Rosoh kirjoitti:
Niin kauan kuin maan valtavat luonnonvarat ja talouskasvun avaimet ovat sellaisten ihmisten käsissä joiden esiesiesiesi-isät ovat aikanaan votkapäissään kusseet naapurin (työläis)Pjotoria silmään ei muutosta tule tapahtumaan.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa luotettavasti kovin pitkälle, mutta tällä hetkellä Venäjällä ovat vallassa ihmiset, jotka ovat kiistatta pystyneet nostamaan kansan elintasoa ja jakamaan varallisuutta tasaisemmin kuin heitä edeltänyt valtaklikki.
Tästä pääsemmekin mielenkiintoiseen yksityiskohtaan, nimittäin 1990-luvulla lännestä ei kuulunut ollenkaan kritiikkiä Venäjän "demokratiavajetta" kohtaan, vaikka tilanne oli tuolloin maassa paljon huonompi kuin nykyisin. Tästä voidaan hyvin vetää sellainen johtopäätös, että nykyisen kritiikin syyt löytyvät jostakin muualta kuin Venäjän "demokratiavajeesta". Demokratialla on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, miksi esimerkiksi USA:n ja Venäjän välit eivät nyt ole hyvät.
Syyt ovat geopoliittisia sekä Venäjän sisäpoliittisia. USA ei pidä siitä, että Venäjä on pitkälti kansallistanut sen luonnonvaroja eikä siitä, että Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa mm. energiarikkaalla Kaspian meren seudulla.
Vastaavasti USA kyllä kaveeraa todellisten diktatuurien, kuten Saakashvilin Georgian kanssa, jos siitä on sille hyötyä.
"Demokratia" on vain eräänlainen koodisana, jota käytetään omien kaupallisten etujen puolustamisen oikeuttajana.
Rosoh kirjoitti:
Venäjällä olisi nyt iskun paikka turvata talousnäkymänsä seuraavaksi sadaksi vuodeksi (mittaamattomien luonnonrikkauksien ansiosta), mutta piittaamattomuus kansalaisistaan, ympäristöstään, naapureistaan, etc etc.. takaa sen että kun musiikki loppuu Iivanalla ei ole tuolia johon istua.
Juuri tätähän Venäjä pyrkii tekemään. Se pyrkii ajamaan omaa etuaan kaupankäynnissä. Se pyrkii kohentamaan kansalaistensa elintasoa. Hyvä esimerkki on tuntuva korvaus lapsia synnyttäville pareille. Se pyrkii lisäämään jalostavaa teollisuutta. Se nostaa vientitulleja, jolloin raaka-aineiden myynnistä jää enemmän valtion käteen.
Boris Jeltsinin aikana näin EI tehty. Ja voi että, miten länsi tykkäsi Jeltsinin Venäjästä. Asioiden välillä on selvä korrelaatio. Mitä enemmän Venäjä ajaa omia etujaan, sitä enemmän kritiikkiä sitä kohtaan esitetään lännestä. Länsi on sitä mieltä, että Venäjä ei saa pyytää markkinahintaa luonnonvaroistaan. Lännen mielestä Venäjän sisäiset sosiaaliset uudistukset ovat "epäilyttäviä". Lännen mielestä venäläiset yritykset eivät saa laajentua länteen, mutta samaan aikaan vaaditaan kovaan ääneen Venäjää myymään omat luonnonvaransa länsimaisille yrityksille.
Lainaan uudelleen Mihail Gorbatshovia:
"On hyvin omituista, että saman aikaisesti kun länsi kehottaa meitä siirtymään energiakaupassa vapaille markkinoille, meitä syytetään siitä, että nostamme hintojamme markkinahintojen tasolle. Meitä siis kritisoidaan siitä, että me teemme jotain ja saman aikaisesti meitä kritisoidaan, jos emme tee mitään."
Vladimir Putin on esittänyt samantapaista kritiikkiä lännen suuntaan. Putin sanoi näin: "Se että länsimaiden yritykset laajentavat toimintaansa Venäjällä on markkintaloutta. Kun me haluamme mennä länteen, on se imperialismia ja politiikkaa".
Ei ihme, että venäläiset kokevat lännen soveltavan heihin ns. kaksoisstandardeja.
Lännen intresseissä ei ole nyt, eikä ole koskaan ollutkaan se, että Venäjä voimistuu taloudellisesti. Mitä enemmän Venäjä ajaa omaa etuaan, sen kovempaa on mölinä lännessä. "Demokratia" on vain koodisana tässä retoriikassa, tämä pitää aina pitää mielessä.