.
Oma kokemus venäläisvalmisteisesta panssarikalustosta on että vaativat kyllä aika paljon huoltoa (tosin en osaa kyllä verrata muun maalaisiin). Tai ainakin sellaista tarkastelua että nestetasot ovat kunnossa ja ei hirveästi vuoda mitään moottoritilan pohjalle. Toisaalta sitten taas rikkihän ne eivät ihan helposti mene. Siis siinä mielessä rikki, että ei voisi korjata. Eli sieltä jos jotkut vaihteistoöljyt valahtavat ulos, niin sitten katsotaan mistä vuotaa, paikataan vuoto ja lyödään uudet litkut sisään (been there done that). Että silleen varmaan jos noita on jäänyt johonkin marssireittien varrelle, niin huolto sieltä sitten korjailee ehtiessään niitä taas ajokuntoon. Elleivät maanviljelijät ole ehtineen viedä niitä parempaan talteen.
Sanoisin että aikalailla sellaista taattua neuvostoliittolaista tekniikkaa. Ei mitenkään hienosteltua mutta niin yksinkertaista, että korjaaminen onnistuu helposti.
EDIT: Toki oma käsitys on myös se, että Suomessa nimenomaan tarkastellaan jatkuvasti niitä mahdollisia vuotokohtia ja pyritään tarvittaessa korjaamaan ajoissa. Mutta sitten taas Venäjällä ajetaan siihen asti kunnes se pysähtyy ja sitten ihmetellään että mitä tapahtui. Mutta tämä ihan omaa arvelua.
Tästä vahvasti samaa mieltä. Ominaisuuksia vaunuista löytyy ja "tarkkaillaan" oli aina päivän sana. Mutta harvemmin vika oli sellainen että liike loppui kokonaan.
Toisaalta pienikin virhe huollossa voi jättää vehkeen tielle.
Tutkittiin opiskeluaikana kerran BMP2-vaunun öljyvuotoa ja koska oma pesuhalli oli varattuna, tarkoitus oli ajaa vaunu pesuun naapurihalliin, 500m päähän. Siellä moottoritilan pesu, ja koneen hetkellisen käynnin jälkeen tsekkaus mistä vuoti.
Kaveri hyppäsi puikkoihin ja itse ajatin lyhyen matkan maasta. Lumisilla teillä kun oli talvi. Päästessämme naapurihallille vaunu yhtäkkiä sammui ja kun menin lähemmäksi kysymään kaverilta että miks sammutti, huomasin vaunun kyljessä jotain mustaa, no öljyähän se.
Lähin sitten sitä vanaa seuraamaan ja sehän alkoi hangessa aika nopeasti melkein kotihallilta asti ja sitä käytännössä oli koko matka penkalla. Vaunun oikealta puolen oli tullut ja juuri siitä kohtaa mistä ei maasta ajattaja näe. Kun mitattiin öljy, sitä oli 0l, ei kuitenkaan ollut leikannut kiinni, onneksi...
Mitä oli tapahtunut? Kurssilla mukana ollut luutnantti (onneks se, voi sitä paskan määrää jos ei olisi ollut) oli huolimattomasti asentanut väärän kokoisen prikan öljynpainemittariin ja siitä moottorin käynnistyessä oli ruvennut öljy vuotamaan moottoritilaan. Ja kun bemarissa, uintikykyisenä, on moottoritilassa käynnin aikana myös toimivat vedenpoistimet, se oli alkanut puskea öljyä sitten siitä ulos.
about 40l sitä oli tien poskessa ja sinne se jäi. Ympäristörikoskin lienee jo vanhentunut
Tämä esimerkkeinä että kyllä ne kestää ja sit taas ei kestä, jos vaikka huolto on huolimaton.
Toinen esimerkki kun oltiin siirtämässä viestivaunua varikolle ja kysyin ajaessa duunikaverilta, johtajalta, mikä valo vaunussa on päällä kun valoa kajastaa silmään. Kurkkasi katsomaan ja sanoi että siellä palaa akkujen alla. Sanotaanko näin että siinä tuli itsellä vähän kiire kun sitä savua tuli ihan hengitettäväksi asti. Syy: asentaja jättänyt öljyisiä rättejä akkujen alle.
Niin ja vielä kolmas. 30mm konetykki ei montaa laukausta ammu jos sitä kootessa joku jättää 17mm kiintoavaimen aseen sisään. Sekin on käytännössä todettu. Ja jumin purkaminenkin kestää kun on kovat a-tarvikkeet käytössä ja täysi latinki päällä. Ja tulee kylmä kun ulkona on -15c.
aijai, aika kultaa muistot.
www.hs.fi