Olen samaa ajoittain pohdiskellut ja tännekin kirjoittanut. Naapuri tahtoisi olla vahva, mutta pelikirjaa ei saa päivitettyä millään feodaaliaikaa tuoreemmaksi ja esimerkiksi omaisuus on siten aina riippuvainen hallinnassa olevaan maa-alaan (jota paskatunkiolla on vielä maailman eniten) ja sen resursseihin, sekä maaorjien määrään (joka puolestaan vähenee ja vanhenee, sekä sairastuu kovaa tahtia). Pelikirjan päivitys mahdollistaisi vaurastumisen ja siten myös vahvistumisen, mutta toisaalta veisi perusteet tuolle imperiumin rakentamiselle. Oikeasti vahva Venäjä ei siis oikeastaan voisi olla tuommoinen terroridiktatuuri, kun se olisi joutunut tekemään niin perustavanlaatuisen doktriinimuutoksen, ettei uudessa ole mitään sijaa terroristisille raiskausretkille. Nuo retket kuitenkin heikentävät myös Venäjää, vaikka naapurissamme ei sitä suostutakaan myöntämään, vaan hirttäydytään siihen kuvitelmaan että edelleen elellään ihanan Iivana Julman aikoja jolloin vallan, voiman, ja vaurauden määrä on suoraan riippuvainen siitä, mihin saakka nagaikka yltää sivaltamaan.
Hämmentävintä on, ettei naapurissamme pääse fatalismista ja nollasummapeliajattelusta irti isossa kuvassa edes se osa väestöstä jotka ovat nähneet päivittäin, että länsinaapurinsa vaurastuvat ja ovat moninkertaistaneet elintasonsa Venäjään tai sitä edeltäneeseen kansojen vankilaan nähden toisen maailmansodan jälkeen, vaikka niistä yksikään ei ole laajentunut ja itse asiassa suurin osa on kutistunut siirtomaiden itsenäistymisen myötä. Ilmeisesti tuommoisia asioita ei vaan pystytä sitten käsittelemään mitenkään ja ne ohitetaan. Kuitenkin olisi hauska kuulla itänaapurimme virallinen selitys sille, miten (ja mistä/keneltä) länsimaailma on vaurastunut ja länsimaalaisten elintaso kasvanut ja miksi esimerkiksi piskuisen ja sotilaallisesti mitättömän Baltian maissa elintaso on nykyisin ihan pätevää eurooppatasoa siinä missä Venäjällä se on polkenut kuitenkin muutamaa isompaa eliitin asutuskeskusta lukuunottamatta paikallaan. Vastaus on todennäköisesti USA:n imperialismi ja Soros/globalistipankkiirit.
Sen putte kuitenkin on jo kauan sitten ymmärtänyt, että lännessä ollaan niin persoja rahallle, että keskittämällä omaisuudet maan luonnovaroista siten, että ei väliä mitä mikäkin maksaa, niin tyhmä länsiasukas myy vaikka mummonsa heti paikalla. Näin sitä on hitaasti muuta varmasti rahauskovaista länttä vallattu pala kerrallaan, ja nyt ihmetellään että voi voi.
Kertoo kyllä läntisten hallintojen suuresta järjestä. Tuntuu jopa naurettavalta ajoittain nyt itkeä, kun itse on parhaansa koko ajan tehnyt sen eteen, että venäläiset ovat hyviksiä. Jälkiviisaus tässäkin on suorastaan nerouteen yltävää, ja näille ihmisille on vissiiin maksettu palkkaakin siitä, että ovat tämän kaikessa hiljaisuudessa suoneet tapahtua.
Ja nyt sitten ollaankin tilanteessa, jossa halutaan noudattaa niitä sääntöjä, ja pakkohan se tietenkin on, koska heti rikottaessa niitä, siirtyy länsikin siihen, että poliitikot voivat sen jälkeen aina vaan rajaa lisää venyttää tahtonsa mukaan. Ja tuostahan ei sitten olla enää kaukana siitä, että demokratia on lopullisesti valunut autoritääriseen tulevaisuuteen, jossa on hajautettu diktatuuri, kunne sekin lopulta onnistutaan kuoppaamaan, ja olemmekin jo ihan vaan totalitäärinen diktatuuri, ja rukoilemme että se olisi edes valistunut. Ja meillä en nyt tarkoita Suomea, vaan ylipäätään demokratiaa, joka romahtaa hyvin nopeasti, kun se pyörä oikein alkaa pyörimään väärään suuntaan.
Nythän jo nähdään ihan jo täällä Suomessakin, että enää ei neuvotella, koska voidaan vain käskeä ja tunkea tahtoaan niihin lakeihin, ja juuri paremmin ei muuallakaan mene. Mutta tämänkaltainen vastakkainasettelu kun oikein kiihtyy, niin huonostihan siinä lopulta käy.
Näinhän naapurissa koko ajan toimitaan, että jos jokin vaarantaa omaa tai eturyhmänsä elämää, niin tehdään laki joka kieltää toimimasta sitä vastaan. Suomen kohdalla on vielä kyse pienistä asioista, mutta yhtäkaikki jo nyt yksilön oikeutta rajoittavaa. Vaarallinen tie kuitenkin, sillä jokainen askel joka otetaan tällaiseen suuntaan, vie lähemmäs sitä, että se ratkaiseva askel otetaan.
Yksi selkeä muutos voisi olla -mutta vaatisi kaikkien sirtoutumisen siihen, ja vieläpä EU:n laajuisen kansanäänestyksen- että tehdään yhteinen laki siitä, että valtion joka syyttä hyökkää toiseen maahan, niin sen rahat on sitten oikeus haltuunottaa, ja sillä uudelleen rakentaa tuhoamansa maan infran sekä erilaiset muut korvaukset. Tällaisat ei kuitenkaan voida jättää vain poliitikkojen varaan, vaan se on tehtävä kansanäänestyksessä, sillä se on liian iso päätös jonkun poliittisen päättäjän estettäväksi vain omalla päätöksellään.
Nythän Eurooppa näyttää juuri kovinkin voimakkaasti juuri niitä virheitä, joita liian suuri valta maiden hallituksilla, sekä niiden yksittäisillä poliitikoillakin -ilman kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa niiden toimiin sekä lainsäädäntö muutoksiin- aiheuttaa demokratiassa. Juuri tällaiset Scholzin kaltaiset perseilijät voivat nyt toimia hyvin ratkaisevasti sen demokratian tulevaisuutta nakertaen, eikä kukaan voi mitään kun demokratia.
Demokratia on siis syvässä kriisissä nyt melkein kautta rintaman, ja kaikki se sataa juurikin noiden diktatuurien laariin hetki hetkeltä enemmän tuhoa tehden. On vain ajan kysymys, koska se demokratia romahtaa kokonaan, jos tällainen jahkailu jatkuu, puhumattakaan että sitä demokratiaa hallitseva poliittinen kenttä keskittyy itse sitä nakertamaan, koska se palvelee heidän ja eturyhmiensä etuja. Ja se eturyhmä voi olla siis ihan mikä vaan, kunhan se on irti niistä valinnan tekevistä kansalaisista. Se voi olla vaikka se venäjäkin, kuten näyttää hyvinkin, kun päätöksiä ei saada tehtyä juuri mistään.
Kaikenlaiset muut maailmanpelastussuunnitelmat ovat tässä kohtaa ihan toisarvoisia, jos ei saada korjattua näitä isoja virheitä. Se on tosiaanki ihnan sama, saadaanko muutama kilometri työajoja pois saatuttamsata, jos samaan aikaan maailmaa nakerretaan ja tuhotaan nyt nähdyllä tavalla.
/img-s3.ilcdn.fi/a067c4820f9df3081947295f8e261f11e120e3838e31c11ef7abd9e9d7d1aa07.jpg)