Kun puhutaan Venäjästä ja Ukrainan sodasta, tässä kontekstissa nk. "Pohjois-Korean tie" tarkoittaa sitä, että (a) Venäjästä tulee kovalla kädellä johdettu diktatuuri vähän Neuvostoliiton malliin, ts. kansa ei ala kapinoimaan merkittävässä määrin, (b) Venäjän ja Ukrainan välille ei tule rauhansopimusta(*), (c) Venäjän ja lännen välit eivät normalisoidu, vaan (d) Venäjä mieluummin eristäytyy ja (d) jatkaa sotatoimia Ukrainan puolelle vähintään ohjuksin ja lennokein, tai (e) jos jonkinlainen tulitauko ja demilitarisoitu vyöhyke on saatu aikaan, Venäjä pyrkii rakentamaan armeijaansa sekä uhittelemaan niin länsimaita kuin naapureitaan mm. ohjuskokein.
(*) Ilman johdon vaihtumista, ilman isoa muutosta Venäjän poliittisessa järjestelmässä en millään muotoa jaksa uskoa siihen, että Venäjän kanssa saataisiin aikaiseksi sellainen rauhansopimus, jossa se vetäisi joukkonsa Ukrainasta, tunnustaisi rajat sekä suostuisi maksamaan sotakorvauksia. Siksi uskoni rauhansopimukseen on heikko. Pysyvä tulitauko voi olla lähempänä, mutta sekin on minusta vielä tällä hetkellä kaukainen ajatus.
Joo, siksi en mielelläni pyrikään arvioimaan sodan lopputulosta (pitkällä tai lyhyellä aikavälillä), vaan mieluummin arvioin erilaisia lopputuloksia meidän näkökulmasta. Sitten sen perusteella pyrin arvioimaan, että millaiset toimet veisivät meitä lähemmäksi toivottavaa kehityskulkua ja millaiset eivät. Esimerkiksi vaikkapa Ukrainan varustaminen aseilla vie minusta tilannetta lähemmäs meidän kannalta toivottavaa lopputulosta, vaikkei se tietenkään sitä millään muotoa takaa.