Ainakin viimeinen vuosikymmen on puhuttu siitä, ettei nykyinen sota ole samanlaista kuin se on aikaisemmin ollut. Sillä on perusteltu mm. Suomen siirtymistä palkka-armeijan suuntaan.
Onko Ukrainan ja Venäjän kahina muuttanut käsitystä? Tarvitseeko Suomi valikoidun joukon pitkälle koulutettuja osaajia vai paljon miehiä ja jonkin verran osaamista?
No, on se muuttunut paljon teknisemmäksi toiseen maailmansotaan verrattuna. Joten pitää olla modernia aseistusta ja väkeä, joka osaa käyttää sitä.
Toisaalta ei se niin paljon ole muuttunut, kuin jotkut pelkäsivät, että Venäjä laittaa ohjusta menemään joka asevarastoon ja erikoisjoukot tulee volttia heittäen, eikä pienellä maalla ole mahdollisuuksia vastustella muutamaa päivää pitempään.
Nähdäkseni Suomen puolustusvoimat on panostanut ihan oikeisiin asioihin nämä vuosikymmenet. Laaja asepalveluksen suorittanut (vaikkakin kertausta kaipaava) reservi on epäilemättä hyvä olemassa, joten tuskin kukaan Ukrainan sotaa seurannut enää haaveilee asevelvollisuusarmeijan korvaamisesta pienellä erikoismiesten joukolla. Ukraina pyytele Venäjää vastaan sotiessaan lisää raskasta tykistöä, ja Suomi on juuri siihen aselajiin panostanut jo pitkän aikaa. Hävittäjiin on myös mennyt pitkä penni, mutta voi arvella että 60 Hornet-hävittäjää (saati F-35) olisi aika hyödyllisiä pelejä tuolla Ukrainassa nyt.
Suomi tarvinnee kuitenkin hieman lisäystä armeijan kantahenkilökunnan määrään, sekä reserville lisää kertauspäiviä. Uutta tekniikkaa myös jonkin verran, uudemmat droonit ei ainakaan olisi pahitteeksi.