Venäjän historiallinen ongelma on se, ettei siellä koskaan ole ollut keskiluokkaa. Ensin oli tsaari, aateli, vähälukuinen etuoikeutettu virkamiehistö ja maaorjat (erotuksena torppareihin maaorjilla ei ollut mahdollisuutta ottaa torppaansa ja vaihtaa isäntäänsä, vaan maaorja oli sidottu siihen yhteen isäntään). Sitten tuli kommunistit, ja jako oli suurin piirtein sama: puolue-eliitti ja alaluokka. Neuvostoliiton kaaduttua on meininki jatkunut hyvin pitkälti samanlaisena, joskin jotain merkkejä keskiluokan noususta on ollut olemassa, se näkyy mm. Venäjältä ulkomaille lähtevien turistien määrässä, jossa määrässä on huomioitava se, että maassa on 140 miljoonaa tjsp. asukasta, ettei ne turistimäärät siihen massaan nähden kovin kummoisia ole.Toivottavasti on näin. Minä pelkään, että todellista yhteiskunnallista muutosta ei tapahdu. Valmiiksi köyhät ihmiset jatkavat elämistään köyhyydessä. Eliitti voi ottaa siipeensä, mutta ei se heidän käytännön elämäänsä vaikuta.
Jos Venäjällä olisi keskiluokka, jolla olisi menetettävää, tilanne olisi erilainen, mutta kun keskiluokka on länsimaisin kulutusmittarein mitattuna ohuttakin ohuempi, niin mitäpä hyötyä muista kuin äärimmäisistä pakotteista on. Köyhyydestä köyhyyteen ei ole pitkä matka. Muutos on pieni.
Pakotteiden tarkoitus kai on saada kansa liikkeelle ja muuttaa poliittinen järjestelmä. Jos ei ole, niin mikä sitten?