Ehkä jännitysketju olisi parempi paikka, mutta toisaalta hiljaiseksi jossain määrin vetää silti. Toivottavasti pääsee kuitenkin kirjoittamaan piakkoin toiseen ketjuun ja positiivisemmissa merkeissä. Aamulla tuli äidiltä tekstiviestiä, että isäukko oli saanut pikahälytyksellä kutsun munuaisensiirtoon. Nyt odotellaan ja toivotaan, että kaikki menee hyvin. Suhteellisen rutiinileikkaushan tuo on, ainakin elinsiirtomielessä. Mutta ainahan noihin riskinsä liittyy... etenkin kun ikää on vain karvan alle 70 vuotta... Mutta tätä on toisaalta odotettu ja toivottu, ja tiedossa on ollut, että kutsu näihin tulee aivan yllättäin. Näin se meni. Jännältä vain tuntuu, että juuri tuossa neljä päivää tuli oltua joulun vietossa vanhemmilla, ja eilen illasta tuli palattua kotiin... ja melkein heti sen jälkeen tuo kutsu sitten tulikin.
Hiljaiseksi vetää myös se, että hyvä lapsuudenystävä ja ikätoverini sai syöpädiagnoosin hieman ennen joulua. Ja raskaat hoidot alkavat nyt piakkoin. Hänellä on onneksi erinomainen ennuste. Mutta pistääpä tuo silti miettimään elämän rajallisuutta. Ja sitä, että itsekin on niin perkeleen vanha nykyään...
