Mainos

Venäjän nykytilanne

  • 3 783 380
  • 19 408

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Ohhoh, Suomenkin ulkopoliittinen johto saanut jonkin sortin julkilausuman aikaiseksi, missä vaaditaan Venäjää viipymättä lopettamaan tukensa Ukrainan separatisteille, IL:n lyhyt koonti aiheesta:

Suomi vaatii Venäjää lopettamaan tuen separatisteille

Nyt sitten odotellaan sitä, että Sipiä ja Kääriäinen tulevat julkisuuteen kauhistelemaan tällaisia lausuntoja ;)

Netissä kiertävä twiitti? Uskottavahan se sitten on.

Niin, tuota uutista ei oikein voi todentaa, joten jätettäköön se toistaiseksi omaan arvoonsa. Sen sijaan suurin osa länsimaista on ilmaissut vakavan huolensa siitä, millä motiivein ja mihin tarkoituksiin tämän "humanitaarinen" saattue kohti Itä-Ukrainaa etenee.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Spekulointi uusista markkinoista voidaan lopettaa. Lukashenka lupaa ostaa EU:n ruuat pois pilaantumasta (linkki Kauppalehden juttuun).
Sinänsä mielenkiintoista tämä Venäjän liittolaisena pidetyn tyypin taiteilu.
 
Viimeksi muokattu:
Netissä kiertävä twiitti? Uskottavahan se sitten on.

Siksi en sitä kummempana faktana kaupannutkaan. Euromaidan ja muut ovat tuosta twiittailleet, mutta kuten MustatKortit tuossa jo sanoi, ei sitä voi tällä haavaa mitenkään todentaa. Eiköhän tuo myöhemmin tämän päivän aikana selviä, kun Venäjän saattue saavuttaa Ukrainan rajan.

Itseäni ainakin huolestuttaa tuo Venäjän jatkuva taiteilu tän asian tiimoilta. Milloin on muka punainen risti mukana ja Ukraina suostunut ja milloin mitäkin. Tällä haavaa tilanne on se, että kukaan ei venäläisten lisäksi tiedä noiden autojen sisältöä tai niiden määränpäätä. Nythän Venäjä oli myös ilmoittanut, että tavaroita ei pureta ukrainalaisten ajamiin kuorma-autoihin, vaan venäläiset jatkavat Ukrainan puolelle.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Sinänsä mielenkiintoista tämä Venäjän liittolaisena pidetyn tyypin taiteilu.

Jos tapahtumia on seuraillut pidemmän aikaa, niin ehkä niin yllättävää tämä ei kuitenkaan ole. Jo vuosien ajan on ollut tiedossa, että Lukashenka on (varsin huonoin tuloksin) rimpuillut irti Moskovan talutusnuorasta ja etsinyt mahdollisuuksia lisätä V-Venäjän suvereniteettia "emämaasta".

Sekä V-Venäjä, että varsinkin Kazakstan liittyivät varsin haluttomasti ja lähes pakon edessä tähän tulliliittoon Venäjän kanssa, jonka taustalla on mm. Johan Bäckmanin hypettämä suunnitelma Euraasian Unionista, eräänlaisena EU:n vastavoimana tulevaisuudessa.. tai no, oikeammin kyse on unelmasta palauttaa Varsovan Liiton rajoja ja vanhaa Neuvostoliiton valtapiiriä, mutta ei tästä sen enempää tällä kertaa, olen kirjoittanut asiasta ennenkin.

V-Venäjällä ei ole jäänyt täysin huomaamatta Venäjän ulkopoliittisesti heikkenevä asema. Vaikka Lukashenka ei Kremliä vastaan uskalla kapinaan ryhtyäkään, niin kiusa se on pienikin kiusa.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Jos tapahtumia on seuraillut pidemmän aikaa, niin ehkä niin yllättävää tämä ei kuitenkaan ole. Jo vuosien ajan on ollut tiedossa, että Lukashenka on (varsin huonoin tuloksin) rimpuillut irti Moskovan talutusnuorasta ja etsinyt mahdollisuuksia lisätä V-Venäjän suvereniteettia "emämaasta".

Lukashenkan tilanne on se että nykyinen valta-asema on täysin riippuvainen Putinin Venäjästä. Ilmeisen laskelmoivana miehenä Lukashenka on miettinyt myös skenaariota missä putinistit kaatuvat Venäjällä. Pieni (tai suuri) lännen leputtely voi saada aikaan aseman missä lännellä ei ole suurta intressiä vastustaa Lukashenkoa ja saattaa johtaa samaan asemaan missä Titon Jugoslavia tai Ceuasescun Romania olivat kylmän sodan aikaan, elikkä hivenen pääpirusta irrallaan oleviin maihin, joita ei kurmoteta samoin kuin itäblokin ydintä.

Kannattaa muistaa että lähes jokainen Venäjän historiassaan valtaama/valtapiiriinsä ottama pienempi kansa on aktiivisesti pyrkinyt sen ikeestä pois, jos ei kansannousun kautta niin sitten poliittisin keinoin. Ei voi sanoa kaikki, koska Suomi ei laittanut tikkuakaan ristiin Neuvostoliiton valtapiiristä pääsystä pois 70-luvun alun jälkeen.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Siksi en sitä kummempana faktana kaupannutkaan. Euromaidan ja muut ovat tuosta twiittailleet, mutta kuten MustatKortit tuossa jo sanoi, ei sitä voi tällä haavaa mitenkään todentaa.
Silloin kyseisen twiitin informaatioarvo on toistaiseksi tasan nolla.

On sinänsä omituista, että esimerkiksi suomalaiset iltapäivälehdet ovat tänään ennättäneet julkaista juttuja otsikoilla "Villi teoria Putinin 280 rekasta – voiko hän olla näin ovela?" (Ilta-Sanomat 13.8.2014) ja "Yrittääkö Putin rekoillaan Troijan hevosta?" (Iltalehti 13.8.2014), minkä ohella HS on julkaissut otsikolla "HS listasi avustuskuljetuksen syyt ja seuraukset: Mitä Venäjä aikoo?" artikkelin, jossa toimittaja listaa neljä mahdollista, spekulatiivista motiivia saattueen lähettämiselle käyttäen lähteinään venäläistä "oppositiolehti Novaja Gazetaa", "ukrainalaista sotilasasiantuntijaa" sekä "virolaista Venäjän-asiantuntijaa". Jutun loppukaneetti " 'Välillä Venäjä yllättää tekemällä sen mitä lupaa. Sitäkin on tapahtunut', [virolaistutkija] Kadri Liik sanoo" tiivistää koko artikkelin sisällön: spekuloidaan ja kärjistetään - aiheettomasti tai ei - kun tosiasiallista uutisoitavaa ei ole.

Mielestäni länsimaisten tiedotusvälineiden tulisi noudattaa sananvapaudeltaan rajoittamattomassa maassa hyvää journalistista tapaa poikkeuksetta ("Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen." Journalistin ohje, 8.). Huolestuttavaa kuviossa onkin, että erinäisten spekulaatioiden, olettamusten ja hyvinkin leimallisten huhujen esittäminen "uutisina" saa jatkuvasti enemmän jalansijaa myös suomalaisissa tiedotusvälineissä.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kannattaa muistaa että lähes jokainen Venäjän historiassaan valtaama/valtapiiriinsä ottama pienempi kansa on aktiivisesti pyrkinyt sen ikeestä pois, jos ei kansannousun kautta niin sitten poliittisin keinoin. Ei voi sanoa kaikki, koska Suomi ei laittanut tikkuakaan ristiin Neuvostoliiton valtapiiristä pääsystä pois 70-luvun alun jälkeen.
Ja noin sivumennen sanoen, aika tiukkaa tekee monelle suomalaiselle laittaa tikkua ristiin vielä vuonna 2014.

Länsivaltoja on Venäjän ja venäläismielisten taholta tavattu moittia siitä, että Nato käytti tilaisuutta hyväkseen Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, ja nappasi nipun entisiä Varsovan liiton maita ja sosialistisia neuvostotasavaltoja jäsenikseen. Ei Natolla itälaajentumista vastaan varsinaisesti mitään ollut, tietenkään, mutta kyllä pyrky ja paine tuli nimen omaan näiden entisten Moskovan vasallien suunnalta. Noissa maissa tiedetään perinpohjaisesti, mitä Kremlin talutusnuorassa tarkoittaa. Maat halusivat tietenkin varmistaa, ettei ystävyys Venäjän kanssa kävisi enää toista kertaa yhtä läheiseksi.
 
Ei voi sanoa kaikki, koska Suomi ei laittanut tikkuakaan ristiin Neuvostoliiton valtapiiristä pääsystä pois 70-luvun alun jälkeen.
Joku voisi tosin nähdä EEC-vapaakauppasopimuksen olleen pieni askel pois tuosta valtapiiristä. Eikä se liikkumatilakaan tuolloin järin suuri tainnut olla.

Pisin Kääpiö 186cm kirjoitti:
Ei Natolla itälaajentumista vastaan varsinaisesti mitään ollut, tietenkään, mutta kyllä pyrky ja paine tuli nimen omaan näiden entisten Moskovan vasallien suunnalta.
Tuo on mielestäni se oleellisin pointti, vaikka venäjämieliset syyttävät Natoa itälaajentumisesta. Joskin propagointi länsisuuntauksen puoleen lienee ollutkin melkoista kunkin maan valtamediassa, niin melkoisessa vähemmistössä lienevät entisissä satelliittivaltioissa ne ihmiset, jotka haluaisivatkin "turvatakuut" mieluummin idästä.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Tuo on mielestäni se oleellisin pointti, vaikka venäjämieliset syyttävät Natoa itälaajentumisesta. Joskin propagointi länsisuuntauksen puoleen lienee ollutkin melkoista kunkin maan valtamediassa, niin melkoisessa vähemmistössä lienevät entisissä satelliittivaltioissa ne ihmiset, jotka haluaisivatkin "turvatakuut" mieluummin idästä.

Tuolloin ns. ajan henki oli sen mukainen että niissä maissa pyrittiin menemään niin pitkälle länteen kuin mahdollista. Kuvaavaa on että jopa maat joissa päähallitusvastuussa olivat kommunistit (kuten Bulgaria) hakeutuivat NATO:n jäseniksi niin nopeasti kuin suinkin mahdollista.
 

tulikaste

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Tero Lehterä
Tuo on mielestäni se oleellisin pointti, vaikka venäjämieliset syyttävät Natoa itälaajentumisesta. Joskin propagointi länsisuuntauksen puoleen lienee ollutkin melkoista kunkin maan valtamediassa, niin melkoisessa vähemmistössä lienevät entisissä satelliittivaltioissa ne ihmiset, jotka haluaisivatkin "turvatakuut" mieluummin idästä.

Minusta onkin aivan käsittämätöntä, että suomalaiset eivät jo 90-luvulla tai viimeistään kymmenisen vuotta sitten halunneet liittyä Natoon. Miksi? Luulemmeko oikeasti olevamme joku erikoistapaus, jota kohtaan Venäjällä ei enää ikinä voisi olla minkäänlaisia geopoliittisia laajentumistavoitteita? Se talvisodan henkikö meidät tulee aina johtamaan puolustusvoittoihin? Venäjän johtaja tapattaa aina pätevimmät upseerit ennen mahdollista selkkausta Suomen kanssa ja omat pojat ovat aina yhtä loistavassa fyysisessä ja henkisessä kunnossa kuin ennen talvi- ja jatkosotia?

Suomella jos kenellä nimenomaan olisi ollut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen mahtava tilaisuus sementoida kunnolla paikkansa poliittisessa lännessä. Euroopan unioniin liityttiin, mutta sitten kuitenkin tämä integraatio länteen jäi puolitiehen ja nyt ollaan vähän harmaalla alueella, vaikka "puoli" onkin tietysti valittu. Kaikki Varsovan liiton entiset vasallivaltiot sekä Baltian maat ymmärsivät mahdollisimman nopeasti liittyä sekä EU:hun että Natoon. Kovin tuoretta ja omakohtaista kokemusta venäläisestä ystävyydestä ja läheisyydestä oli, siinä missä Suomi pääsi aivan lähimmästä tuttavuudesta livahtamaan karkuun maailmansodan aikana. Suomi kuitenkin kuvitteli ja kuvittelee, että uhka on lopullisesti ohi, ei enää koskaan. Tai ei ehkä sentään, koska asevelvollisuusarmeija on pidetty yllä (luojan kiitos), mutta sen oletetaan riittävän, riittihän se silloin ennenkin. Toivon todella, ettei tällainen sinisilmäisyys vielä kostaudu pahemman kerran lähitulevaisuudessa.

Pahoin pelkään, että "ikkuna" on jo sulkeutunut, eikä Suomi ikinä liity Natoon. Enemmistö suomalaisista ei sitä halua, ennen kuin joko Venäjän johto tekee suoran sotilaallisen uhkauksen tahi Venäjä muuten vain omistaa Suomen täysin ja siinä tilanteessa Nato nyt ei enää meitä kontolleen halua. Lähes jokaisella muulla länsimaisella demokratialla on tuollaisessa tilanteessa Naton suomat, ainakin teoreettiset turvatakuut, jotka nostavat Venäjän kynnystä uhkailuun todella paljon, mutta ajan hengen mukaisesti "ei koske Suomea". Millaista typeryyttä. Suomen lisäksi vain Irlanti, Itävalta ja Ruotsi eivät EU-maista Natossa ole, näistä kahta ensimmäistä nyt ei Venäjä kauheasti hetkauta ja Ruotsilla on se Suomi-niminen kilpi siinä kyljessä. Olisi jotenkin jopa huvittavaa, jos Suomi yhtäkkiä paniikissa hakisi NATO-jäsenyyttä ja sitten nämä patalaiskat, saamattomat, köyhät jne. kreikkalaiset ja espanjalaiset blokkaisivat Suomen pääsyn liittoon. Jonkinlaista runollista oikeutta siinä olisi, vaikka ei täällä pohjolassa naurattaisikaan.
 
Viimeksi muokattu:

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Minusta onkin aivan käsittämätöntä, että suomalaiset eivät jo 90-luvulla tai viimeistään kymmenisen vuotta sitten halunneet liittyä Natoon...

Niin, tätähän on puitu monien yhteiskuntavaikuttajienkin toimesta.

Lasse Lehtinen kirjoitti aikoinaan, että Suomen olisi pitänyt suorittaa kaikki mahdolliset läntisen integraation liittoumat juurikin 90-luvulla, jolloin Jeltsin kävi Suomessa sankarihaudoilla ja pyytämässä anteeksi Talvisotaa ja Neuvostoliiton hirmutekoja lähialueillamme.

Minä olen taipuvainen ajattelemaan, että suomalaiset vaikuttajat 90-luvulla aidosti uskoivat, että Venäjä tulee demokratisoitumaan ja Natoon voitaisiin liittyä myöhemminkin, mikäli tarve vaatii. Tämän lisäksi Suomi liittyi jo Euroopan Unioniin ja näytti siltä, että mantereen historiassa olisi alkamassa aivan uusi, veretön aikakausi.

Nämä toki eivät ole kuin "lieventäviä asianhaaroja", sillä suomalaispäättäjien olisi pitänyt ennakoida järkevästi tulevaa ja tehdä myös NATO-valmistelut.

Nyt tilanne Euroopassa on taas vahvasti päällä ja kylmän sodan paluustakin on maalailtu erilaisia kuvia. Jos Ukrainan tilanne jossain vaiheessa rauhoittuu - pidetään mielessä, että Venäjä on jo laittomasti valloittanut Krimin eikä siitä luovu - niin pahinta mitä voisi maassamme tapahtua on se, että aletaan taas hyssyttelemään tosiasioita, eli sitä, että naapurimme on totalitaristinen roistovaltio Venäjä, jonka kohdalla mihinkään ei kannata luottaa.
 
Minusta onkin aivan käsittämätöntä, että suomalaiset eivät jo 90-luvulla tai viimeistään kymmenisen vuotta sitten halunneet liittyä Natoon. Miksi? Luulemmeko oikeasti olevamme joku erikoistapaus, jota kohtaan Venäjällä ei enää ikinä voisi olla minkäänlaisia geopoliittisia laajentumistavoitteita?
Toisaalta voisi ajatella, että Suomi ei myöskään toisessa maailmansodassa noudattanut yleis-itäeurooppalaista antautumislinjaa. Noilla muilla turvan hakeminen ulkoa/antautuminen on nähtävissä jo kansallisperintönä.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Miksikö Suomi ei 90-luvulla hakeutunut NATO:n jäseneksi?

Muistelen silloin käytetyn ainakin seuraavia argumentteja (jotka itsekin silloin ostin, olen kääntynyt jäsenyyden kannattajaksi vasta 2000-luvun puolella):

- Ei haluttu samaistua entisiin itäblokin maihin. Tilanne olisi ollut eri jos samalla kertaa NATO:n jäsenyyttä olisivat hakeneet Ruotsi ja Itävalta.

- Jeltsinin ja Clintonin aikana suurvaltojen (jos Venäjää sellaisena voitiin edes pitää) välit olivat erittäin hyvät. Idän ja lännen vastakkainasettelua ei juuri näkynyt ja senpä takia monissa puheenvuoroissa sotilasliitot nähtiin vanhanaikaisina ja tarpeettomina. Nähtiin että vastakkainasettelun maailmasta on päästy eroon ja NATO mielellettiin kuuluvaksi siihen (menneeseen) maailmaan.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Toisaalta voisi ajatella, että Suomi ei myöskään toisessa maailmansodassa noudattanut yleis-itäeurooppalaista antautumislinjaa. Noilla muilla turvan hakeminen ulkoa/antautuminen on nähtävissä jo kansallisperintönä.

Saattaa vielä olla pitkässä juoksussa, että Suomea puree ikävänlaisesti perssiistä jääräpäinen "kyl myö pärjätää itekkii" -asenne. Tuossahan ei ole edes minkäänlaista realismia taustalla, issessee ei pärjätty toisen maailmansodankaan aikaan (etenkään jatkosodan lopulla) ja toisaalta Suomen pelasti myös armoton munkki (talvisodassa Isä Aurinkoisen suorittamat puhdistukset ja venäläisten tästä johtunut peukkuperseessä -tason sodankäynti, jatkosodassa saksalaisavun lisäksi länsiliittoutuneiden eteneminen kohti Saksaa ja neuvostojen pelko siitä etteivät ehtisi valtaamaan itäisen Euroopan jo valmiiksi riistettyjä alueita oman hirmuhallintonsa alle).

Eli ei paljoa lämmitä "kyllä se vaarikin aikoinaan" -mietinnät kun kansallislauluna soi suuri ja mahtava ja ruokalistalla on viidettä viikkoa kaalisoppa (jos nyt sitäkään saa).

edit. ylläkirjoitettu selkokielellä: Jos/kun Venäjä kokee länsilaajenemisen ajankohtaiseksi, on Suomi puolueellisena, mutta liittoutumattomana selkeästi houkuttelevin valtausvaihtoehto. Tässä tilanteessa näkisin Suomen pystyvän pitämään puoliaan ehkä viikon (epälineaarisesti toki pidempään ja kai sitä joku maanpakohallitus huutelisi vastalauseita muutaman vuodenkin), riippuen vähän venäläisten taistelutahdosta yms tekijöistä.
 

Swearengen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fortress Europe, turvattomat tilat
Suomen lisäksi vain Irlanti, Itävalta ja Ruotsi eivät EU-maista Natossa ole, näistä kahta ensimmäistä nyt ei Venäjä kauheasti hetkauta ja Ruotsilla on se Suomi-niminen kilpi siinä kyljessä.

Niin tai yleensä länsimaiset Naton ulkopuoliset maat (pl. siis Suomi) ovat Naton ympäröimiä vapaamatkustajia, esim juuri Sveitsi tai Itävalta. Suomen näkökulmasta ärsyttävin "vapaamatkustaja" Ruotsi yrittää liittyä Natoon viimeistään sillä hetkellä kun Suomen on jo myöhäistä liittyä Natoon. Eli silloin kun diplomaattinen kriisi Suomen ja Venäjän välillä on lähellä eskaloitua sotilaalliseksi. Ennen sitä tyypillinen suomalainen - niin päättäjä kuin kansalainen - hokee: "ei tarvetta liittoutumiselle, mutta meillä on hyvä olla Nato-optio".

En odota henkeä pidätellen seuraavistakaan eduskuntavaaleista Natojäsenyyteen johtavaa puolustuspolitiikkaa, mutta sekin olisi jotain edistystä, jos natokeskustelussa kaikille taottaisiin kalloon, ettei ole olemassa mitään "Nato-optiota", minkä voi halutessaan lunastaa kriisin aikana. Natoon pitää liittyä ennen diplomaattista (saati nyt sotilaallista) kriisiä, muuten on liian myöhäistä.

Huolestuttavan moni - jopa selkeä enemmistö - suomalaisista kuitenkin haluaa käytännössä elää Venäjän etupiirissä, ts. perustaa "puolustuspolitiikan" sen varaan, "ettei Venäjää ärsytetä". Kiitokseksi tuosta orjamentaliteetista saa sitten suurkriisissä (tai sellaisen ovella) Venäjän suorittaman operaation, missä ryssä kliinisesti (ja heidän näkökulmastaan ymmärrettävästi) täyttävät sotilaallisen tyhjiön, mikä on liittoutumaton Suomi.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Ei Natolla itälaajentumista vastaan varsinaisesti mitään ollut, tietenkään, mutta kyllä pyrky ja paine tuli nimen omaan näiden entisten Moskovan vasallien suunnalta. Noissa maissa tiedetään perinpohjaisesti, mitä Kremlin talutusnuorassa tarkoittaa. Maat halusivat tietenkin varmistaa, ettei ystävyys Venäjän kanssa kävisi enää toista kertaa yhtä läheiseksi.

Tämä on totta ja tämä seikka tuntuu kovin monelta niin Venäjällä kuin myös lännessä tyystin unohtuvan, sen sijaan korostetaan (turhaan) sitä, että NATO laajeni itään kun kuitenkin se merkittävin aloite on tullut niiltä mailta jotka ovat päässeet aikaan irti Neuvostovallan ikeestä ja myöhemmin Venäjän vaikutusvallasta, jolloin ovat tavalla tai toisella lähteneet tekemään yhteistyötä lännen kanssa - joka on sitten useamman maan osalta päättynyt siten, että Venäjä on katsonut oikeudekseen puuttua etupiiriinsä laskemien maiden sisä- ja ulkopolitiikkaan, toisinaan kovallakin kädellä. Mikäli Neuvostoliiton ja nyt Venäjän toiminta ei olisi nähdyn aggressiivista, olisi kenties mahdollista, että länteen hakeutumisen sijaan useampi maa valitsisi roolin "sillanrakentajana" lännen ja Venäjän välillä. Nyt se on hyvin vaikaa, jollei jopa mahdotonta Venäjän puuttuessa lähes jokaiseen etupiirinsä länsitunnusteluihin voimakkaasti ja nähdyn aggressiivisesti.

vlad.
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Nopeasti pilaantuvia tuotteita kuten maitoa ei voi rahdata toiselle puolelle maapalloa. Jos Kiinan kanssa Valio saa sopimuksen, niin sen markkinoille mahtuu myös korkeamman jalostusasteen tavaraa. Voipi olla että Venäjälle ei sen jälkeen riitä...
Venaja saa tavarat muista BRICS maista, Brasilia on havainnut hyvan mahdollisuuden vieda elintarvikkeitaan Venajalle, tietenkin matkaa on jonkin verran, mutta ei haitanne:

“Brazil will substantially increase its meat and dairy exports,” Brazilian Agriculture Minister Neri Geller said in a statement.
“What we see is a window of opportunity,” said Ricardo Santin, vice president for poultry at the Brazilian Association of Animal Protein, which represents chicken and pork producer

http://www.washingtonpost.com/blogs/worl...fall-for-brazil/

JOL
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Suomen kohtaloksi saattaa tosiaankin koitua tämä harhaluulo hyvistä kahdenkeskisistä Venäjän suhteista ja se ettei panslavismin "iloja" päästy kokemaan täällä toisen maailmansodan jälkeen. Entisillä itäblokin mailla ei ole mitään harhaluuloja näistä asioista ja siellä pantiin homma heti ja kerralla kuntoon.

No, toisaalta olen kyllä huomannut että mieli on muuttumassa tässäkin maassa, mutta kuinka nopeasti ja ehditäänkö ajoissa on toinen juttu. Seuraavien vaalien jälkeen hallitukseen nousee Venäjän ystäväpuolue Keskusta ja lisäksi Persujen sisällä on paljon Venäjään myötämielisesti suhtautuvaa porukkaa. Sen päälle sitten muutamat vanhan linjan vasemmistoänkyrät ja meillä on eduskunnassa päälle 60 viidennen kolonnan edustajaa, mikä tekee siitä suurimman "puolueen". Olen rehellisesti sanottuna hyvin huolissani koko keskustapuolueen toiminnasta, joka on aivan jotain muuta kuin länsimaista demokratiaa tai ihmisarvoja ajavaa. Idänkauppaa ja suoraa Kremlin kanssa kähmintää hinnalla millä hyvänsä. Persujen osalta tilanne on monimuotoisempi, siellä on ihan fiksua porukkaa mutta sen vastapainoksi näitä Packalenejakin tuntuu mahtuvan mukaan.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Huolestuttavan moni - jopa selkeä enemmistö - suomalaisista kuitenkin haluaa käytännössä elää Venäjän etupiirissä, ts. perustaa "puolustuspolitiikan" sen varaan, "ettei Venäjää ärsytetä".
Tässä näkyy YYA ja Kekkosen perintö. Kaikki päättäjät ja suurin osa äänestäjistä ovat kasvaneet tähän "Venäjää ei sa ärsyttää" -menttaliteettin. Koska elämme demokraattisessa maassa, näkyy se myös politiikassa ja NATOn kannatus on jossain 30% huitteissa.
 

tulikaste

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Tero Lehterä
Kiuru: Venäläiselle yhtiölle ei minkäänlaista aikomusta antaa radiotoimilupaa

Linkki vie Iltalehden uutiseen, missä Krista Kiuru sanoo, ettei ole minkäänlaista aikomusta myöntää radiolupaa sellaista Helsingistä ja Suomesta hakevalle Venäjän ääni/Russia Today-yhtiölle. Tuomioja oli eilen samanlaisella linjalla ja oli sitä mieltä, ettei ole mitään syytä myöntää toiselle valtion rahoittamalle radiokanavalle lupaa Suomessa.

Hyvä näin. Toivottavasti linja pysyy yhtä tiukkana ja selkeänä jatkossakin.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Tänään Putinin pitäisi nyt sitten pitää puhe Krimillä. Puheen suora televisiointi on tänään yllättäen peruttu.

Itar Tass uutisoi jo torstaina, että puheen pitäisi kosketella "Venäjän uutta poliittista aikakautta", joka näin suomalaisnäkövinkkelistä tuntuu hieman pelottavaltakin. Jäämme odottamaan, onko kyseessä ollut pelkkää teatteria ja propagandaa, vaiko oikeasti uutta asiaa Kremlin isännältä.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Putinin uudistukset on järjestään olleet rajoituksia eikä niihin kummoisia puheita ole tarvinnut. Kumileimasin-duuma on hoitanut tehtävänsä.

"Venäjän uusi poliittinen aikakausi" voisi merkitä uudelleen otettua suurvalta-asemaa, vahvaa Venäjää. Hevosmiesten tietotoimisto (HMTT) kertoo, että NovoRussia liitetään Venäjään ja venäläiset rauhanturvaajat lähetetään turvaamaan uudet rajat.
 

Merovingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Blue Jackets
Veikkaan Putinin ilmoittavan virallisesti uuden kylmän sodan alkaneen, sillä lause ei ainakaan viittaa sodanjulistukseen Ukrainalle.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Vai muutetaanko Venäjän valtiosääntöä siten, että maa on 1.9.2014 lukien absoluuttinen monarkia, jonka ensimmäiseksi keisariksi kruunataan uuden valtiosäännön voimaanastumishetkellä virassa oleva, kansan valitsema valtionpäämies (s.o. presidentti), minkä ohella palautetaan Venäjän keisarikunnan yhteyteen yksipuolisella julistuksella ne alueet ja valtiorajat, jotka olivat kansainvälisen oikeuden mukaan voimassa 14. päivänä maaliskuuta vuonna 1917?

No, tämä nyt on onneksi vain harmitonta hirtehishumoristista hassuttelua, ja se tässä ketjussa sallittakoon, vaikka lähteenä voisi toki olla esim. Euromaidan Press.

PS. Venäjän valtiosääntöähän todella huhuttiin muutettavan vuoden 2008 presidentinvaalien alla monarkiaksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös