Järkeilysi mukaan venäläiset tiedustelukoneet, jotka lentävät Yhdysvaltojen lähellä (mutta kv. ilmatilassa), olisivat alasammuttavissa, koska (samat perustelut kuin sinulla). No, ei se kuitenkaan näin ole, kuten ei ole noiden lennokkienkaan kohdalla.
Venäjä ei saisi toimia olettamusten perusteella, ei etenkään kun lennokki lentää kansainvälisessä ilmatilassa (MQ-9 tapauksessa varsin kaukana Venäjän ilmatilasta). MQ-9 ei myöskään ole perinteinen tiedustelulennokki vaan se on suunniteltu ilmasta maahan -operaatioihin, toki sen omilla sensoreilla voi rajallisesti koota dataa. Todennäköisesti se on myös varustettavissa sensorisäiliöllä (julkisista lähteistä ei löytynyt pikaisella haulla mainintaa).
US Air Forcen alueella yleisimmin käyttämä tiedustelulennokki on Northrop Grumman RQ-4 Global Hawk. Kokonsa puolesta kyse on miehittämättömästä tiedustelukoneesta, järjestelmän pituus on 14,5 metriä ja siipien kärkiväli 39,9 m ja lentoaika 34+ tuntia. RQ-4 Global Hawkilla USAF on suorittanut alueella tiedustelu- ja partiolentoja vuosien ajan. Ennen 24. helmikuuta 2022 lentoreitti ulottui usein koko Mustanmeren alueelle sekä Ukrainan ilmatilassa aina Donbasin alueelle saakka. Näillä lennoilla lentokorkeus oli säännöllisesti yli 50 000 jalkaa - usein 60 000 jalkaa, jolloin RQ-4 kykeni havainnoimaan alueita satojen kilometrien syvyydeltä ympärillään. Kyseisessä lentokorkeudessa se oli myös turvassa valtaosalta venäläisten itoa.
Mutta palataan MQ-9 Reaperiin, mikäli summittaiset tiedot alueesta, jolla "välikohtaus" tapauhtui pitävät paikkansa. MQ-9 putosi varsin lähellä Romanian rannikkoa, alle 150 km rantaviivasta, jolloin se olisi ollut vähimmilläänkin 250 km päässä Venäjän miehittämästä Krimin niemimaasta. Lähimpiin Venäjän alueisiin on reilusti yli 500 km, joten Venäjällä ei todellakaan ole mitään oikeutta häiritä mitään lentolaitteita alueella.
Käytännössä edellinen pätee kaikkiin tapauksiin, joissa lennokki on kv. ilmatilassa. Mutta jos nyt emme aivan ahtaasti tulkitse vaan huomioimme Venäjän aiemmat toimet, niin lännellä on todennäköisesti tietyt turvarajat lentoalueissa, jotta eskalaatioriski vähenisi. Venäjä omalla aggressiivisuudellaan levittää kaiken aikaa näitä alueita, joilla se katsoo oikeudekseen häiritä ilmaliikennettä. Ehkäpä länsimaiden kannattaisi jossain vaiheessa muuttaa strategiaansa reagoinnissa, sanojen ohella myös näkyviä toimia, jotka eivät jätä sijaa arvailuille.
* * *
Tarkoittanet "avustussaattueilla" kuljetuksia, joilla länsi toimittaa aseistusta jne. Ukrainalle? No, Venäjähän on yrittänyt iskeä rautateitä vastaan myös Ukrainan länsiosissa, mutta koska sen kapasiteetti ja kyvyt ovat rajalliset, niin iskujen vaikutus on hyvin rajallinen. Luonnollisestikaan länsi tai Ukraina ei ole pitänyt turhaa melua siitä, millaisia tuhoja Venäjä on iskuillaan aiheuttanut.
Sota on paljastanut Venäjän kykyjen rajallisuuden kerätä ja hyödyntää tiedustelutietoa. Ongelmia on myös tuottanut se, ettei sen onnistunut saada Ukrainan ilmatilaa hallintaansa, jonka seurauksena Venäjän ilmavoimien (ja merivoimien ilmavoimien) kyky operoida UA:n ilmatilassa ja syvyydessä on rajallinen, nykyään olematon.
Jotta se voisi iskeä aseapulähetyksiä vastaan, Venäjän pitäisi kyetä vaikuttamaan olennaisesti nykyistä nopeammin ja syvemmälle UA:n ilmatilassa. Eikä pelkkä ratojen pommittaminen riitä, sen pitäisi kyetä iskemään myös maanteitä vastaan ja kaikkialla Ukrainan länsi- ja lounaisosissa. Jos kuvitellaan, että se saisi tukittua reitin Puolasta, lännelle jäisi vielä käyttöön Slovakia ja Romania. Unkarin jätän laskuista, koska Orbánin hallinto ei kuitenkaan antaisi lupaa sotilasavun kuljettamiseen alueidensa kautta. Btw. Ukrainan ja Romanian välillä otettiin jälleen, pitkästä aikaa, käyttöön ratayhteys, jota myös matkustajaliikenne voi hyödyntää.
/img-s3.ilcdn.fi/27d029a22640a538474874f75be980eb9b0a24a6b7f14d626fed323ffd161718.jpg)
