Hyvää arviota, en kiistä, mutta tilanteeseen vaikuttaa vielä kolme kysymystä:
1) Pakotteiden kesto
2) Miten Venäjällä riittää rahat pakotteiden sietämiseen, saatika miehitysalueiden rahoittamiseen?
3) Koittaako Venäjä laajentaa miehitysalueita, jotta saisi niistä taloudellisesti omavaraisemmat?
Näillä näkymin pakotteet eivät ole poistumassa ja esimerkiksi USA on ilmoittanut niiden olevan voimassa vaikka maailman tappiin saakka. Tietysti EU:n halukkuudesta ei ole varmuutta, mutta Puola ja Baltian maat tulevat ainakin niitä voimakkaasti tukemaan. Puola myös osti uutta aseistusta vasta ja osti ison osan siitä Ranskalta, joka oli varmasti viestintää myös Ranskan suuntaan pakotteista ja Mistralien kauppaamiseen liittyen. Ongelmakohtana on Kreikka, joka koittaa epätoivoisesti pummia uutta krapularyyppyä, jotta bileet jatkuisivat ilman muutoksia, mutta selviä kyllästymisen merkkejä Kreikkaa kohtaan on. Kreikka onkin se suurin kysymys pakotteiden osalta ja SYRIZA ajaa Kreikkaa vahvasti Venäjän vaikutuspiiriin.
Venäjän rahastojen kestosta on esitetty kriittisiä arvioita ihan hallinnon sisältäkin. Vasta talousministeri kommentoi hätäkassan hupenevan sellaista tahtia, että pohja on ensi vuonna näkyvillä. Pohjan ei edes tarvitse tulla vastaan ennen kuin talouden tila muuttuu entistä pahemmaksi markkinoiden reagoidessa siihen. Talouden ongelmat aiheuttavat varmasti ongelmia myös maan sisällä ja sen armeijan toiminnassa, kun aletaan miettiä ja kysellä mihin sitä rahaa kannattaa laittaa.
Miehitysalueisiin uppoaa myös rahaa muussakin kuin armeijan muodossa. Pelkästään Krim maksaa 3 miljardia vuodessa Venäjälle nykyisellä tahdilla, vaikka alue ei ole kärsinyt edes sodan aiheuttamista vaurioista. Donbassin alueen kuluista en ole tietoinen, mutta ei sekään varmasti halpaa ole, sillä alue elää täysin Venäjän armoilla ja on kärsinyt sodasta. Myös miehitysjoukkojen rahoittaminen ei ole järin halpaa puuhaa. Tälle ongelmalle on spekuloitu ratkaisuna miehitysalueen laajentamista esimerkiksi Mariupolilla (jossa on ollut jatkuvasti levotonta Minsk II -sopimuksesta huolimatta, mikä nyt ei yllätys ole), Harkovalla ja Dnepropetrovskilla, jotka tekisivät kansantasavallan alueesta taloudellisesti omavaraisemman mikä vähentäisi Venäjän kustannuksia. Se kuitenkin tarkoittaisi myös miehitysjoukkojen lisäämistä mahdollisen siviilivastarinnan myötä.
Tärkeää on myös ikuisuuskysymys Krimin maasillasta, joka vähentäisi roimasti Krimin aiheuttamia kustannuksia ja parantaisi alueen elinoloja. Tämä saataisiin hyökkäämällä juuri Mariupolin alueella. Krimin vesihuolto on myös täysin riippuvainen Ukrainan puolella olevasta kanavasta ja jos sieltä ei tule vettä, niin Krimille pitäisi toimittaa Venäjältä myös vettä. En kuitenkaan usko Ukrainan vedenhuoltoon kajoavan.
Stratforin artikkeli Venäjän mahdollisista hyökkäysvaihtoehdoista kannattaa lukea. On mahdollisesti täällä jo ollut, mutta kerta kiellon päälle.