Venäjällä on pyörinyt karttoja tulevaisuuden rajoista esim opetuskäytössä ja niissä Suomi on joko osittain tai kokonaan Venäjää. Sellaisista on näytetty mm jossain dokumentissa. Sama juttu Putinin neuvonantaja Duginin kanssa, ideologinen hinku saavuttaa historiallinen maximi on kova. Tämä ipana toisteli sitä mitä vanhemmat kotona pajattaa tai tosiaan jostain putinilaisesta lastenmateriaalista.
Venäjällä on jo vanhastaan haluja Suomen liittämisestä takaisin äiti-Venäjän hellään huomaan. Kauan sitten tein juttua Zirinovskista, joka totesi, että Suomen itsenäisyyttä voi kunnioittaa. Ja jatkoi: toistaiseksi. Vielä nykyäänkin Zirinovski ottaa silloin tällöin esille Suomen "palauttamisen" osaksi Venäjää. Tämä on osin propagandistinen temppu aina kiekko-ottelun talvisodan henkeä myöten, mutta vakavammin kannattaa huomioida Putinin ex-neuvonantaja Andrej Illarionovin kertomus Putinin tavoitteista: Putin ei pysäytä aikeita kotimaansa laajentamiseksi Ukrainaan, vaan haluaa takaisin muun muassa Baltian valtiot ja Suomen. Illarionov toimi Putinin neuvonantajana kuutisen vuotta noin 10 vuotta sitten. Eikä pidä unohtaa Suomen osalta esimerkiksi Putinin lähipiiriläistä, Sergei Markovia, joka on valmis estämään sotilaallisesti Suomen NATO-jäsenyyden.
Suomen kannalta erittäin tärkeää on se, millainen ulkopoliittinen muutos tapahtuu Obaman ajalta Trumpin aikaan. Obaman aika jää historiaan aikana, jolloin Putin hyökkäsi eurooppalaisen, itsenäisen valtion maaperälle ja ryösti osan maasta Venäjälle ja miehittää osin suoraan, osin epäsuoraan Itä-Ukrainaa edelleen. Täytyy vaan toivoa, että Trump on vahvempi kuin Obama ja samoin toivoa, että Trump kunnioittaa länsimaisia tavoitteita ja ihmisoikeuksia. Ellei kunnioita, se on Suomen kannalta iso ongelma.
Putin vahvuus perustuu myös siihen, että länsiliitouma (NATO) arveli alkuun Putinin ystäväksi. USA siirsi sotilaallista painopistettään pois Euroopasta ja euroopplaiset NATO-maat ja sen ulkopuoliset läntiset maat ajoivat puolustustaan alas. NATO:lle etsittiin uusia tehtäviä kriisienhallinnan rauhanomaisesta auttamisesta ja Venäjän NATO-jäsenyydestä keskusteltiin. USA kantaa päävastuun virheistä ja ennen kaikkea sen ulkopoliittinen johto Obama etunenässä. Ei sekään avannut silmiä, mitä imperialistinen Venäjä teki Georgiassa. Venäjä jatkoi varusteluaan ja hyökkäsi lopulta Ukrainaan.
Vasta tuossa vaiheessa länsimaat alkoivat havahtua ja laittaa puolustustaan edes hitusen kuntoon.
Viimeksi muokattu: