Valitettavasti uskon tämän olevan bluffia/tyhjää puhetta. Mitkäköhän nato-maat voisivat edes olla kysymyksessä? Ainakin Espanjan, Italian, Kreikan, Portugalin, Ranskan ja Saksan voi pudottaa spekulaatioista suosiolla pois.
Iso-Britannia, Puola ja Yhdysvallat olisivat ne todennäköisimmät osallistujat, jos nato tosissaan lähtisi häätämään venäläisiä ulos Ukrainasta. Olisin erittäin positiivisesti yllättynyt, jos länneltä löytyisi kanttia tähän.
Koko ajan näissä keskusteluissa Nato nähdään jonkinlaisena erillisenä toimijana, kaniinina taikurin hatusta. Eli Nato tekee sitä tai tätä. Nato ei itse asiassa tee yhtään mitään konkreettista, paitsi järjestää sotaharjoituksia. Nato ei ole itsenäinen toimija, vaan puolustusorganisaatio. Nato on myös poliittisessa ohjauksessa eli Natoon kuuluvien maiden poliitikkojen ohjauksessa. Vähän samaan tapaan kuin SA on Suomen hallituksen ohjauksessa.
Hyvin merkillepantavaa on se, että Nato on ollut hyvin pidättyvä sotilaallisissa operaatioissaan. Operaatiota on johdettu Yhdysvaltain johdolla ja voidaan pikemminkin puhua siitä, että Nato-maat ovat osallistuneet erikseen joihinkin operaatioihin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ollut suunnattu Nato-maata vastaan, joten tämäkin käytännössä rajoittaa huomattavasti Naton yhteistä toimintaa tässä sodassa. Voimme olla varmoja siitä, että Nato ei liity tähän sotaan. Sen sijaan, joku yksittäinen Nato-maa voisi siihen osallistua teoriassa.
Jos taas joku Nato-maa osallistuisi sotaan, silloin Venäjä saattaisi hyökätä sitä vastaan, jolloin Nato-mailla olisi velvoite osallistua sotaan. Tämän vuoksi Nato-maan kynnys osallistua joukoillaan sotaan on korkea.
On valitettavasti niin, että kun puhumme suureen ääneen sitä tai tätä Natosta, niin emme ota huomioon pelkoa, joka painaa poliittisten päättäjien halua osallistua sotaan Venäjää vastaan huomattavan alas. Ukrainankin sota on osoittanut, että demokratian puolustaminen kiinnostaa vain verraten harvoja Euroopan maita. Miksi asia olisi toisin Naton kanssakaan, vaikka artikla viisi hehkuisi punaisena jossakin tapauksessa?
Toisin sanoen, puhuttaessa Naton voimasta oletamme heti, että se on täysimääräisenä käytössä Venäjää vastaan. Mutta joukossa on kuitenkin Kreikkaa, Espanjaa, Italiaa, Ranskaa, joiden apu Ukrainalle on ollut hävettävän vähäistä. Kun vielä lisätään tähän USA:n mahdollinen kauhukuva, eli Trumpin valinta presidentiksi, on yhtäkkiä Natolta kadonnut suuri määrä suorituskykyä. Apua varmaan Nato-maalle tulisi, mutta tulisiko joukkoja?
Kun mietitään vaikkapa Baltiaa, niin nuo maat voidaan miehittää hyvinkin nopeasti. Ja sen jälkeen sodittaisiin Baltian alueella, mikä tekisi gutaa maiden infralle ja siviileille. Aika monta palaveria ehdittäisiin pitää ennen kuin Venäjä hävitystyö lopetettaisiin. Venäjä vetäytyisi rajan taakse ja pesisi kätensä koko jutusta. Olisiko silloin Nato-maiden johtajilla kanttia hyökätä Venäjälle? Vai tyydyttäisiinkö turhautuneeseen huuteluun kv. oikeuksista?
Muistetaan siis se, ettei Nato lisää tähän kriisiin oikeastaan mitään. Jäsenmaiden johdossa on edelleen pikkuprinssejä tyyliin Macron. Ja omia pelkotilojaan maailmansodista miettivä old-timer. Houkutus Putinilla työntää lusikkansa tähän soppaa kasvaa, mikäli Ukrainan sodassa ei tapahdu positiivista käännettä. Ja sitähän ei tapahdu, ellei poliittinen johto Euroopassa tee merkittävää suunnanmuutosta.