Jos ei seuraavaan voitonpäivään mennessä näistä kuulu, niin todennäköisesti kasvavat jo auringonkukkaa. Sokolov melko todennäköisesti muutenkin. En usko Venäjän myöntävän näitä tappioita, jos pitävät paikkaansa.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Jatkoajan rangaistus kostautui – Tapparan CHL-taival katkesi RuotsissaLue lisää »
-
Heikki Hiltunen astuu syrjään, Jyrki Seppä on uusi Liigan hallituksen puheenjohtajaLue lisää »
-
Vancouver Canucksin huippuhyökkääjä J.T. Miller määrittelemättömäksi ajaksi sivuun kaukaloistaLue lisää »
-
Siirtolistalle joutuneen Kasperi Kapasen ura jatkuu Edmonton Oilersin riveissäLue lisää »
-
Christopher Gibson löysi pelipaikan Slovakiasta – siirtyy jumbojoukkueeseen Nick Ritchien seurakaveriksiLue lisää »
-
IS: Sportin hyllyttämille Karjalaiselle ja Rantakarille lähtöpassitLue lisää »
Venäjä hyökkää Ukrainaan
- Viestiketjun aloittaja Osmo Rapeli
- Alkaa
- 11 162 347
- 65 658
Italia tulee ainakin toistaiseksi jatkamaan Ukrainan tukeaan. Hyvä juttu!
Jaa, mitäs Transnistriassa? Jotain väitteitä välikohtauksista ukrainalaisten joukkojen kanssa.
Myös toisenlaista tukea annettu Italiasta. venäjämielisiä tapahtumia on kielletty.
Tuo väliaikaisuus meni juuri noin ainakin Viron osalta. Rodeo-dokumentti ei valitettavasti ole enää katsottavissa, mutta siinä Mart Laar kertoo, miten Moskova oli melko varma siitä, että Viro tulee ihanjust ja warppina takaisin liittoon, kunhan vähän odotellaan. Esimerkiksi valuutta-asioissa Moskovassa jotenkin laskettiin sen varaan, että vanhat ruplat Viron varastoissa otetaan kohta taas käyttöön - niistä annettiin vaan jotain epämääräisiä lupauksia, miten ne jossain vaiheessa vaihdetaan johonkin vaihdettavaan valuuttaan.
Viro sitten väsyi odottamiseen ja lähetti rahat Tšetšenian alamaailmaan (!) diplomaattipostilla (!!). Paluupostina tuli dollareita, ja niillä itsenäinen Viro pystyi pitämään asiat suurin piirtein järjestyksessä ensimmäisen kunnon talven yli. True story, vaikka kuulostaakin ihan uskomattomalta!
Yle-linkissä aika pitkä teksti tuosta dokumentista - ei kuitenkaan juuri raha-asioista. Dokumentin pitkä traileri:
Tuossa hieman juttua siitä, kun Putinin ydinaseilla uhkailu onnistui Venäjän kannalta nappiin. Ukrainalle olisi pitänyt antaa aivan eri tavalla aseistusta, mutta tapahtuikin Kremlin toivoma housuun paskominen helmikuussa 2022. Venäläiset onnistuivat kaivautumaan siten melko rauhassa asemiinsa ja Ukrainan vastahyökkäyskin jäi siten piippuun.
/img-s3.ilcdn.fi/ad4b7a7352a1954c5307faabb076918a1671403d6d39f3dfca8e22c3a77fc80f.jpg)
www.iltalehti.fi
Sama varovaisuus leimaa edelleen lännen toimia, USA:ssa on omat sisäiset ongelmansa, Orban pitää EU:ta pihdeissään ja näin ollen edelleenkään ei ole syytä odottaa mitään mullistavaa tapahtuvan. Pari paariavaltiota (Iran, P-Korea) pystyy toimittamaan murkulaa, droonia ym. länttä suurempia määriä, vaikka Euroopassakin jaksetaan kauniissa puheissa jauhaa tuotannon nostamisesta tarpeelliselle tasolle näyttöjen ollessa edelleen heikkoja.
Nyt olisi viimeinen hetki ottaa itseään niskasta kiinni ja katsoa totuutta silmiin. Pelkästään kokoustamalla, lausontoja antamalla sekä Venäjän tuomitsemisella puheissa kelkkaa ei saa käännettyä, vaan se vaatisi nyt niitä oikeita tekoja. Taloudelliset resurssit siihen ovat olemassa, mutta se kun ei yksinään riitä, vaan pitäisi toimia. Ja tämä kaikki pitäisi tehdä ihan Euroopan oman turvallisuuden nimissä. Jos Venäjälle annetaan edes jonkinlainen voitto, niin sitten vaan jäädään odottelemaan heidän seuraavaa siirtoaan, on se sitten kahden tai kymmenen vuoden päässä, mutta tulossa se on joka tapauksessa siinä tilanteessa. Ei heidän toimintansa tule koskaan muuttumaan omasta aloitteestaan, vaan samat laajentumispyrkimykset siellä pysyvät taustalla. Voimalla Venäjä on mahdollista pysäyttää ja aivan turha edes valehdella itselleen, että heidän kanssaan voisi sopia jostain, kun pitävät sopimuksista kiinni ainoastaan niin kauan, kun niistä on heille jotain suoraa hyötyä.
Putinin ydinasebluffi toimi – Näin länsi menetti mahdollisuuden voittaa sota
Wall Street Journalin pääulkomaankirjeenvaihtajan Jaroslav Trofimovin mielestä Putinin ydinasebluffi onnistui.
www.iltalehti.fi
Nyt olisi viimeinen hetki ottaa itseään niskasta kiinni ja katsoa totuutta silmiin. Pelkästään kokoustamalla, lausontoja antamalla sekä Venäjän tuomitsemisella puheissa kelkkaa ei saa käännettyä, vaan se vaatisi nyt niitä oikeita tekoja. Taloudelliset resurssit siihen ovat olemassa, mutta se kun ei yksinään riitä, vaan pitäisi toimia. Ja tämä kaikki pitäisi tehdä ihan Euroopan oman turvallisuuden nimissä. Jos Venäjälle annetaan edes jonkinlainen voitto, niin sitten vaan jäädään odottelemaan heidän seuraavaa siirtoaan, on se sitten kahden tai kymmenen vuoden päässä, mutta tulossa se on joka tapauksessa siinä tilanteessa. Ei heidän toimintansa tule koskaan muuttumaan omasta aloitteestaan, vaan samat laajentumispyrkimykset siellä pysyvät taustalla. Voimalla Venäjä on mahdollista pysäyttää ja aivan turha edes valehdella itselleen, että heidän kanssaan voisi sopia jostain, kun pitävät sopimuksista kiinni ainoastaan niin kauan, kun niistä on heille jotain suoraa hyötyä.
EU:n sivistysvaltiot voisi pikkuhiljaa pistää tämän pelin poikki, laittaa hynttyyt yheen ja ohittaa EU:n tässä kokonaan. Kai tuon tuen saisi kanavoitua Ukrainalle muutakin kautta? Näin EU:n ei tarvitsisi tehdä mitään myönnytyksiä Unkarille ja Orban saisi kiukutella ihan rauhassa tukea vastaan.
Tämä on positiivinen uutinen, kun juuri jokunen päivä sitten luin uutisen jossa pelotelttiin sillä, että putinistien nousu Italiassa pakottaisi Melonin hallituksen taipumaan johonkin kompromissiin, mikä tarkoittaisi Ukraina-tuen merkittävää vähentämistä tai jopa lopettamista.
Tunkioimperiumin terroisointivälineet toimivat toki ihan hyvin aseettomia siviilejä vastaan ja tämä TOS järjestelmäkin on paskiaisilla oikein tehokas esimerkiksi Syyriassa kun kohteella ei ole mitään mahdollisuuksia kaukovaikuttaa edes tuon parin kilometrin matkaa mistä tällä siviilejä murhataan. Ei näitä terrorisointivehkeitä edes suunnitella sillä ajatuksella että käytettäisiin konventionaalisessa sodassa puolustautumiskykyistä vastustajaa vastaan, kun ei tuo itärajantakainen mafiajärjestö ole semmoista ikipäivänä edes ajatellut käyvänsä. Terrorisoivat siviilejä ja esittävät puolustuskykyisiä vastaan hullua koiraa punaisine ydinsotaviivoineen, eli pyrkivät bluffilla kiristämään myönnytyksiä niiltä joita eivät saa murhattua kykyjen ja kaluston puutteen takia.
Tämäkin pehmo komensi täysin onnellisena ensimmäisen kansanmurhayritelmän Tsetseniaan ja esimerkiksi mahdollisti Transnistrian rosvopäällikölle paroni(/seriffi)kunnan perustamisen ja ylläpitämisen. Ihan samaa paskaa vähemmän juopon seuraajansa kanssa, mutta käytännössä mahdollisuutensa kansojen vankilan palauttamiseen ja kansanmurhailuun olivat pientä tsaaria rajallisemmat, minkä lisäksi myös toki joi itsensä toimintakyvyttömäksi.
Ukraina voisi kyllä käydä suorittamassa oman "erikoisoperaation" Transnistriassa. "Seriffillä" ei kuitenkaan ole kuin "poliisivoimat" ja joku sata jämäneukkulaista operaattoria niin nuo olisi mahdollista todennäköisesti siivota hyvin rajallisillakin voimilla. Alueen hallinnan voisi poliisioperaation jälkeen luovuttaa Moldovalle, mikä liittyisi puolestaan käytännössä välittömästi autonomiseksi osaksi Romaniaa ja pääsisi näin toimien takaportin kautta EU:n ja NATOn piiriin ja tunkioimperiumin otteesta lopullisesti irti.
Tämänkin tunkiomallisen perseensuristimen ainoa toimiva osa (ja mikä surisee) eli moottori on yllätys yllätys tuotu maahan. Nuo akselithan ovat katki ihan justiinsa. Jopa Peskovia näyttää asia hymyilyttävän:
Nämä tunkioilta jäädytetyt varathan pitää kaikki käyttää Ukrainan jälleenrakentamiseen, mutta laitetaan tämä rikollinen kansanmurha nyt ensin pakettiin, että on jotain mitä jälleenrakentaa. Varoilla voisi mielestäni myös ostaa aseita Ukrainalle:
Ei tässä näköjään Ukrainan ja Euroopan turvallisuudella ole mitään hätää, kun näitä suorituskykyisimpiä asejärjestelmiä riittää tässä vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa myytäväksi jopa Saudi-Arabiaan asti:
Olen antanut paljon rapaa iltapäivälehdille liittyen liialliseen pelotteluun lännen Ukraina-tuen hiipumisesta.
Positiivista palautetta pitää kuitenkin antaa silloin, kun se on ansaittua. Tässä on mielestäni hyvä, kriittinen artikkeli Ukrainan tilanteesta. Artikkelissa ei turhaan pelotella tai lietsota mitään (tyyliin mitä kamalaa ihan justiinsa ihan varmasti tapahtuu), vaan sävy on ennemminkin rakentava (tyyliin mitä pitää tapahtua, että tilanne saadaan Ukrainan kannalta paremmaksi).
Lännen aseellisen tuen Ukrainalle on vahvistuttava merkittävästi kuluvan vuoden aikana, mutta se edellyttää vahvaa muutosta myös Ukrainalta ja sitä kautta lännen ja Ukrainan keskinäisen tilannekuvaan liittyvän tiedonvaihdon parantumista sekä keskinäisen luottamuksen vahvistumista.
Tämä tukee mm. nimimerkki @Euro71 useasti esittämää näkemystä, että länsi ei välttämättä tarkkaan tiedä Ukrainan suunnitelmista ja kyvykkyyksistä ja siksi lännen ja Ukrainan keskinäinen luottamussuhde ei ole niin hyvä, kuin sen pitäisi olla. Lännellä ei ehkä sittenkään ole parasta mahdollista tilannekuvaa Ukrainan suunnitelmista. Se saattaa olla yksi syy sille, miksi Yhdysvallat jarruttelee tehokkaimpien hyökkäysaseiden toimittamista Ukrainalle ja miksi Saksa beesaa Yhdysvaltoja.
www.is.fi
Tässä myös alkuperäinen The Atlanticin artikkeli, jonka pohjalta IS:n juttu on kirjoitettu. Kirjoittaja on aivan erinomainen toimittaja Anne Applebaum.
www.theatlantic.com
Positiivista palautetta pitää kuitenkin antaa silloin, kun se on ansaittua. Tässä on mielestäni hyvä, kriittinen artikkeli Ukrainan tilanteesta. Artikkelissa ei turhaan pelotella tai lietsota mitään (tyyliin mitä kamalaa ihan justiinsa ihan varmasti tapahtuu), vaan sävy on ennemminkin rakentava (tyyliin mitä pitää tapahtua, että tilanne saadaan Ukrainan kannalta paremmaksi).
Lännen aseellisen tuen Ukrainalle on vahvistuttava merkittävästi kuluvan vuoden aikana, mutta se edellyttää vahvaa muutosta myös Ukrainalta ja sitä kautta lännen ja Ukrainan keskinäisen tilannekuvaan liittyvän tiedonvaihdon parantumista sekä keskinäisen luottamuksen vahvistumista.
Tämä tukee mm. nimimerkki @Euro71 useasti esittämää näkemystä, että länsi ei välttämättä tarkkaan tiedä Ukrainan suunnitelmista ja kyvykkyyksistä ja siksi lännen ja Ukrainan keskinäinen luottamussuhde ei ole niin hyvä, kuin sen pitäisi olla. Lännellä ei ehkä sittenkään ole parasta mahdollista tilannekuvaa Ukrainan suunnitelmista. Se saattaa olla yksi syy sille, miksi Yhdysvallat jarruttelee tehokkaimpien hyökkäysaseiden toimittamista Ukrainalle ja miksi Saksa beesaa Yhdysvaltoja.
Asiantuntija: Näin Ukrainan on muututtava voittaakseen sodan – myös lännen katsottava peiliin
The Atlantic -lehdessä nostettiin esiin muutoksia, joita Ukrainan on tehtävä onnistuakseen puolustuksessa Venäjää vastaan.
www.is.fi
Tässä myös alkuperäinen The Atlanticin artikkeli, jonka pohjalta IS:n juttu on kirjoitettu. Kirjoittaja on aivan erinomainen toimittaja Anne Applebaum.
How Ukraine Must Change If It Wants to Win
A beleaguered country needs more than volunteerism and chutzpah to protect its version of democracy.
www.theatlantic.com
Mielestäni on kohtuutonta vaatia juuri Ukrainalta sitä muutosta tilanteessa missä länsi on itse paskonut housuunsa sodan alusta asti. Tämähän on näkynyt mm. lännen itsensä itselleen asettamina niinä kuuluisina punaisina viivoina joita ei oikeasti ole edes olemassa. Aseavun määrä, laatu ja ennen kaikkea ajoitus eivät ole olleet ollenkaan kohdillaan kun on jääty vatuloimaan poliittisten päätösten kanssa. Edelliseltä sivulta löytyy nimimerkin @Mojo loistava viesti aiheesta.
Viimeksi muokattu:
Kannattaa huomioida, että nämä muutostarpeet on tuonut esiin Ukrainan nykyinen puolustusministeri Rustem Umjerov. Ukraina itse tiedostaa sisäiset ongelmakohtansa, jotka se pystyy muuttamaan vain itse.
Vahva lukusuositus tuolle The Atlanticin artikkelille, jos siihen pääsee vain käsiksi. Taitaa olla ainakin jonkinlaisen maksumuurin takana, koska pääsin sen lukemaan työkoneellani mutta puhelimellani ei aukea kokonaisuudessaan.
Ja kyllähän katseet kohdistuvat näihin Euroopan suuriin valtioihin Ranskaan ja Saksaan, joiden olisi pitänyt ottaa sitä johtajan viittaa harteilleen, mutta heidän toimintansa on ollut suuri pettymys kokonaisuutta katsoen. Valitettavasti baltit ja pohjoismaat eivät tätä kykene yksin ratkaisemaan, vaikka halua olisi. Britit ovat hoitaneet omaa osuuttaan hyvin, mutta EU on sitten omine vatulointeineen välillä täysin hukassa varsinkin, kun Putinin sylikoira Orban pystyy pyörittämään omaa showtaan aivan oman mielensä mukaan estäen tuen antamista Ukrainalle.
Miksi tulisi olettaa, että Ukrainassa vallitsisi yksimielisyys tavoitteista? Ukrainan sisäisestä ristivedosta kirjoitellaan niukasti, vaikka kyselyt paljastavat muun muassa, että Zelenskyin asema ei ole yksiselitteisen vakaa.
Ukraina ei taistele yhtenä kansana vaan siellä on sama meininki kuin Venäjällä. Varakkaat ja muuten pystyvät väistelevät vastuuta samaan aikaan, kun sotaan haalitaan iäkkäämpiä maaseudun miehiä.
Maanpuolustus.netissä sentään jo keskustellaan siitä, että ukrainalaisten taistelutahdosta ei ole oikein selvyyttä. Sinne on linkattu ulkomaisia uutislähteitä aiheeseen liittyen.
Jos maassa ei ole yksimielisyyttä tavoitteista, vaikea niitä on lännenkään tietää.
Pelaat nyt vanhentuneilla mielikuvilla. Britannian tuki Ukrainalle on hiipunut ollen vain hieman suurempi, kuin Norjan tuki Ukrainalle ja vain kolmannes Saksan tuesta. Siitä huolimatta, että Britannian sotilaallinen kyvykkyys on merkittävästi parempi kuin Saksalla - joskin aseteollisuus taitaa Saksassa olla suurempi.
EU-instituutioiden ja EU-maiden yhteenlaskettu tuki ylittää selvästi myös Yhdysvaltojen tuen.
Tuen määrä on toki toissijainen asia siinä mielessä, että valtiot tekevät varmasti päätöksiään sen tiedon perusteella, miten tehokkaasti Ukraina tätä tukea pystyy hyödyntämään. Myös Britannian tuki noussee selvästi, jos Ukraina pystyy tekemään puolustusministeri Umjerovin peräänkuuluttamia sisäisiä muutoksia.
Tässä olet kyllä väärässä. Ukrainassa vallitsee varsin laaja yksimielisyys siitä, että itsenäinen demokraattinen Ukraina on parempi vaihtoehto kuin Venäjän autoritaarinen sortovalta. Demokratiaa ukrainalaiset ovat edelleen hyvin laajasti valmiita puolustamaan.
Poliittista ristivetoa Ukrainassa on toki, mutta se on ennemminkin normaalia demokratiaan kuuluvaa debattia kuin mitään vallankumouksellista vehkeilyä. Pidän Ukrainan poliittista ristivetoa melko läheisenä sille debatille, mitä Suomessakin käytiin jatkosodan edetessä. Suomessakin poliitikot väänsivät ihan normaalilla demokraattisella tavalla myös sodan aikaan sekä lisäksi sotilasjohto ja siviilijohto kinastelivat ajoittain jopa puolijulkisesti tilannekuvasta.
Mitä tulee esimerkiksi rintamakarkuruuteen tai kutsuntojen välttelyyn, niin sitä toki esiintyy Ukrainassa. Vaan missäpä sotaa käyvässä valtiossa käpykaartilaisuutta ja muuta sotilaskarkuruutta sitten ei olisi esiintynyt? Sitä esiintyi Suomenkin käymissä sodissa ja vieläpä hyvinkin paljon. Se on inhimillistä, jos mikä, vaikkei millään tavoin hyväksyttävää. Tähänkin asiaan puolustusministeri Umjerov Applebaumin kanssa käymissään keskusteluissa otti kantaa. Hänen mielestään Ukrainan maanpuolustusta pitää kehittää myös siten, että asepalvelukseen kutsuttavat tietävät mikä heitä koulutuksessa odottaa ja minkälaisia vaihtoehtoja heillä itsellään on vaikuttaa maanpuolustusvelvollisuutensa täyttämiseen. Ei se kokonaan karkuruutta poistaisi, mutta vähentäisi turhaa epävarmuutta.
Tervejärkistä puhetta kaiken kaikkiaan.
Jottei jää kenellekään epäselvää, niin halusin linkittää nuo artikkelit juuri siksi, että minusta ne antavat aihetta optimismiin. Ukrainassa sisäiset ongelmakohdat tiedostetaan ihan hallitustasolla ja he tietävät, että lännen on poliittisestikin helpompi tukea Ukrainaa, kun kumppanit voivat luottaa sotilaallisen ja taloudellisen tuen tehokkaaseen käyttöön ja kumppanimaiden poliitikot voivat raportoida avun menestyksellisyydestä kotikentällään.
Viimeksi muokattu:
Onhan se varmasti näinkin ja tarkoitin viestissäni lähinnä tämän sodan alkupuolen historiaa. Ukraina ei yksinkertaisesti voinut sille mitään, että esim. Suomi sodan alkupuolella lähetti 2500 ruostunutta rynkkyä aseapuna. Länneltä puuttui visio sekä rohkeus lyödä nyrkki pöytään. Ovatko nyt aivan liian myöhässä toimitetut naurettavat määrät ATACMS-ohjuksia joku osoitus epäluottamuksesta Ukrainaa kohtaan? Joka tapauksessa tällä meiningillä ei hyvä heilu...
Totta kyllä. Sodan alku oli joka puolella Eurooppaa mieletön shokki. Ensimmäiset avustukset olivat juuri näitä saksalaisten toimittamia vanhoja ruostuneita sotilaskypäriä ja suomalaisten telttoja ja vanhoja rynkkyjä. Vaan eipä siinä, ihan tarpeeseen nekin varmasti menivät, mutta aseavun järjestäytymättömyys kuvaa tilanteen sekavuutta ja yllätysefektiä. Mitään varautumista ei ollut ja valtiot kaapivat kasaan jotakin mitä varastojensa nurkista sattuivat löytämään.
