Mainos

Vegas Golden Knights 2019–2020

  • 142 443
  • 495

Mihin asti Vegas Golden Knights etenee kaudella 2019–2020?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 10 6,3%
  • Stanley Cupin loppuotteluihin

    Ääniä: 11 7,0%
  • Konferenssifinaaleihin

    Ääniä: 16 10,1%
  • Konferenssivälieriin

    Ääniä: 53 33,5%
  • Pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle

    Ääniä: 45 28,5%
  • Jää pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 23 14,6%

  • Äänestäjiä
    158
  • Poll closed .

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
- Ylivoimapelaamisessa DeBoer korosti sen pelaajan tärkeyttä, joka on alivoimaneliön keskellä slotissa, koska hän on tärkeä yksilö toimimaan syöttölautana ja paineen hellittäjänä, kun vastustaja paineistaa voimakkaasti alivoimalla. Monestihan juuri ylivoimaviisikot käyttävät kiekon keskellä saadakseen paremmin kuvion rauhoittumaan, kun siivissä olevia pelaajia ahdistetaan alivoimanelikon toimesta. Bergeronia DeBoer kuvasi maailman parhaaksi operoimaan slotissa. Tuo neliön keskellä pelaaminen ei kuitenkaan ole pelkkää syöttämistä, vaan esimerkiksi San Josessa oli otettu oppia Scheifelen liikkumisesta vetopaikkoihin alivoimaneliön keskellä, joten siltä paikalta voi myös tehdä maaleja, jos osaa. Lisäksi hän mainitsi, että on tärkeää saada pelaaja hyväksymään roolinsa. Vaikka kaikki haluaisivat pitää kiekkoa hallussaan (siivissä se on helpompaa kuin keskellä), silti neliön keskellä pelaaminenkin on arvokasta
Tämä esimerkkinäyte on siltä toisen erän avauskympin lopulta paljon luovuutta ja määrätietoisuutta sisältäneeltä ylivoimalta. Stastny oli pääosin neliön keskellä tärkeänä syöttölautana ja hakeutuukin hyvin auttamaan Paciorettya, joka ajautuu vähän ahtaalle siniviivalla, mutta Stastnyn avun myötä painopiste saadaan vaihdettua Stonen laidalle ja tämä petaa Theodorelle one-timerin viivaan. Samalla Stastny menee korkeaan maskiin ja Tuch on maalin edessä/kulmalla.

Jatkotilanteessa puolestaan Stastny ja Tuch vaihtavat paikkoja, Stone pelaa syvyyteen ja Tuch liikkuu oikea-aikaisesti scheifelemaisesti vetopaikkaan neliön keskelle saaden namupassin Stastnylta päädystä. Rinne veti vain pidemmän korren.

- Alivoimalla DeBoerin Sharks tukki keskialueen/oman siniviivan 1-3 muodolla, jossa kärkikarvaaja peitti syöttösuuntia keskellä ja omaa siniviivaa puolusti kolme pelaajaa siten, että toinen puolustaja oli aina keskellä valmiina noukkimaan päätydumppauksia ja puolestaan siniviivan kulmissa olivat toinen alivoimahyökkääjä ja -puolustaja. Alivoimapelaamisesta hän totesi myös sen, että ylivoimapelaajat (kuten Jumbo) haluavat aikaa saada kuvion kuntoon ja siksi DeBoerin joukkueet paineistavat paljon alivoimalla, jotta sitä aikaa ja rauhaa ei olisi. Tuosta saimme jo viitteitä viimeksi Boston-pelissä, jossa AV toimi täydellisesti viisi kertaa sarjan kolmanneksi parasta YV-joukkuetta vastaan, kun aggressiivisuutta oli lisätty eritoten omallakin alueella
Tässä kuvassa näkyy juuri tuo 1-3 muodostelma alivoimalla. Eakin antaa F1:nä paineen keskialueella ja loput kolme pelaajaa puolustavat omaa siniviivaa siten, että puolustajista toinen on keskellä valmiina hakemaan päätydumppauksia. Tässä kuvassa se on vikkelämpänä pelaajana järkevästi Schmidt, kun McNabb vankempana puolustaa laidan puolelta ja Tuch puolustaa sitten painottoman puolen siniviivan kulmaa.

Sitten vielä yksi klippi ihanasta ja aliarvostetusta Whitecloudista. Ensin hän toimittaa hyvin kiekon maalille ohi kärkikarvaajan ruuhkaan.

Preds saa purettua, mutta keskialueella Whitecloud pelaa kahdesti kiekon omille ahdistettunakin ja painopiste saadaan takaisin nopeasti isäntien päätyyn. Carrier vieläpä petaa Tuchille loistotontin takatolpalle, mutta tämän laukaus ei onnistunut.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
55/82 Lightning vs. Golden Knights

Fleury jatkoi maalissa eikä kenttäpelaajistossakaan ollut muutoksia. Karlsson ja Glass olivat yhä poissa ja Engelland toistamiseen katsomossa, kun Whitecloud jatkoi kolmosparissa.

Arvosanataulukko
++
+ Carrier, Marchessault, Schmidt, McNabb, Whitecloud
+/- Fleury, Theodore, Holden, Merrill, Nosek, Roy, Reaves, Eakin, Tuch, Stone, Stephenson, Smith, Stastny
- Pacioretty
--

Ensimmäisellä yhdeksällä minuutilla vedot kohti maalia olivat 1-4. Golden Knights jatkoi hienoa tauonjälkeistä kiekkokontrollijääkiekkoaan. Avausvaihdossa Carrier pääsi jo nokikkain Vasilevskin kanssa, mutta rystykuti ei uponnut. Pacioretty puolestaan sai avauskympillä kaksi avopaikkaa vasemmalle takatolpalle, muttei kummallakaan kerralla saanut kiekkoa puolityhjään rysään. Toisessa päässä Holden-Theodore kaksikko lahjoitti yhden paikan Verhaeghelle b-pisteiden väliin, mutta Fleury potki vastaan peittämään kulmat. Hetkeä myöhemmin kuitenkin isännät menivät 1-0 johtoon, kun ajassa 10:57 Stastny ei saanut laidassa Schmidtin maalin takaa lähettämää rännikiekkoa ulos omalta alueelta. Cernak ja Kucherov petasivat nopeilla syötöillä paikan Pointille b-pisteiden väliin ja tämä sai rauhassa tähdätä ranteella kiekon maaliin, kun McNabb paini maalin edessä Stamkosia vastaan.

Vegas ei kuitenkaan menettänyt otettaan maalin jälkeen, vaan pääsi takaisin pelin päälle ja pitkän painostusjakson jälkeen 16. minuutilla syntyi ansaittu tasoitus. Eakin lähti nostamaan hyökkäystä oman alueen riiston jälkeen, syötti sinisen jälkeen vasemmalle McNabbille ja tämä pudotti toiseen aaltoon slottiin Carrierille, joka pääsi Pointin tavoin ampumaan rauhassa ja ohitti Vasilevskin. Maalia ennen Tuch oli tuhlannut puolittaisen läpiajon Nosekin esityöstä ja McNabb puolestaan kilauttanut ylärimaan viivasta. Pari minuuttia myöhemmin kuitenkin Tampa meni taas johtoon. Stephenson hävisi oman pään aloituksen Johnsonille, Palat laukoi viivasta maalille ja tuplaohjauksen kautta Fleury ohitettiin. Ensin Cirelli sai Holdenin pihdeistä lavan väliin ja sitten vielä lähempänä Fleurya ollut Johnson ohjasi kiekon lopulta maaliin. Erän päätteeksi laukaukset olivat 8-11. Tampalla oli erän puolivälissä hyvä kahden minuutin jakso, jonka aikana se meni johtoon, mutta muutoin Vegas pelasi hyvin ja jatkoi siitä, mihin jäi kahdessa viime pelissä vyöryen tasaisesti vastustajan alueelle, mutta tehokkuus uupui.

Toisen erän alussa Kucherovilla oli avopaikka hänen päästyään ampumaan kääntölaukauksen maalin edestä, mutta kiekko ei jotenkin kummasti mennyt sisään, vaan Fleury epätasapainossakin taisi saada varusteitaan väliin. Muutoin Golden Knights jatkoi kiekkokontrollia. Marchessault hankki taitavalla haastolla yhden ylivoiman, mutta siitä ei tullut mitään, kun Tampa pelasi loistavaa alivoimaa tukkien keskialueen tehokkaasti ja jo alueelle pääseminen oli vaikeaa. Ylivoiman aluksi Stastny sai myös kiekon naamaansa ja poistui koppiin. Jo avauserässä Nosek oli myös saanut kiekon naamaansa, joten Vegas pelasi hetken aikaa 10 hyökkääjällä, joka sekoitti hieman pelaamista ehkä ja karvaustasoa piti hieman pudottaa, jotta pojat jaksoivat painaa. Marchessault pelasi myös pari vaihtoa keskushyökkääjänä. Laukaukset pelin puolivälissä olivat 9-16.

33. minuutilla Vegas hukkasi toisen ylivoiman eikä taaskaan saanut mitään aikaan. Sen jälkeen sentään sekä Stastny että Nosek palasivat kaukaloon. Nosek pelasi akvaario päässään, joten hänen vammansa olivat pahempia. 37. minuutilla Vegas sai jo kolmannen ylivoiman, kun ensin Kucherov hukkasi one-timerpaikan Stamkosin levityksestä ja heti perään Stamkos kaatoi Marchessaultin, mutta ylivoimaa kesti vain minuutti, kunnes Smith pudotti heikosti alas ja Marchessaultin piti estää Killornia karkaamasta läpi laidan puolelta. Päätöserään lähdettiin lopulta 2-1 lukemissa ja laukaukset 40 minuutin jälkeen olivat 13-21, joten sikäli oli kunnioitettavaa pitää Lightning noin pienessä määrässä laukauksia kohti maalia.

Päätöserän neljännellä minuutilla syntyi vihdoin ansaittu tasoitus. Ensin Schmidt peippaili rohkeasti viivassa, mutta toimitus takatolpalle ei löytänyt omia lapoja. Jatkotilanteessa McNabb sai kiekon viivaan, palautti sen Marchessaultille kulmaan, tämä suojasi kiekkoa kuljettaen sitä kohti viivaa ja toimitti sen sitten karvaajan ohitse kohti maalia, jossa Stastny oli lapoineen ohjaamassa kauden 16. maalinsa. Avauskymppi oli kaikkiaan hyvin tasainen ja Tampallakin oli pari puolittaista paikkaa maalilleajojen jälkeen. 51. minuutilla se meni kolmannen kerran johtoon illan aikana. Laukaukset olivat 16-24, mutta maalit 3-2, kun Fleuryn torjunnan jälkeen Stastny ja Smith eivät saaneet kiekkoa ulos alueelta siniviivan tuntumassa, vaan Kucherov tökkäsi kiekon Pointille, joka käänsi sen heti maalin eteen unohtuneelle Stamkosille ja tämä ohjasi läheltä yläkulmaan, kun sekä McNabb että Schmidt olivat jo lähdössä tukemaan vastahyökkäystä. Laitan maalin enemmän Stastnyn ja Smithin piikkiin, koska heidän olisi pitänyt voittaa kiekko Kucherovia vastaan ylivoimansa ansiosta.

55. minuutilla kakkosvitja pelasi erinomaisen vaihdon hyökkäysalueella. Stephensonilla oli pari paikkaa ampua vasemmalta, mutta hän aikaili liikaa ja kuljetti kiekon lopulta nollakulmaan hakien sieltä syöttöä sumppuun. Vihellyksen jälkeen Hedman ja Pacioretty ottivat toisistaan mittaa ja saivat jäähyt painistaan. Minuutin päästä ykkösvitja puolestaan irtosi 3v1-hyökkäykseen, mutta Stastnyn syöttö kohti Smithia oli aivan liian korkea ja tilanne kuihtui. Toisessa päässä Stamkos laukoi läheltä yli puolittaisesta läpiajosta. Lopussa sitten Fleury otettiin maalilta pari minuuttia ennen loppua, mutta Killorn viimeisteli loppuluvut tyhjiin, kun linjatuomari oli blokannut päätydumppauksen ensin siniviivan kulmassa. Laukaukset kirjattiin lopulta 16-29, kun jätetään laskuista tyhjä maali. Tuon paremmin ei oikeastaan voi puolustaa ja pitää Tampa Bayta pois vaarallisilta maalipaikoilta, mutta tehokkuus, maalivahtipelaaminen ja erikoistilanteet käänsivät vaakakupin kotijoukkueelle, joten sikäli tarina oli tuttu tältä kaudelta eli tilastojen valossa peli oli hyvin hallussa ja se olisi pitänyt myös voittaa, mutta jos et tee, kaveri tekee. Jäähykuri oli hyvä, koska alivoimia oli vain yksi, mutta ylivoima oli niin surkeaa paljolti Tampan ansiosta, että siihen ei voi olla tyytyväinen. Tappio oli historian ensimmäinen Amalie Arenalla. Chicago ja Aadawa ovat enää ainoat seurat, jotka eivät kotonaan ole Vegasia voittaneet.

Sitten yksilöihin. Puolustuksesta plussaa saavat kolme pelaajaa. Ykkösparista McNabb vietti kauden ensimmäistä useamman tehopisteen iltaa 0+2 tehoin. Lisäksi hän kilautti rimaan ja oli alustaa lopussa vielä 3-3 tasoituksenkin noustuaan tukemaan hyökkäystä ja syöttäen kohti takatolppaa, mutta Vasilevski nappasi kiekon haltuunsa ennen kuin Joonatan olisi päässyt puttaamaan sen sisään. Mutta McNabb pelasi kuitenkin kauden parhaan pelinsä hyökkäyssuuntaan enkä syytä häntä omiinkaan menneistä maaleista. Schmidt niin ikään oli minusta hyökkäyssiniviivalla rohkea ja tasaviisikoin luotettava. Häntäkään en syytä takaiskuista, vaan enemmän hyökkääjiä, jotka eivät saaneet kiekkoja ulos omista. Whitecloud pelasi toistamiseen erittäin vakaasti 13 minuutin ajan. Tilastoknoppina kerrottakoot, että kahden erän jälkeen hänen oltuaan jäällä laukaisuyritykset olivat 3-13 ja maalipaikat 1-9 Vegasille. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, että hän vihdoin on saanut mahdollisuutensa ylhäällä ja näillä otteilla pelipaikan pitäisi säilyäkin ja enemmänkin peliaikaa DeBoer voisi hänelle antaa, mutta takaa-ajoasemassa tämä kuormitti mieluummin taas Theodorea 25 minuutin verran. Hyökkääjistä Carrier oli hyvä läpi illan kiekollisena ja osoitti itseluottamusta ratkaisuissaan sekä teki yhden maalin. Marchessault oli puolestaan kärkiketjuista paras hankkien pari jäähyä ja alustaen 2-2 maalin.

Pacioretty pääsee miinukselle pahimpana tuhlaajana. Avausmaali olisi ollut arvokas asia ja hänen paikoistaan se olisi pitänyt tehdä alussa. Fleurylle en anna miinusta, koska pari maalia meni ohjaamalla hänen ohitseen, mutta ei hän voittaviakaan koppeja juuri ottanut kuin ehkä sen yhden toisessa erässä one-timeriin. Torjuntoja kertyi vain 14. Alakerrasta Holdenista ja Merrillistä ei ole kummempaa sanottavaa kuin se, että Holden teki pari hyvää nousua viivasta vasenta laitaa pitkin, mutta laukaukset olivat sitten puolestaan heikkoja, vaikka aikaa tähdätä oli rutkasti. Yläkerrasta Stastny olisi ollut miinuksella, jollei olisi tehnyt 2-2 maalia, koska hän vuoti omalla alueella eikä saanut kiekkoja pihalle kahdessa eri maaliin johtaneessa tilanteessa. Smith oli osasyyllinen myös kolmanteen maaliin. Kakkosketjusta Stone alusti kyllä paikkoja, joten en voi antaa miinusta, mutten oikein plussaakaan, kun dynaamisuus uupui. Stephenson oli hyvin pelin sisässä, mutta viimeiset ratkaisut jättivät vähän toivomisen varaa hyökkäysalueella. Tuch taantui puolestaan hieman kahdesta viime pelistä tuhlaten yhden puolittaisen läpiajon ja on siksi neutraalissa kategoriassa. Eakin olisi voinut saada plussan avausmaalin alustuksesta, mutta aloitusprosentti oli vain 18 ja muutoin hän oli näkymätön. Jääaikaakin tuli vain 12 minuuttia. Nelosketjusta ei ole ihmeellistä kerrottavaa kuin se, että he olivat nyt vaihteeksi hiljaisempia hyökkäyssuuntaan.

Loppuun vielä pari kuvaa yhteen kuvasarjaan ängettynä. Tarkoitus on nostaa esiin jälleen yksi uusi taktinen elementti. Tai ei välttämättä uusi, mutta DeBoerin alaisuudessa huomattavasti enemmän pelissä näkynyt asia. Puhun puolustajien toiminnasta menetysten jälkeen. Sen sijaan, että he lähtisivät peruuttamaan kohti omaa maalia turvaten ainakin sen, ettei selustaan jää tilaa, DeBoerin alaisuudessa puolustajat uskaltavat rohkeammin puolustaa eteenpäin keskialueella menetysten jäljiltä. Tällöin hyvä asia on se, että viisikko pysyy paljon tiiviimpänä eikä vastustajalle jää tilaa pelata hyökkääjien ja puolustajien väliin jäävään tilaan. Esimerkiksi näissä kuvissa Tampa on lähdössä vastaiskuun riistettyään kiekon Stephensonin vitjalta. Theodore kuitenkin ensin pinchaa vastaan, mutta hänet ohitetaan. Tuossa tilanteessa Holden siis jää yksin keskialueella, muttei arkaile jatkaa Theodoren aloittamaa eteenpäin puolustamista, vaan myös hän pumppaa eteenpäin tukkien tilan ja suorittaa lopulta riiston. Kuvissa olevat viivat kuvaavat juuri sitä, että etäisyydet hyökkääjistä puolustajiin ovat lyhyet, jolloin Tampalle ei jää tilaa pelata hyökkääjien ja puolustajien väliin, vaan ainoa mahdollisuus olisi yrittää pelata jalkapallotermein "linjan taakse" eli puolustajien selustaan jäävään tyhjään tilaan juoksukiekko. Jos sekä Theodore että Holden olisivat lähteneet peruuttamaan, Tampa olisi päässyt paljon helpommin kiekottelemalla pois omista ja kenties 3v2-hyökkäykseen, kun koko Vegasin hyökkäyskolmikko oli kiekon yläpuolella ja etäisyydet hyökkääjistä puolustajiin olisivat venyneet. Viimeisessä kuvassa on sitten palkinto rohkeudesta eli 3v1-tilanne heti Holdenin keskialueen riiston jälkeen. Valitettavasti hänen rystylättynsä jäi hieman liian taakse eikä Pacioretty päässyt ampumaan avopaikasta.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
56/82 Panthers vs. Golden Knights

Kokoonpano oli sama. Engelland jatkoi viltissä. Karlsson ja Glass eivät lopulta liittyneet edes joukkueen matkaan vieraskiertueelle, mutta he ovat lähellä paluuta. William on vielä lähempänä kuin Cody.

