Vegas Golden Knights 2023–2024

  • 68 957
  • 343

Mihin asti Golden Knights yltää kaudella 2023–2024?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 11 23,4%
  • Finaaliin

    Ääniä: 3 6,4%
  • Konferenssifinaaliin

    Ääniä: 15 31,9%
  • Konferenssivälieriin

    Ääniä: 11 23,4%
  • Pudotuspelien avauskierrokselle

    Ääniä: 4 8,5%
  • Pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 3 6,4%

  • Äänestäjiä
    47
  • Poll closed .

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Cotter pyöri pari kertaa sähäkästi hyökkäysalueen kulmissa irroten kyllä vartioijastaan, muttei saanut emsimmäisiin 40 minuuttiin mitään konkreettista aikaan ja pudotussyötötkin viivaan olivat vähän sinne päin annettuja välillä. Toisella erätauolla Cotterin isä kuitenkin kertoi vitsin ja poika vastasi huutoon 1+1 tehoin kolmoserässä. Se ei voinut olla sattumaa. Olin ennen sitä luonnostelemassa jo ehdotusta siitä, että alammeko pian @Amerikanihme kutsumaan Cotteria Vegasin Kaapo Kakoksi? Kun tarkemmin miettii, aika paljon samaa heidän asemassaan ja pelaajaprofiileissa on. Molempien jääaika per ilta on 12-13 minuuttia keskimäärin, erikoistilanneaikaa tulee korkeintaan kakkosylivoimassa ja kärkiketjuissa he ovat olleet tehottomia täytemiehiä. Päätöserän 1-5 maalin alustus oli kuitenkin osoitus Cotterin kyvystä luoda tyhjästä itselleen maalipaikka, mutta noita väläyksiä näkisi useamminkin kuin kerran 4-5 pelissä.
En nyt olisi rinnastamassa vielä Kakkoon, vaikka viime aikoina on tullut luettua otteluraporteista, kuinka sekä Kakko että Cotteri vetävät nollat (0+0=0). Mutta Kakko on tätä suorittamista tehnyt jo "täydet" neljä kautta loukkaantumisia lukuun ottamatta. Ja viides kausi menossa NHL:ssä 0+0=0 suorittamista. Cotterilla tilastoja on vielä paljon vähemmän, mutta kieltämättä viime aikoina on ollut pettymyksiä täynnä Cotterin pistetilaston kehittymisen seuraaminen. Olen valmis antamaan hänelle vielä mahdollisuuden, mutta ei taida uutta Gretzkyä tulla tästäkään kaverista (jos nyt ihan sellaista koskaan odotettiinkaan!).
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
29/82 Vegas vs. San Jose

Patera pelasi ensi kertaa sitten maaliskuun. Amadio palasi kokoonpanoon palauttaen Dorofeyevin katsomoon. Marchessault pysyi silti Stephensonin laidalla eikä palannut Karlssonin ketjuun.

Arvosanataulukko
++
+ McNabb, Whitecloud, Stephenson, Marchessault
+/- Patera, Hutton, Pietrangelo, Korczak, Hague, Eichel, Stone, Barbashev, Howden, Cotter, Karlsson, Amadio, Carrier, Kolesar
- Roy
--

0-1 maali syntyi 29 sekunnin kohdalla. Ferraro laukoi vasemmasta laidasta ja Duclair teki maskin, joten kiekko painui etukulmasta sisään. Pateralla on tapana päästää sisään tuollaisia torjuttavissa olevia vetoja ruuhkan takaa valitettavasti. 25. minuutilla Vegas tasoitti, kun Addison ei saanut pidettyä siniviivaa kiinni ja 2v1-vastaiskusta Marchessault rankaisi Kähköstä etukulmasta. Myöhemmin erässä Marchessaultilla oli uusi mahdollisuus Okhotiykin luisteltua ohi kiekosta, mutta sillä kertaa Kaapo torjui kilvellään Joonatanin laukauksen keskeltä. Tovin päästä Vegas meni ylivoimalla 2-1 johtoon, kun Stone antoi poikittaissyötön sisäänviennin jälkeen ja Pietrangelo lähetti heti kiekon maalin eteen liukuneelle Stephensonille, jonka luistimesta kiekko ohjautui verkkoon. Staattisempi pakkopeli oli heikkoa, joten suoraviivaisempi lähestyminen oli paikallaan.

Päätöserän alussa ykkösketjun kulmaralli tuotti palkinnon, kun Eichel kiemurteli oikeassa laidassa aikansa ja houkuteltuaan vastustajan viisikon kohti itseään, hän lähetti poikittaissyötön Labancin ohitse painottomalle puolelle McNabbille, joka viimeisteli kliinisesti takakulmaan. Eichelin pisteputki venyi seitsemään peliin. Vegas hyödynsi hyökkäysalueen hyökkäyspelissään useasti vastaavia painottoman puolen nousuja, koska vastassa oli tiivis noppavitonen ja kun San Josen painoton laituri oli kaventanut tukkimaan keskustaa sentterin irrottua laitaan kamppailemaan, painottomalla pakilla oli tilaa nousta kuten toisessakin kenttäpäädyssä on tällä kaudella nähty vastustajien Vegasia haavoittavan. Toki tuossa maalissa painollinen laituri oli Eichelin iholla ja sentterin paikkaa täyttänyt Sharks-peluri aika lailla omalla paikallaan, mutta silti hetkellisesti laiturina ollut Hertl oli kaventanut keskelle luultavasti ulkomuistista sentterin koulutuksen saaneena.



San Jose kavensi kuitenkin ylivoimansa lopussa tuurilla, kun Hoffman livahti oikeasta laidasta sisään ja käänsi miinuskulmasta syötön maalin eteen, mutta se kimposi Korczakista omaan maaliin ohi voimattoman Pateran. Vielä ennen päätöskymppiä Marchessault astui taas esiin. Hän haki ensin kulmasta Whitecloudin laukauksen irtokiekon ja yritti sitten eichelmaista poikittaissyöttöä takaisin Whitecloudille, joka aktivoitui painottomalta puolelta mcnabbmaisesti. Syöttö ei mennyt ihan lapaan, vaan vieraiden mailat olivat välissä. Kiekko lirui lopulta Stephensonille, joka syötti oikeasta laidasta maalin eteen ja Marchessault liikuttuaan sinne viimeisteli lähietäisyydeltä limpun sisään kimmokkeen kautta. Golden Knights yritti murtaa San Josen noppavitosta myös kaaoskiekoilla ja kaksi ukkoa oli tutusti häärimässä lähellä maalia, joten tässä osumassa yhdistyivät mukavasti sekä tuo asia että painottoman puolen pakin aktivoituminen.



Vieraat eivät luovuttaneet ja kipusivat tasoihin päätösvitosella. Ensin Patera kadotti taas kiekon lentoradan ruuhkan takana ja Addisonin rannelaukaus painui alakulmaan. Toki syy oli ennen kaikkea Royn, joka menetti kiekon hyökkäysalueella. Kolesar H3:na ehti pelin alle merkkaamaan yhden kolmesta hyökkääjästä, mutta kun Addison liittyi mukaan 4v3-vastaiskuun vapaaksi takamieheksi, omissa kolisi laukauksen tultua keskeltä parin peiton läpi. Tasoitus syntyi ilman maalivahtia Hoffmanin one-timerilla keskeltä, kun Eichel höntyili pois paikaltaan turhaan kohti Granlundia, jonka mahdollista vetoa Pietrangelo oli jo peittämässä. MG syöttikin päätyyn ja Hertl jatkoi sieltä ykkösellä passin slottiin tyhjentyneeseen tilaan.

Jatkoajalla Eichel pääsi nokikkain Kähkösen kanssa, mutta rystylirutus längistä ei tepsinyt suomalaiseen. Ikävänä uutisena oli se, että Korczak talutettiin koppiin, kun onnistuneen tökkäyksen jälkeen hänen jalkansa jäi kaatuneen Hertlin alle ja vääntyi jonkin verran. Rankkareissa Royn rystyveivi ei uponnut. Patera puolestaan torjui ensimmäisen kohtaamansa NHL-rankkarin, kun Labanc yritti laukoa hanskakäden alakulmaan. Eichel kiskaisi puolestaan kiekon yläkulmaan tylysti kämmeneltä ja Patera piti putket kiinni Granlundin rystyuittoa vastaan. Kolmosparissa Joonatan paketoi pelin viimeistelemällä "hattutempun" tutusti suoralla laukauksella samaan rakoon kuin Eichel. 19 viimeisestä pelistä Sharksia vastaan Vegas on nyt voittanut kuusitoista.

Sen verran lepsua ja puolivillaista kotijoukkueen pelaaminen oli, ettei se kyllä ansainnut voittoa ainakaan varsinaisella peliajalla. Sharks ansaitsi ainakin pisteen mukaansa. Varsinkin pelin alussa toteutus paineen alta lähdöissä ja keskialueen ylityksissä oli vajavaista. Sharks karvasi melko hyvin viisikkona 1-1-3:llaan pitäen kurinalaisesti kolme miestä pelin alla keskialueella eikä sen sumpun ohittamiseen vaadittua vauhtieroa saatu kerättyä alempaa ilmaiseksi, joten pakit avasivat kiekkoa keskialueelle laitureille seisoville jaloille tai antoivat muutoin epätarkkoja syöttöjä kohti Sharksin alakolmiota, joista seurasi puolittaisia kääntösaumoja. Viime pelin tapaan hyökkäysvarmuudessa oli parannettavaa. Toiseen suuntaan Vegasin karvauksessa ei ollut oikein kiihkoa ja hyökkääjät olivat tilanteista myöhässä paljon.

Ja kun Vegas sitten pääsi vieraiden alueelle ja yritti siniviivassa olleesta tilasta lähettää kaaoskiekkoja maalin eteen, siellä olleilla parilla hyökkääjällä ei oikein ollut riittävää kovuutta, jotta he olisivat saaneet hyvät asemat ja päässeet ohjaamaan pakkien viivatoimituksia ohi Kähkösen, vaan tämä koppasi melko järjestäen vedot tai torjui ne kulmiin ilman ohjauksia välissä. Esimerkiksi 10. minuutilla kolmosketju heitti kiekon heikon lenkin Addisonin selustaan ja jatkokarvasi sen takaisin. Pyörityksen aikana niin Hague kuin Whitecloud laukoivat pari kertaa viivasta, mutta Amadio tai Cotter eivät onnistuneet saamaan lapojaan väliin. 12. minuutilla puolestaan joku pakeista päättikin syöttää maalin kulmalle ja Barbashev pyörähti maalin eteen, muttei saanut survottua kiekkoa sisään. Tuollaisia valintoja olisi voinut olla enemmänkin.

Mitä tulee pakkien aktivoitumiseen, sitä parhaiten toteuttanut Whitecloud saa plussan siitä hyvästä. Hän oli alustamassa neljättä maalia, mutta jo avauserässä Marchessault löysi hänet vastaavalla poikittaissyötöllä ja silloin se meni perillekin saakka, mutta Whitecloud ei saanut venytettyä maaliputkeen kolmen pelin mittaiseksi, kun rannelaukaus Kähkösestä katsottuna vasemmalta jäi ponnettomaksi. McNabbille menee puolestaan plussa komeasta viimeistelystä 3-1 maalissa. Yläkerrasta annan plussat kahdelle herralle. Parin pelin otannalla Stephenson-Marchessault -tutkapari löytää toisensa melko hyvin ja varmaan heidän annetaan jatkaa yhdessä vastaisuudessakin, kun Stonen ja Eichelinkin yhteistyö on sujunut mukiinmenevästi. Eichel oli kiinni plussassa vielä ennen loppuhetkiä, mutta 4-4 tasoituksen sijoittumiserhe ja jatkoajalla tuhlattu läpiajo jättivät hänet neutraaliksi.

Pietrangelolle olisin antanut miinuksen ilman alustusta Stephensonin osumaan. Hänellä poltti kiekko lavassa yllättävän paljon ja sijoittuminen oli puolivillaista muutamaan otteeseen niin keskialueella kuin omissa. Roy sen sijaan oli Dallasissa itse varmuus keskialueen ylityksissä ja muutenkin kiekollisena, mutta nyt sitten anti oli täysin päinvastaista huipentuen kiekonmenetykseen 4-3 kavennusta ennen. Nelosketjulle sattui ohipeli parin erinomaisen illan jälkeen.

Maalissa Patera oli neutraali. Avausmaali oli torjuttavissa. Vastineena oli sentään joitain hyviä lähitorjuntoja, kun hän kokosi itsensä hyvin. Seitsemännellä minuutilla Cotter meni arasti päätykiekkoon ja Zadina riisui hänet irti siitä. Zetterlund petasi nopeasti maalipaikan slottiin Duclairille, jonka yhden kosketuksen kuti kilpistyi torsoon. 16. minuutilla Sharksin vastaiskussa MG käänsi kiekon laidasta keskikaistalle ja Burroughs livahti kakkosparin välistä nokikkain Jirin kanssa, mutta tämä torjui kilvellään rystykudin. Toisen erän alussa puolestaan nelosketjun korkea karvaus puhkottiin aivan liian helposti yhdellä pystysyötöllä ja kun Pietrangelokin oli melko korkealla, Hutton jäi alivoimaiseksi. Tämä peitti syötön, joten Granlund laukoi itse laidasta ranteella räpylään. 24. minuutilla Okhotiyk aktivoitui vasemmasta laidasta ferraromaisesti, mutta kun maskia ei ollut, hänen rannelaukauksensa Patera kykeni pysäyttämään vastaantulollaan. Päätöskympin alussa puolestaan Pietrangelon huonon syötön jälkeen peli kääntyi ja Zadina pääsi transitiosta hakemaan viimeistelyä maalin edestä, mutta Patera odotti hyökkääjän aloitteen maltillisesti ja torjui sitten lusikkapuolen suupaisun naamansa edestä. Puhdas rankkarisaldo miellytti toki lopuksi.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
23/72 Barracuda vs. HSK 6-1

Rondbjerg siirtyi ykkösen keskeltä kolmosen laitaan ja Morelli päinvastoin. Saville oli tervehtynyt luukkuveskariksi ja positiivista oli sekin, että Bischoff oli kunnossa viime pelin jäljiltä.

Plussat ja miinukset
++
+ D'Amato, Ahac
+/- Papirny, Bischoff, Sedoff, Hickey, Primeau, Demek, Morelli, Brabenec, Cracknell, Benson, Froese, Brisson, Rondbjerg, Denisenko
- Rempal, Chayka, Mayo
--

- Avausmaalissa Rempal ei painottomana laiturina kaventanut tarpeeksi keskelle tukkimaan Froesen jättämää tilaa ja Simek viimeisteli tyhjentyneestä tilasta ranteella ohi Papirnyn tarkasti. Toisessa isäntien osumassa Gawanke hyödynsi ylivoimalla hänelle jätetyn tilan ja ohitti kudillaan maskissa olleen Papirnyn, kun Rondbjerg ja Froese peittivät valmiiksi siipisyöttöjä. Kakkoserän alussa puolestaan Chayka-Mayo kaksikon läpi puskettiin väkisin vastaiskussa ja Cardwell sai putata tyhjiin Petersonin patjareboundin. Liian lepsua transitiopuolustamista yksinkertaisesti sanottuna. Päätöserän avauskympillä isännät osuivat vielä kolmesti. Ensimmäinen niistä oli nopean keskialueen käännön seuraus ja hieman sekavasta tilanteesta lopulta Todd pääsi lyömään Casselsin vedon irtokiekon sisään maalin edestä Hickeyn jäätyä jälkeen. Seuraavaksi kolmospari jäi paineen alle eikä päässyt Barracudan jatkokarvauksen alta ulos. Cassels syötti päädystä tyhjään tilaan keskustaan ja Gushchin naulasi kiekon takakulmaan. Loppuluvuista vastasi Kemp Wiesblattin esityöstä. Kolmosparin murheellinen ilta jatkui, kun Chaykan maila hajosi avaussyötössä ja taas nopeasta käännöstä kiekko löysi tiensä Papirnyn taakse one-timerilla
- Suoraviivaisuutta näkyi taas yhden välipelin jälkeen keskialueen ylityksissä, mutta siirtokiekkojen perään ei ehditty ajoissa jatkokarvaamaan toisteisesti. Yksittäisiä väläyksiä toki oli kuten Rondbjergin karvaus pelin alussa ja avopaikan luonti maalin eteen Cracknellille, mutta Mäkiniemi pysäytti rystylaukauksen. Ykkösketju Brisson-Morelli-Denisenko oli sikäli pirteä, että se pääsi myös pelaamalla läpi keskialueen, mutta hyökkäysten laadukas päättäminen sakkasi. Ainoa tehty maali tuli 2v1-vastaiskusta, kun Gawanke ei saanut pysäytettyä kunnolla Ahacin purkua hyökkäyssiniviivassa. Primeau tökkäsi kiekon D'Amatolle, joka laukoi itse suoraan kuljetuksesta takakulmaan ohi Mäkiniemen. Rondbjergilla oli myös pari maalipaikkaa suunnanmuutoksista, mutta avauserässä hän ampui keskeltä patjaan ja päätöserässä oikealta ohi 2v1-tilanteessa. Ylivoima pyöri puolestaan melko kivasti, mutta Barracuda blokkasi paljon siipikuteja uhrautuvaisesti, joten sarjan 13. paras YV jäi maaleitta

24/72 Barracuda vs. HSK 1-5

Ketjut oli laitettu täysin uusiksi ja Saville teki kausidebyyttinsä. Edellisen matsin katastrofipakkiparikin oli hajotettu. Muutokset toivat komean voiton, joka oli seurahistorian sadas runkosarjassa.

Rondbjerg - Brabenec - Denisenko
Morelli - Demek - Brisson
D'Amato - Froese - Rempal
Benson - Cracknell - Primeau

Bischoff - Sedoff
Ahac - Mayo
Chayka - Hickey

Saville
Papirny

YV

Rondbjerg
Denisenko Cracknell Brisson
Bischoff

Morelli Brabenec
Rempal Benson
Sedoff

Plussat ja miinukset
++ Cracknell
+ Saville, Bischoff, Rempal, Primeau, Rondbjerg, Demek
+/- Ahac, Hickey, Sedoff, Mayo, Chayka, Benson, D'Amato, Froese, Brisson, Morelli, Brabenec, Denisenko
-
--

- Ylivoima toimi taas parin välipelin jälkeen. Cracknell ohjasi korkeasta maskista Bischoffin viivalerpun alakulmaan ohi Romanovin heti pelin alussa. Ja toisessa erässä sama viisikko onnistui uusiksi, kun Rondbjerg syötti maalin oikealta kulmalta rystyltä maalialueen ja Gawanken halki takatolpalle tyhjiin Cracknellille. Hienosti luotu 2v1-ylivoima maalin eteen parilla nopealla siirrolla. Kakkosylivoima puolestaan käytti enemmän 2-3 variaatiota, jossa Morelli ja Brabenec olivat maalin kulmilla kuten ykkösviisikon pojat hetkellisesti tuossa jälkimmäisessä YV-maalissa. Benson, Rempal ja Sedoff muodostivat takakolmion. Yhden poikittaissyötön Benson sai perille, mutta Rempal laukoi suoraan syötöstä päin pakkia.
- Muista maaleista vastasivat Rempal, hattutemppunsa täydentänyt Cracknell ja tyhjiin Brisson. Rempalin osumassa Chayka piti viivan kiinni niukasti ja toimitti kiekon maalille, jossa Rempal toisena syvyyshyökkääjänä sai rauhassa sijoittaa kiekon takakulmaan Romanovin mentyä ajoissa jäihin. Cracknellin kolmas maali oli sekin ohjuri Bischoffin laukaukseen, kun hän kaapi hyökkäyspäässä aloitusvoiton, Primeau pudotti viivaan Bischoffille ja sillä aikaa Adam ehti maalin eteen lapoineen. Rondbjerg puolestaan pelin lopussa työnsi kiekon keskialueelle laidan kautta varmasti kuten laiturin kuuluu, Demek luisteli perään ja käänsi poikittain Brissonille, jolla oli tyhjä maali edessään
- Nelosketjusta Primeaukin oli esillä eikä vain YV-pyssy Cracknell. Vartin kohdalla hän kilautti tolppaan vasemmalta kaarelta Cracknellin ja Bensonin jatkokarvauksen tuotoksena. 26. minuutilla puolestaan Pullille tuli paniikki paineen alla ja syöttö omissa keskustaan Toddille katkesi Primeauhun, mutta Romanov pelasti suomalaisen nahan räpylätorjunnallaan Primeaun välittömään laukaukseen avopaikasta
- Rempal maalinsa lisäksi oli toisenkin kerran onnistua reboundista, kun kakkoserässä Romanov pudotti eteensä Denisenkon rannelaukauksen kauempaa, mutta Rempal suti kiekon varusteiden alle. Hän oli kuitenkin hanakka menemään ytimeen ja saa energisyydestään kehut. Kakkosketjussa Demekilla oli yksi reboundmesta pelin alussa Ahacin vedon jälkeen, mutta hän laukoi rystyltä ohi vasemmalta pakin pihdeistä. Jakub saa silti plussan, koska hän oli alivoimalla niin sulavaliikkeinen ja peitti vetolinjoja erinomaisesti. Kirsikkana oli vielä petaus tyhjiin BB:lle, mutta tämä peli oli lupaava jatkoa ajatellen eritoten puolustussuuntaan. HSK joutui alivoimalle kuusi tai seitsemän kertaa ja selvisi virallisesti ilman takaiskua, mutta kotijoukkueen ainoa maali tuli kyllä juuri, kun yksi jäähyistä umpeutui
- Saville torjui yli 30 kertaa kausidebyytissään. Ruosteesta ei ollut tietoakaan. Paketti pysyi kasassa sivuttaisliikkeessä ja vaikutti siltä, että hän oli saanut jalkoihin lisää voimaa. Tasapaino oli hyvä ja liikkuminen todella terävänoloista verrattuna vaikkapa Papirnyyn. Irtokiekkokontrolli oli myös kunnossa. Heti pelin alussa Saville nollasi kahdesti lähitorjunnoillaan Petersonin maalin edestä Bordeleaun käännöstä. Alivoimalla hän oli viimeinen lukko liukuen mm. eleettömästi erään Bordeleaun tulisen one-timerin eteen. Ainoa takaisku oli mahdoton torjuttava, kun Coe ohjasi Ahacin selän takaa Mukhamadullinin viivakudin maalin kattoon metrin päästä Isaiahista. Summa summarum, askissa oli sama vakaanoloinen Saville kuin silloin ensimmäisissä AHL-peleissä toissa keväänä
- Hyökkäyssuuntaan tapahtui ehkä pientä piristymistä ja kamppailuissa voittoprosentti oli parempi niin laidoissa kuin maalin edessä, mutta ennen kaikkea voitto tuli paremman erikoistilannepelaamisen ja tiivistyneen viisikkopuolustuksen ansiosta. Lisäksi varsinkin transitiopuolustaminen oli huolellisempaa sekä yleinen hyökkäysvarmuus. Löperöitä menetyksiä oli karsittu






6-1
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
30/82 Vegas vs. Calgary

Thompson palasi maaliin. Pachal korvasi loukkaantuneen Korczakin. Hyökkäys pysyi ennallaan.

Arvosanataulukko
++ Stone
+ Eichel, Barbashev, Stephenson, Cotter, Karlsson, Marchessault, Hague, Whitecloud
+/- Pietrangelo, Hutton, McNabb, Pachal, Howden, Amadio, Kolesar, Carrier, Roy
- Thompson
--

Flames meni halvasti 0-1 johtoon, kun Weegarin laukaus oikeasta laidasta livahti etukulmasta sisään kuuden minuutin jälkeen. Se oli täysin Thompsonin piikkiin mennyt maali. Tasoitus syntyi ylivoimalla 14. minuutilla. Stephenson haki lättysyöttöä maalin kulmalta toiselle, mutta Gilbert heittäytyi väliin. Chandler kuitenkin seurasi tilanteen loppuun saakka ja veivasi maalin eteen jääneen irtokiekon takakulmaan. Sitä ennen Wolf ehti pysäyttää upealla sivuttaisliikkeellään Marchessaultin one-timerin vasemmasta laidasta Stonen petauksesta keskeltä. Lisäksi Stephenson tuhlasi hetkeä aiemmin alivoimalla läpiajon, kun Stone oli riisunut vastustajan kiekosta punaviivalla. Wolf oli ollut reilusti vastassa, joten harhautus olisi ollut ilman muuta pätevämpi valinta, mutta Stephenson laukoi hyvissä ajoin ihmeellisen neppauslaukauksen, mutta onneksi sitten hetken päästä hän osui kolmannessa pelissä putkeen.

Toisen erän alussa Pachal haki dumppauksen kulmasta ja siirsi sen ränniin laiturin huoleksi, mutta Marchessault ei negatiivisessa asennossa saanut jatkettua kiekkoa pihalle pakin oltua selässä kiinni. Vegasin noppavitonen ei ehtinyt organisoitua ja Pospisil löysi käännön jälkeen Zaryn vapaana keskustasta. Tämän one-timer kimposi sisään Kadrista, jonka Hutton boksasi kyllä hyvin sivuun veskarin näkökentästä, mutta Zaryn veto oli menossa niin paljon ohi oikealta, että siksi se osui Kadriin. Vegas kuitenkin tasoitti muutaman minuutin päästä, kun Eichel ja Whitecloud ronkkivat irtokiekon kulmasta takaviistoon Stonelle, joka jatkoi sen yhä taaksepäin Barbasheville ja tämä H3:na osasi taas kerran löytää tyhjän tilan aloitusympyröiden välistä kiskaisten kumilaatan etukulmasta sisään matalana.



Kakkoserän lopussa kuitenkin vastoin tapahtumia Flames meni johtoon kolmatta kertaa. Pietrangelo laukoi patjaan vasemmasta ympyrästä. Sekä hän että Eichel reagoivat vähän hitaasti siihen, että peli kääntyi omiin ja siksi Flames pääsi keskialueen yli hyökkäämään vastaan niin vapaasti. Toki Eichel ja Pietrangelo ehtivät luistelemaan itsensä jotakuinkin pelin alle ja tekemään 3v1-vastaiskusta tasavoimaisen, mutta McNabb joutui sitomaan maalille ajaneen pelaajan ja Sharangovich sai siksi laukoa ilman painetta oikeasta laidasta suoraluistelusta. Kuti livahti Thompsonin kainalosta sisään.

