Mikäli Venäjä ja NATO ajautuvat aseelliseen konfliktiin (esim Baltian kautta), niin muuttujia on paljon, mutta yksi asia on aivan satavarma ja se on se, että Venäjä marssii ensimmäiseksi Suomeen. Tästä kai nyt ei ole mitään epäselvyyttä?
Tässä tilanteessa meillä on kaksi teoreettista skenaariota. Joko emme kuulu NATOon, jolloin puolustamme itse itseämme, tai vaihtoehtoisesti kuulumme NATOon ja puolustamme itseämme NATO-maiden avustuksella. EU-jäsenyydestä meille ei tuossa ensimmäisessä tilanteessa ole mitään hyötyä, koska NATOon kuuluvilla mailla riittää kiirettä Norjan ja Baltian maiden turvaamisessa. Ja arviolta noin kaksi viikkoa myöhemmin, kun Venäjällä on tukikohdat Kotkassa, Helsingissä, Turussa ja Oulussa, alkaa näihin kaupunkeihin taivaalta sataa NATOn hävittäjien pommeja niskaan.
Venäjä ei todellakaan marssi noin vaan Suomeen ilman järkyttävää määrää reservistöä. Lienee itsestänselvää, että kuvitteellisessa NATO vs. Venäjä tilanteessa Venäjällä eivät pelimerkit todellakaan riitä panostamaan Suomea kohtaan sellaisia voimia, joilla Suomi sormia napsauttamalla valloitettaisiin. Vaikka esimerkiksi Kiina nyt näyttääkin olevan hyvää pataa Venäjän kanssa, ei Venäjä voi todellakaan luottaa, että näin katastrofaalisessa ja sekavassa tilanteessa (lue: 3. maailmansota) Kiina ei käyttäisi tilaisuutta lohkaista palaa Siperiasta itselleen. Totta kai skenaarioita on monta, mutta tässä esitetyssä Venäjän hyökkäyksessä Baltiaan en ainakaan itse todellakaan näe syytä, miksi Kiina lähtisi tukemaan Venäjää niin, että Venäjä voisi jättää itäisen puolustuksensa täysin retuperälle. Puhumattakaan sitten muista rajoistaan.
Ainoa tilanne jossa Venäjä noin vain voisi saada Suomen tai jonkun muun maan "hallintaansa" olisi konkreettinen ydinaseilla uhkaaminen vastarintaa tehtäessä. Jos tilanne ajautuisi niin vakavaksi, toivon (ja uskon?), että kortit katsottaisiin. Siinä tilanteessa ei juuri menetettävää olisi.
Summa summarum, yleisesti puhutaan valloittajan tarvitsevan noin kolminkertaisen ylivoiman puolustajaa vastaan. Suomen sodan ajan vahvuutta vastaan se tarkoittaisi noin kolmas- tai neljäsosaa Venäjän armeijan miesvoimasta. Tällaista miesylivoimaa ei ole saatavilla tilanteessa, jossa Venäjä on sotatilassa NATOn kanssa. Kukaan tuskin kieltää sitä, että tämänkaltaisessa tilanteessa Venäjä ei kohdistaisi Suomea vastaan jonkinlaisia sotilaallisia toimia, mutta puheet Venäjän tukikohdista Suomen länsiosissa ja NATOn pommituksista kahden viikon jälkeen ovat täyttä haihattelua. Tämä tietenkin edellyttää Suomen päättäjien ja puolustusvoimien reagointikykyä. Monet tälläkin palstalla olettavat näiden vetäytyvän bunkkereihin ja eduskuntatalon pommisuojiin heti vakavan tilanteen koittaessa. Itselläni vielä näihin kahteen instituutioon luottoa riittää, vaikka jokainen aamu ei täällä valkene kaupunkien kovaäänisten ja presidentin televisiopuheen kertomaan Venäjän potentiaaliseen uhkaan.
Järkevästi ajateltuna pahin virhe Venäjän tulevaisuutta ajattelen olisi suuri sota länsimaita vastaan. Ihmismieli ei vain aina toimi järkevästi, ja valitettavasti Venäjääkin johtaa ihmismieli. Lopputulos suuressa sodassa olisi ennemmin tai myöhemmin Venäjän tappio, mutta valitettavasti siinä vaiheessa luultavasti kaikki tällä pallolla olisivat enemmän tai vähemmän häviäjiä.