Olennainen ongelma on Venäjän tiedustelun ja valtionjohdon täydellinen epäonnistuminen, jossa yksi merkittävä epäonnistuminen oli oman propagandan ostaminen todesta. Venäjän valtionjohto uskoi omaan propagandaansa, jossa Ukrainaa johtaa natsit ja kansa odottaa Äiti Venäjää pelastamaan sorretut slaavit natsien ikeestä. Tämän johdosta lähdettiin edes erikoisoperaatiota yrittämään, jossa todellakin oli tarkoitus olla erikoisoperaatio: Venäjä uskoi ettei mitään sotaa tule, koska Kiovan natsijuntta sortuu heti ja ukrainalaiset ottavat venäläiset vapauttajina kukkien kera vastaan.
Tämän harhaluulon murtuessa, on Venäjä ollut täysin hukassa sen suhteen mitä sen pitäisi tehdä. 220 000 miestä on aivan liian vähän Ukrainan kokoisen valtion kanssa sotimiseen taikka miehittämiseen - syy, minkä tähden monet eivät Venäjän hyökkäykseen uskoneet. Kun koko strategia pohjaantui tuolle yhdelle harhaluulolle, ei Venäjällä ole ollut mitään kunnollista pitkän tähtäimen suunnitelmaa tai ajatusta koko sodanjohdossa. Käytetään valtavasti resursseja Donbassissa kahden kaupungin valtaukseen, hakataan päätä seinään Bahmutissa ja tarraudutaan epätoivoisesti kiinni H'ersoniin, vaikka siitä ei voida pitää kiinni.
Moni analyytikko todennut miten Venäjä tekee strategiaa viikon pätkissä. Mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia ei ole ja näyttäisi siltä ettei valtionjohdolla välttämättä ole täyttä tilannekuvaa missä mennään. Ja jos on, sitä ei kuunnella vaan piirrellään viivoja karttaan. Mitään järkeä H'ersonin hallussapidossa ei ole ollut, kun armeijalla ei ole ollut kykyä suorittaa syvempiä hyökkäyksiä ja samalla tavalla Bahmutissa on vain hakattu päätä seinään kuukausia, tuhlaten omia resursseja. Toiminta muistuttaa erään itävaltalaisen korpraalin sodanjohtoa vuodesta -43 eteenpäin.
Ainoa asia, joka nyt Venäjän puolelle voi kääntyä on väestön koko, mikä mahdollistaa kyllä valtavan miesvoiman saamisen kentälle. Selvyyttä ei vielä ole, onko määrä laatua itsessään 2000-luvun modernissa sodankäynnissä ja minkä hinnan Venäjä on teuraaksi laitettavissa maksamaan. Se on tehnyt itselleen tästä sodasta täydellisen kohtalonkysymyksen, asettaen valtionjohdon tilanteeseen missä sillä ei ole varaa hävitä tätä sotaa.