Päätöserän alkupuolella Vegas tuli sitkeästi tasoihin ylivoimalla, kun Karlssonin sisäänviennin jälkeisestä alustuksesta Stone pääsi nokikkain Wolfin kanssa ja sijoitti kiekon rystyltä sisään kilven alta. Karlssonista tuli kolmas kultainen ritari, joka on alustanut 200 maalia Marchessaultin ja Theodoren jälkeen. Päätösvitosella ruotsalaissentteri iski voittomaalin, kun hyökkäysalueen aloituksen jälkeen Marchessault pääsi väliin Oesterlen osoitteettomaan syöttöön ja löysi maalin edestä Stephensonin, joka tarjoili vielä viereen Wiljamille. Ottelu ei kuitenkaan ollut ohi, vaan Vegasin vaikeudet 6v5-tilanteissa jatkuivat, kun Flames tasoitti päätösminuutilla ilman veskaria pelatessaan Sharangovichin ohjattua Hanifin laukauksen sisään ennen kuin Eichel tai Barbashev ehti palata laitakamppailusta suojaamaan keskustaa saatika blokkaamaan viivakutia.

Jatkoajalla Eichel hukkasi kiekon omalla sinisellä, mutta Pietrangelo kamppaili sen takaisin ja Eichel vapautti Stonen karkuun. Tämä viimeisteli tarkasti yläkulmaan illan neljännen tehopisteensä. 5-4 voitto venytti pisteputken yhdeksään peliin ja Golden Knightsista tuli ensimmäinen 20 voittoa saavuttanut joukkue tällä kaudella. 20-5-5 on väkevä suoritus 30 pelistä.



Parhaiten toiminut osa-alue oli hyökkäysalueen hyökkäyspeli. Golden Knights oli mielestäni vahva laitojen lähellä ja pystyi pysymään kiekossa melko hyvin varsinkin kahdessa ensimmäisessä erässä, vaikkei kerrytetty hyökkäysalueaika ihan aina johtanut lopulta maalipaikkoihin viimeisten syöttöjen oltua epätarkkoja, mutta aihioita oli. 2-1-2/2-3 rakenteessa viime peliä tarkemmin varmistavin hyökkääjä piti huolen siitä, ettei kovin pahoja vastaiskuja tullut, koska Cassidy oli maininnut Calgaryn olevan hyvä suunnanmuutosjoukkue. Pelissä näkyi myös tutusti Cassidyn aikakautensa alusta asti rohkaisema elementti eli syvyyshyökkääjien halu ja uskallus syöttää keskustaan mailaviidakon keskelle menetyksenkin uhalla tuolle samaiselle H3:lle. Jo avausminuutilla Eichel pyörähti päädyssä vapaaksi ja ruokki Stonea maalin edessä, mutta tämä laukoi rystyltä ohi. Parin minuutin päästä Cotter vuorostaan hyrräsi kulmassa ja tarkka syöttö meni Karlssonin lapaan, joka laukoi ykkösellä b-pisteiden välistä torsoon keskemmäs kaventaneen painottoman laiturin Greerin lavan vierestä. Cotter säväytti laitojen lähellä myös 10. minuutilla, kun hän kamppaili voitokkaasti ja väkevästi Haguen viivakudin jälkeisestä irtokiekosta. Sen seurauksena Karlsson pääsi jakamaan poikittaissyötön Whitecloudille, joka aktivoitui tutusti painottoman puolen pakkina, mutta laukaus oikeasta laidasta meni veskarin haltuun.

Toisessa erässä vyöryt Flamesin alueella tuntuivat vain lisääntyvän ja pidentyvän. Heti erän alussa ykkösketju rouhi pitkään siellä ja loi mm. korkealle 3v2-ylivoiman Stonen noustua sinne kiekko lavassaan. Hague jäi auki painottomalle puolelle laukoen kaukaa one-timerin päin Wolfia. Vaihdon lopuksi hän sai uuden mahdollisuuden vähän lähempää maalia painottoman puolen aktivoitumisella, mutta se kuti meni blokkiin. 25. minuutilla puolestaan Vegas sitten tasoitti päätypassilla keskustaan, mutta jo aiemmin samassa vaihdossa Barbashev haki maalin takaa annetulla syötöllä Eichelia mailaviidakosta maalin edestä tuloksetta. Parin minuutin päästä puolestaan oli kolmosketjun vuoro viettää aikaa Calgaryn päädyssä ja mm. Pachal aktivoitui nousi kertaalleen syvään oikeaa laitaa pitkin, mutta Karlsson ei saanut ohjattua poikittaissyöttöä verkkoon maalinedusruuhkasta.

Lukuun ottamatta Flamesin kolmatta maalia transitiopuolustaminen siis toimi ja keskialueella VGK teki paljon kääntöjä niin puolustajien kuin aktiivisesti takakarvanneiden hyökkääjien ansiosta. Esimerkiksi kakkoserän puolivälissä Stone mailapuolusti terävästi ja vastaiskusta Eichel petasi poikkarillaan maalipaikan Barbasheville, joka laukoi kuitenkin karkeasti ohi yläkulman. Silti hyvää on se, että uusitussa ykkösketjussa Ivankin on lämmennyt ja tehnyt seitsemän pistettä viimeisiin seitsemään otteluun. Stonelle menee puolestaan tuplaplussa siksi, että keskialueen puolustuspelaaminen oli timanttista hyökkäyssuunnan dominanssin lisäksi. Kapteeni vietti neljän pisteen iltaa. Eikä Eicheliakaan voi unohtaa, vaikka hänelle ei syöttöpistettä merkittykään toiseen maaliin, mutta henkilökohtainen pisteputki jatkui alustuksella voittomaaliin. Lisäksi päätöskympillä hän tuhlasi alivoimalla läpiajon Karlssonin riiston jälkeen. Ykkösketju näytti silti esimerkkiä mylläämisestä vieraiden alueella ja varsinkin sarjan parhaan kolmospakkiparin kanssa yhteistyö toimi. Pidin myös Cotterin väkkäryydestä ja tilannekovuudesta sen verran paljon, että hänellekin oli annettava plussa. Palatakseni suunnanmuutoksiin, 35. minuutilla vuorostaan Howdenin takakarvaus johti kääntöön keskialueella. Stephensonin syötöstä Marchessault livahti nopeasti takaisin hyökkäysalueelle laukoen pakin jaloista syliin. Muista vastaiskupaikoista on mainittava päätöserän alun nelosketjun tekopaikka, joka lähti syvempää omalta alueelta. Carrier punnersi vasemmalta sisään ja petasi takatolpalle paikan Kolesarille, jonka viimeistely ei onnistunut.

Vaikka Flameskin laukoi noin 15 kertaa avauserässä, iso osa vedoista oli lähinnä heittoja maalille huonoista sektoreista. Yksi sellainen toki livahti sisään, mutta kokonaisuudessa vieraiden maaliodottama oli alle yhden ja sillä oli oikeastaan vain kaksi vähän laadukkaampaa maalipaikkaa suunnanmuutoksista. Pitkiä hyökkäyksiä vastaan Vegasin noppavitonen kesti ongelmitta ja tiivis viisikko katkoi mailoineen keskustaan haetut syötöt järjestäen. Viidennellä minuutilla Stone haki pehmeää selustasyöttöä Stephensonille, mutta peli kääntyi omiin hyökkäyssinisellä. Thompson kuitenkin pysäytti Lindholmin räväkän laukauksen jätöstä. Erän puolivälissä Backlund livahti alivoimalla Barbashevin ja Huttonin välistä läpiajoon, mutta LT:n upea patjavenytys rystyuittoon paikkasi kevyttä avausmaalia. Toisessa erässä vedot olivat 15-4. Kun Vegas vietti niin paljon aikaa Flamesin alueella ja suunnanmuutospuolustaminen oli rautaista ensimmäisten 18 minuutin ajan, Thompsonia ei testattu. Ja kun Sharangovich sitten testasi kylmää kassaria, veto meni liian helposti selän taakse. Loganille on täten annettava miinus kahdesta torjuttavissa olleesta maalista, vaikka päätöserässä hän torjuikin alakulmasta patjallaan Backlundin alivoimauhan toistamiseen kymmenen sekuntia ennen 3-3 tasoitusta ja päätösvitosella kilvellään Andersonin nousun jälkeisen rannelaukauksen slotista kohti etuyläkulmaa ykkösketjun oman alueen lähdön epäonnistuttua.

CHL:ssä Lindbomin edustama Färjestad pupelsi itsensä pihalle välieristä päätöserän sulamisellaan Skellefteåta vastaan. Lagace pelasi maalissa molemmat puolivälieräpelit jostain syystä ja Lindbom katseli niitä penkiltä. Kun Lukko eteni välieriin, olisihan tuossa ollut jonkinlainen mahdollisuus nähdä Carl vielä Suomessa, kun mahdolliseen Lukko-Färjestad finaaliin kotietu olisi mennyt raumalaisjoukkueelle, pirskatti. Toisena lupausnostona Kärki nimettiin Suomen U20-leiriryhmään vähemmän yllättäen. Ryhmästä putoaa vielä yksi pakki ja hyökkääjä reenipelien jälkeen, mutten usko Kärjen olevan tulilinjalla. Uronen jäi kisoista rannalle, mutta tuskin hän terveenäkään olisi mukaan mahtunut.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
En nähnyt oikein selviä perusteluja Marchessaultin, Haguen ja Whitecloudin plussiin, vai onko lukemisen ymmärtämisessäni ongelmia? Kiitos.
Marchessault tehoili (0+3) ja kolmosparin kemiat osuivat yksiin ykkösketjun kanssa, kun tuo viisikko loi ne kaikkein parhaat pitkät hyökkäykset vastustajan päädyssä. Maaliodottamasuhde oli 80-prosenttisesti Vegasille kallellaan, kun Hague-Whitecloud oli 5v5-pelissä jäällä vajaan 18 minuutin ajan. Eikä alaspäin näkyviä ongelmia ollut.

25/72 Reign vs. Silver Knights 2-3 ja.

Cormier palasi kehiin Chaykan pariksi ja Hickey siirtyi katsomoon. Muutoin kokoonpano oli sama kuin Barracuda-voitossa. Quinney lienee mukana sitten ehkä jo seuraavassa matsissa.

Plussat ja miinukset
++
+ Saville, Cormier, Brabenec, Denisenko, Rondbjerg, Brisson
+/- Ahac, Bischoff, Sedoff, Chayka, Mayo, Demek, Morelli, Rempal, D'Amato, Froese, Cracknell, Primeau
- Benson
--

- Avausmaalissa HSK:lla oli vaihto osin kesken, joten Reign pääsi nopeasti palaamaan hyökkäysalueelle vasemmasta laidasta. Benson olisi toki voinut puolustaa siniviivaa jämäkämmin. Hudon haki keskustasta Chromiakia, jonka jalasta kiekko kimposi sopivasti viereen Tynanille ja tämä kiskaisi niin nopean kudin alakulmaan, ettei Saville ehtinyt kissaa sanoa. Tasoitus syntyi ylivoimalla, kun tulikuuma Cracknell osui taas. Kaksi perättäistä keskilinjan puhkonutta syöttöä oli liikaa Rittichille, kun ensin Denisenko syötti ristiin Brissonille ja tämä yhdellä kosketuksella takaisin toiseen suuntaan vasemmalle takatolpalle Cracknellille, jonka piti vain ohjata kiekko pussiin elegantisti. Upea AV-nelikon puhkominen
- Toisen erän avauskympillä nähtiin varsinaisen peliajan viimeiset osumat. Ensin ykkösketju osui vähän samaan tapaan kuin Vegas päivää aiemmin. Hyökkäyspään hävityn aloituksen jälkeen Rondbjerg karvasi nopeasti kiekon takaisin maalin takana. Brabenec ruokki keskustassa ollutta Denisenkoa, jonka viimeistely jäi patjaan, mutta irtopalan Brabenec pussitti alakulmaan Björnfotin luistimen kautta onnekkaasti. Osuma muistutti pitkälti Karlssonin 4-3 johtomaalia Flamesin verkkoon. Reignin tasoitus tuli suorahyökkäyksestä, kun nelosketjun 1-2-2 korkea karvaus puhkottiin yhdellä pystysyötöllä takasiniselle. Pakit jäivät 3v2-tilanteeseen ja Fagemon poikittaissyötöstä Ward laukoi uskomattoman tarkasti oikeasta laidasta kiekon aivan etuyläkulmaan. Huima viimeistely sinne, missä isovanhempi säilyttää suklaahilloa. Nelosketjusta Benson ja Cracknell ottivat illan toiset miinuksensa. HSK pelasi muutoin jopa tavallista passiivisempaa 1-2-2 trapia eikä yrittänyt riistoja korkealla, vaan pakotti Reignin menemään hyökkäysalueelle päätydumppausten kautta, kun keskialue oli tukossa, joten valinta karvata yhtäkkiä hanakammin useammalla pelaajalla hyökkäyssinisen tuntumassa vähän oudoksutti tuolta vitjalta. Pelikurin puutetta
- Brabenec totesi voittomaalista sen, että he käyttivät pari kertaa Charlottetownissa samanlaista kuviota Cormierin kanssa, joten hän tiesi, mitä odottaa
- Viisikkopuolustaminen oli voiton avain. Lisäksi viime kohtaamisessa erikoistilanteissa Ontario oli parempi, mutta nyt oli toisin. HSK tosiaan pelasi paljon puhdasta trapia ja kun pakit olivat ensimmäisinä päätykiekoissa päästen kääntämään peliä paineen alta melko luotettavasti, Ontarion painejaksot jäivät vähiin. Sillä oli vain 12 laukausta 37 minuuttiin ja avauserässäkin vain viisi. Päätöserässäkin vedot olivat vain 6-5. Pelisuunnitelma siis toimi ja vaade maalipaikan luontiin oli korkeahko. PAPP:ssa oli sopivasti aggressiivisuutta, kun tilaisuus riistoon oli ja mailat pidettiin jäässä, jolloin syöttöyritykset keskustaan jäivät pikkuritarien lapoihin eikä Ontario päässyt ytimeen. Savillelta ei vaadittu kuin muutama laadukas venyminen kiekon tielle. 25. minuutilla Froese meni kulmaan tukemaan katkon tekemisessä ja siinä onnistuttuaan hän antoi sokkosyötön keskustaan suoraan Fagemolle. Ward laukoi paluukiekon vasemmasta laidasta kohti maalia, mutta Saville otti makean tuplatorjunnan osoittaen atleettisuuttaan. Kakkoserän lopussa Saville puolestaan meni pysäyttämään päätykiekkoa, mutta se kimposikin maalin eteen. Hän ehti kuitenkin palata juuri ajoissa maalilleen, venyttää spagaattiin ja torjua siten Tynanin kudin kohti tyhjää maalia. Perustorjunnoissa vakuutti jälleen irtokiekkokontrolli eivätkä kiekot putoilleet räpylästä eteen
- Cormier teki erinomaisen paluun kokoonpanoon ja voittomaalin alustuksen lisäksi hän vapautti jo avauserän lopussa pitkällä avauksellaan oman maalin takaa laiturit 2v1-hyökkäykseen, mutta Rempalin poikittaissyötöstä Denisenko laukoi päin Björnfotia. Pelin puolivälissä Cormier puolestaan purjehti jalalla keskialueen läpi röyhkeästi kahden pelaajan välistä ja vei hyökkäyksen itse pohjaan saakka, mutta kuti laidasta jäi köykäiseksi. Noita nousuja kaipailin häneltä jo alkukaudesta. Cormierin lisäksi plussaa saavat Saville, ykkösketju ja Brisson, joka YV-alustuksen lisäksi oli kiekolliselta suoritusvarmuudeltaan laadukas keskialueen ylityksissä. Lisäksi hän sähisi kohtalaisesti päätöserässä laidoissa, kun päätöserässä HSK:n jatkokarvaaminen alkoi toimia vallan mainiosti, mutta stopit Reignin maalin takana eivät jalostuneet tekopaikoiksi. Demekin ketjun karvaaminen teki vaikutuksen muutamissa vaihdoissa
- Muista maalipaikoista jäi mieleen kakkoserässä Denisenkon jäätyminen 2v1-hyökkäyksessä, kun hän odotti turhaan Bensonin vapautumista. Toisaalta hän myös loi itse tuon tilanteen keskialueen katkollaan. 38. minuutilla puolestaan Ahac astui vastaan punaviivalle ja käänsi pelin suunnan. 4v2-vastaiskun lopuksi Morelli laukoi keskikaistalta ranteella tolppaan.



Kuuntelin eilen The Hockey PDOcastin jakson, jossa käytiin läpi erinomaisesti Eichelin pelaamista. Neljä pointtia vajaan tunnin keskustelusta jäi erityisesti mieleen:

1) Eichel pystyy uniikisti yhdistämään ja tasapainottamaan sen, että hän tekee mielellään peliä hyökkäysalueella ulkokehältä/päädystä, mutta ehtii silti syvältä hyökkäysalueelta palaamaan ajoissa alas katkomaan vastahyökkäyksiä. Juontajat puhuivat, että verrattuna Buffalo-aikoihin hän on kehittynyt noiden asioiden yhdistämisessä ja samoin työmoraali olisi parempi. He olivat vaikuttuneita Eichelin nykytasosta, koska tuollaista komboa on todella haastava toteuttaa korkealla tasolla. Tietysti eliittitason luisteluun luottaminen mahdollistaa sen, että hän pystyy roikkumaan hyökkäysalueella viimeiseen asti ja ehtimään silti alas auttamaan, jos peli kääntyykin omiin päin vrt. Barkovin puolustavampaan ennakointiin. Toki ketjutovereillakin on merkitystä ja oma lisäykseni teemaan on se, että kun monesti esim. Barbashev kelluu H3:na b-pisteiden välissä, hänkin kyllä niitä vastaiskuja pystyy ajoissa pysäyttämään tai ainakin hidastamaan, jolloin Eichelilla on enemmän aikaa ehtiä takakarvaamaan ja katkomaan vastustajan hyökkäyksen päättäviä poikittaissyöttöjä. Ehkä hieman liikaa siis juontajat ylistivät Eichelin kykyä yhdistää nuo kaksi asiaa, mutten toki väitä, etteikö heidän mainitsema uniikki kombo silti monesti toteutuisi ja Eichel luistelisi raivoisasti omiin päin. Antaisin kuitenkin vähän enemmän krediittiä siitä vielä Barbasheville ja Stonelle/Marchessaultille, joiden puolustusvalmius mahdollistaa Eichelille pelata siten kuin tämä pelaa. Yhteistyöstä ketjukaverien kanssa mainittiin sekin, että kun Marchy/Stone mielellään viihtyy vastustajan viisikon sisässä/hyökkää sinne vauhdilla ja Eichel puolestaan rakentaa peliä ulkopuolelta syöttökavalkaadillaan, tulosta syntyy. Ja omana lisäyksenä mainitsisin taas sen, että Barbashevkin on todella usein keskustassa se pelaaja, joka pyrkii löytämään sen tyhjän tilan slotista, johon Eichel voi päädystä lähettää millintarkan syötön A-luokan maalipaikkaan. Eichel on siis ketjuissaan harvoin se pelaaja, joka hyökkäysalueella vastaa tasapainon säilyttämisestä puolustussuuntaan (toisin kuin ehkä perinteisesti sentterin ajatellaan pelaavan), vaan se on toisen laiturin tehtävä
2) Golden Knightsin puolustajien kyky kääntää keskialueella vastustajan epäpuhtaat purut ja siirtokiekot nopeiksi sisäänvientimahdollisuuksiksi takaisin hyökkäysalueelle sai kehuja myös. Eichel pääsee niistä monesti keskialueen koukkauksen jälkeen hyökkäämään vauhdilla haavoittuvia puolustajia vastaan, joiden etäisyyden kontrollointi ja sijoittuminen ovat hetkellisesti puutteellisia ja seurauksena on pienen tilan 2v1-tilanteita tai jopa läpiajoja. Summa summarum, Eichelin luoma uhka nopeista käännöistä sai kehuja ja kieltämättä onhan hän sellaisissa ollut pätevä
3) Transitioissa Eichel erottuu kärsivällisyydellään ja kiekonkäsittelysäteellään. Hän pystyy jakamaan syöttöjä etäältä kehosta tai jalkojen vierestä ja odotuttaa ratkaisuaan viimeiseen asti. Tuo oli minusta hyvin sanoitettu ja yhdyn näkemykseen 100-prosenttisesti. Rystypuolta hän käyttää lähinnä kämmenen petaamiseen, kun hän lähestyy veskaria vasemmasta laidasta sen sijaan, että hän ajaisi itse maalille hakien rystyviimeistelyä. Tuohon en ole itse niin kiinnittänyt huomiota, mutta pitääpä jatkossa seurata tarkemmin. Suunnanmuutoksissa Eichel osaa myös käyttää koko hyökkäysaluetta hyväkseen ja lukea taustoja. Tältä kaudelta minulle tulee mieleen mm. se, että hän on poiminut monesti pitkällä poikittaissyötöllä Barbashevin painottomalta puolelta vastaiskujen päätteeksi ja tuollaisten pitkien leveyssuuntaisten syöttöjen puolustamisen juontajat sanoivat olevan kaikkein vaikeinta
4) Lopuksi käsiteltiin Eichelin laukausta. Juontajat antoivat pientä kritiikkiä siitä, että vetoetäisyyden hahmotus olisi puutteellista ja Eichel ajautuu välillä liian lähelle kassaria, jolloin tämä saa edessä olevilla käsillään peitettyä kulmia riittävästi. Eichelin itse luomiin läpiajoihin liittyen he totesivat sen, että niistä on jossain määrin haastavinta tehdä maaleja, koska veskari ehtii valmistautumaan ja sijoittumaan optimaalisesti, sillä laukaus tulee suoraan kuljetuksesta. Maalimäärien lisäämiseksi Eichelin pitäisi kiekottomana sijoittua paremmin pelattavaksi keskilinjan puhkoville syötöille, koska luonnollisesti sellaisista syötöistä tulevien laukausten torjuminen on vaikeampaa. Mutta kun Eichel on usein itse tekopaikkojen arkkitehtina, häneltä ei ehkä voi vaatia tuollaista toimintaa liikaa, vaikkakin omana lisäyksenä totean sen, että onhan Vegasin nähty hyökkäysalueella käyttävän kuviota, jossa puolustaja petaa pitkällä poikittaissyötöllä siniviivan kulmasta one-timerin painottoman puolen laitaan/aloitusympyrään ja mm. Theodore on Eichelia ruokkinut tuollaisilla passeilla joitain kertoja
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
31/82 Vegas vs. Buffalo

Thompson jatkoi maalissa. Hill ja Martinez olivat jo mukana reeneissä, mutta eivät pelikuntoisia. Kenttäpelaajisto oli ennallaan, kun Korczak on sivussa jonkun aikaa. McNabb tosin siirtyi ykköspariin Pietrangelon vierelle ja Hutton Pachalin kaveriksi.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Cotter
+/- Hutton, Hague, Whitecloud, Pachal, Karlsson, Marchessault, Barbashev, Stone, Howden, Roy, Carrier
- Thompson, McNabb, Pietrangelo, Amadio, Stephenson, Kolesar
--

Buffalo iski johtomaalin juuri, kun Vegas pääsi täysilukuiseksi 27. minuutilla. Keskialueen 3v2-käännöstä Cozens naulasi ranteella kiekon McNabbin jalkojen välistä takakulmaan. Sitä ennen Kolesar ei saanut dumpattua kiekkoa syvään punaviivalta, vaan jäi Cozensin jyräämäksi ja Roy luisteli vastustajasta ohi yritettyään nopeaa riistoa takaisin kotijoukkueelle. Tasoitus tuli kakkosylivoiman ansiosta, kun Stephenson syötti päädystä keskelle Barbasheville, joka laukoi kohti maalia. Roy käänsi kakkoskiekon patjaan maalin edestä ja kolmoskiekon Clifton purki suoraan Barbashevin lapaan, joka ei toistamiseen erehtynyt läheltä. Päätöserän alussa Eichel venytti pisteputkensa yhdeksään otteluun sivuten seurahistorian runkosarjaennätystä viidentenä pelaajana. Ensin hän katkaisi keskialueella Powerin osoitteettoman avauksen. Vastaiskusta Cotter kisutti Poweria jalkojensa välistä ja pääsi kääntämään kiekon rystyltä luukulle, jonne Eichel liikkui viimeistelemään Jokiharjun pimeältä puolelta. Toisen erän lopussa Eichel suorastaan tuhosi Powerin taklattuaan tämän voimalla hyökkäysalueen kulmassa laitaan, joten Owenilla oli vaikea iltapuhde.




Buffalo kuitenkin kipusi 2-2:een melko pian. Stephensonin maalin takana tapahtuneen menetyksen jälkeen Hague kyllä katkaisi nopean päätypassin kohti keskustaa, mutta ohjasi kiekon suoraan Cozensille, joka syötti poikittain pieneen kulmaan ja Mittelstadtin tarkka lämäri upposi etuyläkulmaan. Veskarin maali tuo silti myös oli. Ennen päätöskympin alkua Amadio puolestaan pelasi löysästi sinisen kulmassa epäonnistuen jatkamaan kiekon ulos omista. Paineen jäätyä Vegasin alueelle Samuelsson laukoi viivasta ja maalin eteen eristetystä 2v2-tilanteesta Tuch tuuppasi kiekon viereen vapautuneelle Bensonille, joka nosti sen läheltä ylös ykköspakkiparin katsellessa vierestä. Läpi illan jatkunut kiekollinen suoritusvarmuttomuus puraisi Vegasia lopullisesti vain hetkeä myöhemmin, kun Barbashevin surkea ristipisto kääntyi 2v1-vastahyökkäykseksi omaan päätyyn. Benson vapautti Tuchin nokikkain LT:n kanssa. Viimeistely läheltä ylös oli tyly. Loppuluvut iski tyhjiin Mittelstadt, kun viidettä kertaa putkeen 6v5-tilanteessa Vegas ei saanut aikaan laukaustakaan ennen kuin omissa soi. Tappio päätti yhdeksän ottelun pisteputken, jonka aikana saldo oli 6-0-3. Cassidy antoi rapaa siitä, että joukkue menetti kolmannen kerran putkeen päätöserän johtoaseman kotonaan.

Eichel hankki pari ylivoimaa ja maalinsa lisäksi oli esillä ylivoimilla, joten hän saa siksi plussan. Kahdeksannella minuutilla hän mm. petasi oikeasta siivestä tekopaikan takatolpalle Stonelle, mutta Levi sai patjansa väliin. Kakkoserän lopussa puolestaan Levi koppasi komeasti Eichelin rannelaukauksen etukulmasta. Eichel myös väläytti pari kertaa transitiouhkaansa, mutta eräästä keskialueen käännöstä seurannut nopea paluu hyökkäysalueelle ja vasemmasta laidasta annettu rystysyöttö maalin eteen ei aivan tavoittanut omia.

Toinen plussa menee Cotterille, joka alusti Eichelin osuman ja oli osa kaikkein näkyvintä Vegas-ketjua tasaviisikoin. Karlssonin ketjulla oli paikkoja, mutta lopputuote jäi puuttumaan. 11. minuutilla Cotter laukoi keskikaistalta ohi maalin. Vartin kohdalla hän karvasi kiekon päädyssä katkottuaan Dahlinin pienen tilan siirron viereen. Karlsson pääsi laukomaan maalin edestä vapaasti, mutta rannelaukaus meni niukasti vasemman tolpan ohi. Pari minuuttia myöhemmin Hague nousi siniviivasta syvyyteen pelaten seinän keskustassa olleen Cotterin kanssa. Hague laukoi vasemmasta laidasta päin Leviä ja maalin kierrettyään ehti paluukiekkoon, mutta kääntölaukauskaan ei veskaria ohittanut. Kakkoserässä Pietrangelo puolestaan nousi oikeasta laidasta vastaliikkeellä kohti syvyyttä ja alusti Cotterille paikan slottiin, mutta tämä vähän aikaili ja laukaus jäi vaisuksi. Minuutti myöhemmin Karlsson petasi päädystä paikan Amadiolle maalin eteen, mutta mailaviidakosta ei vetoa syntynyt. Jatkotilanteessa Whitecloud laukoi viivasta maalille ja koko hyökkäyskolmikko oli sutimassa reboundia tuloksetta sisään maalin edessä. Kolmospakkiparin aikana maaliodottamat olivat muuten taas isosti Vegasin eduksi (2.1-0.7). Lisäksi Karlsson tuhlasi yhden läpiajon, jonka alusti Barbashev painavalla taklauksellaan Cozensiin siniviivan tuntumassa. Mutta joo, Cotter on ollut viimeisen viikon ajan oikein pirteä ja pelaa ehkäpä kauden parasta jaksoaan. Tuo kolmosketju voitti maaliodottaman 1.5-0.3, mutta Amadio saa miinuksen vuodettuaan omalla alueella voittomaalia ennen.

Miinusta menee sitten useammalle yksilölle. McNabb-Pietrangelo kaksikko oli jäällä parin takaiskun aikana. En pitänyt heidän yhteistyöstään ja he ovat ehkä turhan raskasjalkaisia pelatakseen kimpassa. McNabb oli osasyyllinen avausmaaliin etäisyyskontrollin petettyä ja kumpikin sitten voittomaaliin Amadion ohella. Kolesar kuittaa miinuksen keskialueen menetyksestään ennen avausmaalia, vaikka muutoin nelosketju oli ihan jämpti. Samoin Stephensonista ei hirveästi ollut sanottavaa suuntaan tai toiseen, mutta aikailu oman maalin takana ennen 2-2 tasoitusta oli kohtalokasta. Lisäksi hän laukoi kakkoserän alussa 2v1-hyökkäyksessä Marchessaultin poikittaissyötöstä karusti ohi takakulman ja myöhemmin keskialueen 3v2-kääntökin hiipui siihen, kun Stephenson aikaili liikaa leikattuaan keskustaan eikä Joonatan päässyt enää ampumaan hyvästä asennosta vasemmasta laidasta.

Maalissa Thompson torjui vajaat pari maalia alle odottaman, joten päädyin antamaan miinuksen. Kaksi ensimmäistä takaiskua olivat torjuttavissa. Toki vastapainona oli mm. Peterkan pitäminen rintataskussa. Pelin alussa Logan otti hyvän patjatorjunnan, kun Robinson haastoi Pachalia vastaiskussa ja laukoi tämän jaloista rystyltä terävästi. Vegasin suunnanmuutospuolustaminen oli pääosin hyvää kuten Flamesia vastaan, mutta kun Buffalolle annettiin tarpeeksi vastaiskusaumoja löperöiden menetysten myötä, oli selvää, että jossain vaiheessa ne kostautuisivat. 29. minuutilla Barbashev antoi harhasyötön hyökkäyssinisellä ja Cozens pääsi puoliksi karkuun pystysyötöstä, mutta Thompson potki vastaan torjuen laukauksen alakulmasta ponttoonillaan. 33. minuutilla puolestaan Whitecloud epäonnistui pitämään siniviivan kiinni hyökkäysalueella ja 2v1-vastaiskusta Tuch alusti paikan viereen Thompsonille, mutta toinen Thompson torjui. Rebound tuli Tuchin lapaan maalin kulmalle ja tällä oli tyhjä maali edessään, mutta Whitecloud ehti häiritsemään sen verran ja työntämään mailaansa kiekon tielle, että se hämäsi Tuchia ja tämä nosti pyörineen kiekon päätyverkkoon. Samalta tontiltahan Tuch missasi avopaikan SC-finaalien kakkospelin lopussa, kun Holtby venytti mailansa kiekon tielle. Hidastuksen perusteella Whitecloudin mailaan kiekko ei osunut, mutta yhtä kaikki tuo kohta T-Mobile Areenan jäästä on selvästi kirottu Tuchille. Avauserässäkin Tuchilla oli yksi hyvä maalipaikka maalin kulmalta toisessa päässä ja lopputulos oli silloin sama LT:n torjunnan kautta.

Muista Buffalon paikoista voisi mainita kolme tonttia peliminuuttien 19 ja 27 välillä. Avauserän lopussa Cozens ehti dumppaukseen ennen McNabbia ja käänsi syötön luukulle Peterkalle, joka laukoi läheltä logoon. Kakkoserän alussa Jokiharju puolestaan avasi tarkasti takasiniselle ohi Vegasin 1-2-2:n ensimmäisten tasojen. 3v2-hyökkäyksestä Krebs syötti poikittain ja Peterka laukoi laadukkaan joustorannarin vasemmasta laidasta kilpeen. Hetken päästä vielä Peterka pääsi ylivoimalla laukomaan suoraluistelusta keskikaistalta, mutta LT:n kilpikäsi oli silloinkin kärppänä.

Toissapäivänä ilmestyi talviklassikkoon tähtäävästä dokumenttisarjasta ensimmäinen jakso. Katsoin sen, mutta mitään mullistavaa ei kulissien takaa paljastunut. Lähinnä se jäi mieleen, että Dallas-pelissäkin Cassidy manasi vaihtopenkillä kiekollista löperyyttä ja antoi mm. Marchessaultille rehellistä palautetta tämän menetyksestä, joka johti Dallasin ainoaan maaliin 1-6 vierasvoitossa. Joonatan nosti rehdisti kätensä pystyyn epäonnistuneesta siniviivan murtamisyrityksestä ja kuten joku Twitterissä tämän Buffalo-pelinkin jälkeen totesi, joukkue on ainakin todella rehellinen itselleen ja he tietävät kyllä ne osa-alueet, jotka kulloinkin vaativat parantamista seuraavaan peliin.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Juu, Dallas-matsin jälkeen on viikon kotiputki neljää köykäisempää vastustajaa vastaan, joten pisteputki voi venyä kaksinumeroiseksi saakka. Flames on historiassaan kerran hakenut vierasvoiton Vegasista ja SJS-BUF-OTT -kolmikko on heikompaa ainesta.
Jaa-a, kun tämän aikoinaan luin, tuli heti sellainen olo, että ei pitäisi vähätellä ainakaan Buffaloa ja Ottawaa. Minä pelkään niitä joukkueita ihan tosissaan. Ja niinhän siinä kävi, että Buffaloa vastaan vetkuiltiin sillä tavalla, että turpiin saatiin ja oikein kunnolla lopussa. Ottawaakin pelkään samalla tavalla...joten jätetään nämä vähättelyt pois, jokainen joukkue tässä sarjassa on vaikea vastustaja, eikä "heikompaa ainesta".

Toissapäivänä ilmestyi talviklassikkoon tähtäävästä dokumenttisarjasta ensimmäinen jakso. Katsoin sen, mutta mitään mullistavaa ei kulissien takaa paljastunut.
Unohdin katsoa tai nauhoittaa tuon TNT:ltä. Mahtaako se löytyä mistään Internetin laillisista saiteista? Ainakaan yrittämäni NHL.com:in linkki ei täällä toiminut.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Unohdin katsoa tai nauhoittaa tuon TNT:ltä. Mahtaako se löytyä mistään Internetin laillisista saiteista? Ainakaan yrittämäni NHL.com:in linkki ei täällä toiminut.
NHL:n Youtubessa näkyy avausjakso Suomessa Viaplayn lisäksi, mutta se voi olla blokattu rapakon siellä puolen. Enkä usko, että joukkue ainakaan vähättelee Aadawaa ensi yönä, kun treeneissä oli panostettu viime aikojen ongelmakohdan eli kiekollisen löperyyden korjaamiseen.

26/72 Gulls vs. Silver Knights 1-3

Quinney palasi kehiin vierasreissun päätöspeliin työntäen Demekin takaisin nelossentteriksi ja D'Amaton katsomoon. Hickey korvasi Sedoffin.

Rondbjerg - Brabenec - Denisenko
Morelli - Quinney - Brisson
Benson - Froese - Rempal
Primeau - Demek - Cracknell

Bischoff - Cormier
Ahac - Mayo
Chayka - Hickey

Saville
Papirny

Plussat ja miinukset
++
+ Saville, Morelli, Brisson, Rondbjerg
+/- Bischoff, Cormier, Ahac, Mayo, Chayka, Hickey, Primeau, Demek, Cracknell, Benson, Froese, Rempal, Quinney, Denisenko, Brabenec
-
--

- Kolmas perättäinen voitto tuli maalein 1-3. Avausmaalissa pelin puolivälissä tasavajaalla oli onneakin, kun Hellesonin kääntö paineen alla laidasta oman maalin taakse kimposikin päädystä maalin eteen eikä myöskään Suchanek siihen osunut, joten Morelli pääsi väliin ja kääntölaukauskin taisi vielä muuttaa suuntaa painuen maalin kattoon. Päätöserän ehti kulua 25 sekuntia, kun San Diegon halli pääsi viskomaan pehmoleluja jäälle. Ykköspari ei päässyt paineen alta pois, vaan juuttui kulmaan. Denisenko tuli apuun ja tilanne rauhoittui hetkeksi, kunnes Caulfield taklasi hänet irti kiekosta, ruokki heti maalilla ollut Gaucheria ja tämän yhden kosketuksen siirrosta viereen Tracey pääsi nautiskelemaan tyhjiin. Ykkösylivoima kuitenkin iski voittomaalin 48. minuutilla, kun Rondbjergin syöttöyritys oikeasta laidasta takatolpalle Cracknellille kimposi epäonnen soturi Hellesonin mailasta omiin. Brisson alusti koko maalin huikealla sisäänviennillään kolmen pelaajan keskeltä. Hän näytti jo hukkaavan kiekon, mutta sai pidettyä sen lopulta vauhdissa mukana. Loppuluvut 1-3 niittasi tyhjiin Morelli ajassa 59:54
- Saville oli maalissa taas loistava ja kirjasi kolmannen voiton kolmesta startista. Pelin alussa hän nollasi Perreaultin kudin 2v1-hyökkäyksessä oikealta puolelta. Toisen erän avauskympillä Isaiah loisti alivoimalla. Ensin hän torjui Lopinan one-timerin slotista patjallaan. Sen perään Perreault laukoi oikeasta siivestä ohi Ahacin peiton. Nesterenko yritti nostaa rystyltä reboundin pussiin Bischoffin vierestä, mutta Saville otti komean tuplatorjunnan työnnettyään patjansa eteen. Samainen Nesterenko tuhlasi myös hetken päästä puolittainen läpiajon laukoen ranteella syliin suoraluistelusta
- HSK nojasi aika paljon vastaiskukiekkoon ja jatkokarvaamiseen kuten Ontariossa. Kiekottelemalla tai kuljettamalla hyökkäysalueelle meno oli edelleen yksittäisten väläysten varassa, mutta hyvää oli se, että muilla tavoin edes paikkoja syntyi. Avauserässä nähtiin varsinkin joitain kivoja mylläyksiä Gullsin päädyssä, kun vedot olivat 6-15 vieraslaumalle. Niin Brabenecin, Quinneyn kuin Demekin ketjuilla oli kullakin pari pidempää päätyruljanssia, mutta ei niistä laatupaikkoja saatu luoduksi ja siniviivakudeista puuttui laadukas maski. Transitiohyökkäyksissä näkyvin oli avauserässä Rondbjerg, joka päätti vastaiskut suoraviivaisesti laukauksiin, mutta tarkkuus uupui. Kakkoserässä hän puolestaan pelasi ylivoimalla nopean seinäpelin sisäänviennin yhteydessä Cracknellin kanssa saaden laidasta lätyn takaisin keskikaistalle maalin eteen, mutta Suchanek torjui läheltä tulleen ohjauksen upeasti. Jonaksen plussa on kuitenkin ansaittu maalin ja energisyyden ansiosta. Quinney puolestaan tuhlasi yhden läpiajon laukoen Suchanekin kilpeen ja kakkoserän lopussa Cormier karkasi oikeasta laidasta maalille Bensonin ristipistosta kykenemättä ohittamaan tsekkiveskaria. Tämä oli kyllä mukava nähdä vastustajan maalissa, koska viime talvenahan hän oli ykköshevoseni U20-fantasyvoitossa tällä keskustelupalstalla. AHL-ura on alkanut erinomaisesti lähes 93%:n torjuntatarkkuudella (4-1-1) eikä se yllätä asiantuntijapiireissä
- Suunnanmuutospuolustaminen toimi, kun takapaineet olivat hyökkääjiltä kunnossa ja pakeilla etäisyyskontrolli kiekkoa kuljettaviin vastustajiin niin ikään. San Diegon hyökkääjät ohjattiin pistelinjojen ulkopuolelle eivätkä he kyenneet päättämään vastaiskuja mairittelevasti tiivistä viisikkoa vastaan. Omalla alueella kamppailu- ja apupelaaminen oli hyvää pl. tasoitusmaali. Gullsin kulmarallit olivat yhden käden sormilla laskettavissa avauskympin jälkeen. Esitys oli kaikkiaan aika kypsä
- Lopuksi on annettava kehut Gullsin ottelulähetykselle. En tiedä, oliko AHL-peleihin hankittu tuliterät kamerat, mutta kuva oli todella korkealaatuista ja ennen kaikkea terävää, jolloin sitä oli miellyttävä katsoa. Ja kun mökissä oli vielä yli 11 000 katsojaa luomassa tunnelmaa lauantai-iltana, en siten edes kelannut viimeisiä 25 minuuttia kaksinkertaisella nopeudella kuten yleensä, koska viihdyin paremmin kuin kertaakaan aiemmin tällä kaudella AHL:n parissa
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
NHL:n Youtubessa näkyy avausjakso Suomessa Viaplayn lisäksi, mutta se voi olla blokattu rapakon siellä puolen. Enkä usko, että joukkue ainakaan vähättelee Aadawaa ensi yönä, kun treeneissä oli panostettu viime aikojen ongelmakohdan eli kiekollisen löperyyden korjaamiseen.
Ei näytä löytyvän Road to the Winter Classic osa 1 mistään. No, ainakin pitäisi loput osat olla nauhoituksessa.

Toivotaan tosiaan, että löperyydet olisi saatu korjattua, mutta voihan se toinen joukkue aina voittaa vain pelaamalla paremmin kuin Vegas. Peukut pystyyn...
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
32/82 Vegas vs. Ottawa

Hill oli kuntoutunut aloittavaksi veskariksi, joten Patera palautettiin alas. Myös Martinez teki paluun ja Pachal siirtyi sivuun. Hutton oli välipelin jälkeen taas Pietrangelon pari ja McNabb pelasi Alecin kanssa.

Arvosanataulukko
++
+ Hutton, Stone, Barbashev, Eichel, Roy
+/- Hill, Thompson, Pietrangelo, Martinez, McNabb, Whitecloud, Hague, Carrier, Kolesar, Amadio, Cotter, Karlsson, Howden, Stephenson, Marchessault
-
--

Eichel vei Vegasin 1-0 johtoon laukauksellaan etukulmaan 2v1-vastahyökkäyksestä ohi Korpisalon. Ottawa 2-3 hyökkäysaluemallillaan eristi maalin eteen 2v2-tilanteen ja heitti siniviivan 3v3-tilanteesta kiekon sinne, mutta Hutton voitti oman kaksinkamppailunsa ja Barbashev kammettuaan Zubin sivuun tutusti vain ojensi kiekon eteenpäin Eichelille kuljetettavaksi. Maali tarkoitti sitä, että Jackista tuli ensimmäinen ritari, joka on päässyt pisteille kymmenessä runkosarjapelissä (6+9=15) putkeen. Playoffeissahan Marchessault ylsi jo tuohon saavutukseen.



Ottawa tasoitti pian ylivoimalla sarjan toiseksi parhaan alivoiman murruttua. Stone päästi lävitseen poikittaissyötön ja Norris naulasi oikeasta siivestä kiekon längistä sisään ennen kuin McNabb ehti peitolle. Hill jähmettyi seisovilleen torjuntatilanteessa eikä pystynyt enää jatkamaan ottelua. Toinenkin jäähy kostautui erän puolivälissä, kun Greig laukoi keskustasta yhdellä tatsilla kiekon etuyläkulmaan ohi maskissa olleen Thompsonin. Heti aloitustappion jälkeen paikat olivat vähän sekaisin ja Howden alempana hyökkääjänä ei slottipelaajaa sulkenut, vaan valui maalin eteen luottaen siihen, että Whitecloud olisi saanut katkaistuksi syötön laidasta keskustaan samalla, kun tämä tietysti peitti siipikutia. Vegas kuitenkin tasoitti transitiosta, kun McNabbin norsukiekko päätyi keskialueella Howdenin kautta Marchessaultille ja tämän kuti kaukaa Zubin jaloista livahti Korpisalon ohitse. Onnittelut Ottawaan neljän miljoonan hudista.

Toisessa erässä Golden Knights siirtyi ylivoimalla edelle, kun Huttonin puhkova avaus tavoitti Royn ja tämä veivasi läpiajosta kiekon verkkoon rystyltä. Seuraavalla alivoimalla puolestaan Stone paikkasi avauserän vuotoaan riistämällä kiekon Norrisin jaloista ja lätyttäen sitten 2v1-vastaiskusta Stephensonin nokikkain Korpisalon kanssa. Nosto kämmeneltä yläkulmaan oli kissamaisen pehmeä. Hassua, että S-kaksikko on värkännyt nyt yhteensä kolme AV-maalia, vaikkeivat he missään määrin ole olleet samanlainen vastaisku-uhka kuin Eichel ja Karlsson. Päätösminuutilla puolestaan Eichelin ketju takanaan Hague-Whitecloud viime pelien tapaan piti paineen pitkän aikaa vastustajan alueella. Ottawa purki hetkeksi, kun Stonen lämäri blokattiin, jolloin kaksi pelaajaa päätti lähteä vaihtoon, vaikka Stone palautti kiekon heti takaisin hyökkäysalueelle. Hetkellisen 4v3-ylivoiman turvin Karlssonille pedattiin vetopaikka keskustaan, mutta sekin blokattiin. Hague kuitenkin esti uuden purun puolustamalla eteenpäin ja pääsi laukomaankin katkonsa jälkeen. Kuti meni ohi, mutta Barbashev pamautti vasemmalta puolelta paluukiekon pönttöön, kun Ottawalla olivat kupongit sekaisin.





Päätöserässä tällä kertaa Vegas ei johtoaan sössinyt, vaan voitti yhdeksännen kerran putkeen Senatorsin. Edellisestä tappiosta on aikaa 2116 vuorokautta. Karlsson lisäsi johtoa YV-maalillaan Stonen slottivedon reboundista. Eichel sai kakkossyötön oikean siiven alustuksestaan. Kyllähän Jackin siirto sinne muutama viikko sitten on tehostanut pakkopeliä. Osuma oli Wiljamille kauden neljästoista, joten hän sivusi jo nyt 32. pelissään viime kauden maalimääräänsä! Lopussa Ottawa kaunisteli lukemia, kun Stephenson löysäili omalla alueella antaen harhasyötön suoraan keskustaan ja parin nopean passin myötä Tkachuk pääsi naulaamaan kiekon sisään takatolpalta Bathersonin petauksesta.

Ottawa oli valinnut kaaoskiekot Vegasin haavoittamiseksi eristäen jatkuvasti maalin eteen 2v2-tilanteita ja houkutellen Vegasin sentterin kauemmas korkealle luomaan 3v3-tasavoiman. Ritaripakkien maalineduspuolustaminen oli kuitenkin jämptiä läpi illan eikä Ottawa saanut aikaan vaarallisia ohjureita tai reboundsaumoja ylivoimien ulkopuolella, vaikka se voitti esim. avauserässä vetoyritykset 15-27. Ainoa uhkaavampi hetki oli neljännellä minuutilla, mutta Hutton blokkasi Smejkalin vedon Hillin torjunnan jälkeen, joten tuokin oli yksi hyvä suoritus Huttonilta, joka oli ehkäpä se kaikkein paras ritari tässä pelissä. Thompsonin vaativimmat torjunnat olivat varmaankin Girouxin ja Bathersonin nollaukset slotista. Ensimmäinen pääsi laukomaan irtokiekosta terävästi Norrisin maalineduspunnerruksen epäonnistuttua Howdenin menetyksen jälkeen ja jälkimmäinen puolestaan sai tonttinsa kakkoserässä ylivoimalla laukoen syliin. Päätöserässä Logan ravisteli polveaan erään tilanteen jälkeen ja jutteli mainoskatkolla huoltajien kanssa, mutta pystyi kuitenkin jatkamaan pelin loppuun, joten tuskin mistään vakavasta on kyse. Eiköhän kuitenkin Patera kutsuta heti takaisin ylös, kun joukkue lähtee vierasreissuun itään ja voi olla, että Savillekin pääsee reissuun.

Hutton oli tosiaan jämpti omissa ja alusti pari maalia, joten plussa tulee siitä hyvästä. Ykkösketjun jäsenet tehoilivat kaikki vähintään kahdesti, joten heidät on syytä palkita siitä. Barbashevkin on päässyt vauhtiin tahmean alkukauden jälkeen ja Cassidy sanoi, että tämä on ehkä alkanut menemään vielä hanakammin maalille viime aikoina, mikä on hänen tehtävänsäkin tuossa ketjussa. Maalin kulmaltahan hän tässäkin pelissä maalinteossa onnistui ja viime pelissä ylivoimalla maalin edestä. Eichel olisi puolestaan voinut tehdä toisenkin maalin, mutta hän tuhlasi avauserässä läpiajon Barbashevin ja Stonen alustuksesta ajautuen taas liian lähelle veskaria, jolloin kilpi oli tiellä. Toisen erän alussa puolestaan jäi mieleen vahva karvaus koko ketjulta, joka johti Pietrangelon vetopaikkaan oikeasta ympyrästä Korpisalon syliin. Stone sanoi, että he pelasivat viimeiset kaksi erää omaa peliään eli löivät kiekkoa syvään ja pystyivät pysymään siinä kiinni melko hyvin hyökkäysalueella. Viimeisen plussan saa YV-maalin taituroinut Roy.

Pientä ketjurulettiakin kakkoserässä nähtiin, kun Amadio ja Roy vaihtoivat paikkoja. Lisäksi pakistossa Martinez siirtyi jossain vaiheessa tutulle paikalleen Pietrangelon vierelle. Mutta joo, tämä oli jossain määrin vähän sekavakin matsi eikä 5v5-pelaaminen mitään hurraahuutoja aiheuttanut, mutta erikoistilanteissa Golden Knights skarppasi viimeisten 40 minuutin aikana ja pari maalia syntyi myös suunnanmuutoshyökkäyksistä avauserässä, jolloin hyökkäysalueen hyökkäyspeli ei vielä rullannut samaan malliin kuin sitten myöhemmin pelissä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
33/82 Carolina vs. Vegas

Kolesar oli rikki. Kesken viime pelin tehty muutos Royn ja Amadion vaihtamisesta päittäin pysyi voimassa eli Nic aloitti Karlssonin laidalla kera Cotterin ja Amadio oli nelosketjussa Carrierin ja Howdenin kanssa. Dorofeyev tuli kehiin suoraan kakkosketjuun Stephensonin ja Marchessaultin vierelle. Martinez pelasi alusta asti Pietrangelon kanssa ja McNabb Huttonin. Hilliä tarkkaillaan päivittäin, mutta reissussa hän ei ole mukana.

Arvosanataulukko
++
+ Carrier, Howden
+/- Thompson, Patera, Pietrangelo, Martinez, McNabb, Hague, Whitecloud, Hutton, Stone, Barbashev, Marchessault, Stephenson, Dorofeyev, Cotter, Roy, Amadio
- Karlsson, Eichel
--

Paluupelissään Svechnikov vei kotijoukkueen edelle ylivoimalla avauserän puolivälissä. Tarkka laukaus oikeasta siivestä ohitti Haguen peiton painuen takakulmaan tolpan juureen. Laadukas suoritus, josta antaisin ennemmin kehut vastustajalle kuin moittisin Hagueta tai Thompsonia. Vegasillakin oli alivoimalla paikkansa hetki ennen maalia, mutta 2v2-vastaiskusta Eichel laukoi melko kaukaa ranteella päin Kochetkovia. Uusittu nelosketju tasoitti ottelun melko pian. Carrier ja Howden rouhivat 2v2-asetelmasta voitokkaasti kiekon kulmasta siniviivaan McNabbille, joka laukoi painottomalta puolelta. Carrier punnersi maalin edessä väkisin Chatfieldin sisäpuolelle ytimeen ja lakaisi karat sisään.

Toisen erän alkupuolella Canes siirtyi 2-1 johtoon. Vegas dumppasi kiekon syvään ja lähti vaihtamaan, joten Canes pääsi paineitta ulos omista. Viisikko ei ehtinyt tiiviiksi keskialueella, vaan Burnsin avaus lävisti sen. Martinook vastaanotti syötön, levitti oikealle ja Fast syötti takatolpalle liukuneelle Staalille lapaan samalla, kun Martinook sitoi maalille ajaessaan molemmat kolmosparin pakit itseensä eikä Eichel saanut pysäytetyksi Staalia, vaan tämä punnersi väkisin Jackin ohi, vaikka Eichel oli kyllä tämän sisäpuolella reilusti ennen Burnsin pystysyöttöä. Pelin puolivälissä Kotkaniemi lisäsi johtoa laukauksellaan vasemmasta ympyrästä ruuhkan läpi, kun ensimmäisen vetoyrityksen korkealta oli blokannut oma pelaaja. Canes tykkäsi luoda korkealle 3v2-ylivoimia ja laukoa sieltä kuteja kahden kerroksen maskin takaa. Kolmannen pelaajan liikkuminen lähelle siniviivaa oli usein niin hyvin ajoitettu, ettei ritarisentteri ennättänyt nousta slotista ajoissa ylemmäs peittämään lähemmäksi. Vegas juuttui myös toisessa erässä omiin avauserää enemmän ja juoksi kiekon perässä liiaksi saamatta stoppeja aikaan. Vikkelät Canes-pelurit kiduttivat raskasjalkaisia ritareita ja tuossakin vaihdossa nelosketju kera ykkösparin oli jo melko väsynyt puolustamaan. Lopun alkua seurasi pian ylivoimalla, kun Bunting puttasi maalin edestä Ahon reboundin sisään. Karlsson alempana hyökkääjänä epäonnistui mailan pois pelaamisessa. Isot pojat pettivät siis toisessa erässä puolustussuuntaan.

Ajassa 40:10 Carolina osui uudelleen ylivoimalla, jota ehti kulua vain kuusi sekuntia, kun heti aloituksen jälkeen Ahon poikittaissyöttö meni Eichelin ja Karlssonin välistä Buntingille ja karat lakaisi sisään maalin kulmalta Jarvis McNabbin jalkojen vierestä. Neljä minuuttia myöhemmin Thompson sai tarpeekseen Skjein venytettyä johdon viiteen maaliin, kun Hutton-Stone kaksikko ei saanut kiekkoa puhtaasti ulos omalta alueelta ja peli kääntyi toiseen suuntaan. Laukaus etuylänurkkaan upposi helpohkosti, mutta eipä sillä enää merkitystä ollut, kun peli oli ratkennut aikoja sitten, sillä koskaan Vegas ei ole neljän maalin takaa noussut voittoon ja kolmenkin maalin takaa vain kahdesti. Roska-ajalla Golden Knights kavensi toki kahdesti. Positiivista oli Eichelin pisteputken jatkuminen, kun hän sai kakkossyötön 6-2 kavennukseen. Hän laukoi oikeasta laidasta ohi takakulman, Stone pudotti irtopalan viivaan ja Haguen lerppu livahti Kochetkovin hanskan kautta sisään. Eipä tuo tehopiste silti pelastanut Eichelia saamasta minulta miinusta taulukkoon. 6-3 maalissa puolestaan nelosketjun 3v3-vastaisku tuotti tulosta, kun Kotkaniemeä ei kiinnostanut seurata Carrieria painottomalta puolelta ja tämä pääsi vapaasti nousemaan maalille Howdenin poikittaissyötöstä sekä uittamaan kiekon rystyltä sisään.

Cassidy sanoi ennen peliä, että Hurricanesia vastaan on pelattava syvään ja voitettava luistelukisat, koska keskialueella he käyvät päälle jatkuvaa syöttöä. Vegas kuitenkin pääsi yllättävän usein kuljettamallakin murtamaan siniviivan kuten 6-2 maalissakin, mutta hyökkäysten päättämisessä sormi meni suuhun tiivistä viisikkoa vastaan. Avausminuutilla tosin Stone antoi hyvän lätyn laidasta maalin eteen kiiruhtaneelle Eichelille, joka ohjasi läheltä logoon. 12. minuutilla puolestaan Roy siirsi kiekon keskialueelta kohti syvyyttä ja Karlsson ehti sen perään ensimmäisenä. Hän kamppaili oikeassa laidassa onnistuneesti pudottaen kiekon takaisin Roylle, joka poimi painottomalta puolelta Martinezin. Tämä nousi maalin eteen saakka, mutta laukoi läheltä päin Kochetkovia. 39. minuutilta jäi puolestaan mieleen Dorofeyevin ja Stephensonin onnistunut seinäpeli siniviivan murtamisen yhteydessä, mutta Chandler ajautui turhan pieneen kulmaan eikä saanut enää viimeisteltyä maalin vasemmalta puolelta kiekkoa sisään. Niinä kertoina puolestaan kun Vegas pelasi selustaan ja yritti karvata kiekon takaisin, se oli jatkuvasti myöhässä verrattuna Canesin esimerkilliseen toisen erän jatkokarvaamiseen.

Hyökkäysalueen hyökkäyspelissä oli joitain väläyksiä ja mielestäni kakkoskiekoissa Vegas oli melko hyvä kuten 1-1 tasoituskin osoitti. Toisessa erässä esimerkiksi Marchyn kääntökudin Kochetkov torjui eteensä ja Dorofeyev melkein huitoi reboundin ilmasta sisään päästyään Buntingin sisäpuolelle. Kakkoserän lopussa Carrier puolestaan oli survoa illan toisen osumansa maalin edestä irtokiekosta. Cotterilta jäi vuorostaan mieleen yksi vahva päätypeli 24. minuutilla, kun hän karisti pakin selästään ja ruokki Royta, mutta tämä ei saanut mailaviidakosta vetoa aikaan sillä kertaa. Tämän pelin perusteella Carolinan yksi uhkakuvista keväällä on se, miten hyvin se onnistuu puolustamaan omaa maalinedustaansa.

Canes pelasi Vegasia enemmän syvään, mutta aika hyvin haasteesta pakisto selvisi vielä avauserässä eikä sössinyt paineen alta lähdöissä niin että kiekko olisi menetetty pahoissa paikoissa. Toisessa erässä oli sitten vaikeampaa ja kolmannen erän alussakin yksi takaisku johtui epäonnistuneesta puolustusalueen hyökkäyspelaamisesta. Luonnollisesti ulkokehältä Canes laukoi mielellään ja kerrytti LT:n torjuntamäärää. Tämä oli perustorjunnoissa varma eikä hirveästi pudotellut kiekkoja eteensä. Poikkeuksena oli toisen erän alku, jolloin Kotkaniemi käänsi maalinedusreboundin tolppaan Haguen vierestä Necasin one-timerin jälkeen. Thompson oli minusta loppupeleissä maalissa neutraali, vaikka viimeinen takaisku upposikin kevyesti. Avauserässä hän ryösti kahdesti Ahon. Ensin 2v1-alivoimavastaiskussa Teräväinen odotti Pietrangelon liukuvan edestä pois ja tarjoili sitten namupalan takatolpalle, mutta suomalaissentteri ei onnistunut viimeistelyssä. 14. minuutilla puolestaan Aho hyökkäsi oikeasta laidasta Stephensonin jättämään tilaan keskustaan ja tämä jäi askeleen verran jälkeen. Noesenin päätypassi lävisti Haguen, mutta LT ryösti tosiaan toistamiseen maalin edestä kokemattoman suomalaisjuniorin.

Muista Thompsonin torjunnoista jäi mieleen 17. minuutilta yksi mainio reaktio slottiohjuriin ja päätöserän alun takapatjatorjunta Svechnikovin puolittaiseen läpiajoon tämän napattua kiekon Pietrangelolta. Patera puolestaan piti nollat vartissa. Uhkaavin tilanne oli Orlovin alivoimaläpiajo, mutta häntä häirittiin niin paljon takaa päin, että viimeistely längeihin jäi ponnettomaksi.

Miinukset menevät tosiaan kärkisenttereille tumpeloinnista. Eichel-Karlsson kaksikko suoritti huonoimmin kuin kertaakaan aiemmin alivoimalla ja Jack lisäksi nukkui Staalin maalissa. Karlssonista pitää todeta miinukseen vaikuttaneen sekin, että hän tuhlasi kaksi läpiajoa ylivoimalla avauserässä. Molemmat syntyivät onnekkaasti, kun ensin Pietrangelon avaus ja myöhemmin epäonnistunut poikittaissyöttö siniviivan päällä johtivat vastustajan mailojen kautta siihen, että kiekko ylipäätään tuli Wiljamille asti. Tämän rystylaukaukset kohti längejä Kochetkov kummallakin kerralla pysäytti eleettömästi. Nelosketjun kahden tehopisteen kaksikko puolestaan ansaitsee plussaa. Carrier oli todella hyvä vastustajan maalin edessä reboundeissa ja Howden oli hyvä vuorostaan laitojen lähellä ahtaan tilan syötöissä.

*****

U20-harjoituspelit alkoivat eilen. Koska Sapovalivista tein jo kattavia vaihto vaihdolta läpikäyntejä vuosi sitten ja käytännössä opin kaiken sen, minkä hänestä voi oppia, en tänä vuonna aio keskittyä juurikaan häneen, vaan vain Edstromin ja Kärjen kohdalta perkaan peliesityksiä tarkemmin.

Ruotsi kaatoi kävellen Sveitsin 4-2. Katsoin keskimmäisen erän ja jälleen Edstrom vakuutti kärkikarvaajana 1-2-2:ssa ollen kolmesti lähellä riistoa tai ainakin hän sai vaikeutettua isosti vastustajan pelinavaamista. Edstrom oli kolmosketjun sentteri kuten Frölundassakin laidoillaan seurakamu Stenberg ja Unger Sörum. Ylivoimalla tontti oli slotin sijaan maalin edessä, josta hän survoi yhden osuman. Ensimmäinen hänen kahdesta YV-maalistaan tuli suorahyökkäyksen päätteeksi:



Suomi voitti Slovakian 5-1 ja näin ensimmäisen kokonaisen pelin Kärjeltä #4. Hän pelasi numeronsa mukaisesti nelospakkiparissa puolustavamman Kankaan kanssa ja nimenomaan oikealla puolella theodoremaisesti, kun vierellä oli koodinimi "McNabb". Vasta itse kisoissa tutkin pelaamista yksityiskohtaisemmin, kun striimeissä on kelausmahdollisuus, mutta yleiskuva oli ihan jees. Etäisyyskontrolli suorahyökkäyspuolustamisessa jäi positiivisesti mieleen. Kahdessa ensimmäisessä vaihdossa Kärki blokkasi mailallaan kaksi vetoa hyödyntäen ulottuvuuttaan ja pitkää mailaansa haguemaisesti. Mailakamppaileminen omalla alueella sen sijaan oli pehmeää ja vähän varovaistakin jostain syystä, joten tuolla osa-alueella riittää työsarkaa stoppien saamiseksi. Slovakian 1-1 tasoitustakin edelsi Kärjen vain puolittainen tökkäys vasemmassa laidassa ja hänen mailastaan kiekko ajautui viivaan vastustajan pakille, jonka toimituksen Sotek ohjasi verkkoon.

Hyökkäyssuuntaan Kärki väläytti tukien kertaalleen hyökkäystä keskikaistalla ja päättäen sen rannelaukaukseen pakin jaloista veskarin syliin. Yksi pystyavaus oli myös tarkka vastustajan viisikon sisään takasiniselle, mutta joukkuekaverilta karkasi kiekko, kun tämä oli pääsemässä kenties läpiajoon. Ylivoimavastuuta tuli ykkösviisikossa viivamiehenä, koska Nyman oli oikeassa siivessä. Päätöserässä Arttu surffasi päästä päähän, kun Slovakian nelikko antoi tilaa estäen jättösyötön, joten hän mursi sitten sinisen itse jalalla, mutta kuti vasemmasta laidasta nousi päätypleksiin. Kyky moderniin välihyökkääjyyteen siis näkyi niin tasaviisikoin kuin ylivoimalla. Luistelu oli yllättävän väljää niinä kertoina, kun Kärki lähti tukemaan hyökkäyksiä.

Tsekki voitti vuorostaan Latvian 4-3. Sapovaliv oli ykkössentteri laidoillaan Växjön Stancl ja Södertäljen Redlich. Veikkaisin, itse kisoissa Kulich löytää tiensä toiseen laitaan. Ykkösylivoimassa Sapovaliv oli päätylautana ja se onkin hänen paras pelipaikkansa minusta. Tehopisteitä hän ei tehnyt.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
14. minuutilla puolestaan Aho hyökkäsi oikeasta laidasta Stephensonin jättämään tilaan keskustaan ja tämä jäi askeleen verran jälkeen. Noesenin päätypassi lävisti Haguen, mutta LT ryösti tosiaan toistamiseen maalin edestä kokemattoman suomalaisjuniorin.
Ahon, heh?

Jossain iltapulussa mainittiin, että entinen Vegas-hyökkääjä Nolan Patrick löi hokkarit naulaan. Ilmeisesti liian monta iskua päähän. Harmi, että todellinen potentiaali jäi vähän arvoitukseksi.

EDIT: Jäi tosiaan Iltapulun pulinoiksi, ja nyt sanotaankin muualla, ettei Patrick mitään eläköitynyt ole. No, kova homma on edessä varmaan, jos paluun aikoo tehdä. Kaikkea hyvää hänelle.
 
Viimeksi muokattu:

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Ahon, heh?

Jossain iltapulussa mainittiin, että entinen Vegas-hyökkääjä Nolan Patrick löi hokkarit naulaan. Ilmeisesti liian monta iskua päähän. Harmi, että todellinen potentiaali jäi vähän arvoitukseksi.

EDIT: Jäi tosiaan Iltapulun pulinoiksi, ja nyt sanotaankin muualla, ettei Patrick mitään eläköitynyt ole. No, kova homma on edessä varmaan, jos paluun aikoo tehdä. Kaikkea hyvää hänelle.
Väsynyttä huumoria tuo Aho-heitto oli, ei sen kummempaa. Ja joo, Patrickin lopettaminen olikin toistaiseksi uutisankka. Vaikea uskoa, että hän NHL:ään joskus palaisi.

27/72 HSK vs. Firebirds 5-1

Rondbjerg oli kutsuttu ylös, joten Cracknell nousi hänen tilalleen ykköseen ja D'Amato tuli neloseen. Pakistossa Sedoff korvasi Hickeyn. Savillekin oli hälytetty edustusjoukkueen matkaan tuoreen Thompsonin loukkaantumisen takia, joten maalissa pelasi Ghost Piratesista hankittu Bullion. En tiedä miksi Papirny päätettiin lähettää vastavuoroisesti Savannahiin eikä häntä peluutettu. Yhtä kaikki, eiköhän McCrimmonin ostoslistalla kevääksi ole yksi extramaalivahti kuten viime keväänäkin, koska veskareiden loukkaantumisilta Vegas ei ole viimeisen vuoden aikana välttynyt. Ei muuta kuin A. Raantaa hankkimaan.

Denisenko - Brabenec - Cracknell
Morelli - Quinney - Brisson
Benson - Froese - Rempal
Primeau - Demek - D'Amato

Bischoff - Cormier
Ahac - Mayo
Chayka - Sedoff

Bullion
Tendeck

Plussat ja miinukset
++
+ Demek, D'Amato, Morelli, Quinney, Brisson, Rempal, Cormier, Mayo, Bullion
+/- Chayka, Sedoff, Ahac, Bischoff, Primeau, Benson, Froese, Denisenko, Brabenec, Cracknell
-
--

- Bullionin AHL-debyytti päättyi riemukkaaseen 5-1 voittoon. Pehmolelut lensivät jäälle, kun Morelli kuljetti itse yli keskialueen, laukoi takapatjaan ja Mayo siivosi rystyltä reboundin sisään maalin edestä. Mainio vastahyökkäys juuri, kun Firebirds oli tappanut toisen alivoiman. 2-0 maalikin oli transitiokihaus, kun D'Amato käänsi pelin keskialueelta takaisin hyökkäysalueelle välittömästi ja murrettuaan sinisen jätti kiekon Demekille, jonka laukaus keskeltä meni kieltämättä helposti ohi LaFontainen alakulmaan. Bullionin ainoa takaisku tuli alivoimalla kakkoserän lopussa, kun Morrison laukoi poikittaissyötöstä ohi Mayon peiton patjaan ja Carrick lapioi maalin kulmalta kakkoskiekon sisään. Päätöserässä peli ratkesi Rempalin YV-maaliin tutulta paikalta oikeasta laidasta sekä kakkosketjun karvausmaaliin, jossa Quinney teki riiston maalin takana ja löysi Brissonin, joka laukoi maalin kulmalta ja Morelli putsasi irtokiekon sisään toiselta tolpalta. Lopun 5v3-ylivoimamaali oli enää kosmetiikkaa Bensonilta
- Quinneyn ketju oli värkkäämässä kahta maalia ja ilman muuta kotijoukkueen paras koostumus. Se oli alituinen transitiouhka. HSK jatkoi tiivistä viisikkopuolustustaan ja sai sen ansiosta melko paljon kääntösaumoja pelin aikana, kun Firebirdsin hyökkäysvarmuus ei ollut tapissa. Seitsemännellä minuutilla Cormierin pystyavaus omalta alueelta vapautti hyökkääjät 2v1-tilanteeseen, mutta Brissonin levityksestä Quinney laukoi vasemmalta puolelta päin veskaria. 33. minuutilla keskialueen kääntö tuotti 3v2-sauman, mutta Morelli vuorostaan viimeisteli ohi maalin takakulmalta BB:n petauksesta. Kakkosketjun ulkopuolelta Brabenec jäi myös mieleen vastaiskumiehenä. Hän järjesteli jättösyötöillään pari maalipaikkaa toiseen aaltoon vastaiskuissa ja laukoi itse päätöserässä pakin jaloista alivoimalla tulisesti yli maalin. Tehopisteettömyyden takia en kuitenkaan viitsi antaa plussaa. Nelosketjun D-alkuinen tehokaksikko sen kuittaa plussat toisesta maalista ja muutenkin D'Amaton luistin liikkui todella raikkaasti ja hän meni arkailematta pieniin väleihin kamppailemaan. Rempal puolestaan kilautti avauserässä kertaalleen jo rimaan suorahyökkäyksestä, kunnes sai palkintonsa päätöserässä, jossa hän jäi myös yhden painavan taklauksen alle
- Viisikkopuolustus toimi niin suunnanmuutoksissa kuin omalla alueella taaten neljännen perättäisen voiton, joten Firebirds ei päässyt ytimeen oikein ollenkaan ja Bullion pääsi siten suhteellisen vähällä. Alussa tämä torjui pari vetoa itsestään katsottuna vasemmalta melko läheltä suoraluistelusta. Lisäksi kolmisen minuuttia ennen loppua Bullion myös pysäytti Wrightin yhden kosketuksen laukauksen keskustasta tämän saatua karvauksen seurauksena syötön päädystä mailaviidakon keskelle. Otteissa oli ehkä muutamissa tilanteissa pientä ylipelaamista, kun hän ajautui sen verran kauas maaliltaan tullessaan vastaan. Mailapelissä on myös kehitettävää. Plussan hän silti ansaitsee debyyttivoitostaan. En silti hänestä uutta Thompsonia povaa, vaikka Bullionillakin räpylä on oikeassa kädessä



 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Tosiaan tykkäsin Bullionin otteista harjoitusleirillä aika lailla, joten hienoa, että hän sai voiton jo AHL-tasolla. Siihen en ota kantaa, onko tässä uusi LT.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
34/82 Tampa Bay vs. Vegas

Patera torjui kiekkoja ja Saville avasi luukkua, kun myös Logania tarkkaillaan nyt siis päivittäin. Kenttäpelaajistossa ei ollut tapahtunut muutoksia, vaan ketjut ja pakkiparit olivat samat kuin Carolinassa.

Arvosanataulukko
++
+ Stone, Marchessault, Cotter, McNabb, Hutton
+/- Barbashev, Stephenson, Dorofeyev, Eichel, Karlsson, Roy, Carrier, Amadio, Howden, Martinez, Hague, Whitecloud, Pietrangelo
- Patera
--

Golden Knightsin 0-1 johtomaali syntyi, kun Cotter ohjasi kiekon syvään hyökkäyssiniviivan päältä. Stephenson porhalsi hyvällä ajoituksella perään ehtien kiekolle ensin. Hän sulki sen laitaa vastaan ottaen vastaan taklauksen de Haanilta. Sitten Stephenson lähti liikkeelle kohti kulmaa ja pudotti kiekon sieltä viivaan yhdellä kädellä McNabbille. Tämä laukoi kohti maalia välittömästi. Cotter oli ehtinyt sinne ja ohjasi ilmasta Raddyshin edestä kiekon viereen Marchessaultille, joka sai rauhassa nostaa kiekon verkkoon, kun Raddysh oli jätetty maalille 1v2-tilanteeseen. 0-2 maali oli puolestaan keskialueen nopean uudelleenryhmittysen tuotos. Stone palautti kiekon alueelle ja Eichel säntäsi perään, mutta Hedman hidasti hänet oikeaan laitaan. Paul kuitenkin tuplatessaan sohi irtokiekon suoraan takaisin Stonelle, mistä seurasi 2v1-tilanne maalin eteen. Stone puhkoi Cernakin kovalla syötöllä ja Barbashev viimeisteli joustorannarilla vasemmasta laidasta puolityhjään maaliin, kun Vasilevski ei ennättänyt mukaan keskilinjan puhkoneeseen syöttöön. Eichelillekin hyvitettiin kyseenalainen syöttöpiste. Avauserä oli kliinistä vierashallikiekkoa kultaisilta ritareilta vetojen oltua 9-9. Karvaaminen toimi ihan kivasti ja 0-2 maalikin oli siitä osoitus, vaikka vastustajalta apuja tulikin.



Toinen erä oli synkempi päättyen isännille 4-0. Ensimmäiset 7-8 minuuttia Vegas oli kuitenkin pelin päällä, mutta kuten niin usein, maalit muuttavat pallopelien kulkua. Kontrollissa ollut jääkiekko-ottelu alkoi lipsua väärille jengoille, kun Tampa Bay kavensi 1-2:een. Kotijoukkueella oli jatkuvasti 1-2 miestä tekemässä maskia Pateralle, koska he tiedostivat tämän heikkouden ruuhkan takaa tulevien vetojen seuraamisessa. Paljon vetoja satelikin laidoista ja viivasta kohti maalia. Jiri kuitenkin näki ne kohtalaisen hyvin, joten boksaaminen maalin edessä oli jämäkkää. Kavennusmaalissa maskimies Barre-Boulet poistui hetkeksi Jirin naaman edestä päätyyn ronkkimaan irtokiekkoa takaisin viivaan. Sitten hän hiipi päädystä takaisin kohti maalinedustaa Pietrangelon pimeältä puolelta. Hedman laukoi viivasta ja Amadion kautta kiekko ohjautui suoraan Barre-Bouletin lapaan, joka ohjasi sen parin asteen kulmasta sisään tarkasti maalin kulmalta. Juuri noita ohjauksia ja kaaoskiekkoja Tampa Bay haki ahkerasti, joten kavennusmaalin syntyminen sellaisella ei yllättänyt.

Neljä minuuttia ennen puolestaan 5v3-alivoimaa jäi jäljelle sekunti, kun Kucherov pamautti one-timerin sisään oikeasta laidasta. Patera menetti hetkeä aiemmin torjuntayrityksessä mailansa ja Whitecloud yritti ojentaa sen hänelle takaisin. Patera ei kuitenkaan saanut siitä kunnon otetta ja sitten paketti hajosi totaalisesti. Ei hän välttämättä siltikään olisi ehtinyt mukaan poikittaissyöttöön, mutta tuo sekoilu mailan kanssa kruunasi tilanteen. Puoli minuuttia myöhemmin 5v4-ylivoimalla puolestaan Stephensonia ei alempana hyökkääjänä kiinnostanut sulkea Pointin lapaa loppuun saakka huolellisesti, vaan tämä sai rauhassa nostaa maalin kattoon irtokiekon maalin edestä. Kucherovin syöttö pomppi Paulin ja Haguen maalinedusväännöstä sopivasti tarjottimelle. Eikä siinä vielä kaikki, vaan minuutti ennen taukoa peli oli jo 4-2. Lightning tuli pelaamalla sisään keskeltä, kun se löysi tilaa parilla syötöllä Vegasin 1-2-2 trapin keskeltä. Kucherov käänsi kiekon päädystä keskustaan Paulille, joka laukoi tolppaan ja Point luuttusi kakkoskiekon sisään. PAPP mureni täysin. Cotter painottomana laiturina jäi aivan liian etäälle muista eikä tullut täyttämään slottia, josta Eichel oli poistunut kohti kulmaa/päätyä puolustamaan vastustajia. Ja kun Eichel palasi takaisin maalin eteen, hän ei sitten puolestaan pärjännyt Pointille reboundkahinassa. Jos kuitenkin Cotter olisi älynnyt sijoittua paremmin, koko vetopaikkaa Paulille ei olisi syntynyt.

Päätöserässä ritarit kipusivat kuitenkin tasoihin. Ensin ylivoimalla Eichel syötti päätyyn ja Karlsson jatkoi ykkösellä keskustaan vapautuneelle Joonatanille, joka naulasi läheltä illan toisensa. Eichel varmisti ainakin tämän maalin kakkossyötöllään pisteputkensa venymisen 12 matsin mittaiseksi. Marchessault oli minusta illan paras ritari, joten toinen maali oli ansaittu. 4-4 tasoituksesta vastasi puolestaan kolmosketju, joka voitti illan aikana 5v5-pelin maaliodottamansa hulppeasti 1.5-0.2. Ensin Karlsson-Roy kaksikko jatkokarvasi kiekon onnistuneesti ja petasi paikan taustalle Cotterille, mutta tämä ei saanut puhdasta vetoa aikaan maalin edestä. Jatkotilanteessa pyöritys jäi toviksi isäntien alueelle ja lopulta Cotter nousi oikea-aikaisesti luomaan korkealle standardinomaisen 3v2-ylivoiman pakkien väliin. Glendening hieman nukkui eikä lähtenyt seuraamaan ajoissa, joten McNabbin jätöstä Cotter pääsi laukomaan kääntölaukauksen maalille ohi Glendeningin liian kauaksi jääneen peittoyrityksen. Roy teki maskia eikä Vasilevski onnistunut pysäyttämään laukausta ruuhkan takaa.

Reilu minuutti ennen loppua Vegas sai kirvelevän kuumaa vettä sisään housunpuntista, kun Carrier ei voittanut kamppailutilannetta hyökkäyssinisellä ja saanut jatkettua kiekkoa turvallisesti selustaan, vaan peli kääntyi toiseen suuntaan. Point kuljetti sisään oikeasta laidasta laukoen takapatjaan. Patera potkaisi kakkoskiekon suoraan Paulille, joka pussitti sen melko kaukaa vasemmasta laidasta. Veskarin maalihan tuo valitettavasti oli ja siksi Patera saa miinuksen, vaikka tällä oli joitain hyviäkin hetkiä kuten toisella peliminuutilla Pointin nollaaminen lähietäisyydeltä maalin kulmalta isäntien ensimmäisellä ylivoimalla. 27. minuutilla yhden lukuisista Tampan viivavedoista jäätyä matkalle korkeassa maskissa ollut Jeannot laukoi sen perille saakka, mutta Patera otti kilpipelastuksen. 44. minuutilla hän puolestaan tökkäsi kiekon pois Kucherovin lavasta läpiajotilanteessa Whitecloudin luisteltua ohi irtokiekosta hyökkäysalueella sitä ennen.

Kokonaisuutensa Jirin olemus ei kuitenkaan luottamusta juurikaan herättänyt ja hän kärsi uransa ensimmäisen tappion NHL:ssä oltuaan tähän mennessä voittamaton kolmessa startissaan. Aiemmin tällä kaudella kolmen maalin tappioiden jälkeen Vegas oli myös onnistunut voittamaan aina seuraavan matsin ja sama näytti toistuvan pelin ensimmäisen puolikkaan perusteella, mutta sitten korttitalo romahti yllättävän nopeasti tunteiden läikyttyä puolin ja toisin. Cassidyn peräänkuuluttamasta kurinalaisuudesta ei ollut tietoakaan. Pudotuspeleissähän Florida yritti mm. horjuttaa ritareita jälkipeleillä, mutta siihen leikkiin Vegas ei silloin lähtenyt mukaan. Runkosarjassa välillä sallittakoot pieni lipsuminen. Piste olisi silti vähintään pitänyt napata mukaan, kun paineen alta lähdöt sujuivat viime matsia puhtaammin Tampa Bayn pelattua varsinkin avauserässä melko paljon kiekkoa syvään ohi Vegasin tutun 1-2-2:n.

Kolmosketju Cotter-Karlsson-Roy oli tosiaan tasaviisikoin Vegasin parhaimmistoa ja sieltä Cotter saa plussan oltuaan osallisena parissa maalissa, vaikka 4-2 maalin surkea oman alueen puolustuspelaaminen meinasikin jättää arvion neutraaliksi. Maalien lisäksi seitsemännellä minuutilla Cotter leikkasi kärkimiinalla keskemmäs vastaiskun lopuksi, muttei saanut puhdasta vetoa aikaan pakin mailan oltua välissä. Jatkotilanteessa ketjutoverit ja Pietrangelo olivat vielä sutimassa kiekkoa maalin edessä tuloksetta. 41. minuutilla puolestaan Roy petasi pienellä syötöllään vetopaikan keskustaan Cotterille, joka laukoi kuitenkin päin Vasilevskia.

McNabb-Hutton kaksikko oli myös plussan arvoinen, vaikka sen ollessa jäällä melko paljon tapahtui molemmissa päissä kaukaloa, mutta teholukema jäi plussalle kaksi täplää. McNabb napsi kaksi syöttöpistettä ja on enää muutaman pisteen päässä ritariajan ennätyksestään, vaikkei kausi ole puolivälissäkään. Hutton puolestaan 0+1 tehojen lisäksi antoi pari napakkaa avaavaa syöttöä ja ennen kaikkea viidennellä minuutilla vastaiskun lopuksi dumppasi kiekon selustaan ja karvasi sen itse takaisin Cernakilta samoilla vauhdeilla. Sitten hän nousi röyhkeästi maalille, mutta Vasilevski pysäytti kääntölaukauksen.

Marchessaultille menee plussa parista maalista ja hän oli minusta paras ritari myös muutamien alustustensa ansiosta. Kakkoserän alun ylivoimalla hän pyörähti keskialueella näyttävästi vastustajan paineen alla ja kuljetti kiekon heti takaisin kotijoukkueen alueelle. Stone jatkoi kiekon keskeltä oikeaan laitaan Eichelille, joka laukoi suoraluistelusta napakasti ranteella kilpeen. Eichelilla oli muitakin vetopaikkoja samalla ylivoimalla oikeasta laidasta. 34. minuutilla puolestaan ylivoimalla Marchessaultin päätypassi rystyltä löysi maalin edestä Stonen, joka kuitenkin tuhlasi huippumestan ja mailan jäätyä Shearyn kainaloon lähti itse istunnolle. Tuo oli käänteentekevä hetki, koska tuon jäähyn aikana Tampa kipusi tasoihin. Päätöserässä Marchylla oli itsellään paikka kolmanteen maaliin suorahyökkäyksen lopuksi, mutta veto oikeasta laidasta ranteella jäi hanskaan. Stephenson tarjosi itsensä hyvin pelattavaksi keskikaistalle tuossa vaihdossa saaden avauksen lapaansa ohi Lightning-karvauksen.

Stonelle menee plussa Barbashevin maalin alustamisesta ja oli hän muutenkin syöttövarmuudeltaan hyvä. Ainoana miinuksena oli se hukattu avopaikka ja sitä seurannut kriittinen jäähy kakkoserässä. Päätöshetkilläkin hän vielä löysi maalin kulmalta Karlssonin, mutta Hedman sitoi mailaa riittävästi eikä Wiljami päässyt tasoittamaan kuusi sekuntia ennen loppua peliä 5-5:een. Neutraaleista miehistä Haguelta jäi mieleen ahkera laukominen paikan saadessaan kakkoserän alkupuolella. 22. minuutilla toimitus maalille tuotti reboundin, jossa Fleury koukki Carrierin jäihin ja tämä loukkasi olkapäätään pystyen kuitenkin jatkamaan ottelua. 26. minuutilla osana Vegasin vahvaa painostusjaksoa toisen erän alussa Hague puolestaan nousi vasenta laitaa pitkin vetopaikkaan, mutta etukulma oli tukossa. Eichel oli vielä Haguetakin hanakampi laukoja kirjaten seitsemän merkintää kohti maalia, mutta kakkoserän lopun kainalolirua lähemmäksi maalia hän ei päässyt, kun sähäkkä rannelaukaus oikeasta laidasta valui Vasilevskin kropan läpi ja melkein vieri yli maaliviivan.

U20-jäillä puolestaan Ruotsi hävisi Yhdysvalloille reenipelissä 3-5. Edstrom sai kakkossyötön viimeiseen maaliin, kun hän pelasi oivan seinän Stenbergin kanssa ja tämä jatkoi vielä kiekon oikeaan laitaan Unger Sörumille, joka piiskasi vedon takakulmaan ohi Fowlerin. Samaisen Unger Sörumin kanssa Edstrom oli askissa alivoimalla hyökkääjäparina, kun Smith teki jenkkien viidennen maalin, mutta se ei ollut Davidin syy, vaan puolustajan huonon peiton. Kärki ja Sapovaliv kohtasivat puolestaan Halmstadissa. Sapovalivin laiturit olivat vaihtuneet ja nyt ne olivat viime vuodelta tuttu Sale sekä Pelicansin Bares. Kulich ei vieläkään pelannut, mutta kuvittelen yhä hänen löytävän tiensä toiseen laitaan. Sapovaliv muuten toimi myös Tsekin kapteenina. Hänestä ei jäänyt mieleen mitään erikoista, kun peliä vilkuilin osin sivusilmällä. Kärki puolestaan oli noussut kolmosviisikkoon J. Väisäsen pariksi. Ykkösylivoimassa hän oli yhä viivassa ja kiskaisi sieltä Suomen avausmaalin 4-1 voitossa.


 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Minusta tuo Vegas - Tampa olisi hyvä Stanley Cupin loppuottelupari. Tuntuu olevan aina tiukkoja matseja heidän välillään. Ja tuo Kucherovin (Wikipedian suomen kielen version mukaan Kutšerov) pelaaminen on luovaa taidetta, sitä on aina ihailtava. Vaikka olen lukenut, että kyllä mies ihan tosissaan harjoittelee näitä väläytyksiään, joten ne tulevat kai selkäytimestä, eikä hetken mielijohteesta.

Maalivahtitilanne Vegasilla nyt taas mietityttää...edelliskausina ovat paikkaajat (varamaalivahdit) pelastaneet Vegasin, mutta jos Patera nyt alkaa horjua...Bullion maaliin yllätysvetona?
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Minusta tuo Vegas - Tampa olisi hyvä Stanley Cupin loppuottelupari. Tuntuu olevan aina tiukkoja matseja heidän välillään. Ja tuo Kucherovin (Wikipedian suomen kielen version mukaan Kutšerov) pelaaminen on luovaa taidetta, sitä on aina ihailtava. Vaikka olen lukenut, että kyllä mies ihan tosissaan harjoittelee näitä väläytyksiään, joten ne tulevat kai selkäytimestä, eikä hetken mielijohteesta.

Maalivahtitilanne Vegasilla nyt taas mietityttää...edelliskausina ovat paikkaajat (varamaalivahdit) pelastaneet Vegasin, mutta jos Patera nyt alkaa horjua...Bullion maaliin yllätysvetona?
En panisi pahakseni, jos Saville debytoisi tänään. Momentum on ainakin hänen puolellaan, kun AHL:ssä saldona on kolme voittoa kolmesta startista. Torjuminen on näyttänyt pirskatin vakaalta.



Eilen julkaistiin myös Huttonin jatkosopimus, joka kattaa seuraavat kaksi kautta 975 000 dollarin vuotuisella korvauksella. Eipä tuosta pahvista keksi pahaa sanottavaa, kun Hutton on ollut plusmerkkinen puolustaja ja aina valmis suorittamaan, kun häntä on tarvittu. Ennen kaikkea luonne on kunnossa. Jos ja kun Martinez ei tämän kauden jälkeen enää ole ritari, Hutton on hyvä kirittäjä Korczakille kutospakin roolista, jottei tämä saa ilmaiseksi pelipaikkaa pelaavasta kuusikosta, koska Pachalia en todellisena kilpailijana pidä.

28/72 HSK vs. Barracuda

Papirny oli kutsuttu takaisin ylös avaamaan luukkua. Rondbjerg palasi takaisin ykkösketjuun ja Cracknell valui neloseen, josta poistuivat katsomoon niin Primeau kuin D'Amato, koska Geertsen päästettiin irti pitkästä aikaa.

Plussat ja miinukset
++
+ Denisenko, Brisson
+/- Bullion, Ahac, Mayo, Cormier, Bischoff, Cracknell, Geertsen, Rempal, Froese, Benson, Quinney, Morelli, Rondbjerg, Brabenec
- Chayka, Sedoff, Demek
--

- Kuudennella minuutilla San Jose meni johtoon, kun Chayka oli kasa höyryävää kuonaa suunnanmuutospuolustamisessa eikä katko keskialueella millään onnistunut 2-3 yrityksestä huolimatta. Lopuksi Cardwell viimeisteli tyhjiin takatolpalta Kaspickin oivasta esityöstä, kun Sedoffkaan ei syöttöä saanut katkaistuksi. Sama kaksikko oli tehdä toisen maalin heti perään, mutta se hylättiin, kun kontakti Bullioniin oli vesiselvä. Voittomaalissa vartin jälkeen puolestaan HSK pääsi juuri täysilukuiseksi, kun Sabourin ohjasi maalin edestä kiekon verkkoon Cardwellin syötöstä vasemmasta laidasta läpi Bischoffin. Isoin syyllinen oli kuitenkin Demek, joka sössi todella helpon purkupaikan 20 sekuntia ennen maalia ja paine jäi siksi isäntien alueelle eikä väsynyt nelikko Demek-Quinney-Bischoff-Chayka jaksanut enää puolustaa aktiivisesti. Nuoriso-osaston Chayka ja Demek kuittaavat avauserän oppirahojen maksustaan miinukset minulta. Chayka-Sedoff pari vietti muutenkin eniten aikaa omissa eikä ollut kamppailukovuudeltaan riittävä, joten päädyin antamaan "Sedillekin" miinuksen, kun mm. kakkoserän alussa Coe kiersi hänet puoliksi laidan puolelta päästen laukomaan transition päätteeksi ranteella. Kakkoserässä Bullion otti muutoin alkuun pari hyvää lähitorjuntaa, mutta 3-0 ei ollut kaukana tovin päästä, kun Guschinin rannelaukaus vasemmasta laidasta lirui längistä tolppaan
- Ainoa HSK-pönttö väsättiin päätöserässä ylivoimalla. Brisson ei päästänyt vieraita vaihtamaan, vaan palautti keskialuepurun takaisin hyökkäysalueelle väistämällä ensin kahden vastustajan paineen aitioiden edessä ja ottamalla sitten vielä taklauksen vastaan kolmannelta pelaajalta siniviivan päällä. Se vapautti Cracknellin ja Denisenkon 2v1-tilanteeseen. Chrona torjui vielä Cracknellin laukauksen, muttei enää Denisenkon reboundia
- Muitakin maalipaikkoja oli ihan tarpeeksi voittoon saakka, mutta Chronalla oli huippuilta maalissa. Avauserän alussa Quinneyn karvauksesta Morelli pääsi kokeilemaan maalin edestä tuloksetta. Denisenko puolestaan laukoi vastaiskun päätteeksi laidasta kilpeen ranteella räväkästi ja ylivoimalla hänen poikittaissyötöstään BB tinttasi lujaa panssariin. Kakkoserässä sekä Rondbjerg että Quinney tuhlasivat peräkkäiset läpiajot alivoimalla. Denisenko puolestaan puhkoi nopealla keskialueen käännöllä vieraiden alakerran ja Morelli livahti karkuun. Häntä rikottiin rankkarin arvoisesti, mutta kämmenviimeistely jäi vaisuksi. Päätöserässä vedot olivat 13-4 ja vaikka kiri kärsi päätöskympin kahdesta jäähystä, lopussa ensin Morelli punnersi röyhkeästi vauhdilla oikeasta laidasta maalille ja perään Rempal suti rystyltä poikittaissyötöstä laukauksen päin veskaria maalin oikealta kulmalta
- Quinneyn ketju oli tässäkin pelissä isäntien paras ja BB kirjaa heistä plussan päästyään tehoille eikä hän tuhlannut myöskään läpiajoa/rankkaria. Brisson mursi siniviivan pari kertaa myös lennokkaasti ja luistelu on tosiaan mennyt eteenpäin kesällä. Pisteputki on nyt viiden pelin mittainen, joka on pisin tällä kaudella pikkuritarien keskuudessa. Denisenko oli niin ikään pelipäällä ja monessa mukana saaden plussan siksi
- Benson-Froese kaksikko on ollut melko unessa viime ajat ja Rempal joutuu yksinään kannattalemaan kolmosketjua, joten toivoisin noilta veteraaneilta pientä heräämistä. Tuntuu hieman siltä, että jalkanopeus ei ole Rempalin tasolla ja sekin vaikuttaa kemiattomuuteen
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
35/82 Florida vs. Vegas

Patera jatkoi maalissa. Amadio siirtyi kolmosen laitaan ja Roy takaisin nelosen keskelle Howdenin ja paluun tehneen Kolesarin väliin. Tämä otti viime pelissä osumaa ottaneen Carrierin paikan.

Arvosanataulukko
++
+ Hague, Whitecloud, Barbashev, Stone
+/- Pietrangelo, Martinez, Hutton, McNabb, Eichel, Karlsson, Cotter, Amadio, Roy, Kolesar, Dorofeyev, Marchessault, Stephenson
- Patera, Howden
--

Keskialueen ylittäminen oli hankalaa. Vegas viljeli siirtokiekkoja selustaan heikolla ajoituksella ja Florida vyöryi jatkuvasti vieraiden alueelle päästen kääntämään melko ilmaiseksi peliä. Keskusta sentään pysyi suhteellisen tiiviinä PAPP:ssa ja Panthers laukoi ulkokehältä, mutta turhan passiivinen Vegas silti oli eikä virtaa riittänyt hyökätä enää laadukkaasti, kun stoppeja ei saatu tehdyksi. Laukaukset olivat peräti 15-1 vartissa ja koko erässä 20-3. Positiivista oli lähinnä kaksi alivoimatappoa Pateran perustorjunnoilla. Tämä väläytti myös pelin alussa liukuen juuri ajoissa päädystä takaisin maalille pysäyttämään Cousinsin laukauksen keskeltä oman kiekonkäsittelyvirheensä jälkeen. Päätösvitosella puolestaan Patera oli hyvin mukana parissa 3v2-vastaiskussa. Ensin hän liukui Barkovin oikean laidan one-timerin tielle kera Pietrangelon ja oli myös kartalla Lundell-Luostarinen kaksikon takatolppahaussa. Avauserä muistutti jossain määrin viime kauden runkosarjavierailua Floridaan, jolloin Vegas oli myös täysin mankelissa 20 minuuttia. Golden Knights oli nytkin jäljessä kaksinkamppailuissa ja syöttöjen laadussa. Kolmospari Hague-Whitecloud sentään yritti välillä rytmittää peliä ja oli jämpti kakkosalivoimassakin.

Toisen erän alussa Tkachuk livahti laidan puolelta Haguen sisäpuolelle, mutta yhden käden viimeistely oli marja Pateralle. Puolustussiniviiva kuitenkin vuoti taas turhan helposti kuten viime aikoina on ollut syntinä. Hetken päästä peli oli 0-1, kun Ekblad meni tuplaamaan Barbashevia päätyyn, mutta tämä löysi varmistavan Stonen tyhjästä tilasta maalin edestä eikä kapteeni erehtynyt avopaikasta. Maalia edelsi taas yksi heikosti ajoitettu dumppaus, jossa Ekblad oli ensimmäisenä, mutta Stone katkaisi purun siniviivan alla Reinhartia vastaan ja ehti sitten vielä sieltä maalin eteen viimeistelemään Ekbladin pimeältä puolelta. Sen jälkeen Panthers hukkasi taas ylivoiman, kun ritareilla oli ollut liikaa miehiä jäällä. Vieraat saivat puolestaan ensimmäisen ylivoimansa 25. minuutilla, kun Whitecloudissa roikuttiin kiinni Vegasin maalin takana. Kakkosylivoimassa oli ideaa, mutta Barbashev laukoi rystyltä ohi maalin edestä. Mainosten jälkeen Vegas lähti paineen alta loistavasti parilla yhden kosketuksen siirrolla, mutta Eichel vesitti puolittaisen 2v1-tilanteen liiallisella aikailullaan ja Forsling tökkäsi kiekon pois lavasta. Tämä purjehti sen jälkeen toiseen suuntaan ohi keskialueella löperösti puolustaneen Martinezin, mutta päästyään nokikkain Pateran kanssa rystynosto ei sentään uponnut.

Florida tasoitti ottelun puolivälissä, kun keskialueen käännön jälkeen Bennett hämäsi syöttävänsä poikittain, mutta laukoikin etualakulmaan hanskan alta. Maskia ei ollut, joten olisihan Pateran tuo pitänyt pysäyttää. Seuraavat minuutit muistuttivat avauserää, kun VGK juuttui omiin, mutta puolustus kesti ja Eichelkin blokkasi yhden kudin keskeltä. 33. minuutilla puolestaan Stephenson katkaisi Verhaeghen avaussyötön ja pääsi laukomaan rauhassa b-pisteiden välistä, mutta sihti oli hukassa ja rannelaukaus meni vasemmalta ohi yläkulman. Parin minuutin päästä peli oli 2-1, kun Barkov kaapi aloituksen Eichelia vastaan ja Forslingin lämäri siniviivan kulmasta livahti alakulmaan. Kuten todettua, tuollaisten puolittaisten ruuhkalaukausten havainnoinnissa Jiri on liian huono, jotta uskoisin hänestä kasvavan NHL-veskaria. Vegasilla oli päätösvitosella yksi hyvä tasoitusmesta, mutta Cotter ohjasi maalin edestä McNabbin syötön laidasta vain logoon. Lopulta 22 sekuntia ennen taukoa lukemat muuntuivat 2-2:een, kun Hutton tarjoili takatolpille syötön Dorofeyevin lapaan Kulikovin lavan kautta. Osumaa edelsi nopea keskialueen kääntö, josta Hutton pääsi livahtamaan sisään hyökkäysalueelle laidan puolelta ohi vastaanajaneen Ekbladin.

Päätöserässä viidennellä minuutilla ylivoimalla Marchessault tinttasi slotista hanskaan lopuksi. Sen jälkeen Florida hyödynsi oman ylivoimansa, kun Verhaeghe laukoi vasemmalta puolelta ohi Pietrangelon peiton tarkasti takakulmaan. Vaikeudet jatkuivat Whitecloudin otettua boksin poikittaisesta mailasta oman alueen kulmassa. Peli muuntui 4-2:een, kun Barkov löysi slotista hetkellisesti vapautuneen Reinhartin ja tämä ohitti Pateran. Howdenin olisi vain pitänyt sulkea lapa paljon tarkemmin. Päätöskympillä kiri kahden maalin takaa-ajoasemassa vaikeutui heti alkuun, kun Cotter heitti Tkachukin painiotteella jäihin aitioiden edessä. Jiri kuitenkin torjui alivoimalla Bennettin ohjauksen keskikaistalta suorahyökkäyksestä. Päätösvitosella tällä oli kuitenkin vaihteeksi vaikeuksia pomppukiekon siivoamisessa ja Rodrigues melkein käänsi lahjakiekon rystyltä sisään. Viimeiset kolme minuuttia Vegas pelasi ilman maalivahtia, muttei päässyt laatupaikoille, joten loppuluvuiksi jäivät 4-2.

Tämäkin peli oli osin samasta muotista veistetty kuin reissun kaksi muutakin tappiomatsia. Alivoima sakkasi, oman alueen lähdöt toimivat vain ajoittain ja kurittomuuttakin ilmeni. Takanahan on marraskuusta alkaen paljon reissupelejä ja ehkä väsymys näkyi sitten tällä kolmen pelin kiertueella. Viiden päivän joulutauko tulee siis hyvään saumaan ja ehkä kurssi taas kääntyy kuten viimeksi tähdistötauon jälkeen. Toivottavasti myös joko Hill tai LT kuntoutuisi pelaamaan.

Niin luotettava kuin Patera avauserässä oli, seuraavissa erissä hän mureni, joten on annettava miinusta. Howden kuittaa vuorostaan sapiskaa viimeisestä maalista. Avausmaalin alustanut kaksikko puolestaan saa plussaa kera kolmosparin, jonka kamppailukovuus riitti parhaiten. Huttonin plussa kariutui jäähyyn, josta Florida teki voittomaalin.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
29/72 Henderson vs. San Jose 3-2

Viimeisessä pelissä ennen joulua maalissa oli Papirny. Hickey korvasi Bischoffin ja parit menivät uusiksi. Yläkerrassa Primeau palasi kehiin, kun Denisenko oli pudonnut sivuun. Oikean laidan hierarkiassa kaikki nousivat pykälän ylöspäin sitten viime pelin.

Rondbjerg - Brabenec - Brisson
Morelli - Quinney - Rempal
Benson - Froese - Cracknell
Geertsen - Demek - Primeau

Sedoff - Mayo
Ahac - Cormier
Chayka - Hickey

Papirny
Bullion

Plussat ja miinukset
++
+ Morelli, Rempal, Quinney, Cracknell, Hickey
+/- Sedoff, Mayo, Ahac, Chayka, Primeau, Demek, Geertsen, Benson, Froese, Brabenec, Papirny
- Brisson, Rondbjerg, Cormier
--

- Avausmaalia ennen Rondbjerg pelasi löysästi laidassa epäonnistuen jatkamaan kiekon ulos omista ja perään Brissonin peitto oli vaillinainen, vaikka hän oli alle parin metrin päässä Cardwellista, jonka kääntölaukaus yllätti Papirnyn. Reilun minuutin päästä Cormier kompuroi kiekon kanssa hyökkäyssinisellä ja peli kääntyi. 3v2-vastaiskusta Gushchin ja Rau petasivat tiki-taka-syöttelyllä Marekille paikan takatolpalle. Hickey ja Demek vietiin kahville, mutta virhe tapahtui jo aiemmin.
- Avauserän paras HSK-ketju Morelli-Quinney-Rempal sai ansaitun palkinnon lopussa, kun Rempal karvasi kiekon ja Morelli tinttasi keskustasta kavennuksen. Tuon ketjun hyökkäysvarmuus ihastutti. Se kykeni joko menemään pelaamalla sisään, jos tilaa oli tai sitten pelasi kiltisti selustan kautta riskejä ottamatta. Toteutuksen taso suorahyökkäyksissä oli siis korkealaatuista. 2-2 maalissa HSK sai apuja TPS-taustaiselta Pullilta, joka epäonnistui karusti Hickeyn ristipiston katkaisussa keskialueella. Kiekko pomppasi hänen lapansa yli johtaen 2v1-tilanteeseen ja Benson puttasi maalin edestä Cracknellin tarjoilun sisään ohi Romanovin. Voittomaalin teki neljä minuuttia ennen loppua vuorostaan taas Quinneyn ketju. Marek ei voinut koskea kiekkoon keskialueella, koska Wiesblatt pelasi sitä ennen kädellä. Hickey odotti aikansa kiekon valumista hänelle ja palautti sen sitten rystyltä nopeasti takasiniselle. Rempal mursi sinisen ja antoi laidasta lätyn ohi Pullin Quinneylle, joka pääsi ampumaan keskikaistalta vapaasti takakulmaan. Viime kevään tutkaparin ensimmäinen yhteinen peli pitkään aikaan oli heti menestyksekäs ja pitäisin heidät kyllä kimpassa jatkossa. Lopussa BB:lla oli sauma venyttää pisteputkeaan kuuteen peliin, mutta hän lämäsi yli tyhjistä Brabenecin jätöstä
- Papirnyn paras pelastus oli kakkoserän lopussa Knyzhovin rannelaukauksen pysäyttäminen slotista vastaiskun lopuksi. Muutoin hän pääsi superhelpolla torjuen vain 15 kertaa, kun isännät laukoivat 32 kertaa suurimmaksi osin jäähyepätasapainosta (1-7) johtuen. PAPP oli tiivistä yhden harhamatsin jälkeen jälleen eikä Barracuda päässyt ytimeen, vaikka se sinne avauserässä varsinkin haki syöttöjä ulkokehältä. Viivavedot suoraan syötöstä Papirny liimasi varmasti. Transitiosaumat kotijengi olisi voinut vielä pohjaan päättäväisemmin. Tuo koski varsinkin Brabenecia. Yhtäkään YV-maalia HSK ei puolestaan lukuisista yrityksistä huolimatta tehnyt ja kakkoserässäkin lyhyt pätkä 5v3-ylivoimaa oli mielikuvituksetonta siirtelyä oikean puolen Quinneyn, Brissonin ja viivamies Sedoffin kesken
- Joulutauolle HSK siirtyy divisioonansa vitosena kerättyään 33 pistettä 29 pelistä. Savillen paluu siivitti ennen joulua viiteen voittoon kuudesta matsista ja aiempi suvantovaihe tuli sillä kuitatuksi. Pisteprosentti on divisioonan kuudenneksi paras, kun takaa Firebirds kiilaa niukasti edelle. Eagles ja Bakersfield ovat edelleen pahimmat uhkaajat pleijaripaikan suhteen. San Josen ja Gullsin voi pitkälti laskea jo ulos
- HSK:n YV 20,5% on ollut divarin parasta ja koko liigassa yhdeksänneksi parasta. Alivoimakin on divarin kolmanneksi parasta 84,3-prosenttista, joten erikoistilannepelaaminen on ollut kiitettävää tähän mennessä
- Sisäisessä pörssissä syyskauden paras oli Denisenko (28gp 10+16=26), jonka pistekeskiarvokin oli etevin ennen Quinneyta (17gp 14p). Cracknell ja Brisson ovat keränneet 29 matsiin 22 paunaa. Rempalkin on 20 pisteen klubissa iskettyään 11 maalia. Se on eniten Cracknellin 12 rysän jälkeen. Tehotilaston ykkönen on Quinney (+7) ja kakkonen Cormier (+4)
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
U20-kisojen avauspäivänä Vegasin kaikki kolme lupausta olivat ja ovat heti tulessa. Sapovaliv avasi kisat Slovakiaa vastaan ykkössentterinä laidoillaan Jiri Kulich ja Eduard Sale aivan kuten MM-finaalissa vuosi sitten. Viime kisoissahan Kulich oli joka matsissa Sapovalivin laidalla ja Sale ajoittain. Matyas toimii näissä skaboissa varakapteenina, kun Kulich sai lopulta C-kirjaimen paitaansa.

Tsekki hävisi avauspelin 2-6. Kuten todettua, kävin vuosi sitten Sapovalivia tarkkaan läpi peleittäin, joten keskityin nyt vain katsomaan sitä, että pitävätkö vanhat havainnot yhä kutinsa vai onko hän esim. parantanut heikkouksiaan.

Matyas Sapovaliv

Sapovaliv oli Tsekin ykkössentteri. Kulich pysyi läpi turnauksen vasemmassa laidassa. Sale aloitti turnauksen oikeassa laidassa, mutta välillä Sapousek valtasi paikan, kunnes Sale palasi ketjuun pudotuspeleihin. Sapovaliv pelasi myös alivoimaa ensin Mechuran ja myöhemmin Kulichin parina. Ykkösylivoimassa hän oli slotissa, kun vielä elokuun turnauksessa hän oli päädyssä/maskissa, mutta nyt sen roolin hoiti Marcel. Jiricek oli viivassa ja laiturit Sale ja Kulich siivissä. Sapovaliv pelasi Tsekin hyökkääjistä eniten per peli, 20:38. Seitsemässä pelissä tehot olivat kauniit 0+7 ja teholukema komea +9. Laukauksia oli Deanin tapaan vain seitsemän, vaikka peliaikaa Sapovalivilla oli rutkasti enemmän. Turnauksen pistepörssissä sijoitus oli 21:s. Syöttöpörssissä hän oli jaettu viides. Aloituksissa Sapovaliv oli puolestaan neljänneksi paras Kapasen, Stankovenin ja Taibelin jälkeen. Aloitussaldo oli 95 voitettua ja 62 hävittyä, jolloin prosentti oli 60,51%. Alkusarjan jälkeen hän oli tilastokakkonen Stankovenin jälkeen lukemalla 68,60%, joten ihan samaa tasoa Sapovaliv ei pudotuspeleissä enää kyennyt ylläpitämään ja finaalissakin lukema oli alle 50%, mutta ei se mitään.

- Vaihtokuri oli kesällä parempaa. Tässä turnauksessa Sapovalivin vaihdot venyivät ajoittain jopa minuutin mittaiseksi, kun ne puoli vuotta sitten olivat 40 sekunnin pinnassa
- Ylivoimalla Sapovaliv oli melko hyödytön keskellä. Hän lähinnä yritti avata syöttölinjan Salelta Kulichille poikittain jääden itse vähille kiekkokosketuksille. Modernin ylivoiman slottipelaajan yksi vaatimus on kyky ampua suoraan syötöstä yhdellä kosketuksella enkä muista Sapovalivilta oikeasti yhtään laukausta keskustasta, joten hänen kykynsä hakeutua pelattavaksi oli surkea
- Oman alueen lähdöissä varsinkin välierässä Sapovaliv ollakseen auki keskellä oli ajoittain pari potkua myöhässä jalkanopeuden puutteen ja osin rahtilaivamaisten käännösten vuoksi, jolloin puolustaja joutui lyhytsyötön sijaan avaamaan pidemmällä suoraan laiturille keskialueelle, jota puolusti läheltä vastustajan puolustaja ja siksi Tsekin ykkösvitjan suorahyökkääminen oli heikkoa viimeisissä matseissa, kun jatkumoiden luonti oli hankalaa
+ Keskialueen kiekollinen suoritusvarmuus vakuutti jo kesällä ja sama jatkui tässä turnauksessa. Sapovaliv oli yhä hyvä pienissä syötöissä eikä hukannut kiekkoja kuten vaikkapa Kulich. Finaalissa nähtiin myös pari keskialueen ylitystä jalalla, joten Matyaksen sentteripelaaminen ei ole ihan pelkästään vain kiekon välitöntä lainaamista eteenpäin vauhtiin laitureille
+ Hyökkäysalueella kyky ennakoida vastustajien siirtokiekkojen suunnat oli yhä priimaa ja johti lukuisiin hyökkäysalueen katkoihin kuten vaikkapa viimeksi finaalin 1-2 kavennusmaalissa
+ Maalinteon tukitoimet olivat kunnossa. Sapovaliv ei arkaillut mennä maalille painimaan ja tekemään maskia, mutta toisaalta sitten hän ei juuri saanut ohjattua viivalaukauksia tai päässyt käsiksi reboundeihin, vaan painimisellaan lähinnä teki tilaa muille
+ Hyökkäysalueella ketteryys oli lisääntynyt. Kanada-peleissä hän pystyi pari kertaa syvyydessä pyörähtämään irti vartioijistaan esim. Deanista ja Gaucherista
+ Sapovaliv on myös kehittynyt staattisissa laitaväännöissä ja kykeni ronkkimaan kiekkoja takaisin tsekeille vastustajan maalin takana sekä käyttämään isoa ruhoaan paremmin hyödyksi
+ Hyökkäyspäässä Sapovaliv otti monia aloitusvoittoja, joista seurasi välittömiä viivakuteja eli puolittaisia maalipaikkoja
+ Puolustusalueen puolustuspelissä Sapovaliv puolusti sitkeästi väsyneenäkin eikä väsynyt kovin pahasti vaihtojen lopussakaan. Hän käytti kesää paremmin ulottuvaa mailaansa myös hyväksi ja mm. finaalin jatkoajalla sai peitettyä sillä Bedardin laukausaikeet kahdesti samassa vaihdossa 3v3-pelissä. PAPP:ssa hyvää oli myös se, että vartioitava pelaaja alakolmiossa pysyi jatkuvasti kontrollissa ja Sapovaliv pysyi sopivalla etäisyydellä sisäpuolella. Se turhautti mm. Guentheria ja tämä hakeutui tyhjempään tilaan siniviivalle molemmissa Kanada-peleissä
+ Alivoimalla Sapovaliv on kehittynyt laukausten blokkaajana pelkästään siksi, että hän steppasi paljon ketterämmin sivuttain kuin vielä puoli vuotta sitten ja ehti yksinkertaisesti siten useammin laukauslinjalle eikä ollut myöhässä. Luistelu ei varmastikaan koskaan tule olemaan hänen vahvuutensa, mutta oli hyvä nähdä varsinkin ketteryydessä edes jotain kehitystä tässä turnauksessa, joten 1v1-tilanteissa hän oli siksi vahvempi molemmissa päissä kenttää


Ajassa 2:45 Sapovaliv osoitti yhä tarjoavansa itsensä kuuliaisesti pelattavaksi painollisen puolen pistelinjalle. Hän ei karkaa omista liian ajoissa, vaan on tunnollinen sentteri. Lisäksi hän pyrkii yhä ruokkimaan nopeasti laitureitaan keskialueella vauhtiin sen sijaan, että hän itse voimaluistelisi repivästi keskialueen yli. Vegasin senttereille jälkimmäinen toimintatapa on ominaisempi, joten Matyaksen isoin uhkakuva NHL:ää ajatellen on edelleen hänen luistelunsa. Hänen pitää yksinkertaisesti saada lisää voimaa ja nopeutta suoraluisteluunsa, jotta hän pystyisi itse useammin murtamaan hyökkäyssiniviivan eikä nojaamaan sillä saralla laitureihinsa. Okei, tässä klipissä syöttäminen oli parempi ratkaisu, kun vastustaja olisi muutoin taklannut hänet irti kiekosta, koska Sapovaliv ei ole riittävän jalkava ja ketterä väistääkseen taklauksen, mutta noin yleisesti ottaen suorahyökkäämisessä haluaisin nähdä Sapovalivilta enemmän omia murtautumisyrityksiä.

Ajassa 9:10 Sapovaliv pääsi laukomaan maalin edestä Salen jättämästä irtokiekosta yli maalin. Hän ei edelleenkään arkaillut mennä ytimeen, vaan viihtyi siellä mielellään isona poikana. Turnauksen avauspisteensäkin hän sai päätöserässä menemällä maalille suorahyökkäyksessä. Gajan torjui ohjauksen läheltä, mutta irtokiekko pomppi Kmecin jalasta omaan maaliin onnekkaasti.

Ylivoimalla Sapovaliv oli reenipelien tapaan ykkösviisikon maski-/päätylautamies, josta hän teki peliä tai meni maskiin, jos kiekko pelattiin viivaan Hamaralle. Becher oli slotissa ja Sale-Kulich kaksikko siivissä tutusti. Viime kisoissahan Sapovaliv oli slotissa eikä se rooli sovi hänelle niin hyvin, koska kyky hakeutua pelattavaksi yhden kosketuksen laukauksiin on surkea, joten mieluusti katselen häntä tässä turnauksessa päädyssä, jossa hän tulee pomminvarmasti olemaan näkyvämpi.


Toisen mainoskatkon jälkeen Sapovaliv näytti yhä petranneen vartalonkäyttöään staattisissa laitaväännöissä. Hän nappasi oman maalin takana kiekon helponnäköisesti itselleen ja käynnisti vastaiskun liikuttamalla kiekon tutusti eteenpäin välittömästi. Hän ehti myös päättämään vastaiskun pedattuaan tekopaikan maalin eteen Kulichille ja mennen sitten vaihdon lopuksi taas itsekin ronkkimaan ytimeen mahdollista reboundia! Positiivista oli kuitenkin se, että muutamassa muussakin tilanteessa Sapovaliv näytti tosiaan vain entistä paremmin käyttävän kokoaan surutta hyödykseen kaksinkamppailuissa laidoissa. Esimerkiksi 35. minuutilla hän meni lujaa oman alueen kulmaan, irrotti vastustajan kiekosta ja haki sitten heti pystysyötöllä takasiniseltä Salea, mutta tämä ei saanut syöttöä haltuun kunnolla. Puolustusalueen puolustuspelissä Tsekki näytti pitkälti käyttävän aluepuolustusta, joten Sapovaliv sentterinä ei seurannut ketään yksittäistä pelaajaa osana alakolmiota toisin kuin viime kisoissa, vaan tukki slottia ja irtosi sitten sieltä tilanteen tunnistettuaan riistämään kiekkoa päätyyn/kulmaan kuten Vegasinkin sentterit Cassidyn systeemissä tekevät. Uuden tsekkikoutsin sisäänajama PAPP siis tuottaa näissä kisoissa Sapovaliville ainakin sellaisia toistoja, jotka palvelevat Vegas-uraakin, jos Cassidy on vielä luotsina muutaman kauden päästä.

Keskialueen kiekollinen suoritusvarmuus ei ainakaan tässä pelissä ollut vielä niin hyvää kuin parhaimmillaan. Avauserän lopussa esimerkiksi hän takakarvasi kiekon Tsekille keskialueella, mutta yritettyään käynnistää vastaiskun Salelle tarkoitettu syöttö lipui vastustajan alakerran haltuun. Ulottuvan mailan käyttö puolustaessa sen sijaan vakuutti toisenkin erän alussa. Samassa vaihdossa Sapovaliv katkaisi kaksi keskustaan tarkoitettua syöttöä yhdellä kädellä kurottamalla.

Alivoimalla Sapovaliv oli kakkos- tai välillä ykköshyökkääjäparissa Stanclin kanssa. Heidän ollessaan jäällä Slovakia osui kahdesti. Ensin se tasoitti 1-1:een, kun Stancl paineisti vasemman siiven Mesaria, mutta tämän syöttö lävisti hänet ja Petrovskyn one-timer poikittaissyötöstä ohitti Hrabalin. Sapovalivkaan ei yltänyt kurottamaan katkomaan tuota keskilinjan puhkonutta syöttöä, kun hän oli paineistanut viivapakki Kmecia. Viime kisoissa Tsekki käytti 1-1-2 alivoimasysteemiä, mutta nyt se näytti minusta enemmän klassiselta timantilta. 3-1 YV-maalia edelsi puolestaan Sapovalivin aloitusvoitto, mutta Slovakia ehti irtokiekkoon ensin. Saatuaan kuvion kuntoon Petrovsky liikkui oikeasta siivestä keskemmäs avatakseen vetolinjan ohi Sapovalivin. Se onnistui, Hrabal pudotti eteensä ja timantin keskellä vapaana ollut Honzek lusikoi reboundin sisään. 47. minuutilla timantin kärkenä Sapovaliv puolestaan yritti stepata sivuttain pysyäkseen vetolinjan tiellä, mutta silti kuti ohitti hänet, joten vaikka viime kisoissa ketteryys vaikutti jo parantuneen, alivoimalla vetolinjoille ehtimisessä on yhä petrattavaa.

Aloituksissa Sapovaliv oli viime turnauksessa neljänneksi paras. Dominanssi jatkui näin vuotta myöhemmin, kun avauskamppailussa aloitusprosentti oli 54,55% (12/22). Hän pelasi pelasi turnauksen avauspelissä kaikkiaan 20:13. Se oli tsekkihyökkääjistä eniten. Myös vuosi sitten hän oli joukkueensa hyökkääjien peliaikakuningas, joten mikään ei ollut muuttunut silläkään saralla. Vaihtojen keskipituus 44 sekuntia oli hyvä, kun viimeksi ne tuppasivat karata lähemmäs minuuttia.

+ Kurinalaisuus alaspäin. Sapovaliv ei karannut omista liian ajoissa ja teki itsensä yhä toisteisesti pelattavaksi painollisen laidan pistelinjalle. Hän auttoi kiekollista pelaajaa tutun lähellä pitäen etäisyydet pieninä
+ Sapovaliv meni yhä hanakasti ytimeen tekemään maalinteon tukitoimia ja haistelemaan irtokiekkoja sieltä, mistä maaleja tehdään
+ Ylivoimalla hän oli viime kisoja näkyvämpi päästyään nyt tekemään peliä päädystä keskustassa seisomisen sijaan
+ Staattisissa laitaväännöissä Sapovaliv käytti entistä paremmin kokoaan hyödykseen ja väänsi vastustajia irti pelivälineestä välillä melko vaivatta laitojen lähellä. Tsekin PAPP-systeemi muistutti pitkälti Vegasin aluepuolustusta, joten Matyas sai hyviä toistoja siihen liittyvistä sentterivelvoitteista. Hän puolusti keskustaa tunnollisesti ja osasi lukea oikein hetket, kun kannatti irrota kamppailemaan kiekosta päätyyn/kulmaan ja tehdä stoppi siellä
+ Ulottuvan mailan käyttö puolustaessa oli hyvää. Sapovaliv teki yhden käden kurotuksillaan muutaman katkon omalla alueella suojaten siten keskustaa
+ Aloitusprosentti 54,55% oli luontevaa jatkumoa viime kisojen neljänneksi parhaalle aloittajalle
- Suoraluistelu vaatii yhä jumppaamista, jotta hän pystyisi joskus pärjäämään NHL-temmossa ja eritoten Vegasin pelitavassa, jossa sentterin pitää kyetä kuljettamaan kiekkoa repivästi yli keskialueen ja murtaa hyökkäyssiniviiva jalalla eikä aina lähettää laitureita vauhtiin syötöillä. Sapovaliv voisi kokeilla siis enemmän omia murtautumisyrityksiä ainaisen "syöttö ensin" -ajattelun sijaan, koska ilman riittäviä toistoja ei voi kehittyä tuollakaan osa-alueella
- Keskialueen kiekollinen suoritusvarmuus ei ollut niin hyvää kuin parhaimmillaan. Syöttötarkkuus oli korkeintaan kohtalaista
- Alivoimapelaamisessa näkyi ehkä pientä taantumista verrattuna vuodentakaiseen, jolloin Matyas näytti kehittäneen ketteryyttään ja ehti paremmin vetolinjoille kuin puoli vuotta aiemmin kesällä. Nyt tuntui taas siltä, että hänellä oli turhan kiire miesvajaalla pelatessa eikä sijoittuminen ollut kovin hyvää. Ehkä systeemin opettelukin oli kesken

E: Voi perkele, Kärki-osuus pyyhkiytyi vahingossa pois luonnoksista. Ei auta kuin rustata se uusiksi...
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Suomi kohtasi kisa-avauksessaan Kanadan häviten 5-2. Arttu Kärki jatkoi kolmosparissa Joona Väisäsen kanssa viimeisen harjoituspelin tapaan, mutta tällä kertaa hänet oli paperilla merkitty vasemmalle puolelle oikean sijaan. Lisäksi Arttu oli yhä ykkösylivoimassa viivassa. Helenius ja Nyman täydensivät takakolmion. Kaskimäki oli slotissa ja Hämeenaho maalilla tai välillä toisinpäin. Ohessa on Kärjestä huomioita vaihdoittain.

1. erä

Ajassa 1:20 Kärki aloitti kisansa lentävällä vaihdolla. Hän puolusti keskialueella eteenpäin päävalmentaja Mikkolan toiveen mukaisesti, mutta oli vähän myöhässä ja kanukkihyökkääjä ehti siirtää kiekon hänen ohitseen syvään, mutta onneksi muut paikkasivat Arttua riistäen kiekon lopulta Suomelle. Uusi yritys kahden minuutin kohdalla oli parempi ja Kärki sai katkon tehtyä ulottuvalla mailallaan punaviivalla, jonka jälkeen hän pudotti kiekon oman maalin taakse taitavalla kiekonkäsittelyllään. Jatkotilanteessa siellä pakkipari Väisänen taklattiin selästä laitaan, joten Suomi pääsi ylivoimalle Kärjen katkon seurauksena. Treenipelien tapaan etäisyyskontrolli suorahyökkäyspuolustamisessa oli siis kuosissa ja Kärki sai aiheutettua hankaluuksia vastustajan hyökkääjille pitkällä mailallaan paineistamalla ottamalla tilan ja ajan pois. Ja kuten paperille oli piirretty, Kärki pelasi vasemmalla puolella.

Ensimmäisestä YV-vaihdosta kolmannella minuutilla ei jäänyt kerrottavaa. Kuudennella minuutilla Kokko pysäytti kiekon maalin takana viereen Kärjelle, joka tuplattuna Dumaisin ja Mintenin paineen alla siirsi kiekon vain hätäisesti toiseen kulmaan osoitteettomana. Paineen jäätyä omiin pian päädyssä oli uusi kamppailutilanne. Kärki yritti liimata Dumaisin tuloksetta, mutta apuun tullut Väisänen sai ronkittua kiekon irti vastustajalta ja Suomi pääsi purkamaan. Reenipeleihin peilaten Kärjen mailakamppaileminen ei ollut kuitenkaan ihan niin pehmeää ja varovaista. Seuraavassa vaihdossa mieleen jäi puolestaan painava avaus viivelähdössä vasempaan laitaan ja Kumpulainen livahti sisään hyökkäysalueelle, mutta hyökkäyksen vienti pohjaan epäonnistui.


Ajassa 10:45 Suomen karvaus (1-1-3/1-2-2) vuoti, mutta Kärki näytti taas loistavaa suorahyökkäyspuolustamistaan, kun hän kiilasi Dumaisilta tilan ja ajan pois tehden lopulta vielä riistonkin oikeassa laidassa. Tämä suoritus sai hymyn huulilleni, koska osaahan Arttu näemmä puolustaa miehekkäästi raamejaan hyödyntäen. En tiedä, onko hän ottanut oppia Haguelta kuten olen toivonut, mutta näissähän Nic on nykyään elementissään. Samassa vaihdossa paineen alla Kärki kertaalleen liikutti kiekon varmasti yhdellä kosketuksella ränniä pitkin laiturille. Jos ja kun hän ensi kaudeksi palaa Tapparaan miesten peleihin, näillä näytöillä sielläkään ei pitäisi ongelmia tulla, vaan pelipaikka on otettavissa pelaavasta kuusikosta!

Ajassa 14:15 Kärki sai levityksen hyökkäyssiniviivassa ja laukoi ranteella sinisen kulmasta maalille, mutta laukaus meni oikeaan kulmaan. Maskissa oli pari pelaajaa, kun Suomi käytti kesän tapaan edelleen 2-3 tai 2-1-2 hyökkäysaluemallia, joten viivatoimituksien on vain oltava tarkempia silloin, kun tukitoimet ovat kunnossa. Seuraava kääntölaukaus oli parempi, mutta silloin ketään ei ennättänyt maskiin.

17. minuutilla ylemmässä viivelähdössä Kärki avasi pakki-pakkisyötön jälkeen tarkasti keskikaistalle sentterille ohi kärkikarvaajan. Noissa avaussyötöissä hän oli parhaimmillaan eikä antanut juurikaan harhasyöttöjä. Vaihdon lopussa Kanadan 2v2-vastaiskun Kärki puolestaan hidasti hyvin paineistaen taas kiekollista Dumaisia, joka joutui leikkaamaan keskemmälle. Tämän jätöstä oikeasta laidasta Warren ei sitten enää löytänyt omia maalin edestä, kun tarpeeksi moni suomalainen ehti täyttämään omaa aluetta Dumaisin kiemurtelun aikana. Avauserässä Kärjen parhaat suoritukset tulivat siis kiekottomana, koska hänen mailapaineensa oli erinomaista.

2. erä


Ajassa 23:30 Kärki puolusti taas mailalla aktiivisesti ja katkaisi Geekien poikittaissyötön 3v3-hyökkäyksessä. Sen perään hän antoi tarkan ja painavan avauksen vasempaan laitaan ja Nyman jatkoi kiekon keskikaistalle Keskiselle, mutta tältä loppui tila kesken. Tässä näytteessä yhdistyivät kuitenkin kätevästi Kärjen pelin parhaat osa-alueet.

Kulonummen vietyä jääajan kokonaan seuraavassa ylivoimassa, Kärki palasi jäälle vasta neljä minuuttia myöhemmin. Hyökkäyspään aloitusvoitosta hän laukoi maalille heti, mutta silläkään kertaa kukaan ei ehtinyt maskiin, joten Rousseau torjui ongelmitta. Ottelun puolivälissä puolestaan Kärki oli oikealla puolella vaihteeksi ja pysäytti mailapaineellaan Allardin sisäänviennin. Välitön purku lasin kauttakin meni keskialueelle.

35. minuutilla Kärki pääsi vuorostaan aloittamaan ylivoiman viisikkonsa kanssa. Aloitusvoitosta hän levitti heti vasemmalle Nymanille, joka haki maalin edestä Hämeenahoa tuloksetta. Seuraavan aloituksen jälkeen Kanada purki, mutta Suomen saatua kuvion kuntoon 1-2 kavennus oli tosi asia. Nyman pudotti oikealta viivaan, Kärki laukoi ranteella jäänuoliaisen ja kahden kerroksen maskista Kaskimäki ohjasi Rousseaun naaman edestä kumilaatan sisään. Mukavaa, että pistetili aukesi heti avauspelissä.




Vasta minuutti ennen toista taukoa Kärki aloitti ensi kertaa puolustuspäästä. Valmennus luotti muihin pareihin enemmän siltä osin, mikä ei yllättänyt. Kärki kuitenkin selvisi kunnialla testistä, kun hän tuli jalalla oman maalin takaa esiin paineen alta ja sai siirrettyä rystyltä kiekon siniviivan kulmaan Nymanin huoleksi.

Seuraava kanadalaisvyöry oli kostautua, kun Mateychuk kisutti Kärjen, joka puolusti taas eteenpäin aggressiivisesti, mutta myi itsensä vajoten jäihin. Suomen onneksi viimeinen poikittaissyöttö maalin edessä ei mennyt Danielsonin lapaan, koska Nyman syöksyi väliin.

3. erä

Päätöserän Kärki aloitti ylivoimalla 22 sekunnin kohdalla Mintenin otettua boksin. Hän latasi kertaalleen Nymanin levityksestä lujan lämärin patjaan ja Kanada purki irtokiekon laidasta. Laukauksessa oli kuitenkin kivasti pelotetta.

44. minuutilla Kanada puhkoi pystysyötöllä Suomen karvauksen jälleen. Pakit jäivät vastaanottamaan 2v2-hyökkäystä. Kärki ei ihan ehtinyt Dumaisin iholle ajoissa sillä kertaa, mutta Väisänen sulki maalille ajaneen toisen kanukkihyökkääjän irti Dumaisin syöttöyrityksestä. Suomen viisikon etäisyydet venyivät kyllä välillä aika isoiksi, kun puolustajat peruuttivat ajoissa ja heidän eteensä tyhjään tilaan jäi Kanadalle tilaa avata lapaan. Loppuvaihto kului oman maalin edustaa suojellen, kunnes Kokko sulki kiekon alleen. Suomen puolustajat näyttivät puolustavan aluevoittoisesti eivätkä niinkään miesvartiointiperusteisesti.

46. minuutilla Kärki pelasi heikoimman vaihtonsa ollen osasyyllinen 1-3 maaliin. Ensin Celebrinin rystylätty oikeasta laidasta meni hänen lävitseen takatolpalle, mutta Suomen onneksi se ei omia löytänyt. Seuraavaksi Kärki puolestaan vuoti paineen alla. Hän haki rauhassa dumppauksen ja kääntyi, mutta avaus laidan kautta kohti Heleniusta ei mennyt lähellekään lapaan. Hyökkäysalueen käännöstä Kanada värkkäsi 1-3 johtomaalin viisi sekuntia myöhemmin, kun Celebrini survoi maalin edestä kiekon väkisin Kokon patjan läpi maaliin. Kumpikaan Helenius tai siniviivan kulmassa Hämeenaho ei ollut valmiina vastaanottamaan syöttöä, joten ehkä rehellinen purku lasin kautta olisi ollut oikea ratkaisu Kärjeltä, jonka pelinvaaminen oli muutoin hyvää tätä yhtä aivopierua lukuun ottamatta.



Seuraava vaihto parin minuutin päästä oli taas parempi. HAHP:ssa Kärki syötti siniviivan kulmasta tarkasti keskustaan H3:lle Nymanille, joka laukoi ranteella patjaan. 54. minuutilla oli seuraava YV-vaihto, mutta ykkösviisikko ei saanut kuviota rauhoittumaan. Lopuksi tasaviisikoin Kärki kuitenkin väsyneillä jaloilla nosti kiekon omista pois ja avasi rystyltä keskialueelle. Syöttö meni tuurillakin perille vastustajan lavan kautta. Nelosketju pääsi puolittaiseen 3v2-hyökkäykseen hankkien heti perään uuden ylivoiman. Sen aloitti Kärjen viisikko. Hän petasi yhden one-timerpaikan Nymanille ja laukoi itse kertaalleen ranteella ohi maalin. Kavennus jäi tekemättä eikä enempää vaihtoja Artulle kertynyt.

Summa summarum, Kärki kellotti jääaikaa 18:48 kisadebyytissään. Näyttöjen perusteella lisääkin voisi jatkossa antaa. Päätöserässä toki hän saikin vastuuta reilut seitsemän minuuttia. Vaihtojen keskipituus 1:02 oli hieman korkea, mutta toisaalta muillakin Suomen pakeilla vaihtopituudet olivat samanlaisia. Laukauksia oli neljä, syöttöpisteitä yksi (vaikka IIHF merkitsi Salinin syöttöpisteen toiseen maaliin jostain syystä Kärjelle) ja teholukema -1.

+ Valmennuksen toivoma eteenpäin puolustaminen sujui Kärjeltä erinomaisesti. Hän pysäytti yksinään noin 5-6 kappaletta suora- tai suunnanmuutoshyökkäyksiä. Etäisyyskontrolli oli priimaa ja Kärki otti varsinkin Dumaisilta useasti tilan ja ajan pois ulottuvalla mailallaan. Mailapaine oli erinomaista. Tarpeen vaatiessa hän pystyi myös kiilaamaan vastustajan laitaan ja irrottamaan tämän kiekosta tilannekovuudellaan. Vaikka Suomen viisikon etäisyydet venyivät ja Arttu joutui puolustamaan isoa tilaa/jäätä aika ajoin, ulottuvana puolustajana se ei tuottanut hänelle minkäänlaisia ongelmia, sillä ei hänestä menty ohi oikein millään. Se lupaa erittäin hyvää ensi kaudella miesten peleihin Tapparan väreissä!
+ Kärki osoitti pystyvänsä tulemaan tarvittaessa paineen alta pois itse jalalla. Hän teki niin pari kertaa illan aikana. Isoksi mieheksi hän sai itsensä liikkeelle yllättävän hyvin. Luistelussa oli väljyyttä ja ensipotkuissa pontevuutta
+ Kärjen avaussyötöt olivat kovia ja tarkkoja. Ne toivat mieleen Cormierin. Syöttötaito oli ilman värilasejakin Suomen alakerran paras. Myös oman alueen siirtokiekoissa ränniin laitureiden huoleksi hän oli melko varma pl. kuudennen minuutin osoitteeton siirto kulmaan. HAHP:ssa puolestaan Kärki pystyi pitämään kulmaralleja elossa syöttövalikoimallaan eikä vuotanut siniviivassa
+ Lyöntilaukaus oli ylivoimalla pelote ja rannelaukauksella hän avasi turnauksen pistetilinsä. Hän sai laukaukset perille asti eivätkä ne jääneet blokkaajiin. Lisäksi hän petasi Nymanille pari hyvää one-timeria levityksillään siipeen, joten tämän kanssa yhteys löytyi, mutta Heleniuksen kanssa on vielä skarpattavaa
+/- Mailakamppaileminen ei ollut niin pehmeää kuin treenipeleissä, mutta edelleen se on iso kehityskohde
+/- HAHP:ssa viivatoimituksissa voisi olla annos lisää tarkkuutta ja ennen kaikkea jos maskia ei ole, silloin ei välttämättä kannata laukoa, vaan odotuttaa, että maskipelaajat ehtivät tekemään tukitoimia
+/- Puolustusalueen puolustuspeliä Kärki joutui pelaamaan yllättävän vähän johtuen pitkälti siitä, että hän katkoi niin monta hyökkäystä eikä Kanada päässyt mylläämään hänen vahtivuoroillaan, joten esim. maalinedustan puolustamisesta ei saanut vielä oikein minkäänlaista käsitystä. Seuraan sitä jatkossa suurella mielenkiinnolla
- Aggressiivisesti eteenpäin puolustamalla joskus tulee väkisin missattuja pinchauksia tai on tilanteista myöhässä. Kärjelle niin kävi kahdesti, joten annan niistä lievän miinuksen

Edstrom aloittaa puolestaan kisansa näillä näppäimillä Latviaa vastaan, joten palataan hänen esitykseensä illempana/huomenissa.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Iltapelissä Ruotsi isännöi Latviaa 6-0 voitossa. Treenipelien tapaan Edstrom oli kolmossentteri laidoillaan seurakamu Otto Stenberg ja Felix Unger Sörum. Lisäksi kakkosylivoimassa hän oli maskimies. Unger Sörum oli vasemmalla, Stenberg slotissa, Bystedt oikealla ja Hävelid viivapakkina. Alivoimavastuutakin Edstrom sai. Hän pelasi Rudslattin kanssa. Rotaatiossa he olivat toinen hyökkääjäpari.

1. erä

Edstrom sai kunnian aloittaa kisat jäällä, mutta hän hävisi ensimmäisen aloituksen. Jostain syystä toisessa laidassa oli Unger Sörumin sijasta Born. Avausvaihto oli rikkonainen sisältäen toisenkin aloituksen, kunnes sitten Salomonsson vielä kolasi Veckaktinsin selästä laitaan 25 sekunnin kohdalla.

Viiden minuutin alivoimalla Edstrom tuli nopeasti askiin purun jälkeen osana toista hyökkääjäparia. Parina oli nelosketjun Rudslatt, joten treenipeleissä vierellä nähty Unger Sörum ei nyt Davidin kanssa jäällä ollut. Edstrom pelasi lyhyen stintin ja häiritsi tutun vahvalla karvaamisellaan avauspelaamista niin, että Latvia joutui hakemaan uudelleen vauhtia alhaalta. Ajassa 1:45 Edstrom ja Rudslatt palasivat uudestaan askiin. Edstrom hävisi 100-0 oman pään aloituksen ja parilla siirrolla Bukarts kiskaisi one-timerin hanskaan. Seuraavan aloituksen Edstrom voitti, mutta Lindsteinin purku kulmasta epäonnistui. Latvian viivapakki kuitenkin lahjoitti huolimattomalla syötöllään kiekon Edstromille, joka oli 1-1-2:ssa alempana hyökkääjänä tukkimassa vain keskustaa. Puolittaisesta 2v1-vastaiskusta Edstromin syöttö vasemmasta laidasta ei mennyt perille maalille ajaneelle Rudslattille, vaan Bulans paikkasi erheensä ollen välissä luistimineen.


Ajassa 4:30 Edstrom pelasi loistavan AV-vaihdon. Ensin hän alempana hyökkääjänä peitti loistavasti poikittaissyötön mahdollisuuden sijoittumisellaan. Ja sitten kun latvialaispelaaja päätti yrittää syöttöä slottiin Mateikolle, Edstrom oli tarpeeksi lähellä tehdäkseen riiston mailannostollaan. Karlssonmaista suorittamista. Vastaiskussa hän tyytyi jättämään kiekon Rudslattille ennen kurvaamista vaihtoon eikä puskenut alivoimaisena hyökkäystä loppuun saakka.

Seuraava vaihto oli vasta yhdeksän minuutin kohdalla, kun muutkin haluttiin lämpimiksi. Edstrom tuli kehiin lentävään vaihtoon, jossa Stenberg jätti vasemmassa laidassa kiekon Unger Sörumille ja tämä laukoi kohti Rolovsia, joka pomputti kiekon katsomoon. Edstrom ajoi keskeltä maalille ja siinä katsomassani SHL-pelissäkin hän viihtyi vastustajan viisikon sisässä, joten ei tuo uusi juttu ollut.

Ruotsi otti askiin ylivoimalle ykkösviisikkonsa, joka maalasi, joten Edstrom jatkoi peliään tasaviisikoin erän puolivälissä. Hän hävisi taas keskialoituksen ja Latvia dumppasi kiekon päätyyn. Hävelid pysäytti sen ja siirsi sen kulmaan, josta Edstrom jatkoi sen ykkösellä rystyltä eteenpäin ohi karvaajan. Stenberg kuljetti kiekon aina toiseen päätyyn asti laitaa pitkin (jonne Latvia jätti tilan sisäänvienneille) ja kiersi maalin. Hän pudotti viivaan ja sillä aikaa Unger Sörum ja Edstrom virittivät kahden kerroksen maskin 2-3 hyökkäysaluemallin mukaisesti, mutta ruotsalaispakki ei koskaan viivasta laukonut ja peli valui keskialueelle. Vaihdon lopussa Ruotsi puolusti keskialuetta 1-2-2:lla. Edstrom oli osana keskimmäistä tasoa ja standardinomaisesti kavensi kohti painollista laitaa sännäten tukkimaan eteenpäin omalla sinisellä puolustaneen pakin selustaa, jonne Latvia kiekon dumppasi. Yhdessä puolustaja Hävelidin kanssa Edstrom selvitti päädyn 2v2-tilanteen taklaamalla reversesyötön jälkeen Borozinskisin irti pelivälineestä ja sitten molemmat lähtivät vaihtamaan tuoreita ukkoja kaukaloon.

Vartin kohdalla Edstrom vuoti korkeassa karvauksessa, kun Krumins tuli jalalla hänen ohitseen, mutta David ei luovuttanut, vaan polki vastustajan vielä kiinni ja nappasi karkin takaa päin, kun Krumins yritti hyökätä yksin neljää vastaan. Mainosten jälkeen kolmosketju pysyi jäällä ja Edstrom voitti aloituksen aitioiden edessä. Kiekko jatkettiin syvään, jossa Unger Sörum jatkokarvasi sen takaisin ja pudotti alas Edstromille, joka jatkoi kiekon siniviivaan, mutta lopulta Latvia purki nopeasti. Vaihdon lopuksi keskialueen uudelleenryhmittymisessä Edstrom osoitti hyvää malttia löytäen lopuksi Stenbergin lavan ja tämä mursi siniviivan keskeltä. Edstrom meni maalille tekemään tutusti tukitoimia, muttei saanut ohjattua Petterssonin viivakutia sisään.

17. minuutilla Edstrom sai YV-aikaa kakkosviisikossa maskimiehenä. Bystedt laukoi ensin ranteella räväkästi vasemmalta, mutta Rolovs torjui vaivoin Edstromin selän takana. Jatkotilanteessa Bystedt liikkui oikealle ja Hävelidin levityksestä tinttasi luvut 2-0:aan. Edstromilta ei tarvittu edes maskia.

2. erä

22 minuutin kohdalla Edstrom kaivoi kaksi perättäistä hyökkäyspään aloitusta vasemmassa ympyrässä. Ensimmäisestä Johansson laukoi heti veskarin syliin. Toisen jälkeen oli enemmän malttia ja Unger Sörum odotti laidassa, että Edstrom ehti puolittain maskiin. Stenberg oli vähän ylempänä maskissa, mutta rannelaukaus kiersi ohi takakulman eikä Sandin-Pellikka uskaltanut pinchata. Latvia vyöryi toiseen päätyyn, mutta peli juuttui kulmaan ja David katseli vierestä maalinedustaa varmistaen, kunnes Ruotsi voitti kiekon ja Unger Sörum yritettiin vapauttaa karkuun pitkällä läpisyötöllä tuloksetta. Edstrom meni taustalla vaihtoon.

25. minuutin YV-vaihdossa Edstrom otti aloituksesta tasurin ja laiturit kampesivat kiekon Ruotsille. David liikkui maskiin, mutta Latvia purki. Uusi haku oli vauhdikas ja Ruotsi pääsi sisään, mutta Unger Sörum laukoi vasemmalta päin peittoa, joten Davidin maski meni hukkaan. 2v1-vastaiskussa latvialaissyöttö karkasi liian eteen ja veskari Hävelid katkaisi sen.


Pelin puolivälissä Edstrom hyppäsi kehiin hyökkäysalueelle, mutta Sandin-Pellikka ei saanut pidettyä enää siniviivassa painetta vieraiden alueella. Ruotsi haki vauhtia alhaalta ja Edstrom noukki oikeasta laidasta Johanssonin epätarkan avauksen. Hän jatkoi sen vain laitaa pitkin pystyyn Unger Sörumille, joka siirsi painopisteen takaisin Latvian alueelle. Edstrom liukui omalle paikalleen maalin eteen ytimeen. Syvyyteen vastaliikkeellään liikkunut pakki Willander haki häntä syötöllään, mutta mailasuman keskeltä David ei saanut vetoa aikaan. Jatkotilanteessa Edstrom irtosi vasempaan kulmaan irtokiekon perään ja taisteli sen Ruotsille UG:n kanssa. He pelasivat seinän ja David pääsi laukomaan rystyltä keskustasta, mutta toinenkaan viimeistely-yritys ei onnistunut. Tämä klippi oli kuitenkin bravuurinäyte Edstromin vahvuuksista hyökkäysalueen hyökkäyspelissä. Kurinalaisen maskipelaamisen lisäksi hän tunnisti hyvin hetkellisen tyhjän tilan, mutta vain viimeistelyt sakkasivat. Lisäksi raikas ja dynaaminen luistelu mahdollistaa sen, että Edstrom pystyy voittamaan paljon irtokiekkoja ja pitämään kulmarallit siten elossa. Vaihdon lopuksi hän vielä valui siniviivaan varmistamaan Hävelidin nousun, mutta UG vuorostaan tuhlasi vetopaikan maalin edestä päätypassista.

33. minuutilla Edstrom mursi siniviivan upealla seinäpelillä Stenbergin kanssa. Tämän poikittaissyötöstä Unger Sörum latasi painottomasta laidasta ohi takakulman. Tuo oli käytännössä sama kuvio, jolla he tekivät maalin USA:n verkkoon reenipelissä. PAPP:ssa puolestaan Edstrom huitaisi kiekon laidan lähellä pois Borozinskisin lavasta ja liimasi perään Bukartsin kulmaan irrottaen tämän kiekosta, jonka jälkeen Lindstein tuli hakemaan irtokarkin pois kuleksimasta. Ihanaa, karlssonmaista sitkeyttä jälleen kerran. SHL:ssä aikuisia vastaan tilannekovuus ja fysiikka ei vielä ihan aina riitä stoppien tekemiseen liimaamisten jälkeen, mutta omanikäisiä vastaan on näemmä toisin.


Loistava kahden suunnan pelaaminen jatkui alivoimalla ajassa 36:55. Katsokaa nyt tätä sijoittumista. Rudslatt palaa tukkimaan slottia ja Edstrom nousee ylemmäksi hyökkääjäksi paineistamaan takakolmiota. Silti hän jättää Mateikon slotissa syöttövarjoon ennen kuin Rundslatt ennättää paikalleen.


Niinpä Locmelisin passiyritys osui Edstromin luistimiin ja Ruotsi pääsi purkamaan. Pieni, mutta voittava teko.

3. erä

42. minuutilla Ruotsi karvasi taas 1-2-2:lla. Edstrom teki stopin oikeassa laidassa yhdessä Lindsteinin kanssa iskien terävästi kiinni irtokiekkoon, mutta sen jälkeen Stenberg hukkasi kiekon Latvian maalin takana. Edstrom valui omiin päin lähellä pakkeja ja 3v2-ylivoiman turvin he saivat kiekon hetkeksi takaisin Ruotsin maalin takana, mutta Lindstein ei saanut haltuun Edstromin siirtoa viereen. PAPP:ssa Edstrom yritti vuorostaan liimata Borozinskisin kulmaan, mutta tämä oli sillä kertaa liian saippuamainen ja sai syötettyä viivaan, josta lähti osoitteeton kuti sivurautaan.

45. minuutilla alivoimalla Edstrom voitti aloituksen ja Willander purki. Edstrom luisteli täysillä toiseen päätyyn, häiritsi pikaisesti pelinavausta ja kääntyi sitten kohti vaihtoa, jonne hän niin ikään spurttasi täysillä! Esimerkillistä toimintaa.

Neljän minuutin päästä Edstrom liukui suoraan vaihdosta hyökkäysalueen pyöritykseen, josta Ruotsi teki 5-0 maalin. Ketjukaverit olivat aiemmin jo ehtineet jäälle. Stenberg pudotti viivaan, Lindstein laukoi ja Unger Sörum ohjasi maalin edestä kiekon sisään samalla hetkellä, kun Edstrom ehti hänen rinnalleen toiseksi mieheksi tekemään tukitoimia. Vitja jäi jäälle maalinsa jälkeen tietysti. Edstrom mursi vasemmasta laidasta siniviivan poikittaissyötön jälkeen ja rauhoitti pelin ulkokehälle samalla, kun hän itse liukui paikalleen ytimeen. Unger Sörum kiersi kehää samalla, kun Stenberg teki matalan maskin ja Edstrom vuorostaan vaihteeksi korkean, mutta UG ei saanut laukausta aikaan maalille saakka oikeasta laidasta.

52. minuutilla Pettersson stunttasi Unger Sörumia vaihdon ajan kolmosketjussa. Edstrom jäi vaille kosketuksia HAHP:ssa keskustassa kelluen. Omalla alueella hän meni puolestaan taas mielellään auttamaan päätykiekon hakemisessa aina oman maaliviivan tasalle asti. Ehkä Ruotsilla on ideana helpottaa paineen alta lähtöjä sillä, että sentteri liukuu sinne luomaan lukumääräisen ylivoiman, koska vastustaja nyt harvemmin sentään kolmella pelaajalla jatkokarvaa korkealta.


Viisi minuuttia ennen loppua Edstromin aloitusvoitosta Sandin-Pellikka levitti Johanssonille, joka laukoi ohi oikean takakulman siniviivasta. Keskialueen uudelleenryhmittymisessä Edstrom haki kiekon lapaansa pakkien välistä, volttasi ja neppasi kiekon itselleen eteenpäin ohi Kruminsin. Hän mursi siniviivan oikeasta laidasta, jarrutti ja löysi toisesta aallosta Johanssonin, jonka syöttöyritys maalin vasemmalle kulmalle UG:lle oli epätarkka. Positiivista oli kuitenkin SHL-peliin nähden se, että nyt Edstrom ei luopunut ilmaiseksi kiekosta, vaan uskalsi pysyä siinä ja rakentaa peliä. Itseluottamus oli eri maailmasta.

Ruotsi tuli samassa vaihdossa vielä kerran uudelleen yli keskialueen. UG hukkasi kiekon sumpussa, mutta Stenberg karvasi sen vasemmassa laidassa takaisin. Tämä syötti heti keskustaan UG:lle, joka haki vielä maalin kulmalta Edstromia, mutta syöttö karkasi liian eteen. Edstrom kuitenkin piti pyörityksen elossa ja liikkui sitten maskiin, mutta ei saanut ohjattua viivakutia siniviivan oikeasta kulmasta sisään, koska latvialaispakki paini menestyksekkäästi Davidia vastaan.

Pelin viimeisessä vaihdossaan Edstrom vielä uskollisesti teki maskia Rolovsin naaman edessä, mutta Lindstein ei saanut lapaa auki siniviivassa. Omalla alueella David teki puolestaan yhden stopin vasemmassa laidassa mailaniskullaan.

Jääaikaa U20-kisadebyytissä Edstrom sai lopulta 16:28. Hän pelasi tasaisesti reilut viisi minuuttia erässä. Vaihdot pysyivät maltillisina, kun keskipituus oli 47 sekuntia. Aloitussaldo oli alun tappioista huolimatta hurja 11/14 (78,57%). Teholukema oli +1. Laukauksia ei vähemmän yllättäen merkitty, koska Davidin tehtävä on luoda tilaa muille ampua. Jos nyt pitäisi sanoa jokin suosikkilupaus Golden Knightsin altaasta, minulle se olisi ehkäpä Edstrom. Niin kokonaisvaltainen paketti hän jo on ainakin muita junnuja vastaan.

+ HAHP:ssa Edstrom teki kurinalaisesti maalinteon tukitoimia ja sisäisti sekä roolinsa että vahvuutensa muille tilaa tekevänä maskipelaajana, joka antaa suosiolla muiden pysyä kiekossa kiinni ulkokehällä/siniviivassa. Hän myös osasi tunnistaa hetket, kun vastustajan viisikon sisässä keskustassa oli tyhjää tilaa ja valua siihen pelattavaksi pois veskarin naaman edestä. Vain yhden kosketuksen viimeistely-yritykset sakkasivat ahtaasta tilasta tällä kertaa. Raikkaalla ja dynaamisella luistelullaan hän ennätti myös usein ensimmäisenä irtokiekkoihin kulmiin pitäen siten kulmarallit käynnissä ja vastustajan pinteessä
+ Karvaajana Edstrom oli edelleen hyvä, vaikka kärkikarvaajan sijasta rooli oli olla enemmän 1-2-2:n keskimmäisessä tasossa oikealla puolella vähän alempana. Silti hän teki ainakin yhden stopin päätöserässä oikeassa laidassa ja vaikeutti muuten pelinavaamista ahnaudellaan
+ Kiekottomana Edstrom myös kurinalaisesti valui oman päätyviivan tasolle luomaan valmennuksen haluaman 3v2-ylivoiman, jonka turvin Ruotsi selvitti melko vaivatta Latvian jatkokarvausyritykset sen päätydumppausten jälkeen. Apupelaaminen oli siis kunnossa Davidilla paineen alta lähdöissä
+ PAPP:ssa tilannekovuus riitti tällä tasolla stoppien tekemiseen liimaamalla ja mailaniskuillaan hän sai myös irrotettua vastustajia kiekosta toisin kuin ehkä vielä aikuisia vastaan, kun esim. marraskuussa hän katseli enemmän vierestä Frölunda-pakkeja, jotka tekivät pysäytykset laitojen lähettyvillä. Edstrom oli sitkeä kuin W. Karlsson parhaimmillaan
+ Marraskuiseen näkemääni SHL-matsiin verrattuna kiekonkäsittely oli myös paljon itsevarmempaa eikä kiekko polttanut lavassa yhtään. Edstrom uskalsi murtaa siniviivan itse jalalla, kun paikka oli eikä hän luopunut kiekosta ilmaiseksi. Maltti riitti myös rauhoittamaan peli laidassa ja jättämään kiekko omille ennen valumista omalle paikalle ytimeen tekemään tukitoimia. Ahtaan tilan pienpeleissäkin uskallusta riitti, kuten se toisen erän murtautuminen seinäpelillä Stenbergin kanssa osoitti
+ Keskialueen uudelleenryhmittymisissä Edstromin kohonnut maltti ja itseluottamus varsinkin näkyivät, kun hän pelisysteemin mukaisesti sentterinä nouti kiekon puolustajien välistä ja käänsi sitten peliä siitä pystyyn joko itse jalalla tai laiturille takasiniselle lapaan avaten
+ Alivoimalla Edstrom oli rautainen. Sijoittuminen oli karlssonmaista maailmanluokkaa jatkuvasti syöttölinjoille. Hän tukki tarkasti alempana hyökkääjänä 1-1-2:ssa ollessaan niin slotin kuin keskilinjan puhkovat syötöt, joten Latvia ei edes hakenut niitä Edstromin oltua kehissä. Oikea-aikaisilla mailannostoilla hän sai myös purettua paineen ja nostettua vastaiskuja jalalla pari kertaa. Keskialueen puolustuspelissä miesvajaalla Edstromin mailahäirintä oli myös myrkkyä muutamaan otteeseen latvialaisille, jotka joutuivat hakemaan uudelleen vauhtia alhaalta
+ Aloitukset hoituivat kiitettävästi (78,57%), vaikka avauserässä tuli muutamia tappioita alkuun. Kahdessa viimeisessä erässä hän kaapi varsinkin hyökkäyspäässä aloituksia kotiin satapinnaisesti
+ Vaihtokuri. Edstrom ei venyttänyt vaihtojaan tarpeettomasti ja esim. alivoimallakin hän pari kertaa suoritti vain 15-sekuntiset vaihdot, joissa hän luisteli täysillä ja meni sitten vaihtoon tehtyään karvaushommansa toisessa päässä kenttää
+/- Ylivoimalla Edstrom teki maskia ja kaapi aloituksia, mutta kiekkokosketukset jäivät vähiin muuten maalin edessä/kulmalla
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Toisena kisapäivänä Suomi hävisi Saksalle 3-4. Kärki jatkoi Väisäsen parina kolmoskentällisessä.

Ajassa 1:30 Kärki nosti jalalla punaviivalle ja dumppasi kiekon syvään tehden oikean pelivalinnan Saksan passiivista 1-2-2 trapin vastaan, kun tilaa avata viisikon sisään ei ollut. Kolmosketjun laiturit ehtivät jatkokarvaamaan kiekon takaisin. HAHP:ssa Kärki missasi yhden pinchauksen, mutta Keskinen varmisti kuten pitikin siniviivassa ja katkaisi Bickerin siirtokiekkoyrityksen laidasta keskialueelle, kun Arttu puolusti eteenpäin rahtusen myöhässä vasenta laitaa pitkin. Vaihdon lopuksi toisessa päässä Kärki eristettiin maalin eteen 1v1-tilanteeseen. Hän fronttasi ja katkaisi viivatoimituksen mailallaan Brandlin etupuolelta.

Viiden minuutin jälkeen Kärki puolusti omalla alueella onnistuneesti tökäten kiekon irti kulmassa omalta mieheltään Schreinerilta. Kun nyt tarkemmin kiinnitin huomiota tässä pelissä Suomen PAPP:iin, se oli sama moderni hybridi kuin kesän harjoituspeleissä Vierumäellä eli alakolmio pelasi miesvartiointia ja laiturit putosivat b-pisteen kaarille melko matalalle tukkimaan keskustaa. Viisikko oli siis parhaimmillaan erittäin tiiviinä jättäen tilan siniviivaan. Kärki riistonsa jälkeen siirsi irtopalan laitaa pitkin eteenpäin Nymanille, joka kuitenkin epäonnistui jatkamaan sen keskialueelle, mutta pian Suomi tuli omista ulos Väisäsen johdolla, kun tämä vuorostaan kuljetti itse Saksan 1-2-2:n sisään ja sai siten luotua tilaa muille mennä pelaamalla yli keskialueen.


HAHP:ssa Kärki sai levityksen viivassa Väisäseltä. Hän harhautti upeasti lähestyneen laiturin Oswaldin käyttäen kiekon tämän längeissä. Sitten hän laukoi räväkän rannelaukauksen, kun tuplamaskikin (2-1-2 yhä hyökkäysaluemalli) oli ehtinyt paikalleen. Valitettavasti rannelaukaus kiersi ohi takakulman keskialueelle ja kontrollissa olleesta 2v2-vastaiskusta Saksa latoi 1-0 maalin Väisäsen lahjoitettua kiekon takaisin saksalaisille. Kärki kiiruhti kolmantena pelaajana alas, muttei ennättänyt millään paikkaamaan pakkiparinsa virhettä.

Kahdeksannella minuutilla vaihto oli lyhyt ennen kuin Hemming otti jäähyn. Sen aikana Kärki pinchasi toistamiseen hyökkäysalueella laitaa pitkin eteenpäin ja Bau vuorostaan varmisti, mutta tuokaan eteenpäin puolustaminen ei johtanut siihen, että Suomen hyökkäysalueen hyökkäyspeli olisi jatkunut.

Parin perättäisen jäähyn myötä Kärki palasi kaukaloon vasta vartin kohdalla. Hän katseli siniviivasta kakkosketjun kulmarallia, kunnes Kaskimäen kilpivedon jälkeen Halttunen pudotti kiekon viivaan Kärjelle, joka laukoi ranteella tuloksetta kohti Dietlia. Positiivista oli kuitenkin se, että viime peliin nähden Kärki malttoi odotuttaa maskin asettumisen paremmin ja tuossakin vedossa Kaskimäki seisoi kyllä veskarin näkökentän edessä mainiosti.


Kolme minuuttia ennen taukoa Kärki käväisi aloitusvoiton jälkeen vasemmassa kulmassa ja kääntyi takaisin, mutta jättö Hämeenaholle karkasi painottoman puolen kulmaan ränniä pitkin. Naukkarinen nousi sieltä puolittaiseen vetopaikkaan. Saksan hyökätessä Kärki jatkoi viime pelin vahvaa suorahyökkäyspuolustamistaan ja tökkäsi omalla sinisellä kiekon irti Eliasin lavasta. Sitä seuranneessa viivelähdössä Kärki uskalsi kuljettaa jälleen tarpeeksi lähelle kärkikarvaajaa, jolloin murtavan ja avaavan syötön antaminen on tietysti helpompaa, kun etäisyys hyökkääjiin on pienempi. Hän puhkoi katseharhautuksellaan Saksan ylimmät tasot löytäen tyhjän taskun pakkien edestä hyökkäyssiniviivan päältä, mutta ikävä kyllä Lassilan haltuunotto epäonnistui, joten potentiaalinen 3v2-hyökkäys kuoli siihen.

2. erä

Saksa tasoitti 2-2:een Kärjen kakkoserän avausvaihdossa. Ensin tämä päästi oman maalin takana ovelasti Väisäsen syötön ränniä pitkin lävitseen Nymanille, joka kuljetti jalalla yli keskialueen ja päätti suorahyökkäyksen patjalaukaukseen. Saksa käänsi pelin toiseen suuntaan ja 3v2-vastaiskusta se iski tasoituksen. Kuten Ika selostamossa totesi ja itsekin jo eilen huomioin, Suomen kolmospari jäi turhan kauas hyökkääjistä peruuttaen liian ajoissa ja Saksa pääsi siksi hyökkäämään suureen tyhjään tilaan pakkien etupuolella, kun nämä eivät pumpanneet sitä umpeen. Kärkeä vastaan luotiin vasempaan laitaan pienen tilan 2v1-tilanne, koska siten moderneja YV-hyökkäyksiä nykyään ratkotaan ja päätetään. Bicker syötti laidasta ohi Kärjen ja tämän selustaan kiiruhtanut Hübner laukoi ranteella suoraluistelusta tarkasti takakulmaan, kun Väisänen joutui kontrolloimaan painottoman puolen hyökkääjää. Toki Kokkokin maskittoman vedon olisi voinut torjua.



Seuraava vaihto 27. minuutilla ei kaksinen sekään ollut. Kärjen syöttö oman maalin kulmalta toiselle puolelle oli osoitteeton ja Saksa pääsi väliin oikeassa laidassa. Toki melko nopeasti Lutzkin riisuttiin kiekosta. Ottelun puolivälissä Kärki puolestaan pelasi lähes kaksiminuuttisen vaihdon, josta suurimman osan hyökkäysalueella Saksan väsynyttä viisikkoa vastaan. Hän oli hukata kiekon kerran siniviivan kulmassa, mutta sai pidettyä rallin elossa. Lopulta pyöritys päättyi siihen, kun hän nousi oikeaan kulmaan menettäen kiekon sitten siellä. Välissä hän löysi kertaalleen pienellä syötöllä H3:n Heleniuksen keskustasta, mutta tämä ei saanut vetolinjaa auki maalille. Kärjellä olisi ollut paikka mennä kesken pyörityksen vaihtoon, kun hän oli ollut jäällä jo vajaan minuutin, mutta hän ei sitä saumaa hyödyntänyt ja ehkä väsymys johti sitten menetykseen Saksan päädyssä lopulta. Vaihtokurin pitää olla minusta tiukempaa noissa hetkissä. Älä ole itsekäs, vaan päästä tuore kaveri jatkamaan mylläystä.

34. minuutilla Kärjelle merkittiin kolmas miinus, kun hän ja Väisänen olivat jäällä 3-3 tasoituksen aikana. Sitä edelsi hyvä ristipisto Hemmingille, mutta tämä menetti kiekon siniviivan päällä. Saksan kääntäessä pelin Suomen pakit taas peruuttivat pelin alle ajoissa ja luottivat, että takakarvannut hyökkääjä Bau olisi tehnyt riiston. Se ei onnistunut, vaan Kechter suojasi upeasti kiekkoa oikeaa laitaa vasten ja Saksa sai hyökkäysalueen hyökkäyspelinsä käyntiin. Sen jälkeen Kärki seikkaili missä sattuu ja Kechter survoi tasoituksen maalin oikealta kulmalta Eliasin syötöstä.

Kärki lähti maalin edestä turhaan sen taakse tuplaamaan Lutzia. Hänen alkuperäinen miehensä Elias oli oikeassa kulmassa ja luulen, että Arttu yritti kyllä mennä tähän kiinni, mutta teki sen väärältä puolelta, kun hänen olisi pitänyt koukata maalin etupuolelta. Noh, Lutz syötti kulmaan Eliakselle, joka löysi sitten maalin kulmalle tyhjentyneeseen tilaan hyökänneen Kechterin. Tässä kohden Kärjelle ja Baulle sattui kommunikaatiokatkos. Kärki oletti, että Bau valuu oman maalin eteen merkkaamaan Kechterin, mutta niin ei tapahtunut ennen kuin oli liian myöhäistä. Myös Hemming oli mailaniskun verran myöhässä, kun Kärki jäi puolustamaan Lutzia päätyyn ja Väisänen jatkoi liikettään kohti Eliasta. Jos Kärki ei olisi mennyt maalin taakse, vaan sen etupuolelta koukannut kohti Eliasta, hän olisi varmaankin pystynyt olemaan Eliaksen syöttölinjalla!



36. minuutilla Kärjen avaussyöttö karkasi pitkäksi kärkikarvaajan haaston jälkeen. Myöhemmin HAHP:ssä Bau liikkui hänen seuraksi siniviivaan, kun Kangas liikkui syvään painottomalta puolelta. Nelosketjun laitureiden tukitoimet olivat hyvät ja ruuhkaa Dietlin näkökentässä tarpeeksi. Bau syötti viereen Kärjelle, joka viritti rannelaukauksen ruuhkan läpi kilpeen. Vain viimeistely sakkasi.

Viimeinen vaihto kakkoserässä oli ylivoimalla. Kärki petasi kolme perättäistä one-timeria Nymanille, joka laukoi kahdesti matalat kudit tuloksetta kohti etualakulmaa ja kolmannella kerralla Dietlin torjunnasta ylärimaan.

3. erä

Avausvaihdon ainoa merkinnän arvoinen asia oli painava avaus trapin läpi seisoville jaloille takasiniselle, mutta päätytippauksen perään suomalaiset eivät tosiaan seisovin jaloin ehtineet jatkokarvaamaan millään ajoissa. Positiivista oli kuitenkin taas Kärjen kyky löytää vapaa lapa vastustajan tiiviin viisikon sisästä keskialueella. 48. minuutilla ylivoimalla Kärki levitti aloitusvoitosta Nymanille, joka haki maalin edestä Kaskimäkeä, mutta survominen ei maalia tuottanut.


53. minuutilla PAPP:ssa puolustamisen intensiteetti oli ihan OK, mutta Kärki juoksi silti kiekon perässä. Alkuun ajattelin, että kyseessä oli junnumaista höntyilyä, kunnes muistin, että alakolmio puolustaa omalla alueella miesvartioinnilla, jolloin ymmärsin sen, että kyseessä oli vain vartioitavien pelaajien vaihtoa lennosta hänen ja Heleniuksen välillä, kun Kangas kontrolloi koko ajan painottoman puolen hyökkääjän. Ja kuten tässäkin hyvin näkyy, molemmat laiturit ovat todella matalalla jättäen tilan siniviivaan, joten siksi Suomen PAPP näytti erehdyttävästi noppavitoselta aika ajoin. Mutta palatakseni Kärkeen, tässä vaihdossa kommunikaatio toimi paljon 3-3 maalia paremmin eikä merkkausvirheitä tullut. Ainoana miinuksena oli se, että hän ei onnistunut tekemään stoppia.

Kolme minuuttia ennen loppua SR:n aikana Kärki laukoi kertaalleen viivasta ranteella viuhuvasti oikealta ohi, vaikka Nymanin ja Kaskimäen kahden kerroksen maski oli kunnossa. 6v4-ylivoimalla Kärki päästettiin irti vasta 25 sekuntia ennen loppua, kun viime pelin tapaan Kulonummi sai jostain syystä enemmän luottoa valmennukselta ainoana pakkina ilman veskaria pelatessa. Kärjen jätöstä Hemming vei kiekon syvään ja sieltä se palautettiin viivaan Halttuselle, jonka pehmeän laukauksen Dietl torjui kulmaan ja saksalaisbileet olivat valmiina alkamaan.

Jääaikaa Kärki merkkautti 17:51. Teholukema oli tosiaan karu -3, mutta ehkä puolitoista maalia meni hänen piikkiinsä. Laukauksia kohti maalia oli kaksi ja muutama meni myös seinille. Vaihtojen keskipituus oli 56 sekuntia siitä yhdestä ylipitkästä vaihdosta huolimatta, joten eteenpäin oli menty.

+ Luistelutaito ja kiekollinen itseluottamus riittivät siihen, että viivelähdöissä Kärki uskalsi kuljettaa jalalla lähelle kärkikarvaajaa, jolloin seuraavan pelivalinnan tekeminen oli helpompaa (avaavan syötön antaminen vastustajan viisikon sisään tai dumppaus), kun etäisyys hyökkääjiin oli pienempi. Kärki puhkoi tarkoilla syötöillään Saksan 1-2-2 trapia melko hyvin
+ HAHP:ssa Kärki odotutti viime peliä paremmin, että maskipelaajat ovat paikoillaan ennen laukomista siniviivasta
+ PAPP:ssa fronttaaminen luonnistui eli viivakutien blokkaaminen vastustajan maskimiehen etupuolelta
+ Ylivoimalla yhteys Nymanin kanssa toimi edelleen
+/- Kamppailuintensiteetti PAPP:ssa oli välillä OK ja välillä näennäistä. Avausvitosella hän teki yhden katkon mailallaan, mutta päätöskympillä juoksi vain kiekon perässä saamatta pysäytystä aikaan
+/- Vaihtokurin on oltava edelleen tiukempaa, vaikka keskipituus laski 56 sekuntiin. Älä ole itsekäs, vaan päästä tuore kaveri askiin esim. hyökkäysalueen pyöritykseen
- Hyökkäysalueen pinchaukset olivat alibimaisia. Hän oli niissä rahtusen myöhässä ja kun mailakamppaileminen laidoissa ei ole vahvuus, hyökkäysalueen hyökkäyspelien elossa pitäminen ei Kärjen pinchauksilla onnistunut. Positiivista oli toki se, että hän pystyi luottamaan kulloisenkin H3:n valuvan siniviivaan varmistamaan hänen pinchauksensa eivätkä ne vaarantaneet kenttätasapainoa
- 5v5-pelissä Kärki-Väisänen pari Kanada-pelin tapaan peruutti turhan aikaisin kohti omaa maalia, jolloin etäisyys hyökkääjiin kasvoi ja vastustaja pääsi hyökkäämään heidän etupuolelleen isoon tyhjään tilaan, kun tuota rakoa pakkipari ei halunnut pumpata umpeen. Ehkä se oli ohjeistettua tai sitten ei, mutta ainakaan viisikko ei aina pysynyt riittävän tiiviinä
- PAPP:ssa kommunikointi alakolmion pelaajavartioinnissa petti 3-3 maalissa Baun kanssa ja Kärki koukkasi maalin väärältä puolelta kohti omaa alkuperäistä miestään. Muutoin toki sitten nukahduksia ei tullut ja mm. päätöserässä hän vaihtoi lennosta vartioitavat miehet tarkasti Heleniuksen kanssa
- Viivatoimituksien laatu voisi olla edelleen parempaa. Nyt kun tukitoimet olivat viime peliä valmiimpia, rannelaukauksiin on saatava tarkkuutta, jotteivat ne pauku seinille kuten avausmaalissa tai osu veskarin varusteisiin

****

Tsekki voitti vuorostaan Norjan vaivatta 8-1. Sapovalivin ketjussa Sale oli vaihtunut Baresiin avauspelin tappion jälkeen. Avauserässä Matyas sai kakkossyötön Kulichin maaliin. Hän kiersi maalin ja haki sitten syöttöä takatolpille, mutta Jiri ei onnistunut viimeistelyssä. Jatkotilanteessa Kulich pelasi seinän viivapakin kanssa ja viritti rannarin vasemmasta laidasta takakulmaan. Sapovaliv oli tutusti maalin läheisyydessä mahdollisen reboundin varalta.

Hyökkäysalueen vahvaa riistopelaamistaan Sapovaliv väläytti kakkoserässä. Paras osoitus nähtiin ajassa 31:40, kun Sapovaliv karvasi oikeassa kulmassa kiekon itselleen ja petasi Kulichille vetopaikan slottiin, mutta hattutemppu ei sillä kertaa täydentynyt. Viime matsin tapaan Matyas käytti kokoaan mainiosti hyväkseen voittamassaan kaksinkamppailussa vääntäen kiekon itselleen väkisin. 36 minuutin kohdalla hän puolestaan luki Woldin siirtokiekon suunnan, katkaisi sen oikeassa laidassa, punnersi päädyn kautta maalin eteen ja yritti vielä uittaa kämmeneltä kiekon takakulmaan siinä onnistumatta.

Alivoimalla parina oli tällä kertaa Becher. Sapovaliv pelasi timantin molempia sakaroita ja kärkeä, joten hän sai ainakin erilaisia toistoja ja sijoittui kussakin paikassa melko hyvin eikä hänen läpi lauottu.

Ylivoimalla Sapovaliv käänsi maalinedusmiehenä yhden Kulichin reboundin kämmeneltä Stensrudin patjaan. Jirin one-timereihin hän ei edes yrittänyt tehdä maskia, vaan kääntyi hyvissä ajoin kasvot kohti maalia kytäten, jos Stensrud pudottaisi hänelle kakkoskiekon useammankin pelattavaksi. Päätöserässä maalineduspelaaminen palkittiin onnekkaalla 6-1 maalilla, kun hän ohjasi pakarallaan Melovskyn rannelaukauksen verkon perukoille. Siinäkin hän oli kääntynyt jo puolittain kasvot kohti maalia vedon lähtiessä.

Sapovaliv pelasi "vain" 18:38 tänään. Aloitukset hoituivat samaan tapaan kuin avauspelissä (14/25, 56%). Vetoja oli viisi ja teholukema +2. Tehopisteet olivat 1+1.

+ Hyökkäysalueen vahva riistopelaaminen oli ennestään tiedossa ja tässä pelissä siitä saatiin pari osoitusta toisessa erässä. Matyas on edelleen nero lukemaan vastustajan siirtokiekkojen suuntia ja pääsemään syötönkatkoihin
+ Ylivoimalla maalineduspelaaminen vakuutti. Hän käänsi rintamasuunnan oikea-aikaisesti mahdollisia irtokiekkoja varten ja se palkittiin yhdellä onnekkaalla maalilla
+ Alivoimalla sijoittuminen ja peittopelaaminen oli avausmatsia tarkempaa
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
36/82 Anaheim vs. Vegas

Thompson oli tervehtynyt maaliin. Patera avasi siis luukkua. Kenttäpelaajisto oli ennallaan, kun Carrier missasi toisen pelin putkeen.

Arvosanataulukko
++
+ Cotter, Karlsson, Howden, Martinez
+/- Pietrangelo, McNabb, Hutton, Hague, Eichel, Barbashev, Stone, Amadio, Dorofeyev, Roy, Kolesar
- Stephenson, Marchessault, Thompson, Whitecloud
--

Avauserä oli huono. Ducks teki neljä maalia 12 minuutissa. Ensin Leason ohjasi Fowlerin rannelaukauksen räpylän alta sisään. Barbashev pelasi vähän pehmeästi siniviivan kulmassa eikä saanut jatkettua Martinezin syöttöä ulos omista. Sitten kakkosketjun karvaus purettiin kovin helposti. Keskialueella varsinkin Stephenson puolusti löysästi päästäen McTavishin ohitseen. Marchessault ehti palata kolmanneksi pelaajaksi alas, mutta 4v3-tilanteen päätteeksi McTavish löysi poikittaissyötöllään Drysdalen, joka latasi kiekon etukulmasta sisään ohi Pietrangelon peiton. 3-0 maalissa vaihto oli osin kesken ja Ducks pääsi keskeltä sisään siksi niin helposti. Lyubushkin laukoi ohi, mutta McTavish haki irtokiekon löytäen päätypassillaan maalin edestä vapaana Vatranon. Stephensonin puolustuspelaaminen jätti taas toivomisen varaa, kun hän kurkotti vedon tielle sekunnin myöhässä. Seuraavasta hyökkäyksestä lukemat muuntuivat jo 4-0:aan, kun Marchessault itselleen jopa nykyään turhan tuttuun tapaan hukkasi kiekon keskialueella karmealla poikittaissyötöllään suoraan vastustajan lapaan. Käännön jälkeen Terryn laukaus livahti sitten helpohkosti LT:n längistä sisään.

27. minuutilla Vegas kavensi keskialueen käännöstä. Cotter teki katkon, livahti vasemmasta laidasta sisään ja syötti takaviistoon Lacomben ohi Martinezille, joka viimeisteli avopaikasta varmasti. Viisi minuuttia myöhemmin ylivoimalla Karlssonin salattu päätypassi löysi slotista Stonen, joka viimeisteli tarkasti takayläkulmaan yhdellä tatsilla. Pari minuuttia ennen taukoa kuitenkin Thompson sylki reboundin eteensä ja Leason pamautti paluukiekon keskikaistalta sisään. Suunnanmuutospuolustaminen oli täysin hallussa ja McTavish ohjattiin laukomaan kaukaa Pietrangelon jaloista, joten eihän tuollaista lahjaa olisi saanut antaa juuri kun näytti siltä, että peli ei olisi suinkaan ohi, sillä toisessa erässä VGK oli pelin päällä voittaen laukaukset 7-13, joten osittainen kasvojenpesu tapahtui. Päätöserä oli maaliton ja loppuluvuiksi jäivät 5-2.

Kyseessä oli seitsemäs kerta kahdeksaan viimeiseen otteluun, kun Golden Knights päästi vähintään neljä maalia. Neljän ottelun tappioputkikin on uusi asia tällä sesongilla. Cassidy ei kokonaan heittänyt veskareita bussin alle, mutta sanoi, että joskus heiltäkin on saatava apuja ja myös joukkueen on parannettava pelaamistaan heidän edessään. Anaheimin kolmas maali oli esim. etukäteen scoutattu (Vatranon hakeutuminen maalin eteen), mutta silti päätypassin puolustaminen ei onnistunut. Thompsonin ainoat hyvät hetket illan aikana olivat kaksi läpiajotorjuntaa, jotka molemmat tulivat Whitecloudin syöttöhasseista. 27. minuutilla Whitecloudin epämääräinen rystysyöttö keskialueella kääntyi toiseen suuntaan, mutta Silfverberg laukoi patjaan. 47. minuutilla puolestaan Zegras polki karkuun, kun Whitecloud antoi harhasyötön hyökkäyssiniviivassa. Eivät nuo kaksi torjuntaa silti pelastaneet Logania miinukselta. Ja Whitecloudillekin menee miinus kiekollisesta epävarmuudesta. Hänellä oli harvinaisen kiire jostain syystä.



Maaliodottama kertoi sen, että pelitapahtumiin nähden numerot mairittelivat Ducksia, mutta toisaalta eipä sen tarvinnut kuin vastahyökätä kahdessa viimeisessä erässä johtoasemassa. Nelosketju oli Vegasilta oikein pirteä ja sen paras peluri Howden saa minulta plussan. Kolmannella minuutilla Roy lähetti hänet vastaiskuun ja suoraluistelusta Howden laukoi ranteella vasemmasta laidasta logoon. Kakkoserän viime hetkillä Howden puolestaan teki katkon omalla sinisellä vapauttaen Kolesarin karkuun, mutta kämmenviimeistely kilpistyi ponttooneihin. Päätöserässä Howdenin poikittaissyötöstä hyökkäysalueella Kolesar laukoi oikeasta laidasta railakkaasti yli.

Cotter-Martinez kaksikko kirjaa plussat 4-1 kavennuksesta ja Karlsson esityöstään Stonen YV-osumaan. Pidin myös Wiljamin moraalista läpi pelin. Hän ei luovuttanut, vaan kamppaili loppuun saakka sitkeästi. Ylivoimastakin jäi ihan hyvä maku, koska Vegas pääsi todella helposti Anaheimin alueelle ja siten pyöritti pitkiä pätkiä peliä Anaheimin AV-nelikkoa vastaan. Enemmänkin kuin yksi YV-maali olisi ollut mahdollista tehdä. Toisen erän alussa mm. Stonen poikittaissyötöstä Marchessault suti puoliksi ohi ja laukaus vieri Gibsonin varusteisiin. 35. minuutilla kakkosviisikko esti purun ja käänsi pelin nopeasti takaisin maalin eteen 2v1-tilanteeseen. Royn vaikeaan lättyyn Stephenson ei kuitenkaan saanut puhdasta osumaa. Päätöserän alussa Eichelin luja rannelaukaus vasemmasta siivestä meni niukasti yli takakulman. Pietrangelon viivalaukauksiin kaipasin vähän enemmän tarkkuutta.

Nelosketjun ohella ykkönenkin oli ihan jees. Seitsemännellä minuutilla Eichel rouhi päädystä kiekon Stonelle, joka laukoi oikeasta ympyrästä päin Gibsonia. Avauserän lopussa Barbashev riisti keskialueella kiekon Fowlerilta, mutta 2v1-vastaiskussa oma ratkaisu ei onnistunut, kun Gibson tökkäsi kiekon lavasta pois. Kakkoserän lopun 3v2-vastaiskussa Stone puolestaan liu'utti taitavasti keskeltä kiekon vasempaan laitaan Ivanille, joka haki vielä takatolpilta Eichelia, mutta syöttö pomppi liikaa, jotta viimeistely olisi onnistunut ja seuraavasta hyökkäyksestä sitten Anaheim paketoi matsin. Muista tekopaikoista on mainittava pelin puolivälin Dorofeyevin väläytys, kun hän punnersi röyhkeästi oikean laidan puolelta maalille ohi Lacomben, mutta Gibson esti patjallaan unelmamaalin.

E:

30/72 Condors vs. Silver Knights 3-1

Saville palasi edustusjoukkueen reissusta takaisin farmiin. Bischoffkin oli taas pelikykyinen, joten Hickey putosi poppareille ja parit olivat samat, joilla kausi aikoinaan aloitettiin. Hyökkäys oli ennallaan, kun Denisenko kärsi vielä pelikieltoa.

Rondbjerg - Brabenec - Brisson
Morelli - Quinney - Rempal
Benson - Froese - Cracknell
Geertsen - Demek - Primeau

Sedoff - Bischoff
Ahac - Cormier
Chayka - Mayo

Saville
Bullion

Plussat ja miinukset
++
+ Demek, Ahac
+/- Saville, Chayka, Mayo, Sedoff, Bischoff, Geertsen, Primeau, Cracknell, Quinney, Morelli, Benson, Froese, Brisson, Brabenec, Rondbjerg
- Rempal, Cormier
--

- Avausmaalista miinus menee Rempalille, joka menetti kiekon ensin keskialueella ja lahjoitti sen sitten vielä uudestaan Bakersfieldille omalla alueella, jonka jälkeen Caggiula ohitti Savillen. Harmillisen löperöä pelaamista, koska muuten HSK pelasi hyvän erän vierasammeessa halliten pelin virtausta. Toki ytimeen se ei päässyt pl. Morellin one-timer slotista Quinneyn kulmapassista, mutta omissakaan ei hätää ollut, kun viisikkopuolustaminen oli tarkkaa ja puolustajat ehtivät päätykiekkoihin ensimmäisinä kääntämään peliä nopeasti toiseen suuntaan. Toinen erä oli vuorostaan sekavahko eikä HSK päässyt enää niin vaivatta suorahyökkäämään. Erän lopussa Ahacin viivakuti osui tolppaan kimmokkeen kautta. Toisessa päässä Saville nollasi reboundista maalin edestä Tullion
- Päätöserässä 2-0 maalissa Cormier nukkui suunnanmuutospuolustamisessa epäonnistuen sitomaan maalille ajaneen Grubben. Halpa maali, jota edelsi mukava painejakso toisessa päässä kenttää. Kavennus sentään tuli heti, kun Demek ehti aloitusvoittonsa jälkeen vielä ohjaamaan Bischoffin lämärin verkkoon maalin edestä. Sedoff sai kakkossyötön. Loppuluvut 3-1 naulasi tyhjiin Caggiula
- Rempal ja Cormier nappaavat miinukset isäntien maaleista. Demek saa plussan omakätisesti värkätystä osumasta ja Ahac laadukkaista viivatoimituksistaan. Muutoin kukaan ei erityisemmin pompannut silmille suuntaan tai toiseen. Matsit Bakersfieldissa tuntuvat aina olevan tiukkoja ja vähämaalisia eikä tämäkään tehnyt poikkeusta. HSK yritti nojata samoihin vahvuuksiin kuin parin viime viikon voittoputken aikana, mutta ei tehnyt asioita ihan yhtä laadukkaasti enää avauserän jälkeen
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös