Enpä usko, että tämmöiset toimenpiteet vaikuttaisivat Venäjän sodankäyntiin tai eliitin asemaan yhtään millään tavalla. Mutta häkellyttävä määrä lisää byrokratiaa tuolla kyllä saadaan aikaan. Ja millä hitolla sen todentaa, että eikö sitten jotain tavaraa X kierrätetä Venäjälle vaikka jonkun kolmannen osapuolen kautta, jolloin tuollaisilla polkumyyntitulleilla ei saavuteta mitään, kuin lisää hämärää kaupankäyntiä maailmaan.
Kyllä se venäläinen keinot keksii millä tämmöiset pakotteet kiertää. Tuo kansa on koko olemassaolonsa ajan huijannut ja kusettanut.
Pakotteilla ei Venäjä luovuta tai pakita tuumaakaan. Tietysti niitä pitää asettaa, mutta luulo siitä, että Venäjä niillä saataisiin perääntymään Ukrainasta on ihan hölynpölyä. Tuo kansakunta eli vuosikymmenien ajan rautaesiripun takana kaiken länsimaisen elintason ulottumattomissa, ja siellä edelleen iso osa kansasta kaipaa takaisin niihin aikoihin.
Maailma on näissä toimenpiteissä kovin usein liian mustavalkoinen perustallaajan silmissä.
On otettava ensin muutama premissi haltuun, ensinnäkin se, että mitkään kauppasaarrot, pakotteet tai muut taloudelliset painostustoimenpiteet eivät koskaan toimi sataprosenttisesti (harvoin edes vaikkapa 90% teholla), eikä kukaan näin oleta tapahtuvankaan.
Silti niillä on merkittävää vaikutusta kohteeseensa.
Se, että pakotteita kierretään tarkoittaa yleensä sitä, että nämä tuotteet maksavat (kuten muissakin vastaavissa operaatioissa, esim. huumekaupassa) merkittävästi enemmän ostajalle kuin ilman pakotteita (ja toisinpäin pakotteiden kohde saa myymistään tuotteista huomattavasti pienemmän summan kuin ilman pakotteita) ja tämä on se pakotteiden kova ydin.
Toiseksi, Venäjän sotakoneisto, on varsinkin nykymuodossaan, kun on luovuttu julkisestikin illuusiosta, että Venäjän armeija olisi edes vähän alusta modernisoitu, käytännössä täydellisesti riippumaton tuontitavarasta sekä ulkomaailmasta.
Venäjä pystyy ylläpitämään konfliktia Neuvostoliitolta perityllä sotilaskalustolla vielä kuukausia, ehkä jopa muutaman vuoden, koska sitä kalustoa ja ammuksia kalustoon on varastossa kylmän sodan jäljiltä vieläkin paljon.
Lisäksi sotilaille maksetaan ruplissa se mitä maksetaan, jolloin taas ei mitään tarvetta ulkomaailmalle.
Ja polttoainetta kalustoon löytyy "euroopan kongosta" taas käytännössä äärettömästi.
Pakotteilla varmistetaan tiettyjä asioita, ensinnäkin se että Venäjällä ymmärretään lopulta jossain vaiheessa, että tällaisella perseilyllä on hintansa, toiseksi se, että lopulta Venäjä taantuu vielä syvemmin kehitysmaaksi ja viimeisenä se, että kun neukkukalusto on kulutettu Ukrainassa, ei Venäjä kykene tuottamaan eikä hankkimaan merkittävissä määrin modernia sotakalustoa (eikä ole täten jatkossa yhtä iso uhka, kun vähemmän modernikin kalusto on lopulta pääosin kierrätysmetallia Ukrainassa).
Pakotteet, vaikka niitä kierretään ja vaikka ne eivät toimi sataprosenttisesti (kuten ei voida olettaakaan että näin olisi) tulevat lopulta varmistamaan, että jossain kohtaa se Venäjän kamelin selkä katkeaa.
Kyse on valitettavasti noin vahvasti luonnonvaroiltaan omavaraisessa maassa, jossa vieläpä kansasta suurin osa elää köyhyysrajan alapuolella ja on tottunut siihen että mikään ei toimi ja mitään ei saa mistään, pitkän tähtäimen peli.
Tässä on sama homma kuin Ukrainan vastahyökkäyksen suhteenkin, noin isoa vastapuolta vastaan tässä kuluu aikaa, vastoinkäymisiä (Venäjän vastaiskuja tai pakotteiden kiertämisiä) tulee väkisin jatkuvasti ja pääosan ajasta vaikuttaa päällisin puolin siltä, että mitään edistystä ei tapahdu missään suunnassa.
Sitten taas vaikka vastahyökkäyksen osalta, viikossa tulee tapahtumaan enemmän kuin on tapahtunut puolessa vuodessa (aivan kuten kävin Hersonin ja Harkovan rintamilla vajaa vuosi sitten). Aivan samoin tulee tapahtumaan taloudenkin suhteen, talouskriisit ja -kuplatkin puhalletaan pitkällä aikavälillä täyteen ja lopulta puhkeaminen yllättää nopeudellaan liki kaikki.
Kuitenkin sodankäynti sekä aseilla, että talouden kentällä, ovat molemmat seurattavissa vahvasti trendien perusteella, joista kykenee melkoisella varmuudella päättelemään mihin ollaan matkalla, mutta harvemmin matkavauhtia.
Tämän sodan osalta trendi näyttää, että Venäjä tulee kärsimään tappion sekä sotilaallisesti että taloudellisesti, mutta sitä kuinka kauan lopullisessa tappiossa menee ei tiedä kukaan.