Espanjalta apuja.
Bulgariakin lähtee mukaan yhteisiin ammustoimituksiin.
Bulgariakin lähtee mukaan yhteisiin ammustoimituksiin.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Tappara ja Pelicans ovat pakkovoiton edessä CHL-pudotuspeleissä – Atte Tolvanen torjumassa Salzburgia jatkoonLue lisää »
-
St. Louis Blues asetti Kasperi Kapasen siirtolistalleLue lisää »
-
Hyviä uutisia Vantaalta: Kiekko-Vantaan talouslukemat paranivat huimasti edellisvuodestaLue lisää »
-
Kuumat NHL-väitteet: Kukaan ei riko McDavidin ennätystä 30 vuoteen − Suomen aliarvostetuin valmentaja työskentelee Pohjois-AmerikassaLue lisää »
-
Joensuun Kiekko-Poikien kapteeni odottaa pääsyä uudistettuun kotihalliin – sitä ennen on paketoitava poikkeuksellinen vierasputki kunniallaLue lisää »
-
Mestis-viikko: Hermes hurmoksessa, ja sarjan tahtipuikko IisalmessaLue lisää »
Venäjä hyökkää Ukrainaan
- Viestiketjun aloittaja Osmo Rapeli
- Alkaa
- 11 154 262
- 65 604
Ymmärrän tämän ajattelun ja olen itsekin aika pragmaattinen taipumaan tuohon ajatteluun. Silti tekee hieman pahaa katsoa noita juoksuhautavyörytysvideoita joissa näytetään tuota tappamista suoraan. En ole ihan vakuuttunut, että jokainen örkki on tuolla omasta halustaan ja läpeensä paha.
Joka tapauksessa yhdentyyppinen maanpäällinen helvetti voi sanoa, lohdutonta maisemaa, liejua ja kuolemaa. S-na, saisi P mennä itse sinne ryömimään niin taitaisi housut kastua sisältäpäin. Ymmärtäisi mitä aiheuttaa muille.
Pakko kunnioittaa rohkeudesta noita eturivin ukrainalaisia jotka aika pelottomasti tuolla ryynää, huh huh. En tiedä pystyisikö itse kuinka toimimaan kun minä hetkenä tahansa voi kuula napsahtaa otsaan.
Voi hyvinkin olla, että minitsaarin ykkösfani republikaanien joukoista suuntaa tuon reissun jälkeen moikkaamaan idoliaan ja tekee täysin absurdin rauhanehdotuksen sodan päättämiseksi. Onneksi Trumpilla ei ole mitään mandaattia tällä hetkellä.
Ihmisestä löytyy ihmeellisiä voimavaroja siinä vaiheessa, kun on oma ja läheisten olemassaolo, terveys ja vapaus uhattuna. Suomalaisista on jo pelkästään ukrainalaisten tukemiseksi löytynyt sellaisia voimavaroja, joita ei olisi voinut kuvitellakaan vielä 2-3 vuotta sitten.
Toki kaikille osapuolille olisi parasta että tappaminen olisi aloitettu tunkioimperiumin johtohenkilöistä ja lopetettu siinä vaiheessa kun kgb taustaisista roistoista viimeinenkin roikkuu lyhtypylväästä, mutta ikävä kyllä tuommoinen on utopiaa. Sodat ovat ylipäätään harvoin mitään voitokkaita liiketoimia millään mittarilla, mutta tämä Ukrainan raiskausyritys on vielä tavanomaistakin järjettömämpi kun kaikille osapuolille olisi pitänyt olla itsestäänselvää jo reilusti ennen aloittamista ettei tässä ole paskatunkiollekaan kuin hävittävää vaikka sotilaallisesti voittaisivatkin ja toki melko nopeasti kävi selväksi ettei ne ole voittamassa kentälläkään. Toki kun kyseessä on terroristinen mafiaorganisaatio niin eihän siellä olla voitu tehdä järkeviä toimenpiteitä vaikka johtopäätökset olisi joku osannut vetääkin ja lopputulemana terrorismin lisääminen ja kiihdyttäminen kunnes koko paska romahtaa alta, ihan siltä varalta jos jossain vaiheessa Ukraina sittenkin päättäisi että "no nyt kun olette saaneet näin monta ihmistä murhattua ja elämää ja aluetta tuhottua, niin kyllä me antaudumme teidän vasalleiksi ja siten täysin vapaasti vailla vastarintaa ryöstettäviksi, raiskattaviksi, sekä myös murhattaviksi". Tai että kollektiivinen länsi päättäisi että "nyt kun näyttää että joudumme panostamaan vielä ylimääräisen promillenpuolikkaan bkt:sta aiempien puolentoista lisäksi Ukrainan aseistamiseen terroristiraiskaajien ordaa vastaan, niin se on kyllä aivan liikaa ja päätämmekin säästää nyt miljardin jotta voimme maksaa sen satakertaisesti omina puolustusmenoina sekä menetettyinä eläminä omilla alueillamme parin vuosikymmenen päästä".
Toki jälkimmäinen skenaario on todennäköisempi ja saattaisi olla jopa paskatunkion saavutettavissa jos saisivat ujutettua edushenkilöitään päättäviin asemiin sivistysmaissa. Onneksi USA:n pressanvaaleihin on vielä pitkä aika.
Toki jälkimmäinen skenaario on todennäköisempi ja saattaisi olla jopa paskatunkion saavutettavissa jos saisivat ujutettua edushenkilöitään päättäviin asemiin sivistysmaissa. Onneksi USA:n pressanvaaleihin on vielä pitkä aika.
Tässä Toverin kommentit liittyen aseavun ongelmiin ja Espanja on tässä esimerkkinä. Voidaan todeta, että Pekan toive ei ainakaan toteutunut tällä(kään) kertaa, mutta kaikki apu mitä Ukrainalle annetaan on toki tärkeää, mutta riittääkö se?
Viimeksi muokattu:
Jos ihan puhdasta sotilasmatematiikkaa käytetään ja tutkitaan historiaa, niin lopputulos olisi pitkässä juoksussa ollut ilman näin massiiivista länsiapuakin tismalleen sama kuin nytkin. Sodasta olisi vaan tullut tyystin erilainen. Venäläisen miehitys- / hyökkäysjoukon lukumäärä oli jo sodan alkaessa yksiselitteisesti liian pieni Ukrainan kokoisen maan valloittamiseen ja miehittämiseen. Kiova ehkä olisi kaatunut, Venäjä ehkä olisi liittänyt Mustanmeren rannikon ja Itä-Ukrainan oblastit itseensä, mutta se ei olisi poistanut sitä että sodasta olisi tullut äärimmäisen raaka sissisota mallia Afganistan steroideilla potenssiin kymmenen. Sota olisi kestänyt ehkä 10 tai 20 vuotta, mutta lopulta Venäjä olisi ollut pakotettu vetäytymään sekä sisäisen, että ulkoisen paineen käydessä liian kovaksi.
Edit. lisätään vielä, että edelläkuvatussa skenaariossa Venäjä olisi lähettänyt lihamyllyyn ainoastaan vakinaisen väen joukkoja ja valmistuneita varusmiehiä -> Tässä tapauksessa eri alueiden vähemmistöjen käyttäminen palvelukseen käskettyinä mobikeina olisi ollut suhteellisesti vähäisempää. Nythän siellä on tyhjennetty kokonaisia kyliä miehistä "jostain Kiinan rajalta", joita loppupeleissä jäävät kaipaamaan ainoastaan tämän oman yhteisön jäsenet.
Etelä-Afrikan presidentti Kiovassa
Tässä ketjussa tuossa vähän aiemmin useampikin kirjoittaja pohti sodan lopputulosta. Oletan, että keskustelu nojasi tähän YLE:n uutisoimaan juttuun:
yle.fi
Otetaan pari lainausta:
Se, miten sodan arvioidaan loppuvan sisältää monia muuttujia, ja jokainen asiantuntija arvioi niitä eri tavalla. Ensinnäkin, mitä pidetään voittona ja mitä tappiona, niin Ukrainalle kuin Venäjällekin? Kuinka pitkälle tilannetta arvioidaan: arvioidaanko kuuman sodan vaihetta vai pidemmälle? Sitten se, että miten sodan arvioidaan kehittyvän rintamalla ja millä aikataululla. Ja siitä sitten se, että miten valtioiden ajatellaan kehittyvän sotatilanteen muuttuessa.
Näin toki, mutta Ukrainan kääntyminen vahvasti länsimieliseksi voi laukaista myös Venäjällä arvaamattomia kehityskulkuja. Isona peikkonahan Putinin regime on kokenut sen, että värivallankumoukset leviävät Venäjällekin.
Tästä olen ja olen ollut samaa mieltä. Ei menestyksekäs vastahyökkäys sellaisenaan ratkaise sotaa, ei - se riippuu täysin siitä, miten tilanne kehittyy sen seurauksena. Itse näen, että Venäjällä, sen kansalla ja johdolla on silläkin oma rajallinen sietokykynsä, jota sotatoimet tappioilla syövät tai onnistumisilla kasvattavat. Esimerkiksi minun ja Charapin arvio tuosta sietokyvystä sekä sen kehittymisestä voivat erota toisistaan.
Tähän minäkin uskon. En siis usko, että heti päästään neuvottelemaan rauhasta ja tulitauostakin päästään neuvottelemaan vasta, kun molempien voimavarat on käytetty. Mutta millaisissa olosuhteissa pysyvämpi tulitauko alkaa, niin sillä on mielestäni vaikutusta siihen, miten tilanne siitä etenee.
Lisäys: Niin - Venäjää on melko mahdottoman vaikea taivutella mihinkään muuhun rauhansopimukseen kuin sellaiseen, jossa se saa pitää Ukrainan alueita eikä sen tarvitse korvata mitään. Siitä sen on helppo jatkaa sitten hetken hengähdystauon jälkeen. Jos vaikka Venäjä joutuisi vetäytymään Ukrainasta, niin ei se ala rauhansopimuksesta neuvottelemaan. Se ylläpitää sotatilaa vaikka hamaan tappiin saakka ja ammuskelee tykeillä ja raketeilla aina, kun niitä tulee ulos tehtaiden linjastoilta.
Jo sodan alkuvaiheessa viime keväänä mietin, että yksi sodan todennäköisistä kehityskuluista on juuri tämä Pohjois-Korean tie. Se tapahtuu silloin, jos Venäjän nykyjohto onnistuu rakentamaan riittävän kovalla kädellä kasassa pidetyn diktatuurin. Tässä asiantuntijoilla on varmasti eroa sen suhteen, että kuinka todennäköisenä kukakin pitää sitä, että Venäjän nykyjohto pystyy säilyttämään asemansa myös silloin, jos kaikkien uhrausten jäljiltä ei ole mitään saavutusta esiteltävissä.
Kyllä minä yhdyn niihin arvioihin, että Venäjällä on pitkät perinteet hyvin keskusjohtoisesta hallinnosta, ja jos armeija pysyy yhtenäisenä ja johdon takana, niin aika vaikeaa tulee olemaan johdon kaataminen.
Minustakin on ihan aiheellista myös vaikkapa tällä palstalla pohtia sitä, että millainen sodan "loppupeli" on. Mutta kuten sanottu, siihen minusta liittyy tekijöitä, joiden ennakoiminen on miltei mahdotonta. Siksi en pidä mitään lopputulosta täysin mahdottomana, vaan jaan ne mieluummin eri kategorioihin Suomen, Euroopan ja Ukrainan kannalta. On toivottavia lopputuloksia, on epätoivottavia lopputuloksia. Lisäksi pitää huomioida mm. se, että vaikka Ukraina ja Venäjä saisivat joskus aikaan jonkinlaisen tulitauon kaltaisen jäätyneen tilanteen, se ei vielä tarkoita sitä, että Venäjän ja länsimaiden välillä olisi jonkinlainen "tulitauko" - matka suhteiden minkäänlaiseen normalisointiin voi olla pitkä.
Ukraina ei voi voittaa sotaa, ja siksi Yhdysvaltojen täytyy kehittää ”loppupeli”, sanoo arvostetun ajatushautomon tutkija
Yhdysvaltalainen Samuel Charap antoi haastattelun Ylelle. Hän on Rand Corporation -tutkimuslaitoksen vanhempi politiikan tutkija.
yle.fi
Otetaan pari lainausta:
Se, miten sodan arvioidaan loppuvan sisältää monia muuttujia, ja jokainen asiantuntija arvioi niitä eri tavalla. Ensinnäkin, mitä pidetään voittona ja mitä tappiona, niin Ukrainalle kuin Venäjällekin? Kuinka pitkälle tilannetta arvioidaan: arvioidaanko kuuman sodan vaihetta vai pidemmälle? Sitten se, että miten sodan arvioidaan kehittyvän rintamalla ja millä aikataululla. Ja siitä sitten se, että miten valtioiden ajatellaan kehittyvän sotatilanteen muuttuessa.
Näin toki, mutta Ukrainan kääntyminen vahvasti länsimieliseksi voi laukaista myös Venäjällä arvaamattomia kehityskulkuja. Isona peikkonahan Putinin regime on kokenut sen, että värivallankumoukset leviävät Venäjällekin.
Tästä olen ja olen ollut samaa mieltä. Ei menestyksekäs vastahyökkäys sellaisenaan ratkaise sotaa, ei - se riippuu täysin siitä, miten tilanne kehittyy sen seurauksena. Itse näen, että Venäjällä, sen kansalla ja johdolla on silläkin oma rajallinen sietokykynsä, jota sotatoimet tappioilla syövät tai onnistumisilla kasvattavat. Esimerkiksi minun ja Charapin arvio tuosta sietokyvystä sekä sen kehittymisestä voivat erota toisistaan.
Tähän minäkin uskon. En siis usko, että heti päästään neuvottelemaan rauhasta ja tulitauostakin päästään neuvottelemaan vasta, kun molempien voimavarat on käytetty. Mutta millaisissa olosuhteissa pysyvämpi tulitauko alkaa, niin sillä on mielestäni vaikutusta siihen, miten tilanne siitä etenee.
Lisäys: Niin - Venäjää on melko mahdottoman vaikea taivutella mihinkään muuhun rauhansopimukseen kuin sellaiseen, jossa se saa pitää Ukrainan alueita eikä sen tarvitse korvata mitään. Siitä sen on helppo jatkaa sitten hetken hengähdystauon jälkeen. Jos vaikka Venäjä joutuisi vetäytymään Ukrainasta, niin ei se ala rauhansopimuksesta neuvottelemaan. Se ylläpitää sotatilaa vaikka hamaan tappiin saakka ja ammuskelee tykeillä ja raketeilla aina, kun niitä tulee ulos tehtaiden linjastoilta.
Jo sodan alkuvaiheessa viime keväänä mietin, että yksi sodan todennäköisistä kehityskuluista on juuri tämä Pohjois-Korean tie. Se tapahtuu silloin, jos Venäjän nykyjohto onnistuu rakentamaan riittävän kovalla kädellä kasassa pidetyn diktatuurin. Tässä asiantuntijoilla on varmasti eroa sen suhteen, että kuinka todennäköisenä kukakin pitää sitä, että Venäjän nykyjohto pystyy säilyttämään asemansa myös silloin, jos kaikkien uhrausten jäljiltä ei ole mitään saavutusta esiteltävissä.
Kyllä minä yhdyn niihin arvioihin, että Venäjällä on pitkät perinteet hyvin keskusjohtoisesta hallinnosta, ja jos armeija pysyy yhtenäisenä ja johdon takana, niin aika vaikeaa tulee olemaan johdon kaataminen.
Minustakin on ihan aiheellista myös vaikkapa tällä palstalla pohtia sitä, että millainen sodan "loppupeli" on. Mutta kuten sanottu, siihen minusta liittyy tekijöitä, joiden ennakoiminen on miltei mahdotonta. Siksi en pidä mitään lopputulosta täysin mahdottomana, vaan jaan ne mieluummin eri kategorioihin Suomen, Euroopan ja Ukrainan kannalta. On toivottavia lopputuloksia, on epätoivottavia lopputuloksia. Lisäksi pitää huomioida mm. se, että vaikka Ukraina ja Venäjä saisivat joskus aikaan jonkinlaisen tulitauon kaltaisen jäätyneen tilanteen, se ei vielä tarkoita sitä, että Venäjän ja länsimaiden välillä olisi jonkinlainen "tulitauko" - matka suhteiden minkäänlaiseen normalisointiin voi olla pitkä.
Viimeksi muokattu:
Joo, en minä sano että minä tuosta tappamisen katsomisesta varsinaisesti nauttisin, oli vastaanottavana osapuolena kumpi tahansa. Mutta loppujen lopuksi katson tätä kuitenkin sitten aika pitkälti sillä tavalla, että jokainen eliminoitu venäläissotilas on askel parempaan suuntaan ja kohti sodan loppumista, joten siinä mielessä olen kuitenkin iloinen siitä, mitä enemmän venäläisiä saadaan eliminoitua.
Kilgore Trout
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Kauttaaltaan hyvää tekstiä, mutta otan nyt kantaa vain tähän yhteen asiaan. Olen asunut Etelä-Koreassa ja tehnyt paljon työreissuja itänaapuriin. Siinä sivussa olen perehtynyt myös Korean niemimaan historiaan ja Pohjois-Korean tilanteeseen.
Niin ihmisinä, kansana kuin historiallisestikin korealaiset ja Korea ovat hyvin kaukana venäläisistä ja Venäjästä. On iso loikka vetää Pohjois-Korean tiestä jotain yhdysmerkkejä Venäjän edes spekulatiiviseen kehitykseen ja tulevaisuuteen.
Otetaan tästä esimerkki. Itse en ole ymmärtänytkään, että mikä konfliktitilanne on ollut päällä jo kauan esim. sen suhteen, että tunkiolandia on (laittomasti) miehittänyt ja hallinnut Krimiä, mutta Ukraina on (aivan ymmärrettävästi) pistänyt vedet poikki sieltä. Nyt jos Ukraina ei saa vallattua Krimiä takaisin, mutta saa Kahovkan padon haltuunsa ja uudelleenrakennettua sen niin on aivan pommin varmaa se, että vedet Krimille eivät kulje jatkossakaan.
Kumpikaan osapuoli ei ole edelleenkään tyytyväinen tilanteeseen, konflikti jatkuu ja asiaan palataan Toverin sanoin vuosien päästä uudestaan. Tunkiolandia olisi työnnettävä ulos koko Ukrainasta ja lännen toimet olisi oltava sen mukaiset. Aivan turha tosiaan kuvitella, että rypysykät luovuttaisivat valtaamiaan alueita vapaaehtoisesti. Tuo sotatilan ylläpitäminen tunkiolandian rajojen sisäpuolelta tykein ja raketein pitää estää Ukrainan Nato-jäsenyydellä.
Kun puhutaan Venäjästä ja Ukrainan sodasta, tässä kontekstissa nk. "Pohjois-Korean tie" tarkoittaa sitä, että (a) Venäjästä tulee kovalla kädellä johdettu diktatuuri vähän Neuvostoliiton malliin, ts. kansa ei ala kapinoimaan merkittävässä määrin, (b) Venäjän ja Ukrainan välille ei tule rauhansopimusta(*), (c) Venäjän ja lännen välit eivät normalisoidu, vaan (d) Venäjä mieluummin eristäytyy ja (d) jatkaa sotatoimia Ukrainan puolelle vähintään ohjuksin ja lennokein, tai (e) jos jonkinlainen tulitauko ja demilitarisoitu vyöhyke on saatu aikaan, Venäjä pyrkii rakentamaan armeijaansa sekä uhittelemaan niin länsimaita kuin naapureitaan mm. ohjuskokein.
(*) Ilman johdon vaihtumista, ilman isoa muutosta Venäjän poliittisessa järjestelmässä en millään muotoa jaksa uskoa siihen, että Venäjän kanssa saataisiin aikaiseksi sellainen rauhansopimus, jossa se vetäisi joukkonsa Ukrainasta, tunnustaisi rajat sekä suostuisi maksamaan sotakorvauksia. Siksi uskoni rauhansopimukseen on heikko. Pysyvä tulitauko voi olla lähempänä, mutta sekin on minusta vielä tällä hetkellä kaukainen ajatus.
Joo, siksi en mielelläni pyrikään arvioimaan sodan lopputulosta (pitkällä tai lyhyellä aikavälillä), vaan mieluummin arvioin erilaisia lopputuloksia meidän näkökulmasta. Sitten sen perusteella pyrin arvioimaan, että millaiset toimet veisivät meitä lähemmäksi toivottavaa kehityskulkua ja millaiset eivät. Esimerkiksi vaikkapa Ukrainan varustaminen aseilla vie minusta tilannetta lähemmäs meidän kannalta toivottavaa lopputulosta, vaikkei se tietenkään sitä millään muotoa takaa.
Etelä-Afrikan presidentti rauhantehtävällä Kiovassa ja terroristilandia pistää jälleen ohjuksia Kiovaan terveisinä:
Viimeksi muokattu:
Joo, ilmatorjunta toiminnassa ja uhka, että ballsitisia tulee
Egyptin presidentti kanssa pommisuojassa
Paitsi että tuossa on keskustelua, että Egyptin presidentti olisi Butsassa tällä hetkellä.
Egyptin presidentti kanssa pommisuojassa
Paitsi että tuossa on keskustelua, että Egyptin presidentti olisi Butsassa tällä hetkellä.
Ukrainan nopea Nato-jäsenyys voi olla yllättävänkin mahdollinen. Biden jo sanoi, että on valmis helpottamaan Ukrainan tietä Natoon:
Saas nähdä, kuinka nopeasti tuo ratifiointi sitten tapahtuisi, koska siellä on kuitenkin aina niin luotettavat ja yhteen hiileen puhaltavat Unkari ja Turkki mukana. Toivotaan kuitenkin parasta, sillä Ukraina - vioistaan huolimatta - on ansainnut Nato -jäsenyyden.
Myös Anders Rasmussen on sanonu, että näkisi, että Ukraina pitäis sittenkin jo Vilnassa kutsua jäseneksi. Aiemminhan sanoi, että ei näe sille mitään mahdollisuutta vielä, samassa yhteydessä siis kun sanoi, että jos tehokasta turvallisuusratkaisua ei NATO saa aikaiseksi, niin osa NATO- maista olisi valmis lähettämään omia joukkoja Ukrainaan.
Hyvä delegaation mennä huomenna neuvottelemaan bunkkerirotan kanssa, kun tänään on ensin istunut pommisuojassa Kiovassa ja muualla...
edit: hidas
Viimeksi muokattu:
Putukka itse ja varmaan osa silovikeistakin haluaisi aidosti jatkaa tuota terroristista paskanaamailuaan maailman tappiin asti vaikka sitten loppuvaiheessa heittelemällä kiviä rajan yli kun muut vehkeet on niiltä pistetty romuksi joko Ukrainan tai operoijien toimesta. Toisaalta silovikkiregimessä sekä regimestä suoraan hyötyneissä muissa varkaissa on uskoakseni suurempi osa porukkaa jotka epäilevät jo nykyisellään erikoisoperaation järkevyyttä kun kyllän tuo paskalämpäre on luhistumassa niiden ympäriltä sen takia kun yksi uuvatti halusi leikkiä Napoleonia ja lopputulos on enemmän kuin Hitleriltä, joka on toki muutoinkin parempi esikuva pikkutsaarille ja joukkiolleen.
Pidän siis todennäköisimpänä skenaariona että puna-armeijan luhistuessa lähtee myös palli alta putlerilta ja siltä osalta nykyjohtoa ketkä ovat aatteen palolla mukana ryöstöretkellä. Mafiosot tykkää väittää omaavansa jotain puhtaampia motiiveja, mutta totuus on että ammattirikollisen pitää olla pragmaattinen pysyäkseen hengissä ja nopea takinkääntö tilanteiden muuttuessa on tärkeimpiä taitoja pitkän iän takana. Vallan "vaihtuessa" (lainausmerkeissä koska samasta paskasakista seuraavakin tsaari ponnistanee) tehdään myös nopea ja näkyvä pesäero pieneen tsaariin sotahaukkoineen jotka vaan pakottivat ajopuun lailla historian uhreina operoineen muun silovikiston ja traagillisen neuvostokansan veriseen sotaan veljiään vastaan tjsp.
Kinzhaleita taas tiputettu ukrainalaisten virittämillä Patrioteilla todennäköisesti ja bunkkerirotta hyppii tasajalkaa bunkkerissaan. Siitä ei ole tietoa, että kuinka monta vai onko yksikään päässyt läpi:
edit: Tässä jotain raporttia Klitschkolta:
edit: Tässä jotain raporttia Klitschkolta:
Viimeksi muokattu:
Takinkäännöstä on silovikeillä kokemusta vain muutaman vuosikymmenen takaa. Putinilta itseltään ja häneen liian tiiviisti leimautuneelta lähipiiriltä takinkääntö ei enää onnistu, mutta monet oligarkit ovat varmasti jo valmistautuneet vaihtamaan leiriä.
Tässä lisää juttua meidän "tuhoutumattomasta" Pasista:
Tuplatorkkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo, Jets, Red Wings, Bayern
Onko nyt käynnissä tyyntä myrskyn edellä ja viimeinen hengenveto ennen syöksyä, kun tuntuu että kaikki uutisointi tunnustelu/vastahyökkäyksestä on loppunut? Ei ole tullut enää uutisointia vapautetuista pikkukylistäkään juuri?
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy