Mielenkiintoinen juttu Venäjästä, Putinista ja Ukrainan sodasta:
Eihän tuossa perusajatuksessa minusta ole tavallaan mitään uutta. Putin on tällä hetkellä minun nähdäkseni hyvin pitkälti samassa tilanteessa, missä Hitler oli ensin sotiessaan länsirintamalla, ja Ranskan kukistumisen jälkeen itärintamalla Neuvostoliittoa vastaan.
Merkitys jonka Putin on tälle sodalle antanut, on minun mielestäni hyvin lähelle samaa kokoluokkaa, jonka Hitler antoi 1940-luvulla sodassaan Neuvostoliittoa vastaan. Ja aivan kuten Hitlerillä, niin Putinilla on täysin ehdoton valta koko maassa. Myös Putinilla vaikuttaisi olevan samanlainen täydellinen välinpitämättömyys ihmiselämää kohtaan. Hitlerille oli ihan samantekevää tapattaa vaikka miljoonia omankin maansa kansalaisia. Ja ihan samasta puusta vaikuttaisi olevan myös Putin tehty.
Ja juuri näiden yllä mainittujen seikkojen vuoksi Putin on niin pirun vaarallinen, ja meidän on täällä vaan ymmärrettävä se, että miten pitkälle hän on valmis menemään tämän sodan kanssa. Ei hänellä ole tavallaan enää mitään muita vaihtoehtoja, kuin se, että sotaa pitää vaan jatkaa tarpeeksi pitkään ja toivoa sitä kautta, että hän saavuttaisi voiton. Ei laajentumishaluisen valtion, (joka näkee itsensä imperiumina ja USA:n kaltaisena maailmanmahtina) diktaattori voi suostua mihinkään puolivillaisiin neuvotteluratkaisuihin. Jos sekin on jo pois suljettua, niin perääntyminen on sana, jota Putin ei suostu edes ajattelemaan. Jos Putinin pitäisi tapattaa taistelukentillä vaikka miljoonakin oman maansa kansalaista, ja sillä hän välttää perääntymisen ja tappion tunnustamisen, niin silmääkään räpäyttämättä hän sen tulisi tekemään.
Venäjä on täysin arvaamaton tapaus, että mitä he silloin tekisivät, jos Ukraina onnistuu tämän vuoden aikana työntämään Venäjän kokonaan rajojensa ulkopuolelle. Sitä tässä tilanteessa pitää kuitenkin kaiketi toivoa, koska se olisi kaikista vaihtoehdoista se ainut edes jollain tavalla hyvä vaihtoehto. Sotimalla tämä sota ukrainalaisten kuitenkin pitää voittaa, jos sen aikovat voittaa. Venäjä ei anna metriäkään valloittamaansa maata vapaaehtoisesti takaisin, eikä heidän valloituspyrkimyksensä ja tarve alistaa naapureitaan siihen tulisi päättymään, vaikka rauha neuvoteltaisiin tänään noille tällä hetkellä vallitseville rintamalinjoille.
Isossa kuvassa tässä on hemmetin vaikeaa nähdä, että tästä ei päädyttäisi uudestaan johonkin kylmän sodan aikana vallinneeseen poliittiseen tilanteeseen. Rautaesirippu tulee laskeutumaan uudestaan. Tällä kertaa onneksi idemmäksi, kuin viime kerralla. Aika sitten näyttää sen, että tuleeko siitä yhtä totaalinen, kuin viime kerrallakin.
Koska mitä me täällä lännessäkään voimme enää tehdä, jos Venäjällä ei sisäisesti synny halua muutokseen? Sanotaan, että rauha tulisi vaikka ensi syksynä, niin palattaisiinko siitä vaan heti taas takaisin aikaan ennen helmikuuta 2022? Kaupankäynti aloitettaisiin taas normaalisti, ja sitä rataa? Sen saman valtion kanssa, joka on tässä nyt vuoden aikana valtion korkeimman johdon suulla uhonnut, miten pommittavat minkäkin eurooppalaisen valtion pääkaupungit paskaksi? Miten nykyisenkaltaisen Venäjän kanssa voitaisiin enää muka edes päästä tuollaiseen tilanteeseen uudestaan? En minä itse ainakaan näe, että heidän kanssaan voi tehdä enää mitään yhteistyötä kaiken tämän jälkeen, ellei tuo yhteiskunta siellä aidosti muutu toisenlaiseksi.
Poterot ovat idän ja lännen välillä jo nyt tosi syvät, eikä niistä ihan äkkiä ylös tulla. Tai tällä hetkellä vielä lähinnä Venäjän ja Lännen välillä, mutta sitä ei tiedä, että mitä Kiina tulevaisuudessa tulee tekemään ja saako Venäjä siitä isoveljen itselleen.
