Tämä on ensimmäinen viestini tähän ketjuun. Ihan alkuun haluan sanoa, että Ukraina on tehnyt itselleen sekä koko Euroopalle palveluksen kykenemällä puolustautumaan ylivoimaista vihollista vastaan. Tämä antoi lännelle aikaa ja painetta yhdistäytyä samaan rintamaan puolustamaan demokratiaa sekä eurooppalaista yhteiskuntajärjestelmää sekä ihmisarvoja. Tämä asia on koko sodan suurin voitto suomalaisesta perspektiivistä tarkasteltuna. Viikko sitten lukiessani Euroopan maiden empivän pakotteiden käyttöönottoa, minua hävetti olla eurooppalainen. Pakoterintaman yhdistyttyä on tunteeni päinvastainen. Tunnen suurta ylpeyttä suomalaisuudestani ja eurooppalaisuudestani.
Sitten karuihin realiteetteihin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi viikko sitten. Vaikka ukrainalaiset ovat uskomattoman upeasti puolustautuneet, tulee inhmillinen kärsimys pidemmällä aikajänteellä Ukrainassa kasvamaan julmiin mittasuhteisiin. Venäjä tulee menettämään miehiä ja kalustoa myös runsaasti, mutta Putinille sillä ei ole mitään väliä. Sodassa on siis osapuolet, joilla on pelissä ihan eri panokset. On kuin käynnissä olisi korttipeli, jossa miljardöri pelaa korttia tavallista perheenisää vastaan ja pakottaa jokaisella jaolla perheenisän laittamaan all in. Tähän asti perheenisän kortinpeluutaito on voittanut, mutta jossain vaiheessa todennäköisyydet kääntyvät vastaan. Venäjä tulee tämän sodan voittamaan, jos ja kun lännestä ei sotilaallista apua ole tiedossa. Siksi on tärkeä muistaa, että tämänkin kriisin tulee katkaisemaan diplomaattinen ratkaisu jossain muodossa.
Olenkin tervehtinyt ilolla sitä asiaa, että osapuolet neuvottelevat ja vaikka toivonkin taloudellisten pakotteiden iskevän Venäjään niin lujaa, että kansa kääntyy hallitsijaansa vastaan, ei pidemmällä aikajänteellä kukaan hyödy siitä, että Venäjästä tulisi Pohjois-Korean kaltainen valtio, joka nyt historiansa vuoksi sattuu omistamaan 6257 ydinasetta. Siksi toivonkin, että rauha saataisiin aikaan pian. Mikäli Ukraina joutuu rauhanneuvotteluissa häviäjän paikalle, tulee lännen asettaa pakotteita Venäjää kohtaan pitkälle ajalle, mutta ei kuitenkaan eristää koko Venäjää muusta maailmasta. Samoin näen, että lännellä on suuri velvollisuus auttaa Ukrainaa monin eri keinoin tämän kriisin jälkeen.