Kun Venäjän hyökkäys pysähtyi pari päivää sodan alkamisen jälkeen, olen koko ajan toiveikkaana odottanut, että milloin Ukraina siirtyisi puolustamisesta hyökkäyskannalle. Minusta se olisi todella tärkeää sen suhteen, että millainen sodan lopullinen tulos on: tällä sodalla kun on muuten isot mahdollisuudet jäädä pitkäksi asemasodaksi. Siksi olen kyllä jo alusta asti kannattanut raskaamman, hyökkäysvoittoisen kaluston - tankit, hävittäjät, tykistö - toimittamista Ukrainaan puolustusjärjestelmien (IT ja PST) lisäksi.Onhan se veemäinen tilanne jos venäjä saa pikkuhiljaa enemmän mestaa Ukrainasta. Saavat tuotua uutta settiä kokoajan sisään ja näin ollen eivät joudu aloittamaan kokoajan alusta. Olisikin tärkeää että hyvikset puskee venäjää säännöllisesti taaksepäin ettei näin pääse käymään.
Nyt tuossa joku sivu sitten on mahdollisesti suomalaisen vapaaehtoisen Q&A, ja täytyy kyllä sanoa se, että se on kaikesta päälle päin positiivisuudesta huolimatta vähän masentava. Ukrainan armeijan suorituskyky ei silti ole kokonaisuudessaan ihan "länsimaisella" tasolla, joten voi olla, ettei se silti loppuviimeksi kykene organisoimaan isoja hyökkäyksiä, vaan sota menee lopulta kulutussodaksi.
Toivon tietysti olevani väärässä. Mutta kyllä se minusta kuitenkin jonkun verran kertoo Ukrainan armeijan iskukyvystä, että koko sodassa kummaltakaan osapuolelta ei olla sodan alun jälkeen juuri nähty rintamalinjojen vyöryttämistä kauas syvyyteen, jos ei lasketa Venäjä vetäytymistä pohjoisesta Ukrainan onnistuneen puolustustaistelun seurauksena. Esimerkiksi, Venäjän hyökkäys maitse Odessaan pysähtyi Mikolaiviin, ja about siinä rintamalinjat sitten ovat olleet, vaikka Ukraina on hivuttautunut hiljalleen kohti Hersonia. Djneperin pohjoisranta Herson-Zaporizzja-linjalla on pysynyt about siinä, mihin Venäjä ehti sodan alkupäivinä. Vakavaa yritystä tunkeutua Mariupoliin ei ole nähty.