Iso kiitos kaikille tuesta ja tsempistä! Olen äärettömän otettu, miten porukka on jaksanut tsempata ja laittaa viestejä. Tässä kun on alle 24 tuntia operaatioon, josta ei ole tietoa tarkalleen miten käy, niin kyllä sitä silmissä vilisee. Tuntuu kuin joka sekunti olisi vain flashbackeja tilanteista joita on elämän aikana kokenut.
Silti, sitä ei uskoisi että näin nuorena joutuu näinkin vakavan sairauden kuin kasvaimen kanssa painimaan. Varsinkaan kun ei polta, ja alkoholiakin käyttää todella vähän. Mutta silti, salama voi iskeä arvaamattomasti. Muistutan jokaista, että ottakaa jokainen päivä voittona elämää ja kuolemaa vastaan.
Tekisi mieli vielä kirjoittaa vaikka mitä, ja varmasti paljon unohtuikin. Mutta suuri kiitos silti tuesta kaikille, toivottavasti vielä törmäillään ja jutellaan niin katsomoissa kuin täälläkin. Pidetään lippu korkealla!
Päätän tämän viestin lauseeseen, joka muistui mieleeni:
"Vaikka huomenna tulisi maailmanloppu, vielä tänään omenapuun istuttaisin"