Olen ihan samaa mieltä, että juuri tämän hetkisellä meiningillä ei hyvä heilu. Mutta mediasta saamani käysityksen pohjalta tulkitsen tilannekuvan kehityksen melko hyvänä, kunhan siitä suodattaa pois liiallisen (vapaalle medialle tutkitustikin täysin tyypillisen) negatiivisuusvääristymän pois: EU:n tuleva budjettisitoumus on nimenomaan pitkäaikaiseen Ukrainan tukemiseen tähtäävä. Lisäksi Euroopan aseteollisuus pystyy koko ajan paremmin vastaamaan valtioiden tekemiin tilauksiin. Suuret tykistöammustoimitukset esimerkiksi myöhästyvät alkuperäisestä aikataulusta kolmella kuukaudella (maaliskuu 2024 -> kesäkuu 2024). Se on hyvin valitettavaa, muttei maailmanloppu. Ukraina saa murkulansa ja tuon jälkeen valmius lisätoimituksiin on teollisuudella jo olemassa.
Tuotantokapasiteettivajeesta johtuva viive tilauksiin vastaamisessa on ollut valitettava, muttei suuresti yllättävä. Euroopan aseteollisuus on likipitäen täysin yksityisomisteista, mikä tarkoittaa sitä, että niillä ei tehokkuussyistä ole ollut mitään reservikapasiteettia. Tilauksien nopean lisääntymiseen vastaaminen vaatii siis uusien tuotantolinjojen rakentamista, mikä ei tapahdu salamana. Euroopan aseteollisuuden ero Yhdysvaltoihin on se, että Yhdysvalloissa aseteollisuus on vahvasti valtion subventoimaa. Siksi niillä on ollut mahdollisuus ylläpitää tuotantolinjoja "reservissä" ja tästä johtuen se pystyy vastaamaan lisääntyneisiin tilauksiin nopeammin. Tämä varmaan on asia, joka muuttuu vastedes myös Euroopassa ja myös EU sekä Euroopan maat alkavat subventoimaan asetollisuuttaan enemmän, jotta valmius pysyy parempana.
En usko pahimpiin skenaarioihin myöskään Yhdysvaltain kohdalla. Oli presidenttinä sitten Trump tai joku toinen, on USA:n turvallisuusviranomaisilla niin selvä käsitys maan edusta, ettei siinä yksi Trumpkaan venettä tule kaatamaan. Jos semmoinen vaara Trumpin presidenttikaudella konkreettisesti ilmaantuisi, on nähdäkseni selvästi todennäköisempää että Trump putoaa itse veneestä kuin että vene kaatuisi.
Viimeksi muokattu:
Tästä en olisi ihan niin varma. EU:n ongelma on juuri siinä, että jokaisen valtion pitäisi ylläpitää omaa reservikapasiteettia ja se on oikeastaan jokaiselle maalle liian kallista. Euroopasta puuttuu tuon suhteen yhteinen tahto, että pidettäisiin vaikka jossain Tanskassa ja Bulgariassa tykistöammusten reservilinjoja olemassa. Tässä on mukana teollisuuspolitiikkaa sun muuta mukana.
Totta, enkä minäkään täysin varma ole siitä, että muuttuuko tilanne tuon osalta jatkossa. Arveluni perustuu siihen, että nyt EU-maissa (poislukien pahimmat populistipuolueet) näyttää olevan ihan aito tahtotila sotilaallisen valmiuden parantamiseen. Sen pohjalta voisi ajatella, että EU-paketti puolustusteollisuuden tukemiselle saataisiin rakennettua. Siltarumpupolitiikka tämän osalta toki jatkuu varmasti: saksalaiset haluavat EU-tuet Saksaan, bulgarialaiset Bulgariaan ja tanskalaiset Tanskaan.
Itse asiassa halusinkin tähän vielä tuoda sen esiin, että Covidin jälkeen EU on tehnyt reservisopimuksia rokotevalmistajien kanssa, jotka lupaa pystyä tarpeen mukaan skaalaamaan rokotevalmistusta, jos pandemioita putkahtaa.
Tätä samaa malliahan voin hyvin kuvitella monistettavan myös ammusvalmistukseen.
Pitää vissiin hommata Ferrari:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy