Vähän on kielimuuria kun juttelee naapurin venäläisten kanssa mutta sen ymmärsin että aika epämukavaksi kokevat olonsa julkisilla paikoilla kun joku tunnistaa mistä ovat kotoisin. Vanhempi herra sanoi että yrittää pukeutua mahdollisimman paljon siten että ei näytä venäläiseltä. Opetin myös samalla lisää twitterin käyttöä niin saavat Ukrainan tilanteesta enemmän selkoa.
Ainiin ja heillä oli jo muuten pari "f*ck putin" tarraa autossa.
Tästä tuli mieleen ainoa Venäjältä kotoisin oleva ihminen, jonka kanssa olen tässä sodan aikana ollut edes vähän tekemisissä. Eli työpaikallani on yksi venäläinen keski-ikäinen nainen, joka on toki asunut Suomessa jo pitkään ja puhuu Suomea hyvin, joskin vahvalla aksentilla.
Emme ole hänen kanssaan kovin usein tekemisissä, mutta olen huomannut muutosta hänen käytöksessään. Aiemmin oli ehkä hieman karkea sosiaalisissa tilanteissa, eli ei vaikuttanut erityisen helposti lähestyttävältä, mutta ei kuitenkaan vältellyt toisia ihmisiä mitenkään erityisesti. Nyt sodan alkamisen jälkeen hän on vetäytynyt aika vahvasti omiin oloihinsa, mutta kun olen hänen kanssaan ollut tekemisissä, niin on vaikuttanut todella iloiselta, kun olen suhtautunut häneen täysin samalla tavalla kuin aina ennenkin ja auttanut häntä ihan normaaliin tapaan erilaisissa asioissa.
Tuo muutos käytöksessä on huolestuttanut, koska se viittaa siihen, että kaikki eivät suhtautuisi häneen samalla tavalla kuin ennen. En ole itse havainnut mitään, koska en ole juurikaan häneen törmännyt tai havainnut miten muut häneen suhtautuvat, mutta silti tuntuu vähän pahalta hänen puolestaan.
Tällaiset tavalliset ihmiset eivät ansaitse sitä, että heitä kohdellaan aiemmasta poikkeavalla tavalla. Oma esimerkkini on varmasti lievimmästä päästä, vaikka en hänen tilanteesta kovin tarkasti tiedäkään, mutta paljon pahempia esimerkkejä lienee Suomessakin aika paljon. Toivottavasti eivät jää ihan yksin, vaan ympäriltä löytyy myös ymmärtäviä järki-ihmisiä.
