Mainos

Veti surulliseksi / hiljaiseksi

  • 1 499 582
  • 5 068

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Varusmiehen kuolema on aina hirveä juttu. Itsekin aina pysähdyn lukemaan nämä uutiset, ja olo on raskas. Joka kerta.

Sitä kuitenkin mietin, miten tämäkin oli vahinko. Tai niin kerrottiin. Jos suoraan sanotaan, niin ainakin omana armeija-aikanani kaikki sählät raakattiin kyllä pois ennen kuin lähdettiin kovilla ampumaan. Kyllä sitä aseen käsittelyä katsottiin todella tarkkaan.

En tiedä tästä tapauksesta enempää, mutta valitettavasti mieleen tuli itsemurha. Armeija-aika on stressaavaa ja armeijassa voi helposti itsemurhan tehdä, jos annetaan kovia.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Varusmiehen kuolema on aina hirveä juttu. Itsekin aina pysähdyn lukemaan nämä uutiset, ja olo on raskas. Joka kerta.

Sitä kuitenkin mietin, miten tämäkin oli vahinko. Tai niin kerrottiin. Jos suoraan sanotaan, niin ainakin omana armeija-aikanani kaikki sählät raakattiin kyllä pois ennen kuin lähdettiin kovilla ampumaan. Kyllä sitä aseen käsittelyä katsottiin todella tarkkaan.

En tiedä tästä tapauksesta enempää, mutta valitettavasti mieleen tuli itsemurha. Armeija-aika on stressaavaa ja armeijassa voi helposti itsemurhan tehdä, jos annetaan kovia.
Miätin täysin samaa ton jutun luettuani. Ei tommosta nyt vaan tapahdu "vahingossa".
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Miätin täysin samaa ton jutun luettuani. Ei tommosta nyt vaan tapahdu "vahingossa".
Ei tosiaan. Jos itsekin muistelen sitä, kun mentiin vaikka morttiaikana ampumaan kovilla, niin kyllä siinä selän takana oli alikessuja aika tiuhaan. Ainakin muihin kohdistuvaa uhkaa olisivat luultavasti ehtineet torjumaan, mutta jos varusmies haluaa itsensä ampua, niin sitä eivät tietenkään olisi pystyneet estämään. Eivät silloin eivätkä nyt. En usko, että tämä on armeijassa hirveästi muuttunut, joten siksi veikkaan, että oli itsemurha. Hirveän surullista joka tapauksessa.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Miätin täysin samaa ton jutun luettuani. Ei tommosta nyt vaan tapahdu "vahingossa".
Tosiaan vaikea uskoa. Ei taida rynkky vahingossa laueta, vaikka pitelisi piipusta kiinni ja iskisi perän maahan.

Itse kylläkin ammuin puupään kassun käytävän kattoon, matkalla viemään "puhdistettua" rynkkyä asetelineeseen. Ihme kyllä kukaan kapiainen ei kuullut, muuten olisin varmaankin joutunut pulaan.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Tosiaan vaikea uskoa. Ei taida rynkky vahingossa laueta, vaikka pitelisi piipusta kiinni ja iskisi perän maahan.

Itse kylläkin ammuin puupään kassun käytävän kattoon, matkalla viemään "puhdistettua" rynkkyä asetelineeseen. Ihme kyllä kukaan kapiainen ei kuullut, muuten olisin varmaankin joutunut pulaan.
Kun minä olin armeijassa, ammuimme radalla mm. Suomi-konepistoolilla. Kouluttaja preppasi meitä aseen saloihin näyttämällä, kuinka herkästi se laukesi. Hän latasi rumpulippaaseen viisi patia, varmisti aseen, otti kiinni yhdellä kädellä perän kaulasta ja "pudotti" aseen kantoon => koko lipas tyhjäksi. Aseet olivat sodanaikaisia ja niin kuluneita, että moinen oli mahdollista. Mullakin lipas, viisi patia, tyhjeni kertatulella ammuttaessa heti eka laakilla, kun lukon kynsi ei pitänyt. No, huutoahan siitä seurasi, vaikka ongelma oli hyvin tiedossa.

Kaverini oli samaan aikaan intissä Santiksessa ja kerran aamupäivällä ilmestyi heidän tupansa ikkunaan luodinreikä sisältäpäin ammuttuna. Koskaan(?) ei selvinnyt, kuka oli syyllinen, mutta kuulemma aika pitkään oli aika vittumaista olla siinä komppaniassa, kun nk. yllätystarkastuksia tuli solkenaan.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Kun minä olin armeijassa, ammuimme radalla mm. Suomi-konepistoolilla.
Olen kade. Mää en oo koskaan päässy ampuun Suomella. Meillä verettiin sarjaa KVKK:lla. Kivaa sekin oli. Mihkään sillä ei kyllä osunu... Lahti/Parabellum pistoolilla kun räiskin niin tuli sen verta natsi olo että jätin pyssyttelyt sikseen sillon. Nää ei tosin tapahtunut intissä. Kylähän sitä nykyään vetelis helposti muutamat kuulat jollain kunnon tykillä, historiasta riippumata.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kun minä olin armeijassa, ammuimme radalla mm. Suomi-konepistoolilla. Kouluttaja preppasi meitä aseen saloihin näyttämällä, kuinka herkästi se laukesi. Hän latasi rumpulippaaseen viisi patia, varmisti aseen, otti kiinni yhdellä kädellä perän kaulasta ja "pudotti" aseen kantoon => koko lipas tyhjäksi. Aseet olivat sodanaikaisia ja niin kuluneita, että moinen oli mahdollista.
Tästä lienee jo aikaa. Nykyään ei tuollaisia aseita voisi armeijassa olla, se olisi valtava riski. Oli se sitä tottakai silloinkin, mutta sota oli kaiketi niin hyvin muistissa, että porukka vain hyväksyi tuon. Nykyään tuollaisesta tulisi valtava huuto.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Olen kade. Mää en oo koskaan päässy ampuun Suomella. Meillä verettiin sarjaa KVKK:lla. Kivaa sekin oli. Mihkään sillä ei kyllä osunu... Lahti/Parabellum pistoolilla kun räiskin niin tuli sen verta natsi olo että jätin pyssyttelyt sikseen sillon. Kylähän sitä nykyään vetelis helposti muutamat kuulat.
Ammuttiin me radalla Lahti-Salorannallakin, joka oli niin pirun painava ja kömpelä raahatava, mutta ammuttaessa piipun jalustan ansiosta vakaa ja perä istui mukavasti olkapäähän. Lisäksi, pitkäpiippuisena aseena sillä osui kertatulella tosi tarkasti 150 metriltä. Palvelusaseinahan meillä oli vielä torrakot eli sotilaskiväärit. Minunkin aseen valmistusvuosi oli 1942, mutta niin vain valiot tuli ammuttua.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Ammuttiin me radalla Lahti-Salorannallakin, joka oli niin pirun painava ja kömpelä raahatava, mutta ammuttaessa piipun jalustan ansiosta vakaa ja perä istui mukavasti olkapäähän. Lisäksi, pitkäpiippuisena aseena sillä osui kertatulella tosi tarkasti 150 metriltä. Palvelusaseinahan meillä oli vielä torrakot eli sotilaskiväärit. Minunkin aseen valmistusvuosi oli 1942, mutta niin vain valiot tuli ammuttua.
Mulla oli palvelusaseena RK62. Taitaa olla tänäpäivänäkin (?). Sillä osukin maaliin. Panssarijääkärinä kyllä monet pyssyt tuli tutuksi. Mut hei, vissiin väärä ketju...
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Tästä lienee jo aikaa. Nykyään ei tuollaisia aseita voisi armeijassa olla, se olisi valtava riski. Oli se sitä tottakai silloinkin, mutta sota oli kaiketi niin hyvin muistissa, että porukka vain hyväksyi tuon. Nykyään tuollaisesta tulisi valtava huuto.
Aikaapa hyvinkin, 70-luvun puoliväliä elettiin, kun meillä oli alokasaikana vielä nuo sotilaskivääritkin palvelusaseena. Kateellisena vierestä päästiin katsomaan, kun sotilaspartiokilpailun osallistujat ampuivat rynkyillä radalla ilmapalloja - oli ne hienoja ja keveitä aseita.
Noh, sitten RAUK:ssa saatiin mekin kokeilla rynkyillä, mutta eihän semmosilla leluilla mihinkään osunut, niin oli lyhyt piippukin - harjoituksen puutetta...

Onnistuin minä tunkemaan itseni taisteluammunnoissa Raasissa semmoiseenkin rakoon, että kohdalleni osui kevyt kk eli 7,62 KvKK 62, jonka vyöhön onnistuin panostamaan niin monta kutia kuin suinkin ehdin - olin näet viimeinen aseen käyttäjä sillä kertaa ja käsky oli, että joka toinen kuti oli valojuova, Noh, kouluttaja kaatoi sadeviitalle pateja laatikolliset ja minähän latasin melkein pelkillä valojuovilla, kun huomasin, ettei toimitusta kukaan seurannut.
Voihan pojat sitä fiilistä, minkä KK:lla ampuminen hämärissä sai aikaan, kun pelkkien valojuovien perusteella saattoi "suihkun" suunnata oikeaan osoitteeseen - veti suuta hymyyn...
Noh, hymy hyytyi viimeistään sitten, kun kouluttaja sanoi, että ase piti, tietysti, puhdistaa ja tuoda heidän majapaikkaansa vielä sinä iltana. Siinä sitä sitten, pikku pakkasessa, avokäsin, nuotion valossa purkamaan täysin tuntematonta vehjettä, yksin. Sain aseen purettua, puhdistettua ja lopulta koottuakin ja pienen selittelyn kera se kelpasi sitten kouluttajallekin, joka sitä sähkövalon turvin tarkasteli.
Oi, niitä aikoja...
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Ite kun olin intissä niin yksi jamppa ampui itseään makuuammunta matolla leuan alle. Luoti tuli nenän vierestä läpi ja mies selvisi hengissä.
Viereisen tuvan lämäri ampui viereisellä matolla ja kertoi että oli aika vakava paikka kun ensimmäinen ajatua oli että ampui kaveria, mutta yhtä nopeasti tajusi että se ampui itse itseään.

En tiedä tuosta viimeisestä tapahtumasta.

Surullinen homma kuitenkin.
 
Viimeksi muokattu:

Glove

Jäsen
No kun kerran ampumajuttuja kerrotaan niin tuli tehtyä pikku virhe intissä. Toki syyksi paljastui viallinen kalusto, mutta kappareiden ensireaktio oli aika jäätävä. Ammuttiin Rovajärvellä 122 H 63 haupitsilla. Ehdittiin ampua kuuden sarjasta yksi kranaatti yhteislaukauksena kuudella tykillä. Sitten tuli komentoteltalta äkäinen "tuli seis" käsky. Sitten ammuttiin tykki kerrallaan yksi laukaus. Äkäinen kapiainen saapui sitten tykille, jonka johtajana olin. Laukaus oli jäänyt kymmeniä metrejä lyhyeksi.

122 H 63:ssa on suuntauslaitteisto, jossa on kolme komponenttia. Yhdellä säädetään sivusuuntausta, toisella korotusta ja kolmannella korjataan ampuma- ja maalialueiden korkeusero. Silloinen tykistölaskin kuitenkin otti korkeuseron huomioon tykin putken korossa, jolloin tätä kolmatta ominaisuutta ei käytetty. Paljastui kuitenkin, että meidän tykissä tämä korkeuserosäädin ei pysynytkään paikallaan kun koroa säädettiin, niin se oli sitten pyörähtänyt koko kierroksen ja sen seurauksen ammuimme maalia, joka oli kymmenen metriä oikeaa maalia alempana. Lyhyeksihän se silloin jäi.

Ei tuosta mitään seurauksia tullut, oltiin vaan hieman tarkempana sitten jatkossa, ettei se korkeuskorjain pääse kiertämään koko kierrosta. Se kun saattoi ihan toimivassakin laitteistossa liikkua hieman kun korotusta säädettiin.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Viinakauppa oli kiinni. Joutu ostaan cittarista keskikuraa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kun minä olin armeijassa, ammuimme radalla mm. Suomi-konepistoolilla.

Oijoi. Olihan tuo legendaarinen peli. Ainoa asia mitä armeijasta jäi kaipaamaan oli kovapanosammunnat. Suomi-konepistooli oli mahtava, oikean käsikranaatin heitto oli vielä mahtavampaa mutta parasta oli, kun pääsi KK:lla nakuttamaan valojuovia yöaikaan. RK62 ei ollut enää mitään sen jälkeen, vaikka tarkka se oli kuin mikä.

Mutta joo. Onhan aseiden kanssa räplääminen yleisesti pakotettuna/väsyneenä/masentuneena riskialtista. Yksi väärä ajatus päähän väärässä paikassa, niin elämä on sitten siinä ja huonolla säkällä vielä jonkun muunkin siinä samalla.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo

Tämä vetää juurikin näin ekaluokkaisen isänä niin uskomattoman surulliseksi ja vakavaksi. En tiedä olenko täällä aiemmin sanonut, mutta juuri tällaiset asiat osoittavat sen, mikä on suomalaisen yhteiskunnan kaikkein suurin rakenteellinen ongelma: se on se, ettei mitään asia kuulu oikein kunnolla ja selkeästi kenellekään, siis ihan aikuisten oikeasti selkeästi. Ei lasten pahoinvointi, ei vanhempien tukeminen, ei tällaiseen puhtaasti väkivaltaan puuttuminen, ei yhtään mikään..
 

JoMe84

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Santeri Huovila #61. Philadelphia Flyers
Yläkerran naapuri (mies) on kyllä menettänyt järkensä ja hermonsa pahasti. Kuuluu selvästi huudot tänne mun kämppään. Äsken karjui että "Nyt pitää vaihtaa sulle vaippa. Vittu, etkö kuule saatanan ipana, perkele!" Ja tuota kiroilua ja huutoa kuuluu päivittäin. Ei tässä oikeen pysty mitään tekemään asialle, mutta tälleen isänä tuntuu todella pahalta tuommonen lapselle huutelu ja kiroilu.
 

Glove

Jäsen
Yläkerran naapuri (mies) on kyllä menettänyt järkensä ja hermonsa pahasti. Kuuluu selvästi huudot tänne mun kämppään. Äsken karjui että "Nyt pitää vaihtaa sulle vaippa. Vittu, etkö kuule saatanan ipana, perkele!" Ja tuota kiroilua ja huutoa kuuluu päivittäin. Ei tässä oikeen pysty mitään tekemään asialle, mutta tälleen isänä tuntuu todella pahalta tuommonen lapselle huutelu ja kiroilu.
Lastensuojeluilmoituksen voi kaiketi tehdä nykyään interwebsissä kotisohvalta käsin.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Yläkerran naapuri (mies) on kyllä menettänyt järkensä ja hermonsa pahasti. Kuuluu selvästi huudot tänne mun kämppään. Äsken karjui että "Nyt pitää vaihtaa sulle vaippa. Vittu, etkö kuule saatanan ipana, perkele!" Ja tuota kiroilua ja huutoa kuuluu päivittäin. Ei tässä oikeen pysty mitään tekemään asialle, mutta tälleen isänä tuntuu todella pahalta tuommonen lapselle huutelu ja kiroilu.
Aikoinaan tutussa taloyhtiössä asusteli nainen, joka raivosi julkisesti lapsilleen. Kolmevuotiasta poikaansa haukkui "vitun vaikeaksi" ja pahimmillaan julisti jokaisen lapsensa pilanneen elämänsä, kun tänään oli haahuiltu kaupassa katsomassa leluja tjsp. jotain älytöntä.

Jotain tiikeriäidin mielenkiintoisesta elämänasenteesta kertoi se, kun hänen selvästi alaikäinen sukulaistyttönsä kävi kylässä. Kyllä saattoi antaa tulta tupakkaan ja jopa ostaa sitä alaikäiselle (satuin itse tupakkapaikalla käydessäni huomaamaan että aski vaihtoi omistajaa), mutta pikkuvekaran ei sovi jäädä jälkeen kauppareissulla.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Jotenkin toi Vantaa postinjakajan raaka murha vaan vetää hijaseksi. Joka kerta jonkun uutisen aiheesta näkee niin tulee vaan surullinen olo. Tää on niitä tapauksia kun taas omaa kantaa kuoleman tuomioon koetellaan. Varsinkin kun tietää että jonkun naurettavan tuomion tää kusipää tulee samaan.
 

Jack DiBiase

Jäsen
Suosikkijoukkue
Patrik Laineen Montreal




Veti hiljaiseksi nuoren kaverin asenne epäonnisen ja ikävän loukkaantumisen jälkeen. Todella kova taistelija!


EDIT: Tuossa vielä linkki toiseen ketjuun, jos haluatte osallistua tukemiseen:

 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös