Siinä ihan mielenkiintoista tarinaa, kun kaikki ei todellakaan mennyt Putinin suunnitelmien mukaan. Arvostus ukrainalaisia kohtaan vaan kasvaa näitä lukiessa.
Tämä Ukrainan sotaa käsittelevä juttu on poistettu.
www.iltalehti.fi
Tämäkin artikkeli kuvaa samalla sen, miten Venäjän sodanjohto (todellisuudessa Putin lähipiirinsä kanssa) oli suunnitellut operaation "yhden kortin" varaan. Riittävän suuri lentokenttä piti saada Kiovan alueelta haltuun, siten, että maahanlaskujoukkojen huolto voidaan varmistaa kentän kautta operaation ensimmäisten päivien ajan.
Hostomelia Venäjä ei saanut ympäristöineen siten haltuun, että sinne olisi voitu laskeutua kuljetuskoneilla, ja kun tämä ei onnistunut joukkojen huolto oli etenkin alkuun muutamien kapeiden teiden varassa, jotka ruuhkautuivat hyvin pian (se kuuluisa "possujuna"), samalla kun kevät eteni peltoja ei voinut käyttää sumakohtien kiertoon jne. Mikä tärkeintä, Ukrainan asevoimat yhdessä aluepuolustusjoukkojen kanssa käyttivät maastotuntemustaan hyödyksi iskiessään venäläisiin alueella.
Kun katsoo karttaa, niin huomaa, että venäläisten yhtymien pääosien ei onnistunut edetä montaakaan kilometriä Hostomelista Kiovan suuntaan. Saarrokset etelään ja lounaaseenkaan eivät onnistuneet, vaan niidenkin voi loppui ennen aikojaan (huollon epäonnistumisen tähden). Moštšun on vain 7 km Hostomelista itään, eikä sekään mikään otollinen etenemissuunta ollut jos tavoitteena on Kiovan ydin. Kylästä on pois (Kiovan suuntaan) vain yksittäisiä kapeita, metsiköiden keskellä risteileviä, teitä. Herää jopa ajatus, että olikohan venäläisillä täälläkin käytössään ikivanhat kartat, joten kuvittelivat alueen olevan toiselaisen? Tšernobylin vyöhykkeelle etenevillä venäläisillähän oli käytössä kartat, jotka olivat ajalta ennen Tšernobylin ydinonnettomuutta.
Luonnollisesti Ukrainan kannalta oli tärkeää, että venäläisten eteneminen hyydytettiin Kiovan länsi- ja luoteispuolella, etteivät he saaneet alueella läpimurtoa. Joidenkin yksittäisten erikoisjoukoista sekä PMC Wagnerin taistelijoista koottujen osastojen onnistui päästä Kiovan kaupunkialueelle, jossa ne likvidoitiin yksi toisensa jälkeen.
Ukrainan ja Kiovan taistelun kannalta olennaisen tärkeää oli myös se, ettei Venäjä saavuttanut kunnollista läpimurtoa Tšernihivin alueella Dneprin itärannalla, lähellä Valko-Venäjän rajaa tai Sumyn alueella koillisessa. Venäjä sai haltuunsa yksittäisiä teitä ja kyliä, mutta kaikki huotolinjat ja sivustat jäivät haavoittuviksi. Venäläinen panssariosasto pääsi Kalynivkaan, Kiovan koillispuolella, mutta sinne se pysäytettiin, ja merkittäviltä osin tuhottiin. Minulle ei ole koskaan auennut se, miksi venäläiset uhrasivat kyseisen osaston. Heidän pääosat olivat tuolloin kymmeniä kilometrejä koilliseen, jossain Kozoletsin ja Kiptin välillä. Ja nämäkin joukot olivat E101 (eli M02) tieltä E95 tielle edennyt "kapea" kärki.
Kiovassa asuvien ystäviemme vanhemmat asuvat pienessä kylässä lähellä E95 tietä, mutta he eivät nähneet kertaakaan venäläisiä (kuulivat vain taisteluiden äänet), vaikka venäläiset etenivät kapeana kärkenä E95 tietä kohti Kiovaa. Tämä esimerkkinä kuvaamaan sitä, kuinka kapein kärjin venäläiset etenivät, ettei heillä ollut miehistöä ottamaan haltuun ympäröiviä alueita riittävän hyvin, mikä sitten omalta osaltaan johti rintaman romahtamiseen alueella.