En usko että tuo olisi ongelma, matka Kaliningradista tai Pietarista Ruotsiin on sen verran lyhyt, että merisaattuekin vahvasti suojattuna päässee perille ilman suurempia ongelmia. Ja lentosaattueilla sama juttu, tarpeeksi vaan Sukhoita siihen kylkeen niin hyvin menee ehjänä perille.
Ja enpä usko että Ruotsi haluaisi upottaa esim. täydessä lastissa olevaa tankkilaivaa omalle rannikolleen, tai ylipäätänsä mihinkään kohtaan Itämerta. :-)
En ota kantaa Ruotsin kykyyn puolustaa maataan hyökkääjää vastaan, vaan lähinnäkin pohdinnan kautta mietiskelen Venäjän kykyä kuljettaa miehiä ja kalustoa meren yli ja ilmateitse Kaliningradista ja Pietarin seudulta Ruotsiin.
Jos tarkastellaan yksin Venäjän laivaston Itämeren laivastoa niin sen käytössä olevilla maihinnousualuksilla/kuljetusaluksilla ei kyetä kovinkaan massiivisiin joukkojen siirtoihin - tämä on karu fakta.
Itämeren laivastolla on käytössään 4 keskikokoista Ropucha-luokan maihinnousualusta, joiden kuljetuskyky on esim. 10 taistelupanssarivaunua ja 200 sotilasta tai esim. 500 tn lastia. Lisäksi laivastolla on käytössään 2 Zubr-luokan ilmatyynyalusta, joiden kuljetuskyky on esim. 3 taistelupanssarivaunua tai 10 APC:tä ja 140 miestä. Lisäksi on 3 pientä maihinnousualusta, joilla ei ole operatiivista merkitystä massiivisissa joukkojen siirroissa.
Itämeren laivaston käyttöön valmistuu ensimmäinen Ivan Gren -luokan maihinnousualus viimeistään v. 2015. Sen myötä kuljetuskyky lisääntyy olennisesti, mutta edelleenkään se ei olisi riittävä laajamittaisiin joukkojensiirtoihin.
Tietenkin on mahdollista, että hetkellisesti aluksia siirrettäisi Pohjoisen laivaston alaisuudesta Itämerelle, jolloin käytännössä käyttöön saataisi 4 Ropucha-luokan maihinnousualusta lisää - ei juurikaan muuta kalustoa. Ja Mustalta mereltä olisi mahdollista siirtää Itämerelle 4 Ropuchaa lisää ja reservistä 3 Alligator -luokan joukkojenkuljetus-/maihinnousualusta, jotka voivat ottaa rahtia 1000 tonnia.
Lisäksi koipussista olisi mahdollista kaivaa esille 6 Polnocny-II -luokan maihinnousualusta, joiden kuljetuskyky on reilut 200 tonnia lastia tai vaihtoehtoisesti muuta kalustoa.
Ilman apuja muilta Venäjän merivoimien laivastoilta Itämeren laivasto ei siis kykene todella laajamittaiseen joukkojen siirtoon Ruotsiin, kerralla meritse pystytään siirtämään korkeintaan 46 taistelupanssarivaunua ilman apua muilta laivastoilta ja tämä sitten tarkoittaa sitä, että muuta kalustoa ja rahtia ei siirretä tuolloin laisinkaan. Jokainen ymmärtää ettei näin tulla toimimaan.
Vielä 80-luvulla Neuvostoliiton laivaston joukkojenkuljetuskyky oli olennaisesti suurempi, osin johtuen siitä, että maihinnousualuksia ja joukkojenkuljetusaluksia oli selkeästi enemmän käytössä mutta myös siksi, koska tuolloin Neuvostoliiton kauppalaivaston alaisuuteen kuului useita kymmeniä suuria kuljetusaluksia jotka oli suunniteltu ja rakennettu huomioiden myös asevoimien tarpeet. Nyt Venäjän laivastolta tällainen ulkopuolinen tuki puuttuu lähes täysin.
Ilmavoimat voivat tietty osallistua joukkojen siirtoihin, jolloin olisi mahdollista irrottaa maksimissaan 112 ns. strategista kuljetuskonetta (eli kunkin on mahdollista kuljettaa lastia vähintään 50 tn mutta Antonov An-22 ja An-124 koneiden kohdalla selkeästi enemmän). Mutta tämä tietty tarkoittaisi sitä, että samalla muualla Venäjällä ei olisi ilmavoimien käytössä yhtään tämän kokoluokan konetta - kaikki olisivat joukkojensiirroissa Ruotsin suunnalla, mitä nyt ei todellisuudessa tule tapahtumaan koskaan vaan käytettävissä oleva konemäärä on olennaisesti pienempi. Puhutaan kenties vain muutamasta kymmenestä strategisesta kuljetuskoneesta. Taktisilla kuljetuskoneilla ei olennaisesti tilannetta kuitenkaan paranneta, niitä on yhteensä käytössä Venäjän ilmavoimilla (vain) noin 40 kpl.
Helikoptereita en huomioi tässä tapauksessa tietyistä syistä johtuen, niiden käyttö kohde sen sijaan on sitten Ruotsissa taktisiin siirtoihin ja tulitukeen tms. toimintaan. Sekä tietty ASW-toiminta merellä ja eräiden helikoptereiden kohdalla ilmatilanvalvonta.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän laivaston kuljetuskyky on olennaisesti laskenut mutta niin on myös ilmavoimienkin kyky suorittaa todella laajamittaisia joukkojen siirtoja kun rivistä on hävinnyt satoja strategisia ja taktisia kuljetuskoneita ja korvaavaa kalustoa on tullut tilalle vasta hyvin vähän. Seuraavien vuosien aikana ilmavoimat tulee saamaan kymmeniä strategisia kuljetuskoneita lisää kuin myös joitain uusia taktisia kuljetuskoneita, mikä olennisella tapaa parantaa operointikykyä ja -varmuutta.
Samaten laivaston kyky operoida paranee huomattavasti tulevien vuosien aikana neljän Mistral-luokan aluksen liittyessä merivoimiin - tilattu Ranskasta. Jos/kun kaikki tilatut Ivan Gren -luokan maihinnousualukset saadaan rakennettua (tilattu 6 alusta, rakenteilla 1). Tosin Ivan Grenien suhteen olen hiukan skeptinen, maksuongelmien tähden luokan ensimmäisen aluksen valmistuminen on vienyt vuosikymmenen.
vlad.