sieltä enää palaa kotiin.

 

[UnenNukkuja]

Aina voi mennä kokoaikaisiin töihin ja lopettaa olemasta ahdistunut ja masentunut ja siten on helppo välttää tukien leikkaukset. T: Petteri, Riikka, Anna-Maja ja Sari

Tätä mietin ihan oman kokemukseni kautta. Epilepsiaani on jotkut työnantajatkin reagoineet kovin vanhoillisesti, ja siten jäänyt paikkoja saamatta. En ole noista katkera, koska löytyi huippujakin työpaikkoja, mutta toivon, ettei tämän hallituksen päätökset tee tuollaisesta syrjimisestä taas helpompaa.

 

[alwahla]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=rusu4CWb5zE

Tämä video. Katoavaista on mainen kunnia ja tässä tapauksessa Detroitin kunnia.

 

[alwahla]

Itämereen pudonneet lapsi ja äiti ovat kuolleet

Kaksikko nostettiin merestä isossa pelastusoperaatiossa.

www.is.fi

Tämä uutinen veti mielen apeaksi tänään. Traaginen tapahtumaketju.

 

[PeteX]

Hyvän ystävän muistolle. Tuli eilen ihan puskista. Ystäviä loppuun saakka, vaikka oltiin eri mieltä mm. lätkästä. Kom igen Kurt

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=O4irXQhgMqg

 

[Surukuku]

Yksin kotona...
Vaimo joutui sairaalaan perjantaina eikä ole vielä tietoa, milloin pääsee kotiin. Eilen hänet siirrettiin KYS:stä yhteen hyvinvointialueen tk:hon, jossa oli tilaa, vielä kauemmas täältä kodista, reippaan sadan kilometrin päähän.
Noh... ihan sama, vaikka kuuhun, kunhan tervehtyisi pian ja pääsisi kotiin - huomenna käyn kuitenkin edes katsomassa häntä...

 

[Barcelona]

Itämereen pudonneet lapsi ja äiti ovat kuolleet

Kaksikko nostettiin merestä isossa pelastusoperaatiossa.

www.is.fi

Tämä uutinen veti mielen apeaksi tänään. Traaginen tapahtumaketju.

Ei tästä tapauksesta pitäs lukee juttuja, mutta silti tulee klikattua ne auki ja surulliseksi niistä tulee.

 

[Surukuku]

Yksin kotona...
Vaimo joutui sairaalaan perjantaina eikä ole vielä tietoa, milloin pääsee kotiin. Eilen hänet siirrettiin KYS:stä yhteen hyvinvointialueen tk:hon, jossa oli tilaa, vielä kauemmas täältä kodista, reippaan sadan kilometrin päähän.
Noh... ihan sama, vaikka kuuhun, kunhan tervehtyisi pian ja pääsisi kotiin - huomenna käyn kuitenkin edes katsomassa häntä...

Vaimoni sairaalareissun pitkittyessä, on ollut aikaa mietiskellä asioita ja huomannut mm. että:

"Koti ei ole vain paikka, vaan enemmänkin tunne, että on siellä, missä sinua rakastetaan"

Kun täällä kotona ei ole ketään, jonka kanssa jakaa ilot ja surut, mikään ei oikein tunnu miltään - jäljelle on vain kaipaus ja raskas huoli toisen voinnista. Lamaannuttava epätoivo ja pelko hiipii välillä mieleen, vaikka sitä kuinka yrittää potkia pois ja olla rohkea.
Minulla on koirat, jotka pitävät päiväjärjestyksen järkevänä, mutta niidenkin kanssa olemisesta on ilo kadonnut ja huomaa välillä miettivänsä: "Entä, jos minullekin käy jotain, kuinka nämä sitten selviävät?"

En odota vastauksia, tms. On vain pakko "puhua" näitä ajatuksiani, kun ei täällä ketään ole enkä oikein halua/osaa kuormittaa läheisiäni näillä tunnoillani. Voi kuulostaa omituiselta, mutta se on minuun aikoinaan sisään rakennettu ja vain vaimoni kanssa kykenen nauramaan ja itkemään kaikki ilot ja surut suoraksi.

Minä pärjään, kun olen oppinut jo itsestäni, milloin on aika pyytää apua...

 

[Iisoppi]

Kun täällä kotona ei ole ketään, jonka kanssa jakaa ilot ja surut, mikään ei oikein tunnu miltään - jäljelle on vain kaipaus ja raskas huoli toisen voinnista. Lamaannuttava epätoivo ja pelko hiipii välillä mieleen, vaikka sitä kuinka yrittää potkia pois ja olla rohkea.

Tajuan että minun pitäisi nyt kirjoittaa jokin kannustava ja hieno viesti kun sinulla on "vaikeaa". Kuten olet minua tukenut viestein silloin kun minulla on ollut vaikeaa. Ikävä kyllä tajusin etten osaa kirjoittaa mitään hienoa juuri nyt. Kun luin että vaimosi joutui sairaalaan niin tunsin jonkinmoista harmia sinun takiasi. Tiedän miten rankkaa on kun läheiset sairastaa. En osaa muuta sanoa kuin voimia. Toivottavasti vaimosi paranee pian. Tiedän, tämä on sanahelinää mutta tarkoitan sitä todella.

 

[Surukuku]

Tajuan että minun pitäisi nyt kirjoittaa jokin kannustava ja hieno viesti kun sinulla on "vaikeaa". Kuten olet minua tukenut viestein silloin kun minulla on ollut vaikeaa. Ikävä kyllä tajusin etten osaa kirjoittaa mitään hienoa juuri nyt. Kun luin että vaimosi joutui sairaalaan niin tunsin jonkinmoista harmia sinun takiasi. Tiedän miten rankkaa on kun läheiset sairastaa. En osaa muuta sanoa kuin voimia. Toivottavasti vaimosi paranee pian. Tiedän, tämä on sanahelinää mutta tarkoitan sitä todella.

Ystäväni @Iisoppi, ei sinun pidä mitään näissä ympyröissä, et ole kellekään velkaa, mutta toki mielihyvin voit, jos tunnet niin. Kuten kirjoitin, en kirjoittanut yo. tekstiä muussa toivossa kuin, että voisin purkaa pahaa oloani edes jotenkin... ja olihan siitä vähän apua...
Kuitenkin, sinun tekstisi tuntuu ihan hyvältä enkä koe sitä mitenkään sananhelinäksi - ei ne hienot sanat vaan ajatus. Molemmat tiedämme, miltä välittäminen tuntuu näissä tilanteissa...

 

[nummenkallio]

Miki Liukkosen kuolema on jollain tavalla laittanut miettimään.

Surijoitahan riittää, jokainen itse miettiköön miten aitoa suru on. Kävin vain itse miettimään suhdettani Liukkoseen.

Minähän inhosin häntä. Mitään en niin tulenpalavasti inhonnutkaan kuin Manic Street Preachersin Richey Edwardsin kopioimista. Mikin kunniaksi on sanottava, että hän kyllä näytti Richeylta. Ilmeisesti hän myös sen jollain tavalla tiesi. Mutta tuo oli syy vihata. Varsinkin kun en itse ainakaan huomannut Mikiltä haastatteluja, joissa hän olisi pudotellut lempibiiseinään joitain Manicsien ö-puolia, joita olen itse vuodesta nakki kuunnellut.

Tällaisesta syystä en pystynyt enää suhtautumaan Miki Liukkoseen neutraalisti. Tuo Richey-kultti on muutenkin niin käsistä lähtenyt Manicsien kohdalla.

Mutta se kirjailija Miki Liukkonen. Sitä en tunne lainkaan, ja sen uskallan myöntää. Saa vinkata. Pari runoa äidistä luin, ja huomasin, että nyt tässä on jotain.

 

[Saipamies]

Vaimon kaverin poika on kadoksissa Saimaalla tapahtuneessa vene onnettomuudessa. Kaksi pelastui, mutta tämä kolmas vasta 18vuotta täyttänyt ei hyvin todennäköisesti.

 

[UnenNukkuja]

Kun täällä kotona ei ole ketään, jonka kanssa jakaa ilot ja surut, mikään ei oikein tunnu miltään - jäljelle on vain kaipaus ja raskas huoli toisen voinnista. Lamaannuttava epätoivo ja pelko hiipii välillä mieleen, vaikka sitä kuinka yrittää potkia pois ja olla rohkea.
Minulla on koirat, jotka pitävät päiväjärjestyksen järkevänä, mutta niidenkin kanssa olemisesta on ilo kadonnut ja huomaa välillä miettivänsä: "Entä, jos minullekin käy jotain, kuinka nämä sitten selviävät?"

Sanon tsemppini.

Koko viestistäsi tulee mieleen kesäni 2020, kun toinen puoliskoni varmasti pohti jotain hyvin samankaltaista. Muisteli tuota juuri äsken ja hymyilin. On myös ikävä tunne olla se, joka toiselle murhetta aiheuttaa. Haluaa pitkään vaan hokea kiitosta.