Venäjä hyökkää Ukrainaan

[chauron]

Jos nuo Reznikovin antamat luvut ovat edes siellä päin niin onhan tuo nyt huimaa. Yhdeksässä kuukaudessa yli puolet älyohjuksista laitettu menemään. Pesukoneista pöllityillä mikropiireillä tuskin saadaan tuotettua vastaavia puikkoja. Noita tyhmiä pommeja siellä kyllä riittää mutta niillä ei oikein tahdo osua mihinkään. Ballistisia ei ehkä kannata haaskata mihinkään voimalaitoksiin.

Liekö sitten niin että saavat jonkin välikäden tai pimeän verkoston kautta ”tukkurilta” tavaraa samaan tapaan kuin nuo muutkin paariamaat Pohjois-Korea, Libya, Syyria, Egypti ja niin edelleen.

 

[chauron]

Kerro nyt yksikin esimerkki viimeisen sadan vuoden ajalta milloin siviilikohteisiin iskemällä oltaisiin murrettu kansan ja armeijan puolustustahto ja voitettu sota. En pidättele hengitystäni odotellessa. Ukrainan kansa on osoittanut luonteensa tässä viimeisen yhdeksän kuukauden aikana eikä muutama sähkökatko murra tuon kansan yhtenäisyyttä. Ukraina tulee voittamaan tämän sodan ja ryysyt joutuvat maksamaan itsensä kipeiksi korvatakseen kaikki aiheuttamansa vahingot. Voittajat kirjoittavat historian vaikka ryysyt ovatkin sitä omalta osaltaan uudestaan yrittäneet kirjoittaa jo kaksikymmentä vuotta.

Onnistuttiinko Serbia (Milosevic yms) pommittamaan niin huolella että se pakotettiin rauhaan? On toki poikkeus jos lasketaankin.

Gaddafi kans lopulta lynkattiin.

 

[Mojo]

Hienoa omistautumista ammatilleen.

Linkki: https://twitter.com/IrynaVoichuk/status/1595532801943773184

 

[Euro71]

Sota on sotaa ja karusti kai voi todeta että se ukrainassa ollut (tai luultu) sotilaallinen tyhjiö täytettiin juuri niinkuin aina aiemminkin. Ehkä sitten 2100-luvulla ihmiskunta on jo sellainen että sotia ei enää käydä, tämä vuosisata ei sitä nyt valitettavasti taida olla.

Itse olen sitä mieltä, että sotilaalliset tyhjiöt täyttyvät aina, tavalla tai toisella. En usko, että niin kauan kun ihminen on ihminen, tuota periaatetta tullaan rikkomaan, ja se tarkoittaa sitä, että on parempi pysyä sillä puolella, jolla on isompi sotilaallinen voima.

Kamppailulajiharrastuksessa sanotaan, että "kaikki liha tottelee väkivaltaa". Ihmisyhteisöjen kanssa tuo sama pitää paikkansa, ja paikallisesti se taho, jolla on paras kyky väkivaltaan, määrää sen, mitä sillä tasolla tehdään. Pidetään siis huoli siitä, että tällä seudulla se paras kyky väkivallan käyttämiseen ovat kollektiivina me.

 

[Wiljami]

Öh, Hiroshima ja Nagasaki, nuo tunnetut sotilastukikohdat?
Saa hengittää.

Eivät itse asiassa ole lainkaan niin selvät esimerkit kuin yleisesti oletetaan. Toki olivat merkittävä tekijä kun osoittivat Yhdysvalloilla olevan kyky tuhota kaupunkeja yhdellä lentokoneella (uusintakierros oli pistettävä jotta Japani uskoisi ettei Hiroshima ollut mikään ainutkertainen tai kerran 5 vuodessa rakentuva vekotin), mutta USA oli pommittanut kokonaisia kaupunkeja sileäksi isommilla uhriluvuilla jo moneen kertaan aiemminkin sodassa. Ydinpommissa merkittävintä oli shokkivaikutus ja epätietoisuus.

Harvoin jaksetaan myöskään muistaa sotilaallista tilannetta, jossa Japani tuolloin oli. USA:lla oli ymmärrettävä vastenmielisyys maahyökkäykseen pääsaarille, kun olivat Okinawan perusteella laskeneet että amerikkalaistappiot luettaisiin sadoissatuhansissa. Toisaalta edellinen itäpaskan reinkarnaatio ilmoitti samaan aikaan Hiroshiman pommin pudotessa unilateraalisesta hyökkäämättömyyssopimuksen purkamisesta ja lähti rynnimään Mantsukuoon. Kansojen vankilalla ei olisi ollut mitään omista tappioista kumpuavia esteitä lähteä raiskaamaan Japania ja Tokiossa todennäköisesti osattiin myös arvella USA:lle antautumisen olevan parempi vaihtoehto verrattuna neukkulalle alistumiselle. Japanissa oltiin varmasti kuultu jo neuvostoraiskaajien länsipenetraation seurauksista "vapautetuilla" alueilla. Luonnollisesti kansojen vankila myös osoitti japanilaisten pelot todeksi, Mantsukuossa saaduista 750k vangista n. puolet ehti kuolla itäpaskan ylläpidossa vaikka suurin osa vangittiin Japanin antautumisen ja siten sodan loppumisen jälkeen, eivätkä olleen minkään kv-käsitteen mukaan "sotavankeja". Naapurin auvola otti heidät orjatyövoimaksi, koska mitäpä muutakaan työläisten paratiisilta odottaisi.

Pelkkä siviilien teurastaminen ei siis edes Japanissa sotaa lopettanut.

Onnistuttiinko Serbia (Milosevic yms) pommittamaan niin huolella että se pakotettiin rauhaan? On toki poikkeus jos lasketaankin.

Gaddafi kans lopulta lynkattiin.

Länsiliittouma ei keskittynyt siviilien terroripommitukseen. Riittävä ilma-ase tuhosi serbeiltä täydellisesti sodankäyntikyvyn nimenomaan sotilaskohteet tuhoamalla.

Areenasta taitaa olla jo poistunut dokumenttisarja Saksan-Ranskan sodasta 1860-luvulla. Tuolloin voittamaton Preussin armeija oli varma että saa terroripommituksella pakotettua Pariisin antautumaan, mutta muutaman kuukauden jälkeen oli saanut ainoastaan luotua kansainväliselle yhteisölle täysin uudenlaisen kuvan saksalaisista barbaarisina murhaajina. Sodan oppeina osapuolten ja tarkkailijoiden doktriineissa vedettiin todella isot kysymysmerkit sille, saako siviilejä pommittamalla pakotettua sotaakäyvän maan antautumaan, mutta lopputulemana päätelmille oli että kyllä saa, kunhan vaan pommeissa riittää teho. 160 vuoden aikana tuo on onnistunut kerran ja silloinkin erittäin merkittävillä lisäelementeillä edistämässä halua pikaiseen antautumiseen.

 

[Dino]

Tokihan tuo itäisen ihmemaan strategia tähtää myös Ukrainan sotimiskyvyn heikentämiseen, että ihan puhdasta siviilien terroripommitusta se ei ole vaikka siitäkin Venäjällä on kyllä vankat näytöt ja selkeä halu murhata siviilejä. Mutta kun Ukrainan energiainfra saadaan polvilleen, niin kyllähän se heikentää myös maan sotilaallista kykyä, mm. kykyä huoltaa joukkoja ja kalustoa ja tuottaa mitään uutta kalustoa. Ja isku maan talouteen on myös suuri, koska tuottavuus kärsii isosti siitä kun yhä suurempi osa resursseista käytetään paskotun infran korjaamiseen ja tuotantoon tulee väistämättä katkoksia.

 

[Wiljami]

Tämä on ihmiskunnan klassikkonäytelmä. Niin kuviteltiin Napoleonin sotien jälkeen, 1900-luvun taitteessa ja taas maailmansotien välissä että nyt on Eurooppa valmis ja ei ole mitään syytä käydä sotia. Toisen maailmansodan jälkeen oltiin ihan varmoja että no nyt oli tarpeeksi sairas meininki, nyt loppui. Ja sitten mennään taas jonkun ajan päästä kuitenkin.

Venäjä käy totaalista sotaa tällä kampanjallaan Ukrainan infraa vastaan. Kaikki voimavarat ovat molemmin puolin käytössä ja erilaisia murtamiskeinoja yritetään, mikä nyt vaan parhaiten tuntuisi toimivan. Venäjän sota on tragedia johon unissakäveltiin samalla tavalla kuin aina ennenkin. Tosi harvassa olivat poliitikot jotka ihan oikeasti ajattelivat että näinkin voi käydä. Kaasuputkia vaan meren pohjaan, ei Venäjällä voi olla mitään intressiä käydä sotaa Euroopassa kun niille on tärkeää talous ja on sotilasliittoja ja edistystä ja kaikkea. Tämä sama kuvio tullaan tekemään tämän jälkeenkin taas aikanaan, vuoden, kymmenen vuoden tai sadan vuoden päästä. Jotenkin se aina siinä nopeassa kehityksessä unohtuu että ihminen on silti se sama kuin tuhat vuotta aiemminkin. Valta kiehtoo ja kun tietynlaiset attribuutit omaava johtaja on sopivan suuressa asemassa niin ei sillä ole mitään merkitystä että mitä käy jollekin BKT:lle jos nyt aletaan hankkimaan palstatilaa historiankirjoista.

Edistystä on kuitenkin tapahtunut. Eurooppa elää ennennäkemättömän pitkää rauhan aikaa, jos ex-itäblokki ts. kansojen vankilan uhrit jätetään laskuista. Jopa ne muistaen, vankilasta vapautuneiden se osuus joka onnistui nopeimmin länsi-integraatiossa on käytännössä vapaa sodan uhasta. Sotilasliittoutuminen siis toimii niiden osalta, jotka ovat siinä liitossa. Tässä maksetaan hintaa oikeastaan siitä että Euroopan laidalle jätettiin vielä yksi ihmishengistä piittaamaton despotia toisen maailmansodan jälkeen, vaikka etenkin USA:n sotilasjohdolla oli halu ja suunnitelmat käydä denatsifioimassa myös Moskova. Toki täysin ymmärrettävää ettei länsimaissa ollut isompaa halua lähteä puskemaan "liittolaisen" höyryjyrää vastaan vaikka todennäköisesti amerikkalaisarviot helpohkosta voitosta pitivätkin paikkaansa.

Luonnollisesti Euroopan pitkä rauhan aika on aiheuttanut myös virheitä ja niiden myötä uhkaa turvallisuudelle. Willy Brandtin lanseeraama ostpolitik, eli liennytys kauppasiteillä, on osoittautunut epäonnistuneeksi, joskin todella tuottoisaksi pääosin Euroopalle, missä puoli-ilmaisen neukkuenergian tuoma talouskasvun lisä on eittämätön fakta. Lisäksi on ymmärrettävää että 70-luvun energiakriisissä haluttiin hajauttaa energiatuontia kun ilmeni että arabimaat pystyvät halutessaan aiheuttamaan globaalin taloustaantuman. Jostain syystä itäistä epävaltiota ei haluttu nähdä todellisessa valossa, vaikka kaikki merkit osoittivat pinnan alla muhivan sama syöpä mikä naapurista on yrittänyt levitä tuhoamaan lähialueitaan ennenkin, eli se syvälle psyykeeseen iskostettu isovenäläinen imperialismi, toki aina jollain uudella mausteella. Eurooppa meni tuossa itsepetoksellisuudessaan jopa niin pitkälle, että käytännössä suoritti yksipuolista aseistariisuntaa. Suomessakin pohdittiin ihan tosissaan vaihtoehtoisia skenaarioita puolustusvoimien tulevista tehtävistä, kun eihän armeijaa tarvita. Että jonkunlaista yleistä kriisinhallintaa onnettomuustilanteissa ja öljyntorjuntaa vaikka opetettaisiin. Tärkeitä asioita luonnollisesti, mutta toissijaisia nimenomaan puolustusvoimille, jolla ei ole kuin yksi tehtävä ja yksi toimija mitä vastaan joutuisi tehtäväänsä suorittamaan.

Sivistysmaailman onni oli tämän itäpaskareinkarnaation pakonomainen varastelu, joka oli tuhonnut maan asevoimat sisältäpäin. Vähemmän ahneella taustavireellä varustettuna jämäneukkuimperiumilla saattaisi olla jopa faktinen sotilaallinen ylivoima Eurooppaan nähden. Tuolla kaikesta arvokkaasta kupatulla rupujengillä eivät sitten pärjääkään edes länsikalusteiselle Ukrainalle taistelukentällä, vaikka siviilien murhaaminen onnistuukin. Pitää toivoa että lännessä otettaisiin nyt vihdoin ne opit mitä on otettavissa ja luotettaisiin siihen että jos itäpaska jopa omatoimisesti ilmoittaa että heidän missio on Euraasian alistaminen alleen, niin sitten uskotaan että näin se on ja että kyseessä on täten melko automaattisesti muun Euraasian näkökulmasta vihamielinen toimija jolle ei kannata antaa siimaa. Eiköhän tämä muisteta ainakin seuraavat vuosikymmenet, joiden aikana Eurooppa on energiaomavarainen, eikä siten koukussa naapurin fossiilisiin.

 

[Tadu]

Germany wanted Ukraine to surrender to Russia, Boris Johnson claims

The German government hoped Ukraine would "fold" ahead of the Russian invasion, according to the former U.K. prime minister.

www.newsweek.com

Olikos tämä jo? Boriksen mukaan sakut halusivat Ukrainan luovuttavan nopeasti ja Ranska oli hyökkäyksen jälkeen ”in denial”

Mantereella toki ovat eri mieltä Boriksen kanssa, mutta taivun ehkä itse uskomaan tässä brittejä…

 

[mjr]

Eivät terroripommitukset tosiaan ole olleet kauhean menestyksellisiä, etenkään siviiliväestön moraalin suhteen - tietysti energia ja sähkö ovat modernissa maailmassa eri asemassa, mutta aika kuluu silti sotilaallisesti Ukrainan hyväksi: taistelutahtoon tällä tuskin on muuta kuin käänteistä merkitystä. Venäjän helmikuun jälkeen valtaamat alueet ovat sulaneet ja sulavat jatkossakin, ehkä jopa talvellakin tapahtuu merkittävää etenemistä.

 

[IceWalker]

Germany wanted Ukraine to surrender to Russia, Boris Johnson claims

The German government hoped Ukraine would "fold" ahead of the Russian invasion, according to the former U.K. prime minister.

www.newsweek.com

Olikos tämä jo? Boriksen mukaan sakut halusivat Ukrainan luovuttavan nopeasti ja Ranska oli hyökkäyksen jälkeen ”in denial”

Mantereella toki ovat eri mieltä Boriksen kanssa, mutta taivun ehkä itse uskomaan tässä brittejä…

Ukraina säästi Euroopan moraaliselta itsemurhalta muun ohessa. Jos Ukraina olisi kukistunut, olisi alkanut kansanmurha, jolta vastaavaa ei löydy edes Bosniasta, vaan natsien toimista. EU olisi puolestaan kiistellyt vain joistakin pakotteista, mutta sen tuki Ukrainan vastarintaliikkeelle olisi jäänyt yksityisten ihmisten puuhasteluiksi. Kaiken aikaa Venäjän propaganda olisi tuottanut disinformaatiota, johon varsinkin Saksa ja Ranska olisivat olleet taipuvaisia uskomaan. Kaasu olisi virrannut ja Saksan innokkuus konfliktin ratkaisemiseen "kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla" olisi ollut silmiinpistävää. Semminkin kun toiseksi osapuoleksi olisi määritelty Kremlin koostama nukkehallitus.

Nyt EU:n on vain jatkettava Ukrainan tukemista kaikissa oloissa ja odotettava, että russakoilta loppuvat ohjukset. Tässähän alkaa kaipaamaan leppoisia koronavuosia takaisin.

 

[Wiljami]

Germany wanted Ukraine to surrender to Russia, Boris Johnson claims

The German government hoped Ukraine would "fold" ahead of the Russian invasion, according to the former U.K. prime minister.

www.newsweek.com

Olikos tämä jo? Boriksen mukaan sakut halusivat Ukrainan luovuttavan nopeasti ja Ranska oli hyökkäyksen jälkeen ”in denial”

Mantereella toki ovat eri mieltä Boriksen kanssa, mutta taivun ehkä itse uskomaan tässä brittejä…

Tuosta oli jo kevättalvella juttuja että ukrainalaisten pyytäessä materiaaliapua Saksalta, oli vastaus ettei suotta toimiteta kun häviätte kuitenkin ihan muutamassa päivässä. Saksalainen ostpolitik-perinne äärinihilistisine realpolitik -tulkintoineen (ts. sopimuspolitiikka on kiva mutta voimapolitiikka fakta) voi hyvinkin mahdollistaa jopa tietyllä tasolla itäpaskan nopean voiton toivomisen, jos vaihtoehtona on itäpaskan hidas voitto ja sen myötä energian hinnan nousu ja taloustaantuma.

Täysin perseestähän tuollainen touhu on ja lisäksi äärimmäisen lyhytnäköistä kun muistetaan että terroristilla nälkä vaan kasvaa syödessä ja seuraava rajansiirtoyritys olisi ollut jo huomattavasti lähempänä myös Saksaa.

edit. lisätty oleellinen sana ensimmäiseen kappaleeseen. Nihilistinen reaalipolitiikka ei mahdollistanut itäpaskan voittoa, mutta kylläkin sen toivomisen saksalaisjohdon toimesta, huolimatta siitä miten monella tasolla väärin terroristien voiton toivominenkin on.

 

[adolf]

Historiasta ja noista terroripommituksista vielä sen verran, että Leningrad kesti 2. maailmansodassa yli kaksi vuotta piiritystä niin epäinhimillisissä olosuhteissa, kuin vain ikinä kuvitella saattaa. Enpä usko, että Venäjä terroripommituksillaan saa mitään muuta aikaan, kuin vielä entisestään lisää Ukrainan kansan vihaa heitä kohtaan. Toisin kuin leningradilaisilla, niin ukrainalaisilla on kuitenkin ruokaa. Kylmä tulee varmasti, mutta se on vielä kestettävissä, jos ruoasta ei ole hälyttävää puutetta.

 

[IceWalker]

Kiovan sääennusteet näyttävät tällä hetkellä Joulukuusta tulevan tavanomaista kylmempää. Joulukuun keskilämpötila on -2,3. tammikuun -5,7 ja helmikuu -4,2. Joulukuu on keskimäärin kylmempää kuin Helsingissä, kuten koko talvikin nykyilmastossa. Tämän vaikutuksia ihmisiin voidaan vain arvailla. Ilman sähköä, joidenkin generaattorien varassa, ilman juoksevaa vettä. Ruokaa on saatavilla, mutta erittäin koville ihmiset joutuvat.

Etelämpänä on tietysti lämpimämpää, maan jäätyminen palvelee varmaan enemmän Ukrainan armeijaa, jolla motivaatiota vihollisen kukistamiseen riittää. Talven pitäisi armeijan kannalta olla tavallista kylmempi, mutta kaupunkilaisten kannalta tavallista lämpimämpi. Tällaiseen järjestelyyn ei Ilmatieteen laitos pysty.

 

[C.Orr]

Enpä usko, että Venäjä terroripommituksillaan saa mitään muuta aikaan, kuin vielä entisestään lisää Ukrainan kansan vihaa heitä kohtaan.

Tuo viha tulee kestämään sukupolvelta toiselle, sillä käytännössä jokainen ukrainalainen on menettänyt jotain terroryssien invaasion seurauksena. Terroryssillä on vielä se isoin lasku maksettavana ja yhtenä laskun osana on konkretisoitunut Venäjän imagotappio läpi koko sivistyneen kansainvälisen yhteisön. Venäjälle sekä nauretaan että sitä halveksitaan. Entisissä itä-blokin valtioissa sitä kohtaan tunnetaan lisäksi puhdasta vihaa.

Venäjän terroristivaltio silovikkiregiimin johdolla on sitoutunut Primakovin doktriiniin (1996), jonka keskeinen ajatus on se, että Venäjän kansallinen turvallisuus olisi riippuvainen sen suurvalta-asemasta. Doktriini perustuu harhaiseen hypoteesiin kahdellakin tavalla. Venäjä ei ole millään mittarilla ollut suurvalta vuosikymmeniin ja kukaan ei ole uhannut sen turvallisuutta. Toinen doktriinin keskeinen ajatus on se, että Venäjä muodostaisi yhdessä Kiinan ja Intian kanssa vastapainon Yhdysvalloille. Venäjä nousisi (sen oman virheellisen päätelmän mukaan) tässä yhtälössä merkittäväksi tekijäksi, jossa se saisi Primakovin doktriinin osana yhä enemmän vaikutusvaltaa imperialistisille tavoitteilleen ja kyvyn jakaa Eurooppa etupiireihin. Venäjän roolina olisi kuitenkin tuottaa raaka-aineita ja Intian halpaa työvoimaa Kiinan teollissuusmahdille, joka hyvin nopealla aikataululla tarkoittaisi sitä, että Kiina sanelee tahdin ja Venäjä sekä Intia olisivat Kiinalle hyödyllisen koneen osia. Doktriini on siis tältäkin osin epärealistinen. Kun kyseinen Primakovin doktriini on jo osoittanut - de facto - epärealistiset tavoitteensa mm. siinä, että sen kolmantena keskeisenä tavoitteena on estää NATOn laajentuminen niin onhan silovikkiregiimille nostettava hattua siitä sinnikkyydestä, jolla se polkee tulpatonta mopoaan ja odottaa joka polkaisulla koneen hörähtävän käyntiin.

Tuon nationalistisen ja imperialistisen doktriinin kautta Venäjä on tehnyt itsestään hylkiövaltion, jonka epäinhimillinen toiminta ja sen armeijan katastrofaalinen kyvyttömyys on saanut Kiinan ymmärtämään sen, että kasvattaakseen talouskasvun kautta vaikutusvaltaansa, sen ei kannata sitoa itseään Venäjään vaan pikemminkin päinvastoin. Kenties terroristivaltio Venäjän yhtenä tavoitteena Ukrainan sodassa oli esittää salonkikelpoisuutensa Kiinalle ja vakuuttaa Kiina siitä, että se olisi tärkeä kumppanuusvaltio taistelussa epämääräistä yksinapaisen maailman vastustamista. Talouskasvua Kiina ei tule saavuttamaan Venäjältä vaan omilta sisämarkkinoiltaan ja viennillään. Kiinassa onkin varmasti asetettu askelmerkit uudelleen Venäjän suorittaman sotilaallisen erikosryssimisoperaation jäljiltä. Olemalla suurinpiirtein neutraali, tulee se hyötymään Venäjästä raaka-aineiden tuottajana ylläpitämällä kuitenkin kauppasuhteet länteen. Siksi Kiinan etu ei ole sitoa itseään Primakovin doktriinin mukaisesti Venäjään. Primakovin doktriin toteutus sakkaa siis myös tältä osin.

Se on kuin Lada. Se oli paska uutena, se on aina ollut paska, se on paska edelleen ja se on paska huomennakin.

 

[Sistis]

Öh, Hiroshima ja Nagasaki, nuo tunnetut sotilastukikohdat?
Saa hengittää.

Alkuperäinen kysymyshän oli, että milloin siviilikohteisiin iskemällä oltaisiin murrettu kansan ja armeijan puolustustahto ja voitettu sota. Oma muistikuvani on, että Japanin antautuminen tapahtui siksi, että keisari ja maan hallitus katsoivat Liittoutuneilla olevan nyt niin ylivoimaisen asee , että sodan pitkittäminen johtaisi vain turhiin kärsimyksiin, ja lopputulos olisi silti sama.

Se, että mikä kansan tai armeijan puolustustahdon laita oli, niin siitä en tiedä. Mutta japanilaiseen luonteeseen ja kulttuuriin antautuminen on perinteisesti sopinut todella huonosti. Tästä hyvänä osoituksena nämä muutamat yksittäiset sotilaat, jotka vielä 1970-luvulla jatkoivat sotaa Tyynenmeren saarilla, kun eivät uskoneet Japanin antautumista.

 

[heketsu88]

Öh, Hiroshima ja Nagasaki, nuo tunnetut sotilastukikohdat?
Saa hengittää.

No tässä on nyt tullut sellainenkin näkökulma, että Japani olisi antautunut sen vuoksi, koska Neuvostoliitto aloitti hyökkäämättömyyssopimuksesta piittaamatta elokuussa hyökkäyksen Japanin pohjoisosiin (Sahaliniin ja Kuriilien saariin).

Linkki: https://youtu.be/r9H6o83NUf4

 

[banaaninviljelijä]

Write to me your address and phone number in case the connection is gone again.
I'll keep it if I have to leave without any connection to the world like today.

Tämmöiset viestit sain vähän aikaa sitten.

 

[El Gordo]

Tässä maksetaan hintaa oikeastaan siitä että Euroopan laidalle jätettiin vielä yksi ihmishengistä piittaamaton despotia toisen maailmansodan jälkeen, vaikka etenkin USA:n sotilasjohdolla oli halu ja suunnitelmat käydä denatsifioimassa myös Moskova. Toki täysin ymmärrettävää ettei länsimaissa ollut isompaa halua lähteä puskemaan "liittolaisen" höyryjyrää vastaan vaikka todennäköisesti amerikkalaisarviot helpohkosta voitosta pitivätkin paikkaansa.

Käsittääkseni ei ollut, kuin kourallinen kiihkeimpiä kenraaleja jotka tuosta haaveili, mutta aloite ei edennyt mihinkään konkreettiseen, eikä voinut edetä. Läntinen maailma päätti aika kollektiivisesti natsien ja Japanin kaaduttua, että tarpeeksi monta miljoonaa ihmishenkiä on jo uhrattu, nyt vedetään hetki happea rauhassa.

Toisen maailmansodan lopussa Neuvostoliitolle oli myös edelleen massiivinen armeija jalkeilla Euroopassa, ja potentiaalinen hyökkääjä olisi sen lisäksi kohdannut tuhansien kilometrien logistisen painajaisen ennen Moskovaan saapumista. Kaiketi siinä USA:n teoreettisessa maahyökkäyksessä olisi jälleen vuosien mittainen sota ja satojen tuhansien miesten menetykset molemmin puolin ollut edessä. Yhdysvalloilla toki olisi tässä tapauksessa ollut se ydinpommi jokerikorttina käytössä, mutta niitä olisi varmaan pitänyt käyttää runsain mitoin.

Eli ei se nyt ihan niinkään ollut, että "jätettiin käyttämättä" helppo mahdollisuus poistaa neuvostodiktatuurin vitsaus maailmasta. Ei sellaista helppoa mahdollisuutta ollut.

 

[Kiekoton]

Jokin ei nyt täsmää tässä Ukrainan sähköverkon pommituksissa. Kaksi kolmasosaa ohjuksista pystytään torjumaan, osa jäljellejääneistä osuu sairaaloihin tai asuintaloihin. Silti parillakymmenellä ohjuksella vahingoitetaan liki kaikkia voimalaitoksia.
Lieneekö totuus sitten se, että sähköverkossa on solmukohtia, joihin hyökkäämällä saadaan paljon vahinkoa aikaan? Peruja neuvostoajalta. Ehkä itse voimalaitosten vahinkoja on puolestaan paisuteltu.

 

[Minor]

Öh, Hiroshima ja Nagasaki, nuo tunnetut sotilastukikohdat?
Saa hengittää.

Hiroshimassa oli suuri varuskunta, sotilassatama ja muutenkin paljon sotateollisuutta, mutta Nagasaki oli siviilikohde. Knoppitietona, Nagasaki oli varakohde ja varsinainen kohde oli Kokuran kaupunki, jossa oli suuri varuskunta ja sotilasteollisuutta.

Ja ennen väärinymmärryksiä, tämä ei ollut kannanotto ydinaseen käytön mielekkyydestä.

 

[Dino]

Jokin ei nyt täsmää tässä Ukrainan sähköverkon pommituksissa. Kaksi kolmasosaa ohjuksista pystytään torjumaan, osa jäljellejääneistä osuu sairaaloihin tai asuintaloihin. Silti parillakymmenellä ohjuksella vahingoitetaan liki kaikkia voimalaitoksia.
Lieneekö totuus sitten se, että sähköverkossa on solmukohtia, joihin hyökkäämällä saadaan paljon vahinkoa aikaan? Peruja neuvostoajalta. Ehkä itse voimalaitosten vahinkoja on puolestaan paisuteltu.

Pitää muistaa sekin, että Ukraina pyrkii kaikella viestinnällä vaikuttamaan siihen että lännen tuki vähintäänkin säilyy entisellään tai mielellään jopa lisääntyy. Eli jos Venäjä on onnistunut lamaannuttamaan vaikkapa 20% Ukrainan energia-infrasta osittain väliaikaisesti ja osittain vakavasti, niin heidän etunsa on ilmoittaa asia esimerkiksi niin, että 30% on kärsinyt vakavia vaurioita.

En usko, että Ukraina nyt ihan lavrovina valehtelisi asioista, mutta luulen että he saattavat vähän liioitella vaikutuksia koska tuo energia-infran tuhoaminen selkeästi aiheuttaa reaktioita Euroopassa ja muualla maailmalla.

 

[rpeez]

Jokin ei nyt täsmää tässä Ukrainan sähköverkon pommituksissa. Kaksi kolmasosaa ohjuksista pystytään torjumaan, osa jäljellejääneistä osuu sairaaloihin tai asuintaloihin. Silti parillakymmenellä ohjuksella vahingoitetaan liki kaikkia voimalaitoksia.
Lieneekö totuus sitten se, että sähköverkossa on solmukohtia, joihin hyökkäämällä saadaan paljon vahinkoa aikaan? Peruja neuvostoajalta. Ehkä itse voimalaitosten vahinkoja on puolestaan paisuteltu.

Mistä tempaisit tuon 20? Tuhoaminen on jatkunut jo pitkään ja eikös jo yhtenäkin päivänä tullut 100 ohjusta, joten haitallisten osumien määrä on paljon kahtakymmentä suurempi.

 

[lemponen]

En usko, että Ukraina nyt ihan lavrovina valehtelisi asioista, mutta luulen että he saattavat vähän liioitella vaikutuksia koska tuo energia-infran tuhoaminen selkeästi aiheuttaa reaktioita Euroopassa ja muualla maailmalla.

Plus eivät anna myöskään Venäjälle kovin helposti tietoa todellisista tuhoista. Venäjällä on tosin varmasti vakoilijoita, tiedustelijoita ja kätyreitä raportoimassa terrori-iskujen vaikutuksista.

 

[opelix]

Jokin ei nyt täsmää tässä Ukrainan sähköverkon pommituksissa. Kaksi kolmasosaa ohjuksista pystytään torjumaan, osa jäljellejääneistä osuu sairaaloihin tai asuintaloihin. Silti parillakymmenellä ohjuksella vahingoitetaan liki kaikkia voimalaitoksia.
Lieneekö totuus sitten se, että sähköverkossa on solmukohtia, joihin hyökkäämällä saadaan paljon vahinkoa aikaan? Peruja neuvostoajalta. Ehkä itse voimalaitosten vahinkoja on puolestaan paisuteltu.

Tässä on varmasti tämän hetken suurinta nuorallatanssia mitä planeetalta löytyy. Pitää yrittää sotapropagandassa liioitella mahdollisimman paljon vahinkojaan avun lisäämisen toivossa mutta ei saa jäädä räikeistä valheista kiinni ettei käänny homma itseään vastaan.

 

[El Gordo]

Se, että mikä kansan tai armeijan puolustustahdon laita oli, niin siitä en tiedä. Mutta japanilaiseen luonteeseen ja kulttuuriin antautuminen on perinteisesti sopinut todella huonosti. Tästä hyvänä osoituksena nämä muutamat yksittäiset sotilaat, jotka vielä 1970-luvulla jatkoivat sotaa Tyynenmeren saarilla, kun eivät uskoneet Japanin antautumista.

Operation Downfall - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Japanin mentaliteetti oli aika imperialistinen ja fanaattinen noina aikoina. Amerikkalaisten arviot liikkui sadoissa tuhansissa, mitä heidän tappioihinsa tulisi Japanin pääsaarien valloituksen aikana. Oletuksena oli, että valloitettujen alueiden siviiliväestö uhraisi halukkaasti omat henkensä, kun vain saisi aiheutettua tappioita miehittäjälle.

Elokuvaohjaaja Kurosawa muistelee omaelämäkerrassaan, että 15 elokuuta 1945, jolloin odotettiin keisarin puhuvan radiossa, niin ihmiset olivat täysin valmistautuneet "100 miljoonan kunniakkaaseen kuolemaan" ja jotkut (joilla sellainen perinne-esine oli) olivat ottaneet samuraimiekan tupesta esille, ja istuivat terää tuijotellen radiopuheen alkua odotellessaan. Keisari kuitenkin puheessaan käski japanilaisia laskemaan aseet, eikä kehottanutkaan massaitsemurhaan tappion häpeän vuoksi, joten miekat laitettiin takaisin tuppeen.

Voi tietysti olla, että Kurosawa liioittelee, mutta ilmeisen kovalla tasolla puolustustahto Japanissa oli.