Taisi olla joskus noin vuosi sitten, kun Ukraina teki ensimmäisiä iskujaan Venäjän puolelle tuolla samaisella alueella. Olisiko ollut niin, että ensiksi iskivät lennokeilla sotilastukikohtaan?
Muistan hyvin, kun Venäjä pahoitti mielensä näistä. Uhosivat silloin, että jos iskut eivät lopu, Venäjä saattaa kohta julistaa sodan Ukrainalle.
Ukrainan ensimmäinen isku Venäjän maaperälle tapahtui niinkin varhain kuin 25. helmikuuta 2022 eli Venäjän 24. helmikuuta alkanutta laajaa offensiivia seuraavana päivänä. Tuolloin Ukraina iski yhdellä tai useammalla OTR-21 Totška-U ballistisella ohjuksella Millerovon lentotukikohtaan Rostovin oblastin alueella. Iskussa tuhoutui 1-2 Venäjän ilmavoimien monitoimihävittäjää, haavoittui sotilaita ja tukikohdan henkilökuntaa sekä kuoli yksi venäläinen pilotti.
Maaliskuun alkupuolella Ukrainan onnistui iskeä muutamaan kohteeseen Venäjän maaperällä, Taganrogin lentotukikohta oli yksi kohteista.
Ensimmäisen selvästi vaativampi operaatio suoritettiin 1. huhtikuuta 2022, jolloin kaksi ukrainalaista Mil Mi-24 taisteluhelikopteria toteutti ilmaiskun polttoainevarikkoa vastaan Belgorodin oblastin alueella. Tämän iskun jälkeen Ukraina alkoi vaikuttaa säännöllisesti kohteisiin Venäjällä, Brjanskin, Kurskin ja Belgorodin alueilla. Iskuissa käytettiin lennokkeja (tuolloin pääasiassa Bayraktar TB-2) tai erikoisjoukkoja, myöhemmin myös muita asejärjestelmiä tai helikoptereita 1. huhtikuuta iskun tapaan. Joitain iskuja tehtiin myös syvemmälle Venäjälle, esim. öljyjalostamoon Rostovin oblastin alueella.
Ukraina on osoittanut kykenevänsä iskemään syvälle Venäjällä, sen ongelmana on etenkin se, että sillä on (toistaiseksi) rajallisesti sellaista aseistusta, jolla iskeä satojen kilometrien syvyyteen. Tulevaisuudessa tämä asetelma muuttunee, sen saadessa enemmän droonikalustoa, jolla toteuttaa iskuja satojen kilometrien syvyyteen. Uusimmilla järjestelmillä sen on mahdollista vaikuttaa 1000+ km syvyyteen jatkuvasti. Tällä hetkellä tämä kyky on rajallinen Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokeista modatuilla itsemurhalennokeilla.
Tulevaisuudessakin UA:n ongelmana on pitkän kantaman droonien tai itsemurhalennokkien lastin/ taistelukärjen koko, esim. Tu-141 voidaan varustaa 75 kg taistelukärjellä (järjestelmä on myös epätarkka). Osa uusimmista drooneista vain joidenkin kymmenten kilojen lastilla, joka voi olla optiikkaa, elsoa tai ilmasta maahan vaikuttamiskykyä.