Ennen ottelua tuli virallinen tieto siitä, että AHL:ää pelataan aavikolla ensi kaudella, kunhan San Antonio -kauppa saa hyväksynnän: Vegas Golden Knights Purchase AHL Franchise Membership

VEGAS (February 6, 2020) - Vegas Golden Knights Chairman and CEO Bill Foley announced today, February 6, that the Golden Knights have purchased an American Hockey League franchise membership from Spurs Sports & Entertainment (which currently operates the San Antonio Rampage in San Antonio, TX) and are applying for relocation of the franchise to Henderson/Las Vegas, Nevada. The purchase and relocation is subject to approval from the American Hockey League Board of Governors.

"Since our initial season ticket drive began five years ago in February 2015, we have witnessed first-hand the incredible passion and enthusiasm our community has for hockey," said Vegas Golden Knights Chairman and CEO Bill Foley. "By every relevant metric, the growth of the game here the last few years at all levels has been remarkable. We could not be more proud to bring a second professional hockey club to the Valley to accelerate this growth even further."
"It's been a goal of the Vegas Golden Knights to have our AHL team located in our market since our team's inception," said Vegas Golden Knights President of Hockey Operations George McPhee. "We are now closer to realizing this goal than we have ever been before. Last season, more than 87% of all NHL players were graduates of the AHL. Local fans will be able to track Golden Knights prospects as they progress through our system, advance to the AHL and look to reach their potential as NHL players. This move will effectively centralize our hockey operations and streamline our processes in terms of player development, scouting, transfers and staffing."

"By bringing an AHL franchise to the desert, our fans will have more opportunities to experience the sport they love in the place we call home," said Vegas Golden Knights President Kerry Bubolz. "With our new community ice center under construction at Lifeguard Arena in Henderson, the club will have a world class practice facility as their team headquarters. We would like to especially thank our colleagues at Spurs Sports & Entertainment and the American Hockey League Board of Governors for their consideration and effort in continuing this process."

Pending AHL Board of Governors approval, the Rampage would continue to play in San Antonio through the end of 2019-20 regular season and playoffs (if applicable). Following the conclusion of the season, the team would then relocate to Henderson/Las Vegas, Nevada where they would begin play in the 2020-21 AHL season.

All Golden Knights fans will be able to place a $50 per seat season ticket deposit beginning now by visiting Online Ticket Sales. Please note the season ticket deposits are refundable. Current Vegas Golden Knights ticket members who place a deposit will receive priority access once seat selection begins. Details regarding seat selection and pricing will be announced at a later time.

Specific details regarding the team including, but not limited to, the team name, logo, ticket pricing, home arena etc. will be confirmed at a later date following approval of the purchase and relocation from the AHL Board of Governors.

- Sitten Panthers-peliin, joka päättyi peräti 2-7 vierasvoittoon. Avauserässä tosin kotijoukkue oli selkeästi parempi ja vei laukaukset 13-6. Tuntui siltä, että Golden Knightsin energiat olivat vähissä pitkän vierasputken päätteeksi eikä se päässyt oikein millään omista pois samaan tapaan kuin viime peleissä. Silti se meni toki johtoon toisella minuutilla, kun rintamahyökkäyksen päätteeksi Stephenson löysi oikean maalin kulmalta antamallaan pudotuksella Stonen takaviistosta keskeltä ja tämä survoi oman reboundinsa ohi Bobrovskyn. Theodore kirjasi kakkossyötön ristipistostaan. Tasoitus syntyi ylivoimalla 16. minuutilla, kun Huberdeau syötti vasemmasta siivestä maalin eteen ohi Schmidtin ja Trocheck käänsi puolestaan nopeasti kiekon oikeaan siipeen Hoffmannille ohi McNabbin luistinten. Hoffman sai laukoa vapaasti tyhjiin, kun Fleury juuttui kiinni Trocheckiin. DeBoer haastoi idioottimaisesti maalin maalivahdin häirintänä, mutta Fleury itse hölmöili mailansa kanssa. Onneksi toisen alivoiman Vegas sentään kesti. Sen sijaan ennen tasoitusta sillä oli omakin ylivoima, joka oli todella kehno, sillä sen aikana Sceviour polki kahdesti laidasta puolittain läpi vetopaikkaan. Fleury pysäytti kuitenkin nuo yritykset ja vieraiden paras pelaaja avauserässä ryöstäen myös kertaalleen Hoffmanin one-timerin oikeasta laidasta räpylällään. McNabb otti myös yhden näyttävän blokkitorjunnan maalin edessä Floridan ylivoimahyökkäyksen päätteeksi, kun Fleury ei oman torjuntansa jälkeen ehtinyt enää kiekon eteen
- Toisen erän alkuunkin Vegas onnistui maalinteossa. Ensin Stastny kilautti rimaan avausvaihdossa, mutta sitten Schmidt avasi Stonelle, joka pujotteli keskeltä hyökkäysalueelle, veivasi Mathesonin kahville ja nosti kiekon tarkasti oikeaan yläkulmaan päästyään nokikkain Bobrovskyn kanssa. Heikkoa puolustamista isänniltä. Heti perään vielä Eakin tarjosi oikeasta laidasta jäänuoliaisen maalille, mutta Tuch ohjasi kiekon hivenen ohi täysin tyhjän maalin. Avauskympin muita tapahtumia olivat Fleuryn nopea reaktiotorjunta 4v4-pelissä Ekbladin kutiin slotista. Lähellä oli kauden ensimmäinen päästetty maali tasavajaalla pelatessa. Saldohan taitaa olla 5-0 4v4-pelissä, joka on sarjan parhaita. Avauskympillä Florida sai myös rankkarin, kun Carrier laukoi alimpana pelaajana päin Connollya, joka polki karkuun ja Carrier kamppasi hänet takaa päin. Fleury torjui kuitenkin rankkarin kilvellään. Se oli hänen uran 20. varsinaisen peliajan torjuttu pilkku. Enemmän torjuttuja pilkkuja on vain Luongolla (28)
- 32. minuutilla Florida tasoitti. Ykkösparilla oli alla pitkä vaihto. Niinpä 2v2-vastaiskussa Trocheck päätti tylysti kiertää väsyneen McNabbin laidan puolelta ja kiepsautti sitten maalin kierrettyään vanhanaikaisen Fleuryn luistimen ja tolpan välistä sisään todella ahtaasta raosta. Hienoa pelinlukua Trocheckilta, mutta olihan tuo maali estettävissä. Ei kuitenkaan hätää, sillä heti seuraavassa vaihdossa Stone jatkoi monsteri-iltaansa tarjoamalla oikeasta laidasta tarkan syötön takatolpalle Paciorettylle, joka onnistui toisella yrittämällä survomaan kiekon sisään
- Erän lopussa Vegas sai pari ylivoimaa putkeen, mutta niistä ei edelleenkään tullut yhtään mitään. Florida haistoi kaikki jättösyötön keskialueella tai siniviivan päällä ja pääsi monta kertaa iskemään vaarallisesti vastaan. Kummallista, ettei noista opittu mitään, vaan väkisin yritettiin toistaa samoja juttuja, jotka vastustaja oli scoutannut. Stonekin joutui pelastamaan yhden tilanteen heittäytymällä poikittain oman maalin edessä, kun suorilla jaloilla ollut Theodore oli kierretty taas laidan puolelta epäonnistuneen jätön jälkeen. Mitä tulee vielä ylivoimapelaamiseen, siinä oli tehty muutos, jossa Tuchin paikalla oli Marchessault ykkösviisikossa. Stastny pelasi päädyssä ja Joonatan tuli neliön keskelle operoimaan. Tuo tuotti tulosta sitten päätöserässä, johon siirrytään seuraavaksi

- Päätöseränkin alkuun Vegas teki maalin, joten erien alut olivat erinomaisia tänään. Schmidt haastoi viivassa karvaajan, sai toimituksen tämän ohi ja maskissa ollut Bob päästi ripuliranteen kainalostaan sisään. Sen jälkeen Vegas sai ylivoiman, mutta Pacioretty kilautti vasemmasta siivestä maalirautoihin vähemmän yllättäen. Uskomatonta, miten joku pelaaja voi löytää maalikehikot noin usein. Ylivoiman lopussa Smith jätti vuorostaan kiekon huolimattomasti taakse päin hyökkäyssiniviivalla ja joutui kaatamaan Vatranon puolittaisessa läpiajossa. Floridan päästyä juuri YV:lle kuitenkin Theodore päätti kuljettaa kiekon hyökkäysalueelle yhdellä kolmea vastaan ja laukoi sitten vain kohti alakulmaa, mutta Bobrovsky hörppäsi kiekon selkänsä taakse
- Vegas pääsi ylivoimalle seuraavan kerran pari minuuttia ennen päätöserän puoliväliä. Aiemmat neljä ylivoimaa olivat tuottaneet vain kaksi vetoa kohti maalia ja vähintään kolminkertaisen määrän kohti omaa nuottaa, mutta viides kerta sanoi toden. Pacioretty syötti poikittain oikeaan laitaan Stonelle ja samalla Marchessault liikkui neliön keskellä ylemmäs. Stone näki tämän, siirsi viereen ja Joonatan paukutti one-timerin alakulmaan keskeltä. Viisi minuuttia ennen loppua puolestaan Stillman menetti kiekon alimpana Stephensonille, joka pudotti takaviistoon Stonelle. Tämä ei halunnut itse yrittää hattutemppua, vaan syötti vielä Paciorettylle tyhjiin vasemmalle takatolpalle. Stonelle piste oli illan viides ja hänestä tuli ensimmäinen Vegas-pelaaja, joka teki runkosarjapelissä viisi pistettä. Viime kevään pudotuspeleissä sekä hän että Stastny viettivät viiden pisteen iltaa kolmospelissä San Josea vastaan
- Päätöserässä peli repesi vähän yllättäen ja vedot olivat peräti 3-15 vieraille sekä lopulliset kudit 25-39 eli kahteen viimeiseen erään Florida laukoi yhteensä 12 kiekkoa kohti Fleurya. Isännille tappio oli toinen perättäinen ensi kerran sitten joulukuun puolivälin. Vegas puolestaan sai vieraskiertueeltaan kuusi pistettä kahdeksasta, joka ylitti odotukseni. Tampa Bay -pelistäkin vähintään piste olisi ollut ansaittu, mutta kaikkea ei voi saada. Divisioonavastustajilta tuli kuitenkin sopivasti apuja, kun sekä Calgary, Arizona, Edmonton että Vancouver hävisivät. Saldo DeBoerin aikakaudella on nyt 4-2-1 ja peli on parantunut kieltämättä

Arvosanataulukko
++ Stone
+ Fleury, Marchessault, Stastny, Pacioretty, Stephenson, McNabb, Schmidt, Holden
+/- Smith, Carrier, Eakin, Tuch, Nosek, Roy, Reaves, Merrill, Whitecloud,
- Theodore
--

Stonelle ei voi antaa kuin täydet kaksi plussaa seurahistorian ensimmäisestä viiden pisteen illasta runkosarjassa. Ja kuten DeBoer sanoi pelin jälkeen, hän oli puolustussuuntaankin hyvä. Theodore sen sijaan saa miinuksen huolimatta 1+1 tehoista ja teholukemasta +3, mutta olin vain niin pettynyt hänen pelaamiseensa ylivoimien aikana, koska hänet kierrettiin jatkuvasti laidan puolelta menetysten jälkeen. Olisin otaksunut, että hän olisi oppinut pelin aikana sijoittumisvirheistään, mutta niin ei tapahtunut. Ja hänen tekemänsä maalikin oli Bobrovskyn ansiota täysin.

Fleury oli maalissa todella hyvä, vaikka Trocheckin osuma oli estettävissä, mutta vastapainona oli lukuisia avaintorjuntoja puolittaisiin läpiajoihin. Ykkösvitjasta Smith jää ilman plussaa muutaman huonon kiekollisen ratkaisun takia. Stastny sen sijaan oli varma, keräsi kaksi passia ja voitti 67% aloituksista. Marchessaultkin sai yhden maalin aikaan kovan yrittämisen jälkeen. Kakkosvitjasta Pacioretty säesti Stonea 2+1 tehoin, mutta oli lähinnä matkustaja, jos kolmeen pisteen miehestä voi niin sanoa, koska niin ylivertainen Stone oli ja voitti pelin lähes yksinään vieraille Fleuryn kanssa. Stephenson saa Paciorettyn tavoin yhden plussan 0+2 tehoistaan ja teholukemasta +3. Alaketjut olivat puolestaan neutraaleja. Reaves esimerkiksi pelasi 14:31 ja tilastorivi oli täysin puhdas pl. kolmea taklausta ja yhtä menetystä. Puolustajista ykköspari McNabb-Schmidt jatkoi tauon jälkeistä vakuuttamistaan. Schmidt kellotti vuorostaan eniten minuutteja, 25:05 tehoin 1+1. Hän laukoi myös viidesti ja 10 päivän huilin jälkeen lopullisesti kuntoon tullut kroppa näkyy siinäkin, että hän on vihdoin oma dynaaminen ja ketterä itsensä viivalla tanssiessaan. McNabb oli 20 minuutin ajan omalla alueella luotettava tukipilari ja se blokkitorjunta avauserässä oli näyttävä. Holden pääsee myös plussalle 0+1 tehoin ja teholukemalla +3. Kolmospari oli positiivisen näkymätön. Whitecloud pelasi vain 12:12 tällä kertaa eli peliaika pyörii tuossa 12-13 minuutissa näemmä nyt DeBoerin alaisuudessa, mutta edelleen häntä voisi peluuttaa pari minuuttia enemmänkin ihan rohkeasti, kun virheitä ei tule.

Takana on kaikkiaan hyvin sykähdyttävä viimeinen vuorokausi, kun eilen todistin Morozovin maajoukkuedominanssia paikan päällä ja tänä aamuna Golden Knights otti pitkästä aikaa kunnon ylimarssivoiton. Edellinen oli joulukuulta Chicagoa vastaan (5-1) Fleuryn paluupelissä isänsä menehtymisen jälkeen. Morozov-havainnot ansaitsevat oman viestin, joten palaan niihin tuonnempana.
 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kovin usein en NHL-matseja pysty katselemaan, mutta ei näköjään tarvitsekaan kun täältä saa kattavat raportit. Kiitoksia vaan veli @Salming hyvistä analyyseista ja raportoinnista.

Golden Knights on mulle vähän vielä tuntematon porukka, mutta jo ensimmäisestä kaudesta jäi hyvä mieli. Ei musta nyt varmaan mitään fania saa, mutta aion vastaisuudessakin lukea ainakin nämä peliraportit täältä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
Morozov-havainnot ansaitsevat oman viestin, joten palaan niihin tuonnempana.
Kas näin: Kauden 2019–2020 EHT- ja EHC-turnaukset

Olin paikan päällä katsomassa Vegas Golden Knightsin kesän 2018 toisen kierroksen varauksen keskushyökkääjä Ivan D. Morozovin aikuisten maajoukkuedebyyttiä. Hän pelasi Venäjän kakkosketjussa yhdessä U20/SKA-veljiensä Vasili Podkolzinin ja Kirill Marchenkon kanssa. Olin ostanut paikan E-katsomon piippuhyllyltä 29 euron hinnan vuoksi, mutta alkulämmöt seurasin tietysti alakatsomon 45 euron paikoilta, jotta pääsin läheltä toden teolla aistimaan ja havainnoimaan nuoren lupauksen olemusta. Onnistuin valitsemaan paikan, joka vietiin minulta vasta lämmittelyjen viime minuuteilla, mutta silloin vain siirryin rivin ylemmäs. Takaisin asiaan. Saavuin hallille puoli kuudelta, kävin tarkistamassa yläkatsomon istumapaikkani ja istahdin hetkeksi tutkimaan kokoonpanoja, jotka vierasjoukkuekin oli vihdoin julkistanut. Kun olin opetellut nopeasti kentälliset ulkoa, hiivin alakatsomoon.

Venäjä hyökkäsi jäälle Suomen aikaa 17.48. Löysin nopeasti Morozovin. Kun suurin osa joukkueesta alkoi venytellä jään pinnassa, hän ei tehnyt niin, vaan laukoi muutaman kerran sillä aikaa tyhjään rysään: Ivan Morozov warm-up 1 - Streamable


Ivan laukoo ja muut venyttelevät.

Sitten koko joukkue kerääntyi perivenäläiseen tapaan ottamaan katsekontaktin vastustajaan omalla siniviivallaan ennen kuin mato alkoi purkautua ja jokainen ampui vuorotellen ilman maskia b-pisteiden välistä:

Sitten harjoiteltiin 2v1-tilanteita, jonka jälkeen siirryttiin kiertoharjoitteisiin kentällisittäin. SKA-ketju teki toisella kierroksellaan maalin 3v2-skenaariossa siten, että Morozov sai viimeistellä vasemmalta tolpalta Marchenkon poikittaissyötön reppuun. Sitä ennen Podkolzin viimeisteli myös näyttävästi yläkulmaan rannarilla. Sain kyseisen kierron onneksi videolle. Kierron jälkeen jokainen ketju jäi vielä maalin eteen ohjaamaan pari kiekkoa sisään, mikä oli uutta minulle. Tuollaista lisäystä en ollut aiemmin nähnyt: Podkolzin-Morozov-Marchenko 3vs2 goal during warm-ups - Streamable

Kiertoharjoitteen jälkeen keräännyttiin puoliympyrään ja yksi kerrallaan lauottiin kohti maalia. Kun olit ampunut, poistuit ringistä. Ivan poistui melko pian ja kikkaili sitten keskialueella yksinään luistellen poikittain puolelta toiselle: Ivan Morozov plays with the puck during warm-ups - Streamable

Puolikaaren jälkeen jokainen ampui vuorollaan kunnon vauhdeilla pari läpiajoa. Morozovin ensimmäinen laukaus oli hävytön, kun hän kliinisen eleettömästi sijoitti kiekon Samonovin längistä sisään suoralla laukauksella. Toinen yritys jäi kilpeen. Podkolzinin molemmat yritykset olivat samanlaisia. Hän hiipi vasemmalta ja tähtäsi kohti oikeaa alakulmaa tuloksetta. Alkulämmittelyn viime minuuteilla Morozov ja Podkolzin leikkivät ensin keskenään siten, että he menivät ihan vierekkäin, nostivat katseet ylös ja sokkona syöttelivät 20 sentin syöttöjä lavasta toiseen. Kun toinen syötti ohi ja kiekko siis karkasi, leikki loppui. Sen jälkeen he antoivat toisilleen vielä one-timereita, kun suurin osa joukkueesta oli jo poistunut. Podkolzin pussitti hyvällä prosentilla kiekkoja riman alle: Podkolzin-Morozov one-timers during warm-ups - Streamable

Morozovin ensimmäisestä kolmen kiekon sarjasta tuloksena oli oikea yläkulma, päätypleksi ja tolppa. Videolle taltioimastani kuuden kiekon sarjasta puolestaan kaksi vetoa meni harakoille, mutta loput neljä hän naulasi vasemmalta b-pisteeltä takaylänurkkaan ja en meinannut pysyä housuissani innostuksesta. Kyllähän nuo laukaukset lähtivät erittäin hyvällä tekniikalla ja kohdistuksen tultua kuntoon kasa oli tiivis: Ivan Morozov shoots beautiful one-timers during warm-ups - Streamable

Morozov ja muut juniorit poistuivat jäältä vasta, kun summeri soi ja valot pimenivät. Samalla minäkin lähdin kipuamaan takaisin yläparvelle.

Helsingin jäähallista on tullut sikäli merkittävä paikka, että siellä olen nähnyt livenä Vegasin varauksista sekä Pavel Dorofeyevin marraskuussa että nyt Morozovin. Muita varauksia en olekaan paikan päällä edes nähnyt. Ennen pelin alkua paikallinen viulisti tarjoili hymnit todella hienosti sovitettuna. Varsinkin Venäjän kansallislaulu kuulosti todella mahtipontiselta viulun säestyksellä. Maamme-laulun kohdalla havaitsin pientä epävireisyyttä ja ehkä jopa tärinää, mutta kokonaisuus jäi plussan puolelle.

Morozov pelasi maajoukkuedebyytissään 20 vaihtoa ja kirjasin lähes jokaisesta muistiinpanoja, joten siirrytään seuraavaksi niihin, koska oikeastaan mistään muusta en pelin aikana kirjoittanut puhelimen muistioon kuin SKA-ketjun otteista, koska halusin pyhittää keskittymiseni täysin Morozoville ja kumppaneille ainutlaatuisena iltana. Ulkomuistista kirjoitin toki sitten äsken jokusen sanan Venäjän muista pelaajista ja Suomen yksilöistä, mutta tässä viestissä keskiössä ovat Ivan D. Morozov ja Venäjän kakkosketju.

#71 Ivan D. Morozov (Golden Knights 2018 #61) - aikuisten maajoukkuedebyytti vaihto vaihdolta (sivuosissa Vasili Podkolzin ja Kirill Marchenko)

1. erä


Pulkkisen vietyä Leijonat johtoon Morozovin ketjutoverit olivat jo ehtineet hypätä kehiin, mutta Ivan säästyi miinukselta, kun ykkössentteri Shvets-Rogovoi ei päässyt pois askista ennen takaiskua. Niinpä Morozov avasi maajoukkueuransa keskialoituksella, mutta hävisi sen Ruotsalaiselle. Ensimmäinen syöttö sentään meni omille, kun hän palautti kiekon onnistuneesti omalla alueella laidan lähellä puolustajalle. Muu osa vaihdosta kului karvatessa. Hän käytti paljon mailaa, joka oli ahnas ja nälkäinen. Matalan painopisteen ohessa hän siis koputteli mailallaan Junttilaa kevyesti ohjatessaan peliä. Suomen dumpattua kiekon päätyyn SKA-ketju poistui vaihtoon. Otin historiallisen vaihdon talteen myös videolle: Podkolzin-Morozov-Marchenko trio's first shift in the senior national team - Streamable

Morozov kyyristymässä ensimmäiseen aloitukseensa.

Toisessa vaihdossa Morozov jäi kärkkymään hyökkäyssiniviivan kulmaan, kun Suomi vaihtoi. Puolustaja lähetti biljardiavauksen, jonka Morozov sai jatkettua eteenpäin Podkolzinille hyökkäysalueelle, vaikka hän joutui vastaanottamaan syötön ilmassa. Sen jälkeen hän alusti hetken rouhimisen päätteeksi vasemmasta laidasta vetopaikan puolustajalle viivaan, mutta lyöntilaukaus osui Tuohimaata patjaan. Toisessa vaihdossa Morozov väläytti ensi kerran vahvaa pelaamistaan laitojen lähellä. Hänen tasapainonsa oli erinomainen eikä häntä tosiaan horjutettu, kun kiekko oli suojauksessa.

Kolmannessa vaihdossa junnupojat saivat taas paineen Suomen päätyyn. Morozov rouhi hyvin kulmassa Koivistoa vastaan. Sykähdyttävä hetki Kärpät- ja Vegas-kannattajalle. Marchenko tuli kulmaan auttamaan ja löysi nopealla syötöllä Podkolzinin vapaana maalin edestä, mutta Tuohimaa ryösti tämän rystynoston räpylällään eivätkä U20-veljet saaneet avattua pistetiliään aikuisten maajoukkueessa, ikävä kyllä. Tässäkin vaihdossa Morozov esitti määrätietoisuutta laitakahinassa.

Neljäs vaihto oli yhdeksännellä minuutilla. Morozov haki itsensä vapaaksi keskikaistalle, sai syötön Marchenkolta oman siniviivan kulmasta ja taisteli sitten ahtaasta tilasta keskikaistalta kiekon Suomen päätyyn. Sen jälkeen Morozov varmisti viisaasti, kun puolustaja lähti nousuun laitaa pitkin. Puolustajan palattua viivalle, Morozov hiipi painottomalta puolelta slottiin, sai Podkolzinilta kääntösyötön vasemmasta kulmasta ja laukoi lyhyellä virityksellä napakasti kiekon yli maalin.

Kuudennessa vaihdossa 16. minuutilla Morozov esitti vähän liikaa liukumista omaan makuuni. Hän oli esimerkiksi jo menossa vaihtoon, muttei ehtinytkään, kun hän liukui niin kauan keskialueella ja puolustajat eivät saaneetkaan kiekkoa pois omista ilman hyökkääjien apua. Toki jalkojen ei aina pidä tikata ja samalla Ivan pelasi taloudellisesti voimia säästäen sekä tehden liu'usta oikea-aikaisia iskuja kohti laitaa kiilaamaan, mutta silti yksi Suomen päätydumppaus meni häneltä läpi keskialueella, kun hän liukui liiaksi ja kiilasi myöhässä punaviivalla. Mitä tulee vielä laitapaineihin ja kiilauksiin, Morozovilla oli jännittävä tapa tulla tilanteisiin yhdellä kädellä selkäpuolelta työntäen ja siten vastustaja pysäyttäen.

Erän lopussa Venäjä sai ylivoiman. Seitsemännessä vaihdossaan Morozovin ketju pelasi kakkosylivoimassa yhdessä ykkösketjun laiturin Golyshevin ja puolustaja Lyamkinin kanssa. Toisella yrittämällä he pääsivät alueelle. Morozov oli tutulla paikallaan neliön keskellä ja koski kerran kiekkoon rauhoittaen pelin Marchenkolle vasempaan siipeen. Tämä haki Podkolzinia pari kertaa poikittaissyötöllä ja Ivan pyöri silloin vähän hukassa, kun hänen lävitseen syötettiin puolin jos toisinkin. Maalia ei syntynyt, kun Podkolzinin ja Marchenkon yritykset siivistä olivat ponnettomia: Podkolzin-Morozov-Marchenko trio's first power play shift in the senior national team - Streamable

Kaikkiaan 6/7 vaihtoa jäi plussalle muistiinpanoissani. Viides vaihto oli ohivaihto, jossa ei tapahtunut mitään suuntaan tai toiseen, mutta muutoin SKA-ketju oli vieraiden paras ja sai ainoana säännöllisesti painopisteen Suomen alueelle. Morozovin jääaika avauserässä 6:54 oli ansaitusti vieraiden suurin. Aloitussaldo oli 2/4. Vaihtoja oli seitsemän, joista pari tuli alivoiman jälkeen lyhyen ajan sisään, kun Venäjä halusi päästä peliin mukaan parhaan ketjunsa kautta.

2. erä

Heti toisen erän alkuun Morozov hankki ylivoiman, kun hän sai syötön siniviivan päällä Marchenkolta oikeasta laidasta. Morozov pystyi ahtaassa tilassa harhauttamaan Lehterän ja tämä kampitti itsensä boksiin. Hienoa rohkeutta Ivanilta lähes alimpana pelaajana. Lyamkin ja Golushev olivat yhä samassa ylivoimassa, mutta nyt Podkolzin oli tutummalla tontillaan päädyssä syöttölautana ja Golyshev oikeassa siivessä. Morozov kaapi aloitusvoiton ylivoiman aluksi ja pääsi ampumaan kerran neliön keskeltä Podkolzin tarjottua päädystä passin neliön keskelle, mutta jäänuoliainen pysähtyi suomalaispuolustajien luistimiin maalin edessä. Venäjän toisen YV-viisikon muodostivat puolustaja Rafikov ja hyökkääjät Shvets-Rogovoi, Zernov, Sharov ja Galimov. Päätöserässä toki Denisenkokin pääsi maistamaan YV-aikaa Sharovin paikalla, mutta ei siitä sen enempää.

Toisessa vaihdossaan Morozov kaapi tasakentin aloitusvoiton keskialueella seuratoveristaan Lehterästä 100-0. Sen jälkeen hän pääsi ampumaan oikeasta laidasta karkeasti ohi takakulman Marchenkon jätettyä hänelle kiekon siniviivan ylityksen jälkeen. Tuossa hyökkäykseenlähdössä Morozov ei väkisin tullut hakemaan kiekkoa alhaalta, vaan pysyi keskialueella ja odotti puolustajan avausta laitaan ja liikkui sitten Marchenkon taustalle jättöä varten. Takakulmasta ohi menneen laukauksen jälkeen Morozov ja Marchenko jatkoivat liikettään toiselle puolelle ja yhteistyössä saivat rouhittua kiekon uudestaan vasempaan kulmaan vaihtoaitioiden edestä. Morozov hyppäsi vaihtoon, mutta Marchenko otti kiekon ja tavoitteli sitten lätyllään oikealle takatolpalle painottomalta puolelta noussutta puolustaja Rafikovia, mutta tämän puolittaisen one-timerin Tuohimaa selvitti kilvellä ja huitaisi sitten ilmasta kiekon kulmaan.

Kolmannessa vaihdossaan ennen mainoskatkoa Morozov joutui olemaan omalla alueella koko vaihdon, mutta hän piti vaivatta Mustosen laidassa kiinni liimaamalla ja maalin edessä ruuti riitti vaivatta myös Lajusen boksaamiseen pois Samonovin näkökentän tieltä. Varsinkin tuo oman maalin edustaminen boksaaminen ja siivoaminen teki minuun vaikutuksen ja oli sellainen havainto, jonka voi nähdä ja ymmärtää vain paikan päällä eikä television välityksellä.

Mainosten jälkeen Morozov otti oman pään aloituksen. Minusta hän hävisi sen niukasti Lehterälle, mutta tilastoihin merkittiin voitto, kun Podkolzin nouti irtokiekon Lehterän jaloista. Vancouverin varaus nosti itse jalalla kiekon hyökkäysalueelle oikeaa laitaa pitkin ja ampui Melartin jaloista tulisesti suorasta luistelusta yli maalin ja ohi takakulman: Morozov vs. Lehterä + Podkolzin's dangerous shot - Streamable

SKA-ketju jäi jäälle ja hyökkäyspään aloituksen jälkeen Morozov suojasi vahvasti päädyssä kiekkoa Koivistoa vastaan ennen kuin pudotti kiekon viivaan puolustajille. Paine kuitenkin purkaantui, kun Podkolzin pakotti syötön kulmasta keskustaan kohti Marchenkoa. Uuden haun jälkeen Morozov teki pelin ensimmäisen virheensä aika lailla vasta puolivälissä iltaa, kun hän sai kiekon vauhtiin ja hyökkäyssiniviivalle päästyään yritti rystylättyä oikeaan laitaan kohti laituria, mutta syöttö oli vähän löysä ja se katkottiin. Suomi pääsi käytännössä 3v1-hyökkäykseen, mutta onneksi Pulkkisen poikittaissyöttö oli liian korkea eikä Ruotsalainen päässyt ampumaan oikeasta laidasta ollenkaan, mutta siis puoli tuntia ja kymmenisen vaihtoa piti pelata ennen kuin Morozov teki ensimmäisen virheen maajoukkuedebyytissään.

Morozov ei varsinaisesti pelannut alivoimaa, mutta tuli pari kertaa jäälle toisen erän jälkimmäisellä puolikkaalla alivoimien viimeisiksi sekunneiksi viidennessä ja kuudennessa vaihdossaan. 34. minuutilla alivoimaa oli jäljellä kaksi sekuntia, kun hän kaapi hyökkäyspään aloitusvoiton 100-0 vasemmassa aloitusympyrässä. Romanov pääsi tinttaamaan vastakiekkoon, mutta laukoi rajusti oikealta ohi maalin.

Erän lopussa Morozov tuli jäälle toistamiseen jämäsekunneiksi alivoimalla, mutta ehti siinä ajassa Suomen sössittyä kiekon keskialueelle irrottamaan Melartin kiekosta kylki kyljessä käydyn kamppailun päätteeksi. Kohti maalia hän ei kuitenkaan päässyt ajamaan, kun muut suomalaiset tulivat apuun.

Toisessa erässä vaihtoja kertyi kuusi. Jääaika oli kahden erän jälkeen 12:23 ja vaihtoja oli siis yhteensä 13. Aloitukset paranivat toisessä erässä lukemiin 7-2, joten toisen erän saldo oli puhdas 5-0, kun se yksi kyseenalainen aloitusvoitto Lehterästä tuomittiin voitoksi Podkolzinin avustuksella kiekon jäätyä Venäjälle. Toisen erän vaihdoista lähes kaikki voisi jälleen merkitä plusmerkkisiksi lukuun ottamatta neljättä vaihtoa, jossa hän ensin periaatteessa hävisi oman pään aloituksen ja sitten aiheutti omiin 3v1-tilanteen vaihdon lopuksi.

3. erä

Päätöserän avausminuutilla Lehterä otti illan toisen jäähynsä keskialueella huitomisesta SKA-ketjun tultua juuri sisään. Morozov kaapi ylivoiman aluksi illan kahdeksannen aloitusvoittonsa vasemmalta puolelta. Lyamkin levitti viivasta kiekon nopeasti oikeaan laitaan, mutta Podkolzinin one-timer blokattiin. Muuta mainittavaa pojat eivät tuossa vaihdossa saaneet aikaan.

Toinen vaihto tuli kuudennella minuutilla. Oman pään 50-50 aloituksen jälkeen Morozov sai puolustajalta avauksen oikeaan laitaan. Hän lähti kuljettamaan keskialueella poikittain, kun tyhjää jäätä oli edessä. Jalkanopeus ei kuitenkaan ihan vielä ollut riittävän dynaamista, sillä takakarvannut suomalainen pakotti Morozovin aikailemaan liiaksi siniviivan päällä ja seurauksena oli paitsio.

Seuraavassa vaihdossa Morozov jatkoi Jani Lajusen alistamista. Hän otti hyökkäyspäässä 100-0 aloitusvoiton ja Marchenko tykitti välittömästi ranteella vasemmalta kaarelta yli maalin. Pojat olisivat jo ansainneet tehopisteet, mutta viimeistely takkusi.

Ennen erän puoliväliä pelatussa vaihdossa SKA-vitja pyöri pääosin omissa, mutta jälleen Morozov teki hyvin tilaa maalin edessä ja Samonov sai kopata vasemmasta laidasta lähteneen vedon ilman maskia. Tämä vaihto tuli lähes heti perään edeltävän vaihdon jälkeen eli SKA-ketjua kuormitettiin lähes tuplavaihdoin, kun se sai jotain aikaan hyökkäyssuuntaan muihin vitjoihin verrattuna.

51. minuutilla Marchenko spurttasi nätisti oikeasta laidasta hyökkäysalueelle, leikkasi keskelle ja ampui sitten terävästi matalan kudin patjaan puolustajan jaloista. Morozov pääsi reboundiin kiinni miinuskulmassa maalin oikealla puolella, mutta Tuohimaa pysäytti kiekon hanskansa alle, kun Ivan yritti laukoa kohti etukulmaa. Samassa kuitenkin Karjalainen otti jäähyn korkeasta mailasta ja Venäjä sai ylivoiman. Morozov otti aloitusvoiton, mutta sen jälkeen Golushev ja Podkolzin juuttuivat kulmaan ja lopulta Golushevin syöttöyritys viivaan epäonnistui, kun Lajunen oli välissä. Uuden haun jälkeen Morozov puolestaan antoi keskialueella huonon syötön, joka katkottiin ja YV-viisikko vaihtui.

54. minuutilla Morozov kärsi keskialueella aloitustappion Ruotsalaiselle, mutta hetken päästä hyökkäysalueella hän punnersi loistavasti vasemmasta kulmasta kohti siniviivaa Karjalainen reppuselässään ja karistettuaan tämän Ivan laukoi lopulta vapaasti ranteella keskeltä siniviivaa kohti maalia, mutta veto pysähtyi taas puolustajien luistimiin ennen Tuohimaalle asti menemistä.

Toiseksi viimeisessä vaihdossa vajaat kolme minuuttia ennen loppua Morozov jatkoi siitä, mihin jäi edeltävässä vaihdossa. Hän pysyi kulmassa kiekossa taitavasti ja löysi sitten Marchenkon maalin takaa. Tämä odotti aikansa, kiepsahti sitten maalin eteen ja syötti rystyltä poikittain maalin editse. Syöttö tuli kuitenkin hieman Podkolzinin jalkoihin eikä tämä päässyt ampumaan välittömästi, vaan asettelun jälkeen laukoi sivuverkkoon. Kyseisen vaihdon taltioin myös videolle: Morozov protects the puck in the corner, finds Marchenko and finally Podkolzin shoots wide - Streamable

Viimeisenkin vaihdon päätin ottaa muistoksi talteen. Siinä vaihdossa Morozov sai syötön oikeaan laitaan rintamahyökkäyksessä ja laukoi takapatjaan luistinten kautta. Tuohimaa oli hyvin hereillä kiekon muutettua tosiaan suuntaa maalin edessä: Ivan Morozov's shot from the right side in his final shift against Finland - Streamable


Ivan poistumassa jäältä viimeisen vaihtonsa päätteeksi 37 sekuntia ennen ottelun loppua.

Summerin soitua kipitin ylhäältä alas katsomaan kättelyt lähempää. Kun Venäjä oli kiittänyt kannattajiaan, Morozov jäi hetkeksi juttelemaan joukkuetoverin kanssa ja poistui viimeisten joukosta jäältä. Samaan aikaan kun hän astui ulos kaukalosta, minäkin lähdin symbolisesti kohti ulko-ovea.

Morozovin lopullinen jääaika aikuisten maajoukkuedebyytissä oli 19:43. Vain puolustaja Lyamkin pelasi häntä enemmän vierasjoukkueesta, joten vastuuta todella tuli. 16 aloituksesta hän voitti peräti 12, joten prosentti oli messevä 75%. U20-kisoissa hän oli turnauksen toiseksi paras aloittaja, joten taidot eivät näemmä hävinneet mihinkään maajoukkueportaalta toiselle siirryttäessä. Laukauksia kertyi neljä ja vaihtoja lopulta pyöreät 20. Teholukema oli +0, kun hän ei tosiaan ehtinyt onneksi jäälle Pulkkisen maalin aikana vielä toisin kuin Podkolzin ja Marchenko. Morozovin laiturit pelasivat 15:26 ja 16:44 Podkolzin ensin mainittuna. Morozovin tavoin hekin laukoivat neljästi eli yhteensä ketju laukoi 12 kertaa ja siihen päälle tulivat puolustajille luodut tekopaikat vaihtojen aikana. Mitä tulee vielä Podkolziin, hän tarvitsee tulevaisuudessa vielä paljon lisää kliinisyyttä, koska jo lämmittelyistä asti oli nähtävissä hänen lauottuaan kahdesti kohti samaa alakulmaa läpiajoista tuloksetta, että hänen laukauksensa eivät ole vain riittävän tarkkoja.


спасибо, Ivan!
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
Katselin pari erää yöllistä Manitoban ja Wolvesin välistä AHL-peliä uusintana, kun AHL:n sivuilta Facebookista löytyi vapaa tallenne pelistä. Tarkoituksena oli lähinnä nähdä tämänhetkiset ketjut niin tasakentin kuin erikoistilanteissa. Kaikesta muusta olen varma, mutta kakkosylivoima ei saanut ollenkaan jääaikaa, kun kahdesti Pirri otti jäähyn kesken oman ylivoiman ja kerran Quinney teki voittomaalin, mutta olettaisin, että siinä pelaavat ainakin Brown, Elvenes, Hague ja Schuldt sekä ehkä Leschyshyn.

Zykov - Quinney - McKenzie
Pirri - Brown - Elvenes
Cotter - Leschyshyn - McGinn
Goulbourne - Jones - Loewen

Hague - Bischoff
Megna - Coghlan
Schuldt - Lernout

YV:
Zykov
Quinney McKenzie Pirri
Coghlan

Brown
Hague Leschyshyn (?) Elvenes
Schuldt

AV:
Leschyshyn - McKenzie
Megna - Bischoff

Brown - Quinney
Hague - Lernout

- Jos Quinneyn viisikko aloitti aina ylivoimat, niin Megna-Bischoff pari aloitti aina alivoimat ja Hague-Lernout kaksikolle jäi jämät. Hyökkääjissä oli ehkä vähän yllättävää nähdä Leschyshyn luottomiehenä alivoimalla, mutta eivätpä hänen hyökkäysapunsa näytä riittävän mihinkään, joten sikäli tuollaisen puolustavan roolin kautta ohut tulevaisuudessa hänellä voi olla NHL:ssä
- Pelihän päättyi 0-2 vierasvoittoon lopulta, kun Quinney latasi avauserässä ylivoimalla vasemmasta laidasta rannarin yläkulmaan ja lopussa McGinn iski kiekon tyhjiin. Dansk oli hyvä ja paras torjunta oli ehkä avauserässä isäntien ylivoimalla, kun Vesalainen pääsi ampumaan one-timerin oikeasta laidasta, mutta Dansk liukui näyttävästi eteen
- Puolustajista Hague laukoi ahkerasti, mutta lähes aina päätypleksiin. Lernout kykeni yhä antamaan varmasti nopean ykkössyötön alhaalta vapaalle hyökkääjälle pelaten simppeliä jääkiekkoa. Puolustajapari Schuldtista ei jäänyt oikeastaan mitään muistikuvaa parin erän ajalta, melko tasapaksua tekemistä siis. Yhden hyvän pinchauksen hän toki teki toisessa erässä. Bischoff oli ihan jees Haguen parina ja pystyi jalalla nostamaan kiekon punaiselle ja dumppaamaan sitten päätyyn sekä mahdollisesti menemään itsekin syvään pari kertaa. Coghlanilla vaikutti olevan tekemistä nopeissa suunnanmuutoksissa teränkäytössä, sillä hän jäi usein pikkuisen liian kauaksi omasta miehestään, kun tämä jarrutti laidassa ja pysäytti pelin eli Coghlan kellui liian kauaksi turhan monesti. Megna oli toki vielä valtamerialusmaisempi ja kääntyi todella hitaasti sekä kankeasti muutaman kerran omissa
- Hyökkääjistössä NHL:ssä piipahtaneet Pirri ja Zykov eivät hirveästi vakuuttaneet. Pirri oli itse asiassa todella flegmaattinen, otti pari jäähyä ja tuhlasi yhden avopaikan suorasta luistelusta. Elvenes olikin kakkosketjun paras lenkki ja järjesteli omalla syöttöarsenaalillaan laukaisupaikkoja muille. Paikat eivät olleet huippupaikkoja, mutta hän osoitti pystyvänsä tekemään ahtaissa tiloissa oikeita siirtoja. Brown antoi rystypuoleltaan myös pari hyvää passia kulmaralleissa. Ykkösvitjasta puolestaan Quinney oli kyllä Thompsonin kehujen arvoinen. Hän pelasi niin yli- kuin alivoimaa tehokkaasti keräten 1+1 tehot ja alivoimalla Quinney pystyi painamaan pari kertaa Manitoban päätyyn ja kuluttamaan siellä kelloa päädyssä. Tasakentin hän teki päätökset nopeasti ja piti siten pelinopeuden kuosissa ketjunsa osalta rytmittäen peliä taitavasti. Esimerkiksi toisessa erässä hän katkoi keskialueella ja syötti heti pystyyn luoden puolittaisen 2v1-tilanteen ketjutovereille, mutta McKenzien syöttö Zykoville ei mennyt perille. Zykov oli vähän Pirriä parempi ja energisempi, muttei mikään dynaaminen yksilö kulmahyörijänäkään kuten olisi ehkä voinut odottaa NHL-näyttöjen perusteella, koska isossa sirkuksessa hän ajoittain pysyi todella hyvin kiekossa hyökkäysalueella
- Alaketjuista Cotter oli helposti paras pelaaja. Hän toi ainakin kolmesti yksinään luisteluvoimallaan kiekon keskialueen ylitse ja pystyi pari kertaa jopa laukomaan kuljetustensa päätteeksi. Hänestä tulee hyvin paljon mieleen William Carrier ja pelaaminen oli yhtä komeaa katseltavaa kuin syyskuussa Vegasin harjoitusleirillä. NHL-pelipaikka voi olla ensi syksynä jo yllättävän lähellä! Mitä tulee ketjutovereihin, McGinn oli perusluotettava täydentävä pelaaja kuten kevään pudotuspeleissäkin. Hän pystyy suojaamaan kiekkoa ja pitämään kulmapelit elossa täydentävänä elementtinä ketjussa kuin ketjussa. Leschyshyn puolestaan ei ainakaan kaihtanut kamppailuja laidoissa ja sai tosiaan AV-vastuuta, mutta anti hyökkäysalueella oli yhä vajavaista ja muutaman kerran hän joutui etäältä tökkimään kiekkoa yhdellä kädellä, kun sijoittuminen ei ollut ihan priimaa
- Loewen oli melko turhake nelosvitjassa. Jalkanopeus ei riittänyt Jonesiin ja Goulbourneen nähden, jonka vuoksi hänestä ei ollut mitään hyötyä karvauspelaamisessa, kun hän oli myöhässä koko ajan paineistuksesta. Jones liikkui suht hyvin, muttei juuri esittänyt kiekollisena ihmeitä


Tässä on hyvä näyte Cotterin luisteluvoimasta. Hän poimii kiekon oman alueen kulmasta ja luo sitten yksin kolmea pelaajaa vastaan puolittaisen maalipaikan itselleen. Hattua päästä.


Toinen esimerkki avauserästä puolestaan. Taas Cotter poimii irtokiekon omalla alueella, lähtee nostamaan jalalla, veivaa yhden pelaajan solmuun keskialueella ja laukoo sitten vastustajan viisikon keskeltä hyvästä rytmistä sähäkällä rannarilla kiekon Berdinin torjunnan kautta päätyverkkoon. Kun pystyt luomaan itse omat maalipaikkasi, asiat ovat hyvin. Kummallista, että 44 pelissä tehot ovat silti vain 1+5=6, kun silmätesti kertoo aivan jotain muuta.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
57/82 Vegas vs. Carolina

Kokoonpano oli yhä sama. Fleury jatkoi siis maalissa ja Whitecloud pakistossa Engellandin tilalla. Karlsson oli ollut mukana harjoituksissa, mutta tänään otettavat röntgenkuvat paljastavat sen, joko hän voi palata kehiin. Glass puolestaan lähetettiin farmiin kuntoutuskäynnille, koska taukoa peleistä on yli kuukausi.

- DeBoerin kotidebyytissä kaksi ensimmäistä erää olivat kotijoukkueelta erinomaisia, vaikka laukaukset olivat melko tasan kohti maalia 22-20, mutta grafiikkojen mukaan maalipaikat olivat 21-9. Vegas loi siis paljon enemmän vaarallisia paikkoja vieraisiin verrattuna ja pääsi murtautumaan keskustaan useammin. Vaaralliset maalipaikat 40 minuutin jälkeen olivat 11-2. Canesilla oli avauserässä yksi yhdeksän minuutin pätkä, jonka aikana se ei laukonut kertaakaan
- Karvauspelaaminen toimi 40 minuutin ajan hyvin ja Canesilla oli vaikeuksia tulla pois paineen alta. Sen seurauksena Vegas pääsi monesti vapaasti kääntämään pelin painopisteen takaisin vieraiden päätyyn, kun Carolina tyytyi vain toimittamaan kiekkoa keskialueelle tai päätyyn. Lähinnä Ahon vitja pystyi luomaan uhkaa pidemmillä pyörityksillä
- Golden Knightsin nelosvitja näytti esimerkkiä pitkistä ja kuluttavista kulmaralleista kahden erän ajan. Kakkosketju säesti toiseksi parhaiten. Puolustajat tekivät aktiivisesti nousuja viivasta syvyyteen laukaisupaikoille
- Kerrataanpa sitten maaleja kahdesta ensimmäisestä erästä. 13. minuutilla dominoiva alku vihdoin palkittiin, kun Holden levitti viivassa, Theodore laukoi ja Pacioretty ohjasi kiekon ohi Reimerin. Reilun minuutin päästä Carrier tuli hyökkäysalueelle oikeaa laitaa pitkin, piti susikädellä Fleuryn kurissa kiertäessään maalin ja samalla Merrill nousi viivasta tyhjään tilaan b-pisteiden väliin. Carrier antoi rystylätyn laidasta keskelle ja Merrill käveli maalin eteen sekä laukoi rystyltä kiekon sisään kauden toisella maalillaan. Ensimmäinen maalihan tuli siinä pelissä, jossa Merrill pelasi nelosketjun laiturina. Canes sai vähän epäansaitun kavennuksen päätösminuutilla, kun Teräväisen kääntörannari siniviivalta leijaili yläkulmaan ohi Fleuryn liian helposti. Vaikka Fleury saattoi hämääntyä siitä, että Schmidt ylitti katkoa laukausta välissä kädellään, tuo rannari noin kaukaa olisi pitänyt torjua. Toisen erän alussa kuitenkin Vegas palasi kahden maalin johtoon. Stastny vapautti omalta alueelta Theodoren ja Smithin vastaiskuun. He pääsivät todella niukkaan 2v1-hyökkäykseen eli takapaine oli todellinen, mutta ensin Theodore antoi millintarkan syötön Smithille vasemmalle puolelle ja sitten tämä vielä onnistui palauttamaan kiekon takaisin oikealle puolelle ja Theodore niittasi one-timerin etualakulmaan

- Päätöserässä kaikki muuttui. Heti toisella minuutilla siirretyn rangaistuksen aikana Aho kavensi kauden 30. maalillaan. Ensin hän ajoi vasemmasta laidasta maalille ja Schmidt kampitti tämän samalla, kun Fleury otti patjatorjunnan. Jatkotilanteessa Gardiner sai kiekon vasempaan laitaan, syötti poikittain Teuvolle ja tämän laukauksen reboundin Aho puttasi maalin kulmalta tyhjiin, kun McNabb oli jättänyt tämän vapaaksi ja Fleury ei ollut tasapainossa torjuntansa jälkeen. Heti perään Whitecloud otti tuplarangaistuksen korkeasta mailasta Eakinin jätettyä hänet käytännössä tekemättömään tilanteeseen syöttövalinnallaan. Alivoiman aluksi kuitenkin Stephenson spurttasi riistosta karkuun ja viimeisteli kliinisesti oikeaan yläkulmaan vieden isännät kolmatta kertaa kahden maalin johtoon. Alivoiman toisella puoliskolla kuitenkin Gardinerin avaus löysi siniviivalta Haulan, joka pääsi läpiajoon Holdenin sijoituttua vähän heikosti. Fleury ei voinut mitään Haulan rystyuitolle längistä. Oma koira puri ikävä kyllä. Avauserässä Haula sai muuten odotetusti lyhyen videotervehdyksen ja kiitti yleisöä sydäntään osoittaen
- 4-3 kavennuksen jälkeen peli eteni melko tasaisesti ilman mainittavia maalipaikkoja, kunnes yhdeksän minuuttia ennen loppua Carolina tuli tasoihin. Fleuryn rannari viivasta ohitti Fleuryn, joka yritti nähdä kiekon Foegelen maskin takaa, muttei onnistunut siinä ajoissa. Heillä oli pieni kontakti, jonka takia maali hylättiin, mutta haaston jälkeen maali hyväksyttiin ansaitusti, koska Fleury itse aiheutti kontaktin
- Lisää ongelmia tuli seitsemän minuuttia ennen loppua, kun Nosek otti hyökkäyspäässä kampitusjäähyn maalin takana 60 metriä omasta maalista, ei hyvä. Carolinan YV toimi taas, kun Haula syötti syvyydestä viivaan, Stephenson blokkasi Gardinerin kudin, mutta kiekko kimposi suoraan Necasille vasempaan laitaan ja tämän nopea laukaus painui tolpan kautta takayläkulmaan. Hieman kummeksuin Fleuryn torjuntavalmiutta tuossakin tilanteessa. Joka tapauksessa Vegas päästi siis neljä maalia päätöserässä ensi kerran sitten maaliskuun 2018, jolloin vastassa oli Devils
- Onneksi sitten vajaat neljä minuuttia ennen loppua Reimer antoi lahjan, kun hän huitoi ohi päätyyn tulleesta kiekosta maalin kulmalla, Eakin nappasi limpun ja pyöräytti sen vauhdikkaasti vanhanaikaisella sisään ennen kuin Reimer ehti kunnolla palata maalin suulle. Maali katkoi 15 pelin maalittoman putken. Edellinen Eakinin osuma oli syntynyt marraskuussa Edmontonia vastaan
- Minuutti ennen loppua Edmundson kaatoi Smithin kulmassa ja Vegas sai ylivoiman, mutta yhtään vaaraa ei aiheutunut, vaan peli eteni jatkoajalle. Jatkoajan alussa Vegas sai jauhaa minuutin verran 4v3 ylivoimaa neljällä hyökkääjällä, jotka olivat Stone, Pacioretty, Smith ja Marchessault, mutta he leipoivat kiekkoa muodon ulkopuolella eivätkä lopulta saaneet aikaan yhtään laukausta kohti maalia. Ala-arvoista toimintaa. Jatkoajan viimeiset pari minuuttia olivat sentään viihdyttävää katsottavaa. Ensin Svechnikov laukoi Schmidtin jaloista ylärimaan ja perään Pesce riisti kiekon keskialueella Paciorettylta luoden 2v1-hyökkäyksen. Pesce laukoi itse oikealta puolelta niin ikään maalikehikoihin. Viimeisillä sekunneilla puolestaan Aho riisti Theodorelta kiekon siniviivalla ja polki karkuun, mutta Fleury nollasi hänet. Jatkotilanteessa toiseen päätyyn syntyi 2v1-tilanne. Stastny tarjosi one-timerin Theodorelle, mutta tällä kertaa Reimer sai räpylän eteen etualakulmaan. Kiekko oli toki lirua maaliviivan yli, muttei aivan jaksanut
- Pilkuilla olisin halunnut, että niissä voittamaton Subban olisi vaihdettu sisään, koska Fleury oli torjunut 12 pilkusta vain seitsemän ennen tätä iltaa. Toki hän aloitti kilpailun tökkäämällä Teräväiseltä jalat alta. Sen jälkeen Marchessault epäonnistui ensi kerran tällä kaudella. Hän hiipi taas vasemmalta, mutta nyt suora laukaus meni hieman yli. Seuraavassa parissa Svechnikov laukoi varmasti ranteella läheltä kiekon räpyläkulmaan, jonka jälkeen Theodore yritti taas patenttirystynostoaan, mutta taisi epäonnistua siinä jo kolmatta kertaa putkeen, joten on aika kehitellä jo uusi harhautus. Viimeisessä parissa Williams nosti rennosti kiekon oikeaan yläkulmaan, joten DeBoerin kotidebyytti päättyi katkeraan tappioon, kun Vegas menetti kolmesti kahden maalin johtoaseman. Hävitty piste, kuten Marchessault sanoi. Tappio oli kotona myös neljäs peräkkäinen, joten siitä lopulta jatkettiin, mihin tammikuussa jäätiin

Arvosanataulukko
++
+ Theodore, Merrill, Whitecloud, Smith, Stastny, Pacioretty, Stone, Stephenson, Nosek, Roy, Reaves, Carrier, Eakin
+/- Marchessault, Tuch, McNabb, Schmidt, Holden
- Fleury
--

Jos Reimer päästää viisi maalia, Fleuryn pitäisi kyetä voittamaan peli. Vaikka hän pari kertaa nollasikin Ahon, ykkösmaalivahdilta on vaadittava vielä parempaa. Hyvänä iltana ensimmäinen ja neljäs maali olivat vähintään torjuttavissa, mutta myös toinen ja viides. Haulan osumasta annan synninpäästön kaikissa tapauksissa.

Theodore keräsi 1+1 tehot ja lisäksi osui yhden kerran ylärimaan. Tehotilasto oli paras +2 yhdessä Merrillin kanssa ja jääaikaa tuli yli 25 minuuttia. Kolmospari pääsee lisäksi plussalle. Kuten todettua, Merrillin teholukema oli myös +2, hän teki maalin ja lisäksi nousi pari kertaa muutenkin hyvin vetopaikoille. Peliaikaa tuli yli 20 minuuttia ja rinnalla Whitecloudkin pelasi ennätysminuuttinsa 17:06 päästen maalin verran plussalle, joten viidessä NHL-pelissään hän ei ole vieläkään jäänyt kertaakaan miinuksille. Whitecloud ei ollut ihan yhtä aktiivinen kuin Merrill hyökkäysalueella, vaan varmisti enemmän. Toki avauserässä hän oli lähellä uransa avausmaalia 0-0 tilanteessa noustuaan slottiin vetopaikalle, mutta Reimer torjui matalan yrityksen. Päätöserän tuplarangaistuksestakin en anna liikaa noottia, koska Eakin jätti hänet pahaan paikkaan syötöllään.

Hyökkääjistä nelos- ja kakkosvitjat vakuuttivat eniten. Nelosketju loi pisimmät kulmarallit ja sai 10-11 minuutin jääajoilla vaihdosta toiseen paineen vieraiden päätyyn. Maali tosin jäi tekemättä. Kakkosketjusta puolestaan Stephenson eritoten vakuutti ja sai palkinnon sitten alivoimamaalillaan. Pacioretty osui myös kertaalleen. Stone jäi tehoitta viiden pisteen illan jälkeen, mutta hänenkin teholukema oli voittava +2 Stephensonin tavoin. Ykkösketjusta Smith ja Stastny olivat luotettavia ja pääsivät tehoille. Marchessaultilta nähtiin vähän enemmän huonoja siirtoja eikä hän ollut yhtä paljoa kiekossa hyökkäysalueella kuin ketjutoverinsa. Carrier ja Eakin saavat lisäksi plussat osallisuuksistaan toiseen ja viidenteen maaliin. Carrierinkin teholukema oli +2 ja Eakinin +1. Tuch jää neutraaliksi huolimatta syöttöpisteestään Eakinin maaliin, koska hän tuhlasi yhden avopaikan slotista eikä muutoinkaan ollut ihan parhaimmillaan. Ykkösparin jätin myös neutraaliksi huolimatta Schmidtin kahdesta syötöstä ja kolmesta kiekonriistosta, mutta heillä oli kuitenkin ajoittain vähän liikaa ongelmia omissa Ahon ketjun kanssa.



 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
Vegas päästi siis neljä maalia päätöserässä ensi kerran sitten maaliskuun 2018, jolloin vastassa oli Devils

Niin, siis runkosarjassa kaiketi noin. Tuo tilastoseikka entisestään korostaa viime kauden viimeisen pelin eriskummallisuutta. Siinähän Vegas päästi neljä maalia päätöserässä, vieläpä alle viiden minuutin sisällä.

Kakkosketjusta puolestaan Stephenson eritoten vakuutti ja sai palkinnon sitten alivoimamaalillaan.

Stephenson on lyönyt meikäläisen aikamoisella ällikällä Washingtonista siirryttyään, vaikka otinkin siirron ihan toiveikkaana vastaan. En olisi nimittäin odottanut, että hän pelaa jatkuvasti yläketjuissa ja on noin käyttökelpoinen myös hyökkäyssuuntaan. Aika huikea myös tuo +18 saldo 28 peliin.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
Välipäivän uutisia:
- Karlsson pelaa huomenna. Hän on harjoitellut oudolla paikalla kolmosketjun laidassa Eakinin ja Tuchin rinnalla. Carrier-Nosek-Reaves lienee nelonen, kun Roy laitettiin farmiin
- Glassin odotetaan pelaavan Chicagossa tällä viikolla, hjuva
- Valmennus on jakanut vastuualueet: Ryan Graig hoitaa ylivoiman, Steve Spott alivoiman ja Ryan McGill puolustuksen
- Ylivoimista liikkui kahdenlaista tietoa, mutta ykkösylivoima oli kai muuttumaton Theodore-Pacioretty-Stone-Marchessault-Stastny ja toinen viisikko Schmidt-Karlsson-Tuch-Smith-Stephenson. Toisen tiedon mukaan toki Karlsson ja Theodore olisivat olleet toisinpäin, jolloin ykkösviisikossa olisi viisi hyökkääjää

Luin The Athleticista tänään artikkelin siitä, kuinka DeBoer on halunnut lisätä blokkipelaamista. 52 ensimmäisessä pelissä Vegas blokkasi 23,8% laukauksista ollen NHL:n toiseksi huonoin tuolla saralla. Nyt viidessä viime pelissä lukema on 30,5%. Vertailun vuoksi Blue Jackets blokkaa 31,8% laukauksista ollen sarjan paras, joten muutos on toistaiseksi ollut tähdistötauon jälkeen halutunlainen. Uhrautuva pelaaminen on yksi osa-alue, jossa DeBoer ei jousta ja pelaajisto on sisäistänyt tuon viime otteluissa. Jospa maalivahtien prosentitkin lähtisivät nousuun, kun pelaajat syövät muutaman kumin enemmän iltaa kohden.

E: Karlssonin vamma oli murtunut sormi. Buffalo-pelin viimeisessä vaihdossa Montour huitoi häntä käsille kuukausi sitten.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Lernout kykeni yhä antamaan varmasti nopean ykkössyötön alhaalta vapaalle hyökkääjälle pelaten simppeliä jääkiekkoa.

- Alaketjuista Cotter oli helposti paras pelaaja. Hän toi ainakin kolmesti yksinään luisteluvoimallaan kiekon keskialueen ylitse ja pystyi pari kertaa jopa laukomaan kuljetustensa päätteeksi. Hänestä tulee hyvin paljon mieleen William Carrier ja pelaaminen oli yhtä komeaa katseltavaa kuin syyskuussa Vegasin harjoitusleirillä. NHL-pelipaikka voi olla ensi syksynä jo yllättävän lähellä!
Kiva, että sinun silmätestisi antaa samanlaista kuvaa kuin mitä näin harjoitusleirillä. Jostain syystä silmätesti ei ole sitten kuitenkaan näitä kahta pelaajaa nostanut tähtiin. Mikäköhän siinä on?
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Nyt kiinnostaa sitten tietää onko Pete de Boer myös katolinen, eli jatkaisi tätä Vegas Golden Knightsin vahvaa katolisperinnettä. Sukunimi on peräisin Hollannista, ja siellä katoliset ovat suurin uskovaisten ryhmä (joskin ei-uskovaisia on kai virallisesti yli 50%). Joten mahikset ovat, että de Boer on katolista perimää, vaikken mitään julkisuuden tunnustuksia siitä löytänytkään.
Sen verran päivitystä, että löysin podcastin jossa de Boeria haastatellaan ja hän toteaa yhden pojistaan menevän pelaaman Holy Cross -yliopistossa. Ko. paikkahan on tunnettu katolinen opinahjo, joten vahvasti viittaavat jäljet kyllä sylttytehtaalle. Koko haastattelu on kuunneltavissa täällä soundcloud.com:in sivuilla. Puhutaan siellä jääkiekostakin.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
Kiva, että sinun silmätestisi antaa samanlaista kuvaa kuin mitä näin harjoitusleirillä. Jostain syystä silmätesti ei ole sitten kuitenkaan näitä kahta pelaajaa nostanut tähtiin. Mikäköhän siinä on?
Cotterista tulee kyllä NHL-pelaaja vielä. Vertaisin häntä William Carrieriin, joka aikoinaan tahkosi kaksi kokonaista AHL-kautta ja murtautui vasta sitten NHL:ään. Cotterillakin vielä ensi kausi saattaa kulua farmissa, koska viimeistelyä ja ylipäätään kaikkia osa-alueita pitää vielä hivenen kehittää, mutta annetaan aikaa.

Mitä tulee Lernoutiin, luin juuri pari päivää sitten tätäkin ketjua taaksepäin ja muistelin, että pidit hänestä harjoitusleirillä. Harmi vain, että pitäisi olla hieman muitakin apuja kuin yksinkertainen ja varma syöttöpelaaminen murtautuakseen NHL-kuusikkoon. En tiedä, onko hän esimerkiksi jalalla kovin kummoinen nykyiseen Engellandiinkaan verrattuna ja viimeksi mainittu on AV-pelaajana NHL-tasoa vähintään eikä se syöttövarmuus sitten juuri eroa Lernoutista.

58/82 Minnesota vs. Vegas

Fleury jatkoi maalissa. Karlsson palasi kokoonpanoon kahdeksan ottelun tauon jälkeen. Hän pelasi onneksi kuitenkin sentterinä ja Eakin oli sitten laidassa tuossa kolmosketjussa. Nosek sentteröi odotetusti nelosta. Engelland jatkoi viltissä alakerrassa.

Arvosanataulukko
++
+ Karlsson
+/- Fleury, Subban, Theodore, McNabb, Whitecloud, Stone, Stastny, Tuch, Eakin, Carrier, Nosek, Reaves
- Schmidt, Holden, Merrill, Smith, Marchessault, Pacioretty, Stephenson
--

Yksi viime vuosikymmenen kolmesta hankalimmasta vastustajasta osoittautui jälleen syväksi piikiksi vereslihassa, kun Wild voitti Golden Knightsin tylysti 4-0. Erot syntyivät erikoistilannepelaamisessa, maalinteon tehokkuudessa, maalinedustojen puolustamisessa ja keskialueen ylityksissä. Golden Knights hukkasi kaikki neljä ylivoimaansa ottelun ensimmäisellä puolikkaalla, kun puolestaan Wild teki kolme YV-maalia viidellä yrittämällä. Avausmaali syntyi viidennellä minuutilla, kun Schmidt blokkasi Eriksson Ekin laukauksen oikeasta laidasta suorasta luistelusta, mutta kiekko pomppasi takaisin ruotsalaisen lapaan ja tämä sai siirtää sen etukulmasta sisään, kun Fleury ei ehtinyt ajoissa reagoida matkalle jääneeseen kiekkoon. Toinen maali syntyi 12. minuutilla ja niin ikään ylivoimalla. Suter toimitti kiekon viivasta Nosekin ja Stonen välistä kohti maalia. Spurgeon oli hetkellisesti neliön keskellä Staalin sijasta ja ohjasi kiekon kohti maalia. Maalin kulmalla Fiala survoi kiekkoa pari kertaa Fleuryn patjoihin Merrillin jaloista ja lopulta Spurgeon nosti toiselta kulmalta kiekon pussiin Holdenin sohittua ohi limpusta.

Myös toisen erän kahdessa päästetyssä maalissa maalinedustan puolustaminen oli heikkoa. Kolmas maali syntyi 29. minuutilla. Stephensonin vitja pyöri todella pitkän pätkän omissa takanaan Holden-Schmidt kaksikko Staal-Fiala-Parise kenttää vastaan. Lopulta sitten Staal ja Fiala pomputtivat kiekon vasemmalle puolelle Brodinille, joka teki nousun painottomalta puolelta ja sai aikaan matalan kudin. Parise survoi ensin reboundia Holdenia vastaan ja taustalta Fiala ennätti puttaamaan kiekon lopulta tyhjiin, kun Holden ei sitä saanut siivottua millään. Neljäs maali syntyi taas ylivoimalla. Staal löysi syötöllään maalin takaa Parisen, joka laukoi yhdellä kosketuksella kiekon ohi Fleuryn maalin edestä, kun Schmidt puolestaan yritti puolustaa liian kaukaa mailallaan yksi käsi vain ojennettuna eikä saanut syöttöä katki saati lapaa ja miestä kuriin maalin edessä. Wild teki siis kolme YV-maalia ja yhteensä kolmessa maalissa neljästä oli ongelmia oman maalin edustan lakaisussa. Golden Knightsin omilla ylivoimilla puolestaan Florida-pelin tavoin jo alueelle pääsy oli hankalaa, koska Wild tukki keskialueen taitavasti sekä tasaviisikoin että alivoimallakin. Ja jos Vegas pääsi hyökkäysalueelle, sitten aktiivinen alivoimanelikko sai aikaan monia katkoja laitojen lähellä, kun vieraiden pelaajilla kiekot polttivat lavoissa yllättävän paljon paineen alla.

Laukaukset kohti maalia menivät lähes tasan, 25-26. Samoin 5v5-pelin vaaralliset maalipaikat (6-4), mutta ylivoimilla Wild loi viisi vaarallista paikkaa ja Vegas vain kaksi. Kaikki laukaisuyritykset kirjattiin 48-56. Erot siis syntyivät käytännössä juuri tehokkuudessa erikoistilannepelaamisessa. Vegasillakin oli paikkoja, sillä esimerkiksi Smith tuhlasi kaksi läpiajoa avauserässä. Ensimmäinen oli alivoimalla, kun Wild sai kiekon maaliviivalle, josta McNabb pelasti sen ja kaikkien lopetettua pelaamisen, Smith polki karkuun, mutta Stalock nollasi rystynoston. Myöhemmin erässä Smithin läpiajo oli niukempi, kun häntä takapaineistivat kaksi Wildin pelaajaa, mutta silti Smith sai jonkinlaisen kämmenlaukauksen aikaan kohti patjoja.

Toisessa erässä 4-0 lukemissa 32. minuutilta eteenpäin DeBoer sotki ketjuja. Karlsson nostettiin Paciorettyn ja Stonen keskelle, kun puolestaan Carrier-Stephenson-Tuch oli uusi kolmonen ja Nosek-Eakin-Reaves nelonen. Suurta muutosta ei tapahtunut, mutta kuitenkin vieraiden paras kenttäpelaaja tarjosi Paciorettylle ja Stonelle pelin toisella puolikkaalla yhdet hyvät maalipaikat esitöillään päädystä ja laidasta maalin eteen. Karlsson oli jäällä muuten Vegasin jokaisen vaarallisen maalipaikan aikana tasaviisikoin, joten siksi palkitsin hänet ainoana plussalla, koska hän teki hyvän paluun ja teki ketjutovereistaan parempia. Toisessa erässä Marchessault pääsi myös kertaalleen kohtalaiseen maalipaikkaan ja lähes nokikkain Stalockin kanssa, mutta rystylaukaus läheltä meni suoraan syliin. Merkittävä muutos kokoonpanossa nähtiin viimeisellä erätauolla, kun Fleury otettiin pois maalilta ja Subban piti nollat sitten melko merkityksettömässä päätöserässä, kun ottelu jo oli ratkennut, mutta muutaman hyvän lähitorjunnan hän kuitenkin esitti. Fleurya ei voi maaleista syyttää, koska kenttäpelaajisto edessä petti hänet pahoin eikä hoitanut kakkos- ja kolmoskiekkoja pois maalin edestä tarpeeksi jämäkästi. Päätöserän vedot kohti maalia olivat muuten vain 5-4, joten se kertoo kaiken olennaisen siitä, että tapahtumia ei paljoa ollut ja vierailtakaan ei nähty minkäänlaista kiriä ketjumuutoksista huolimatta. Ainoa merkittävä tilanne oli juuri Karlssonin esityö Stonelle slottiin, mutta Stalock piti nollat loppuun asti.

Ottelun alku oli muuten melko kiivas, kun Reaves taklasi avausvaihdossa Koivulta ilmat pihalle ja pääsi myöhemmin vielä enemmän kotijoukkueen ihon alle taklaamalla hieman tasapainonsa menettänyttä Dumbaa voimakkaasti päädyssä, jonka jälkeen tämä päätti keihästää Reavesia, mutta selvisi rangaistuksetta. Sakkoa lienee silti tulossa jälkikäteen, otaksun.

Kolmen heikosti omaa maalinedustaa puolustaneen pelaajan (Schmidt, Holden, Merrill) lisäksi muutama hyökkääjä kerää miinukset arvosteluun. Smith tuhlasi arvokkaita läpiajoja ja Marchessaultkin yhden huippupaikan, mutta lisäksi kummallakaan ei muutoinkaan ollut paras iltansa kiekkovarmuuden suhteen hyökkäysalueella ja ylivoimilla, vaan syötöt olivat vähän puolittaisia. Alkuperäinen kakkosvitja päästi ainoan maalin tasakentin. Pacioretty ja Stephenson olivat omissa papereissani tuosta ketjusta heikoimmat lenkit, koska heilläkään ei ollut kiekollisina tai kiekottomina paras iltansa toisin kuin Stonella, joka sentään säilytti tasonsa, joten en anna hänelle miinusta.

Karlsson sai ainoana plussan tosiaan kyvyistään olla kaukalossa, kun Vegas loi harvat vaaralliset paikkansa. Aloituksia hän ei kuitenkaan ottanut yhtäkään, koska aloitusprosentti on nolla, joten ehkä sitä kättä säästeltiin sitten vielä. Fleury saa synninpäästön maalissa kenttäpelaajiston vuodettua edessä. Theodore uurasti 23 minuuttia näkymättömästi. McNabb pelasti yhden tilanteen maaliviivalta, muttei hänellekään voi plussaa antaa. Whitecloud pelasi vartin ja oli tasaisen harmaa. Vieläkin hän pystyi silti välttelemään miinuksia, sillä tilastorivi näytti puhdasta nollaa muutoin kuin jääaikojen osalta (15:36, josta alivoimalla 2:23). Alivoimallakaan hänen oltua kehissä Wild ei maalannut. Yläkerrasta Tuch-Eakin kaksikko oli suhteellisen pimennossa, muttei vuotanut alaspäinkään. Sama pätee Stastnyyn. Nelosketju oli paljon esillä pelin ensimmäisen puolikkaan tosiaan Reavesin ansiosta, muttei väläytellyt sen suuremmin hyökkäyssuuntaan, koska yhtään laukausta tuo kolmikko ei kirjannut.

Pakko näin lopuksi on vielä nostettava esiin yksi tilasto. Eakinin ollessa kokoonpanossa saldo on 15-6-6 ja ilman häntä 13-6-2. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä. Toki juuri Vegas voitti kolme peliä neljästä vieraissa Eakininkin kanssa, mutta ei savua ilman tulta.

Seuraavana olisi sitten edessä tuikitärkeä viiden ottelun kotiputki. Vastaan asettuvat Blues, Islanders, Capitals, Lightning ja Panthers. Saapa nähdä, että millaisessa mielentilassa ylipäätään Blues saapuu T-Mobile Areenalle viime öisen Bouwmeester-tapauksen jäljiltä. Helppoa iltaa ei toki ole tulossa, koska Blues oli tosiaan viime vuosikymmenen hankalin vastustaja Vegasille. Itse asiassa seuraavista kymmenestä ottelusta peräti yhdeksän on kotona ja välissä joukkue piipahtaa Ankkalinnassa. Toisen neljän pelin kotiputken vastustajat ovat Öljy, Sabres, Kings ja Devils. Molempien kotijakson tavoite olkoot kolme voittoa ja siihen sitten jokunen jatkoaikapiste kenties kaupan päälle joko tuosta yhdestä vieraspelistä tai muista kotipeleistä. Vähintään siis 13 pistettä seuraavista kymmenestä pelistä olisi hyvä saada, jolloin 68 ottelun jälkeen kasassa oli 77 pistettä. Tuolloin 14 viimeisestä pelistä viitisentoista pistettäkin voisi riittää pudotuspeleihin. Wild nousi muuten voitollaan neljän pisteen päähän Vegasista kaksi peliä vähemmän pelanneena, joten jos se voittaa rästipelinsä, sitäkään ei voi laskea ulos villikorttitaistelusta, johon Vegas tällä erää kuuluu. Olen melko skeptinen sen suhteen, että Golden Knights olisi ainakaan kahden parhaan joukossa divisioonassaan, koska otantaa on jo melko paljon tältäkin kaudelta ja taso on se, että Vegas on keskinkertainen jääkiekkojoukkue.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Olen melko skeptinen sen suhteen, että Golden Knights olisi ainakaan kahden parhaan joukossa divisioonassaan, koska otantaa on jo melko paljon tältäkin kaudelta ja taso on se, että Vegas on keskinkertainen jääkiekkojoukkue.
Tuohon tulokseen minäkin tulin jo aikaisemmin tällä kaudella vain pienen murto-osan matseista nähneenä ja otteluraporttisi lukeneena. Toivottavasti tuosta ei valuta alemmaksi. Mutta mitkä lääkkeet kehiin, että joukkue olisi taas liigan kärkikastia?
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
59/82 Vegas vs. Blues

Fleury oli hieman vilustunut, joten Subban pelasi maalissa, mutta Marc-Andre pystyi kuitenkin olemaan luukulla. Puolustuksessa Engelland korvasi Whitecloudin, joten parejakin sekoitettiin eli Merrill aloitti Theodoren kanssa ja Holden Engellandin. Hyökkäyksessä Karlsson jatkoi Paciorettyn ja Stonen välissä kuten Wild-pelin toisella puolikkaalla. Stastnyn vitja oli entisellään. Kolmosessa olivat Stephenson, Eakin ja Tuch sekä nelosessa Carrier, Nosek ja Reaves.

Arvosanataulukko
++
+ Stone, Pacioretty, Karlsson, Marchessault, Tuch, Theodore
+/- Subban, Smith, Stastny, Eakin, Stephenson, Holden, Merrill, Schmidt, McNabb
- Carrier, Nosek, Reaves, Engelland
--

- Vähän lyhyempi raportti tällä kertaa. En uskonut näin villiin kohtaamiseen, koska edellisessä kohtaamisessa Vegas oli noussut 0-3 tilanteesta 5-4 voittoon jatkoajalla. Tänään puolestaan peli päättyi 6-5 jatkoajalla isännille ja avauserään mätettiin jo viisi osumaa
- Ylivoima toimi erinomaisesti, sillä toistamiseen seurahistoriassa Golden Knights räppäsi neljä ylivoimamaalia yhdessä runkosarjapelissä. Alivoima oli tilastojen valossa täydellistä, mutta jälkimmäisen ylivoiman aikana Subban joutui venymään urakalla ja heti jäähyn päätyttyä paineen pysyttyä isäntien alueella Blues maalasi samoilla höyryillä
- Puolustusalueen puolustuspelaaminen ei toiminut alkuunkaan ja se oli ehkä sekavinta koko kaudella. Periaatteessa kaikissa maaleissa vastustajan pelaaja jäi täysin vapaaksi Golden Knightsin alueella ja sitten kiekkoa kaivettiinkin omasta maalista. Wild-pelin ongelmat maalinedustan siivoamisessa jatkuivat osittain myös
- Kerrataanpa sitten lyhyesti maalit. Koska en uskonut villiin peliin, raapustin lapulle alle 5,5 maalia. Niinpä revin silmät päästäni, kun Subban päästi ensimmäisen laukauksen taakseen 25 sekunnin pelin jälkeen. Vegas aloitti jälleen nelosketjullaan, mutta nyt se kostautui, kun Bluesin ykkönen loi päätypelin kautta maalipaikan Sanfordille vasemmalle b-pisteelle. Pietrangelo laukoi ensin viivasta kiekon vasempaan laitaan Subbanin torjunnan kautta. O'Reilly poimi irtokiekon, harhautti Reavesin ja auttamaan tullut Nosek irrotessaan keskeltä jätti Sanfordin auki vetopaikalle, joka kostautui, kun hän ei saanut O'Reillyn kääntösyöttöä katki eikä Carrierkaan ehtinyt kaventaa tarpeeksi ajoissa. Toki Subban olisi voinut torjua Sanfordin yhden kosketuksen laukauksen ja niin olisi pitänyt tapahtuakin. Vegas kuitenkin tasoitti jo ajassa 1:59 ylivoimalla. Theodore levitti oikeaan siipeen, Stone laukoi puolustajan luistimiin ja Pacioretty laukoi sopivasti lavaan kimmonneen kiekon sisään vasemmasta laidasta. Viisi minuuttia myöhemmin tasaviisikoin Stone katkaisi hyökkäysalueella Schennin syötön, löysi slotista Wiljamin, joka laukoi patjaan terävästi ja Pacioretty runttasi reboundin sisään Paraykon katseltua vieressä. Kova suoritus. Ennen puoliväliä Blues tuli vielä tasoihin, kun McNabb hävisi päätypainin O'Reillylle. Perron tuli auttamaan ja pelasi syvyydestä kiekon viivaan. Bortuzzo laukoi heti matalan kudin, jonka Subban sylki eteensä ja Sanford sai rauhassa nostaa rystyltä reboundin sisään, kun Schmidtia puolustajan paikalla tuurannut Karlsson jätti miehensä vapaaksi olettaen, että Schmidt olisi nopeammin palannut omalle paikalleen eikä jäänyt ylemmäs paikkaamaan puolestaan Karlssonin jättämää aukkoa. Kommunikaatiokatkos Karlssonin ja Schmidtin välillä johti siis takaiskuun. Erän viimeinen maali nähtiin 15. minuutilla. Sen otti piikkiinsä jälleen nelosketju. Nosek meni jälleen sentterin tontilta keskeltä kohti laitaa auttamaan seisahtuneessa tilanteessa, mutta Blues onnistui pelaamaan kiekon viivaan. Dunn toimitti kiekon nopeasti slottiin, jonne oli jäänyt vapaaksi Barbashev, kun Nosek ei ehtinyt ajoissa omalle paikalleen eikä Reaves saanut blokattua viivatoimitusta. Barbashev ohjasi jäänuoliaisen kohti maalia ja maalin edessä Holdenin pihdeistä ilmeisesti vielä MacEachern hipaisi kiekkoa saaden maalin nimiinsä. Tuplaohjaukselle Subban ei voinut mitään
- Toisessa erässä nähtiin kaksi osumaa. Ensin Blues meni 4-2 edelle, kun Pietrangelo löysi syötöllään kulmasta Sanfordin yksin maalin edestä ja hän ohitti Subbanin. Tuota edelsi jo pidempi pyöritys taas Bluesin ykköskentälliseltä. Merrill lähti maalin edestä peittämään syöttölinjaa ja kun Tuch ei jäänyt paikkaamaan tätä, Sanford jäi yksin. Theodorekaan ei ehtinyt ajoissa ylempää takaisin maalin eteen. Kommunikaatio-ongelmia oli nähtävissä tuossakin maalissa pelaajien merkkauksessa. Minuutti ennen taukoa Vegas kavensi ylivoimalla, kun O'Reilly oli menettänyt mailansa kärkiblokkaajana. Kotijoukkue hyödynsi sen siten, että Marchessault nosti itsensä b-pisteiden välissä korkealle ja sai sitten Stonelta syötön juuri O'Reillyn viereen paukuttaen one-timerin sisään
- Päätöserässä Golden Knights tuli tasoihin kuudennella minuutilla osuen taas ylivoimalla. Ensin Subban pysäytti alivoimalla 2v1-hyökkäyksessä Bozakin takatolpalta räpylällään ja seuraavassa hetkessä Tuch poimi päätydumppauksen, kiersi maalin, syötti viivaan, Karlsson levitti ja Schmidtin one-timeri viivasta painui maaliin, kun Smith peitti loistavasti Binningtonin näkyvyyden. Hetkeä myöhemmin kuitenkin Tuch otti sitten jäähyn omalla alueella laidassa ja vaikka Vegas kesti alivoiman Subbanin johdolla. paineen jäätyä alueelle Parayko syötti maalin takaa maalin eteen kulmalle ja Sanford sai putata illan neljännen maalinsa, kun Engelland nukahti hetkeksi. Tuch paikkasi jäähynsä seuraukset kuitenkin viitisen minuuttia ennen loppua, kun hän ohjasi Merrillin viivaheiton maaliin. Stephenson kirjasi kakkossyötön pelattuaan kulmasta kiekon viivaan. Hetkeä myöhemmin Tuch kuitenkin loukkaantui ikävästi kaaduttuaan kovassa vauhdissa ja ajauduttuaan sitten päin päätylautaa Bluesin maalin takana. Hän ei pystynyt varaamaan painoa vasemmalle jalalleen ollenkaan ja pomppi kaukalosta yhdellä jalalla autettuna
- Jatkoajalla Marchessault pääsi polkemaan puolittaiseen läpiajoon Bluesin missattua oman tilaisuutensa toisessa päässä. Joonatania rikottiin ja Vegas sai ylivoiman. Se tuotti tosiaan historiallisen neljännen YV-maalin. Stone piti ensin niukasti kiekon hyökkäysalueelle ja syötti sen jälkeen Paciorettylle oikeaan siipeen. Tämä laukoi takapatjaan ja vasemmalla kulmalla ollut Marchessault laukoi reboundin varmasti puolityhjään maaliin

Nelosketju saa miinukset teholukemastaan -2. Sen oman alueen täytöt ja laukauslinjojen peittämiset eivät toimineet varsinkaan Nosekin ja Reavesin kohdalla. Hyökkäyssuuntaankin anti oli hyvin vajavaista. Peliaika jäi ansaitusti kahdeksaan minuuttiin. Engelland saa myös miinuksen, koska paluu rosteriin oli heikohko. Peliaikaa 13 minuuttia ja teholukema -2. Bluesin viidennen osuman hän saa ottaa täysin nimiinsä jätettyään Sanfordin täysin vapaaksi hetkeksi maalin kulmalle. Eiköhän Whitecloud palaa takaisin kokoonpanoon ensi pelissä, koska Engellandin siirtokiekot omalla alueellakin jättivät muutoinkin toivomisen varaa ja puolustajaparejakin muutettiin 4-2 tappioasemassa eli Merrill siirrettiin kolmospariin ja Holden takaisin Theodoren rinnalle, jolloin TOP4:ää voitiin kuormittaa enemmän ja Engelland haudata vain satunnaisille 5v5-vaihdoille.

Stone keräsi 0+4 tehot ja Pacioretty 2+1. Siitä plussat molemmille. Yhteistyö Karlssonin (0+2) kanssa toimi tasaviisikoin siten, että tuo vitja oli Vegasin paras hyökkäyssuuntaan kuten toki pitääkin olla. Ylivoimillakin jokainen keräsi pinnoja. Ykkösvitjasta puolestaan Marchessault saa lopulta plussan kahdesta maalistaan ja tietynlaisesta johtajuudestaan ja joukkueen sytyttämisestä, vaikka hän ottikin yhden turhan turhautumisjäähyn saatuaan kovan pommin Steenilta ja huidottuaan sitten tätä takaisin, mutta muutoin Marchessault laittoi kiekkoa sisään, kun ottelu piti ratkoa. Läpi illan hän kamppaili myös vahvasti ja laukoi peräti 11 kertaa. Kolmosketjusta puolestaan Tuch oli energinen 1+1 tehoilla ja päätöserässä avainyksilöitä kirissä tasoihin. Alakerrasta puolestaan Theodore oli mielestäni vakuuttavin tehoin 0+2 ja hän teki ehkä vähiten virheitä omalla alueella. Peliaikaa tuli reilut 26 minuuttia.

Subban oli lopulta neutraali. Voitto oli tärkeintä. Maaleista ensimmäisen hän varmasti haluaisi takaisin, mutta muista en häntä syyttäisi, koska toisessa, neljännessä ja viidennessä maalissa maalinedustan puolustaminen oli taas luokatonta ja sekavaa. Kolmannessa maalissa oli puolestaan se tuplaohjuri. Holden pelasi alakerrasta toiseksi eniten 23:02 ja oli suhteellisen virheetön, muttei säkenöinyt ylöspäinkään. Ykköspari puolestaan pelasi noin 19 minuuttia kumpainenkin ja jäi pakkaselle tehotilastossa, mutta kun Schmidt teki sen yhden maalin ja McNabbia en syyttäisi päästetyistä maaleista, jätän heidät neutraaleiksi. Ykkösketjusta Stastny oli melko näkymätön ylivoimia lukuun ottamatta. Smith puolestaan teki arvokkaan maskin 4-4 osumaan, mutta muutoin hän tuhlasi yhden läpiajon päätöserässä Tuchin tehtyä juuri 5-5 tasoituksen. Kiekko kuitenkin poltti sen verran lavassa, että kunnon laukausta hän ei saanut aikaan. Eakin-Stephenson parista kolmosketjusta ei jäänyt mitään merkittäviä mainintoja muistivihkoon.

Tulos oli hyvä, mutta peliesitys puolustussuuntaan ei. Joka tapauksessa tässä vaiheessa kautta kaksi pistettä maistuu hyvältä ja kotiottelujen sarja käynnistyi voittoisasti. Ylipäätään oli tärkeää, että 40 vuorokauden voitoton jakso T-Mobile Areenalla päättyi.

E: Sanotaan nyt alivoimasta vielä se, että neliö sahattiin luvattoman monta kertaa halki nopealla kiekonliikuttelulla, joten DeBoerin sisäänajama aggressiivisuus ei toiminut toivotusti. Tasaviisikoin pelaamisesta totean sen, että 2-4 tilanteessa Blues tiivisti pelaamistaan suosiolla ja luovutti kiekonhallintaa Vegasille, joten siksi pelin toisella puolikkaalla laukaukset kohti maalia repsahtivat 52-24:aan.
 
Viimeksi muokattu:

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
Glass ja Roy saivat kutsut ylös. Glass onnistui heti paluupelissään loukkaantumisen jälkeen maalinteossa farmin puolella, kun Wolves nousi tappiolta 4-2 voittoon:




Tuchin tilanteesta saadaan lisätietoa varmaan tänään. Eilen hän oli käynyt erilaisissa testeissä ilmeisesti. Toivottavasti jalkavamma ei olisi kovin paha, mutta jos hän on nyt poissa seuraavat pelit ainakin, ketjut voisivat olla:

Pacioretty - Karlsson - Stone
Marchessault - Stastny - Smith
Nosek/Eakin - Glass - Stephenson
Carrier - Roy - Reaves

Pavel Dorofeyev olisi saapunut tänään Helsinkiin Metallurgin paidassa, mutta päätin skipata tuon pelin, koska edellisessä pelissä hän oli 13. hyökkääjä ja pelasi vain viisi minuuttia sekä seitsemän vaihtoa, joten vastuun ollessa noin vähäistä koin tarpeettomaksi matkustaa pääkaupunkiin, vaikka peli olikin kalenterissa ylhäällä jo otteluohjelman julkistamisesta alkaen, mutta koska näin jo marraskuussa Dorofeyevin pelaavan livenä, oli helpompaa jättää vierailu Jaffalaan tänään välistä ja keskityn viikon päästä pelattavaan SKA-koitokseen ja menen silloin luultavasti katsomaan toistamiseen Morozovia livenä. Toki Dorofeyevin anti kaukalossa aikuisia miehiä vastaan olisi ollut hyödyllistä nähdä, mutta koska hän pelaa kuitenkin kaksi seuraavaa vuotta vielä KHL:ssä, ehdin nähdä hänet kyllä sitten myöhemminkin tulevina kausina.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
60/82 Golden Knights vs. Islanders

Fleury palasi maaliin ja otti käyttöön kultaiset patjat pitkästä aikaa ja kaiketi ensi kerran jopa tällä kaudella. Glass otti Tuchin paikan kolmosketjun oikeassa laidassa, Eakin oli keskellä ja Stephenson vasemmalla. Roy oli ylimääräisenä sivussa Engellandin kanssa, joten Nosek oli nelossentteri ja Whitecloud palasi kolmospariin. Tuchin tilaa tarkkaillaan tästä lähtien viikoittain eli hän on jonkin aikaa sivussa, mutta vamma ei ollut niin paha kuin se olisi voinut olla kuulemma.

Avauserä koostui myllyistä ja tasaisesta kamppailusta. Heti aloituksesta Reaves ja Johnston pudottivat hanskat ja katsomossa Tyson Fury arvosti tuota. Myöhemmin erässä Holden tuuppasi Barzalin selästä laitaan ja Lee haastoi hänet painiin. Laukaukset kirjattiin 8-6 ja grafiikkojen mukaan maalipaikat olivat 3-3, mutta kaikkinensa melko tarkkaa jääkiekkoa avauserä oli. Islesillä oli hivenen laadukkaammat tontit. 2v1-hyökkäyksestä Beauvillier laukoi itse vasemmalta puolelta, mutta suoraan Fleuryn syliin. Toinen hyvä paikka tuli maalin eteen Barzalille, joka yritti sivuttaisliikkeessä jäädyttää Fleurya, mutta tämä seurasi hyvin ja pakotti Barzalin pieneen kulmaan, josta tämä ei enää saanut aikaan vaarallista laukausta. Vegas ei oikein saanut muuta aikaan kuin laukauksia viivasta tai laidoista tiiviin vastustajan viisikon ulkopuolelta.

Toisen erän alussa Karlssonin vitjan tehokkaan karvaamisen myötä Wiljami pääsi kokeilemaan parikin kertaa b-pisteiden välistä Varlamovin ohittamista, mutta vedot suuntautuivat patjoihin. Avauskymppi oli lähes pelkkää Vegas-vyöryä ja Theodorekin käveli lähes joka vaihdossaan viivasta vetopaikoille, mutta kun edessä oli puolustussumppu, laukausten laatu jätti toivomisen varaa. Joka tapauksessa annan krediitit omien maalipaikkojen luomisesta. Theodorella oli pelissä kaikkiaan 14 laukaisuyritystä, joka on hurja määrä.

Toisella puolikkaalla 13. minuutilla Stone laukoi terävästi oikeasta laidasta kilpeen 3v2-hyökkäyksessä ja heti perään Pacioretty kikkaili 1v1-tilanteessa ohi Pulockin, mutta rystykuti jäi ponnettomaksi Varlamovin edessä. Hetken päästä tasavajaalla Leddy kilautti maalirautoihin slotista ja tuo oli Islesin erän ainoa vaarallinen maalipaikka oikeastaan. Toisessa päässä Vegasin lyhyen ylivoiman päätteeksi puolestaan alueelle tultiin nätisti pienillä siirroilla oikean kautta. Stone pelasi eteenpäin Paciorettylle, joka siirsi keskeen Marchessaultille ja tämän laukauksen reboundissa oli maalin kulmalla Stastny, mutta hän ei saanut kiekkoa sisään, kun Varlamov työnsi mailansa viime hetkellä tyhjän maalin eteen. Hieno torjunta häneltä. Viimeisellä minuutilla kuitenkin kuparinen vihdoin rikkoutui, kun Varlamovin ja Leddyn kesken kävi kommunikaatiokatkos maalin takana eikä kumpikaan ottanut kiekkoa, vaan Marchessault nappasi sen ja käänsi maalin eteen. Smithin ensimmäinen yritys puolityhjään maaliin kilahti tolppaan, mutta toinen laukaus painui maalin kattoon. Laukaukset erässä olivat 20-4, joka kertoo kaiken olennaisen hallinnasta. Islesillä oli vain kymmenen laukausta kohti maalia 40 minuutin aikana ja toisen erän viimeiseen 13 minuuttiin se ei saanut yhtään laukauskirjausta, kun tolppalaukausta ei laskettu.

Päätöserän avauskympillä vedot kohti maalia olivat puolestaan 7-3 eli periaatteessa pelin kuva jatkui samanlaisena kuin toisessa erässä. Golden Knights pysyi ihan mallikkaasti kiekossa ja Isles otti vastaan. Seitsemännellä minuutilla rintamahyökkäyksen päätteeksi Stone laukoi terävästi oikeasta laidasta ranteella, mutta Varlamov torjui. Toisessa päässä Eberle jäi hetkeksi yksin maalin kulmalle ja sai syötön päädystä, mutta Fleury oli hereillä ja työnsi kilven eteen Eberlen yritykseen.

Päätöskympillä 14. minuutilla Stone tuhlasi toisen paikan erässä, kun hän sai tuolla kertaa Wiljamilta päädystä syötön slottiin, mutta one-timer ei uponnut. Silti Stonen vitja oli Vegasin paras hyökkäyssuuntaan, vaikka tulos jäi piippuun. Heti perään Stone ja Pacioretty pääsivät vielä 2v1-hyökkäykseen. Stone levitti vasemmalle Paciorettylle, mutta tämä veti hanskaan. Päätösvitosen alkuun Nelson puolestaan roikkui itsensä jäähylle omalla alueella, mutta Vegasin ylivoima oli riskien välttelyä. Varlamov otettiin maaliltaan lopulta pari minuuttia ennen loppua ja silloin Islanders toden teolla sai kunnon paineen aikaan ensi kerran illan aikana. Laukaukset olivat 43-13 ennen kahta viimeistä minuuttia, mutta summerin soidessa 43-19, joten ilman maalivahtia Fleury joutui torjumaan kuudesti, mutta onneksi hän ei pudotellut reboundeja, vaan liimasi kiekot varmasti ja näin ollen hurjasta Isles-paineesta huolimatta Golden Knights kesti viimeiset kaksi minuuttia ilman takaiskua ja voitti maalein 1-0.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Theodore, Stone, Pacioretty, Karlsson, Smith, Marchessault
+/- McNabb, Schmidt, Holden, Merrill, Whitecloud, Stastny, Stephenson, Eakin, Glass, Carrier, Nosek, Reaves
-
--

Fleurylle nollapeli oli uran kuudeskymmes. Pelin päätyttyä hänen kultaiset patjansa vedettiin pois huutokaupasta, heh. Ne oli siis tarkoitus kaupata ensi viikolla seuragaalassa, mutta tilalle vaihdettiin Fleuryn yksi maskeista, kun patjat toivat nollapelin ja voiton, joten niille on käyttöä jatkossakin. Hommia ei ollut ihan hirveästi ja nollapeli irtosi 19 torjunnalla, mutta avauserässä hän otti pari hyvää lähitorjuntaa ja sai itseluottamuksen päälle sijoittumisen suhteen. Paketti oli tasapainoisempi kuin aikoihin ja eritoten reboundkontrolli loistavaa.

Theodore oli alakerran valopilkku 14 laukausyrityksellä kuten jo totesinkin. Varsinkin toisessa erässä hän loi jatkuvasti itse itselleen laukauspaikkoja huippupuolustajan tavoin. Hyökkääjistä Karlssonin vitja oli paras hyökkäyssuuntaan vähemmän yllättäen luoden eniten tilanteita. Viimeistely vain ontui, mutta peli-ilmeestä irtoaa plussat koko kolmikolle. Ykkösvitjasta laituripari paini vahvasti laidoissa ja värkkäsi voittomaalin. Marchessault laukoi seitsemän kertaa kohti maalia, joten kahden viime pelin yhteissaldo on komea 18 kutia kohti maalia!

Muut olivat neutraaleja. Whitecloud pelasi taas vaihteeksi vain 13 minuuttia, mutta virheittä. Avauserässä hän siivosi kerran hyvin maalinedusreboundin ja tuki hyökkäystä kertaalleen nousulla syvyyteen vasenta laitaa pitkin, mutta laukaus uupui. Kaikki puolustajaparit liikuttivat kiekkoa hyvin, kun Islesin paine ei ollut kovin kova, vaan se vetäytyi usein vain keskialueelle trappiin. Yläkerrasta uusitussa kolmosvitjassa Glass pelasi NHL-paluussaan kuuden viikon tauon jälkeen 10:58. Hän pyöri melko paljon pelin ulkopuolella, mutta aina saadessaan kiekon kyllä löysi pienillä siirroilla omien lavat hyökkäysalueella, mutta mitään kunnon väläytyksiä ei nähty. Kiekollisena hän oli varma kuitenkin. Oman pään pyörityksissä häntä ei testattu ollenkaan kuten ei muitakaan vitjoja. Ylivoimalla Glass korvasi Tuchin kakkosviisikossa Stephensonin, Karlssonin, Smithin ja Schmidtin rinnalla, mutta tuo vitja pelasi vain minuutin eikä saanut kuviota kuntoon sinä aikana. Ykkösviisikko Theodore-Stone-Pacioretty-Marchessault-Stastny vei YV-ajoista 2:30-3:00 minuuttia.







 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
61/82 Vegas vs. Washington

Fleury jatkoi maalissa kultaisilla patjoilla. Kenttäpelaajistossakaan ei ollut muutoksia, kun Roy palasi farmiin ja Engelland jatkoi katsomossa.

Avauskymppi oli Vegasin kauraa ja ruista (ei heiniä missään nimessä). Se pääsi kahdesti läpiajoon ja teki lopulta avausmaalin. Ensin Carrier pääsi karkuun, mutta Holtbyn torjuttua rystyn Carlson siivosi irtokiekon muualle maaliviivalta. Hetken päästä Whitecloud vapautti puolestaan Eakinin karkuun, mutta hänen kämmenkuti jäi patjoihin. Lopulta nelosvitja sai palkinnon energisestä alustaan, kun Nosek paikkasi Holdenia viivalla ja käänsi poikittain oikeaan laitaan Carrierille. Tämä syötti maalin eteen ja sinne noussut Holden ohjasi kiekon sisään.

Toinen puolisko erästä oli puolestaan todella vaikea, kun Capitals nosti karvaustaan päätylautaan asti ja paineisti jopa Vegasin maalin taakse puolustajia. Näin ollen flow oli vähissä, kun kiekkoa jouduttiin pelaamaan vain laitoja pitkin pois omalta alueelta. Silti toki McNabb sai yhden avopaikan toisessa päässä, kun Karlsson näki hänen nousunsa painottomalta puolelta, mutta Holtby piti länget kiinni.

Hetken päästä Oshiella oli maalin kulmalla tyhjä maali edessään, mutta hän ei osunut kunnolla pyörivään irtokiekkoon ja heti perään toisessa päässä Marchessault syötti oikeasta kulmasta maalin eteen ja Smith nosti kiekon etuyläkulmaan Bäckströmin hävittyä kaksinkamppailun. Maalinjälkeisessä vaihdossa Hathaway melkein kavensi, kun hän ohjasi viivakudin patjaan ja pääsi kiinni omaan reboundiin, mutta senkin eteen Fleury venyi ottaen voittavia patjavenymisiä, joten tauolle mentiin 2-0 lukemissa. Linja oli hyvin salliva ja joitakin kampeilta näyttäneitä tilanteita ei vihelletty, vaan kamppailupelaaminen oli erittäin sallittua.

Toinen erä oli yhä melko tasainen eikä kummallakaan ollut mitään hirmupaikkoja, vaan lähinnä joitakin puolittaisia tilanteita kuten esim. Stonen pujotellessa ohi Kempnyn, mutta sitten hän haki vielä vetopaikasta turhaan syöttöä takaviistoon Karlssonille. Laukaukset kohti maalia olivat 7-5 kertoen tarkkuudesta puolin ja toisin. Yksi maali kuitenkin nähtiin 35. minuutilla, kun Karlsson karvasi kiekon Capsin maalin takana Gudas-Eller kaksikolta ja löysi maalin kulmalta Paciorettyn, joka laukoi etukulmasta sisään Holtbyn katsottua väärään suuntaan ja Siegenthalerin nukahdettua hetkeksi. Maali oli Maxille kauden 27., joten Haulan toiseksi maalirikkaimpaan Vegas-kauteen on matkaa enää kaksi osumaa.

Erän puolivälissä pääkamerakin pimeni kesken erän ja seurauksena oli outoja kuvakulmia niillä kameroilla, jotka toimivat, joten on vaikea sanoa sen enempää tästä erästä. Golden Knights puolusti yhä tiiviinä viisikkona ja se ilahdutti, että kun Caps taas karvasi syvältä, kukaan hyökkääjistä ei karannut, vaan he auttoivat puolustajia tulemalla vastaan laidassa ja yrittämällä sitten jatkaa kiekot keskialueelle. Yksi alivoima erässä nähtiin, kun Merrill kamppasi keskialueella vastustajan 2-0 tilanteessa, mutta tuon alivoiman kotijoukkue selvitti hyvin. AV-parit olivat Stastny-Smith ja Karlsson-Stone sekä McNabb-Holden ja Schmidt-Whitecloud.

Päätöserän avauskympin teemana olivat ylivoimat puolin toisin. Vegas hukkasi kaksi ylivoimaa ja Washington yhden. Isänniltä lähinnä maalintekoa oli Stastny, mutta hänen tuplayrityksensä slotista kilpistyi patjoihin, joten vapauttavaa 4-0 maalia ei syntynyt. Glassin paikka oli kakkosviisikossa muuten oikeassa siivessä, mutta tuo koostumus ei hirveästi saanut vastuuta.

Yhdeksännellä minuutilla Washington kavensi, kun Orlov syötti päädystä oikealle yläkaarelle ja Oshie laukoi rannarin takayläkulmaan. Carrierin peitto oli hieman sivussa. Heti perään Merrill otti toisen jäähynsä kaataen maalin takana Hagelinin. Tuo kostautui, kun Stone-McNabb akseli ei saanut peitettyä Vranan lättyä oikeasta laidasta keskelle Oshielle, joka tykitti one-timerin maaliin neliön keskeltä.

Päätöskymppi oli yhtä selviytymistä ja ilmassa tuoksui jälleen vaihteeksi päätöserän sulaminen kotikaukalossa ties monettako kertaa tällä kaudella, mutta onneksi Vegas kesti lopulta loppuun asti. Omaa hyökkäyspelaamista ei ollut, mutta jalat pysyivät liikkeellä ja kiekot saatiin suhteellisen hyvin pois omista korkeilla roikuilla. Viimeisellä minuutilla Smithilla oli paikka tehdä tyhjiin, mutta Ovechkin torjui hänen yrityksensä. Lopputulos oli siis 3-2 intensiivisen, tasaisen ja laadukasta viisikkopelaamista sisältäneen ottelun päätteeksi. Golden Knights voitti ensi kerran kolme ottelua putkeen DeBoerin aikakaudella ja nousi jälleen Tyynenmeren divisioonan kärkeen. Toki Edmonton on pelannut kaksi peliä vähemmän.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Stone, Pacioretty, Karlsson, Marchessault, Smith, Stastny, Carrier, Nosek, Reaves, Holden
+/- Stephenson, Eakin, Glass, McNabb, Schmidt, Theodore, Whitecloud
- Merrill
--

Karlssonin ketju oli jälleen hyvä ja värkkäsi yhden osuman. Ylipäätään Wiljamin pelaaminen loukkaantumisensa jälkeen on ollut mainiota molempiin suuntiin, vaikka hän ei itse kiekkoa tällä hetkellä saa kehikoiden sisään (maaliton putki kohta jo parikymmentä peliä), mutta ainakin luo paikkoja muille. Seuraava twiitti kuvaa ketjun hyvin Pacioretty-Karlsson-Stone kolmikon hyvyyttä yhdessä:




Ykkösvitjasta plussat keräävät taas laiturit, jotka värkkäsivät yhden maalin viime pelin tavoin. Marchessault tosin jäi tällä kertaa ilman laukauksia lauottuaan kahdessa viime pelissä yhteensä 18 kertaa kohti nuottaa. Stastnylle annoin myös plussan hänen saatuaan kakkossyötön Smithin osumaan. Aloituksista hän tosin voitti vain 41%, mutta oli muutoin ihan jees alivoimalla Smithin parina. Nelosketju oli myös hyvä vaihteeksi hyökkäyssuuntaan tehden yhden osuman ja luoden pari muutakin paikkaa kuten Carrierin läpiajon. Toki se otti nimiinsä 3-1 kavennuksen, mutta siinä on annettava krediitit Oshien tarkalle vedollekin. Alakerrasta puolestaan Holden pääsi ainoana pisteille ja saa siksi plussan. Omassa päässä hän ihastutti kyvyllään pitää jalat liikkeellä kiekkoa suojatessa rystypuolellakin ja sai siten kiekot ulos alueelta melko ongelmitta. Holden pelasi alakerrasta myös eniten 23:58 ja toimitti neljästi kiekon kohti maalia. Fleury oli puolestaan voittava maalivahti toistamiseen kultaisilla patjoilla enkä syytä häntä maaleista. Torjuntoja kertyi 25.

Merrill saa kahdesta jäähystään miinukset, joista toinen kostautui. Neutraaleista pelaajista Stephenson oli lähellä plussaa, koska hän pystyi nopeutensa ansiosta siirtämään painopisteen useasti vieraiden päätyyn ja siten helpotti Vegasin pääsyä pois korkean karvauksen alta moneen eri otteeseen ollen kolmosketjun paras yksilö. Puolustajat olivat melko tasaista massaa kaikkinensa. Theodoren teholukema oli paras +3, kun esim. Holdenilla se oli +2. McNabb jäi ainoana miinukselle, mutta blokkasi viisi kiekkoa.






 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights



Kohta voi sattua sieluun syvältä jälleen kerran. Aivan kuin Erik B. ja Erik H. eivät olisi olleet jo tarpeeksi.

Samalla huhutaan, että Vegas olisi yhtenä neljästä seurasta kiinnostunut Sharksin Brenden Dillonista. Hintana olisi kuulemma toisen kierroksen vuoro ja lupaus, joten 1+1=2? Toivottavasti ei.

E: Karlssonista lyhyt päivitys vielä. Hänen kätensä pitäisi viikon päästä olla siinä kunnossa, että hän voi alkaa ottaa aloituksia. Hiljattain murtunut sormi vaikuttaa yhä hieman oikean käden otteeseen, joka ei ole mieleinen aloituksissa vielä.

Ja Dillon väistetty hänen mentyään Washingtoniin, huh.

Ja kivi on pudonnut sydämeltä, kun Whitecloudin palautus farmiin julkistettiin juuri, joten kyltinpoisto johtui siitä. Kiitos. Eiköhän hän palaa ylös torstaihin mennessä, kun VGK pelaa taas.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Ei tullut sitten Vatasta vaan Martinez. Minulle kelpaa. Sen verran kun Kingsiä satunnaisesti olen seurannut, niin Martinez on miellyttänyt. Ja ei menetetty Whitecloudia vaan ainoastaan varausvuoroja. Toivotaan, että olisi hyvä kauppa.

Onko tuo Vegasin ykkösketju nyt sitten pysyvästi muodossa Tuhlaajapoika - Wiljami - Stoner? Sinänsä järkevää, että kalliit ostopelaajat Pacioretty ja Stone kuuluvat ykkösketjuun, ja Wiljami elää edelleen ykkössentterinä sen maagisen ekan Vegas-vuotensa avulla.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights

Siitä vielä virallinen tiedote. Hintana olivat Vegasin toisen kierroksen vuoro 2020 ja Bluesin toinen vuoro 2021. Onneksi jälkimmäinen vuoro ei ollut sentään Devilsiltä hallussa oleva vuoro, vaan juuri Bluesin. Tuon kaupan kanssa voin elää, kun nykyisiä lupauksia ei uhrattu ja jäljelle jäi yhä kolme kakkoskierroksen vuoroa kahteen seuraavaan varaustilaisuuteen.

Martinez on myös minulle mieluinen syvyyshankinta, koska näin hänet livenä työsulkukaudella viime vuosikymmenen alussa. Tarkka päivämäärä oli 1. marraskuuta 2012 ja ottelu TPS-Kärpät, joka päättyi jatkoajalla 1-0. Voittomaalin teki juuri Alec Martinez:




Omia havaintoja eilisestä matsista:

- Backlund erinomainen, pari todellista huipputorjuntaa, esim. Willsien avopaikka toisessa erässä. En pistäisi viimeistä maalia Johanin piikkiin, Martinezille jätettiin turhan paljon aikaa viivalle ja jotenkin tuo veto hämäsi Backlundia, liekö sitten hieman muuttanut suuntaa jostain.
- Ohtamaa oli todella heikko eilen. Avaussyöttö kesti liian kauan ja oli askeleen jäljessä useimmissa tilanteissa. Sama pätee Mikkolaan. Eminger aika kevyt äijä pakistossa, ei esittänyt ihmeellisyyksiä. Tarvitsee fyysisyyttä lisää. Demersiltä odotin enemmän, vaikutti jotenkin hitaalta eilen eikä luistin liikkunut kunnolla. Pokka ihan ok eilen ja Lehtoselta suht turhia jäähyjä ja oli vaikeuksissa myös omassa päässä.
- Ykkösketju yössä, suurimmaksi osaksi Turrisin vuoksi. Huml oli pirtein ykkösestä, parit näyttävät kynäilyt, tarjosi Haatajallekin paikan jatkoajalla paikan ratkaisuun. Kakkosketjulta heikko peli kokonaisuudessaan. Junttilakin oli raskaalla jalalla liikenteessä, miten tuota kaveria on voitu ehdottaa Sm-liigan parhaaksi luistelijaksi? Salomäki raastoi tuosta ketjusta eniten, Kähköseltä pehmeä peli.
- Kolmosketjulta huippupeli, varsinkin Kemppainen pelasi todella loistavan matsin. Raastoi ja jaksoi heittää Tepsin pelaajia seinille jatkuvasti. Halava myös painoi loistavasti toisessa laidassa. Sen sijaan Mälkiä ei vakuuttanut, menetti kiekkoja helposti eikä jaksanut taistella yhtä hyvin kuin Kemppainen ja Halava. Nelosesta Keränen oli näkyvin, pari lämäriä katsomoon pakin varusteiden kautta.
- Ylivoima heikkoa, ei saatu mitään aikaan. Alivoima hyvää, ei annettu maaleja Tepsille, vaikka lähellä oli pariin otteeseen.
- Tepsi pelasi Kärpät loistavasti ulos maalintekotonteilta, aika hukassa oltiin koko matsi. Hyökkäyksiinlähdöissä kesti liikaa tai sitten syötöt menivät harakoille. Kulmaväännöissäkin oltiin heikompia kuin TPS.
- Pitää olla tyytyväinen yhteen pisteeseen, TPS oli eilen selvästi parempi.
- Huikea trilleri nähtiin eilen ja eipä tuosta kovin p*ska maku jäänyt suuhun, vaikka ainoastaan piste saatiin. Ansaittu voitto Tepsille.

Hetken aikaa piti selata viestihistoriaa taaksepäin, mutta löytyihän sieltä kevyt raportti Martinezin tähdittämästä illasta. Tuossakin reilut seitsemän vuotta sitten livenä näkemässäni maalissa tulee hyvin ilmi se, että Martinez osaa kyllä toimittaa kiekon maalille ohi blokkaajien. Hauskaa, että muistan oikeasti tuon maalin todella kirkkaasti, koska istuin aika tarkalleen yläkatsomossa tuon siniviivan kohdalla, josta maali syntyi. Usein toimitukset painuvat yläriman alle kuten Martinezin tämän kauden ainoassa maalissa, joka syntyi Vegasia vastaan viime kuussa, jolloin Subban päästi hänen maskittoman lyöntilaukauksen räpyläkäden yläkulmaan. Muistan menneisyydestäkin sen, että Martinezin one-timer oli ja on painava, joten ehkä Vegasissakin hän voi saada peliaikaa Schmidtin tilalla kakkosylivoimassa. Siniviivalla hän ei myöskään juuri tuolloin vuonna 2012 hätäillyt, vaan kykeni ostamaan itselleen aikaa kiekonkäsittelyllään ja yllättävän hyvällä sivuttaisliikkeellä. Hieman samoista ominaisuuksista puhui myös Drew Doughty hiljattain:

Doughty, who played with Martinez for his entire career in Los Angeles, had this to say about his longtime teammate: “He’s a very good shot-blocker. Good skater, gets his shots through from the point. A good little wrister on him. He can hammer one-timers, too, actually. Good defensively. The game’s kind of going a different direction (with) offensive D-men, so Marty’s a good two-way defenseman that’s going to make any team better. He’s a professional as well and a good person.”

Martinez on urakoinut Los Angelesissa 20 minuutin iltoja, joten hänen voisi olettaa siirtyvän Holdenin paikalle kakkospariin ja Holden sitten putoaisi kolmospariin Whitecloudin rinnalle, joka kutsuttiin samalla ylös Royn ja Schuldtin (!) kanssa. Toisaalta Holden-Theodore pari on toiminut yhdessä loistavasti (NHL:n kolmanneksi paras maaliodottamaprosentti 64,8% heidän ollessaan jäällä), joten ehkä Alecin voisi ajaa sisään uuteen systeemiin ennemmin kolmosparissa. Merrill joutaa kuitenkin katsomoon.

Martinez tuo myös kokemusta ollen kolmanneksi kokenein pudotuspelipelaaja Fleuryn ja Stastnyn jälkeen. Hän on myös blokannut 85 kiekkoa, vaikka väliin jäi pelejä rannevamman takia. Tuokin lukema oikeuttaa Vegasissa kolmanteen sijaan ja kun DeBoer tosiaan on vaatinut parannusta blokkipelaamiseen, Martinez auttaa silläkin saralla.

Ainoastaan se häiritsee, että Kings ei pitänyt yhtään palkkoja itsellään, vaan Martinez on ensi kaudellakin Vegasin omaisuutta neljän miljoonan sopimuksella ja se hankaloittaa mahdollisesti kesällä jonkun oikealta ampuvan puolustajan hankkimista, koska Whitecloudin lisäksi joku toinenkin rightin puolustaja kokoonpanossa olisi ehkä hyvä olla nyt, kun Eakinista, Reavesista ja Holdenista vapautuu rahaa käytettäväksi. Coghlan toki on yksi mahdollisuus, jos hän vahvistuu fyysisesti kesän aikana.

Onko tuo Vegasin ykkösketju nyt sitten pysyvästi muodossa Tuhlaajapoika - Wiljami - Stoner? Sinänsä järkevää, että kalliit ostopelaajat Pacioretty ja Stone kuuluvat ykkösketjuun, ja Wiljami elää edelleen ykkössentterinä sen maagisen ekan Vegas-vuotensa avulla.
Viime peleissä Karlsson on ihan ansaitusti pelannut tuossa ketjussa eivätkä Stastny ja Stephenson hänen tasolleen yllä, kun Wiljami pelaa siten kuin on paluunsa jälkeen pelannut. Ja kun Florida-laiturit ovat saaneet tulosta aikaan Stastnynkin kanssa, kärkiketjut ovat nyt hyvissä kantimissa.
 
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
Nyt näyttää taas paljon paremmalta, kun tuli neljäs voitto putkeen. Kotipelejä tietty, mutta itseluottamus tuntuu taas palanneen joukkueeseen.

DeBoerin aikakudella vastustajan maaliverkko on heilunut alkukautta railakkaammin. Hyvä niin, sillä maalirikkaita pelejä on aina kiva katsella. Vielä pientä petrausta erikoistilannnepelaamiseen ja puolustuspeliin sekä Fleurylle vähän tällä kaudella kateissa ollut jumalmoodi päälle, niin tie on taas auki vaikka päätyyn saakka.

Uudella puolustuksen lukkosepällä Martinezilla aika satumainen avaus 1+1 +3 4 blokkia 20.10 peliaikaa. Tästä on hyvä jatkaa.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
62/82 Vegas vs. Tampa Bay

Fleury ja kultaiset patjat jatkoivat maalissa. Martinez debytoi kolmosparissa Merrillin rinnalla. Whitecloud ja Schuldt palautettiin farmiin. Tarkoituksena heidän ylösnostossaan eilen oli vain saada palkkakatto mahdollisimman lähelle maksimia, jotta Tuchin laitosta LTIR-listalle saataisiin mahdollisimman paljon helpotusta palkkakaton alle. Hyökkäyksessä Roy pelasi kolmosketjun oikeassa laidassa Eakinin ja Stephensonin rinnalla. Nosek pysyi näin ollen nelosketjun keskellä kera tuttujen laitureiden.

Vielä viime pelissä kehissä ollut Glass oli palautettu Wolvesiin uudelle kuntoutuskäynnille kuulemma ja Roy sai siis mahdollisuutensa hänen paikallaan kolmosvitjan laidassa. Glassin paluu Wolvesiin ei kuitenkaan sujunut toivotusti, koska a) häntä peluutettiin farmissakin oikeana laiturina jostain syystä ja b) Glass loukkasi uudelleen oikean polvensa vain kuuden minuutin pelaamisen jälkeen tässä tilanteessa:




Nyt olisi hyvä hetki puhaltaa rehellisesti peli poikki, kuntouttaa jalka kunnolla ja lopettaa sitten Glassin peluuttaminen laidassa, koska siitä ei vain tule yhtään mitään hänen raakilemaisuudellaan. Jos Glass ei mahdu pelaamaan ylhäällä keskellä, sitten peluuttaisin häntä mieluummin farmissa sillä pelipaikalla, jolla hän tulevaisuudessa tulee operoimaan. Playoffeissa en tällä hetkellä luottaisi Glassin pelaamiseen laiturina niissä tilanteissa, kun kiekko pitää pystyä runnomaan väkisin keskialueelle laidan vierestä. Siirrytään Tampa Bay-peliin sitten.

Avauserässä vedot olivat 11-12, mutta grafiikkojen mukaan maalipaikat 5-9, mikä vastaa todellisuutta. Tampa oli vähän parempi ja Vegas ei oikein saanut hyökkäyspelaamiseen flowta aikaan tai pitkiä hyökkäyksiä rullaamaan yhtä hyvin kuin vieraat. Fleury oli ehkä isäntien paras pelaaja avauserässä ja pysäytti muun muassa Kucherovin slotista ja Colemanin vapaan laukauksen vasemmasta laidasta. Toki hän antautui kertaalleen, kun Shattenkirk käänsi oikeasta laidasta kiekon maalille ja se pomppi sisään Holdenin luistimesta. Vegasin hyökkäyspelaamiseen vaisuuteen vaikutti sekin, että Stone putosi pois kesken erän, mutta hän palasi sitten toiseen erään onneksi kaukaloon. Syy hetkelliseen katoamiseen oli osuma kiekosta arkaan paikkaan.

Mitä tulee Martineziin, pari ensimmäistä vaihtoa olivat vähän jännittyneitä ja he pyörivät Merrillin kanssa pääosin omissa, kun syöttöjen laatu ei ollut A-luokkaa lavasta lapaan. Silti Martinez otti heti pari blokkia ensimmäisissä vaihdoissaan maalin edessä. Lisäksi hän oli melko seisovin jaloin maalin edessä, mutta irtosi todella terävillä ensiaskeleilla kulmaan paineistamaan, kun hetki oli oikea. Myöhemmin erässä Martinez teki pari hyvää nousua syvyyteen vasemmalta puolelta ja toinen niistä tuotti maalin, kun Vasilevski sylki Royn one-timerin suoraan Martinezin lapaan ja tämä hautasi reboundin sisään. Tuuletus oli niin riemukas, ettei hän meinannut pysyä tolpillaan. Lisäksi Martinez sai vastuuta kakkosalivoimassa Schmidtin parina. McNabb-Holden oli yhä ykkösalivoimapari Engellandin poissaollessa. Hyökkääjäpareissa Roy-Eakin pelasi hyvän alivoiman omalta osaltaan.

Toisen erän alussa Golden Knights tappoi toisen alivoiman ja loi paikkojakin, kun Stastny ampui vasemmalta maskitta patjaan ja jäähyn lopussa Eakin 1v1-tilanteessa puolustajan jaloista terävästi päätypleksiin. 27. minuutilla syntyi 2-1 johtomaali, kun oman alueen katkon jälkeen Schmidt lähti tukemaan hyökkäystä luoden siten 3v2-asetelman. Marchessault avasi blokkinsa jälkeen keskialueelle Schmidtille, joka kuljetti sinisen yli ja jakoi sitten pyörähtämällä kiekon vasempaan laitaan. Smith laittoi sieltä jäänuoliaisen maalille, jonka Stastny ohjasi sisään päästyään Sergachevin sisäpuolelle. Maalia seurasi ahnas kuuden laukauksen ylivoima. Lähinnä osumaa oli Theodore noustuaan maalin eteen, mutta one-timer meni päin maalivahtia. Kakkosviisikossa muuten Stephenson operoi oikealla, Karlsson vasemmalla, Smith slotissa ja Eakin päädyssä. Schmidt oli viivamies. Ykkösviisikko oli tuttu Theodore-Stone-Pacioretty-Marchessault-Stastny.

33. minuutilla Vegas sai uuden ylivoiman, kun Hedman kamppasi keskialueella Stephensonin. Heti ylivoiman alkuun Vasilevski torjui upeasti Stastnyn reboundyrityksen maalin edessä ja Stonen päästyä kiinni kolmoskiekkoon maalin kulmalla, Vasilevski yhä vain venyi eteen. Tampa kuittasi hetken päästä tasoihin omalla ylivoimallaan, kun Hedman levitti vasemmalle ja Stamkosin one-timer jäi kunnolla peittämättä Holdenilta. Hän sai kyllä mailan väliin ja ohjasi siten kiekon toistamiseen omaan maaliin. Fleury oli ihan hyvin mukana, joten hän olisi saattanut torjua vedon ilman suunnanmuutosta.

Minuutti myöhemmin kuitenkin Vegas kipusi takaisin edelle. Kucherov yritti yksin kuljettaa neljän pelaajan välistä kiekon hyökkäysalueelle, mutta Martinez puolusti omaa siniviivaa esimerkillisesti ja tökkäsi kiekon pois lavasta. Seurauksena oli 2v1-hyökkäys, kun Tampalla oli vaihto kesken. Pacioretty lätytti oikeasta laidasta kiekon ohi Coburnin keskelle Stonelle, joka viimeisteli läpiajosta rystyltä kiekon varmasti pönttöön, joten tauolle mentiin 3-2 lukemissa. Erän alku oli vielä Tampan hallintaa, mutta viimeiset 13 minuuttia olivat mallikasta pelaamista isänniltä.

Päätöserän alku oli huima. Kymmenen sekunnin pelin jälkeen Reaves tinttasi kiekon vasempaan alakulmaan. Hän katkoi Coburnin avauksen ilmasta, punnersi sitten tämän ohi väkisin ja sai aikaan yllättävän laukauksen. Ikoninen osuma, jota tullaan kelailemaan vielä pitkään. Heti perään nelosvitjasta Carrier hankki Coburnille kiinnipitämisjäähyn, jota ehti kulua seitsemän sekuntia, kunnes Stonen poikittaissyöttö löysi Paciorettyn, joka naulasi vasemmasta siivestä takaylänurkkaan ohi Hedmanin puolittaisen blokin. Sen jälkeen isännät rauhoittuivat kolmen maalin johdossa ja Tampa sai pari puolittaista paikkaa toisessa päässä, kunnes Coleman taklasi ikävästi Martinezia selästä lähellä laitaa 47. minuutilla, mutta Vegasin ylivoima oli kesy sillä kertaa.

Seuraavat minuutit olivat melkoista pelailua, kunnes kuusi minuuttia ennen loppua Nosek sai kiekon naamaansa juuri, kun hän oli päässyt luopumaan akvaariostaan. Hän kaatui aloituksen jälkeen vastustajan mailaan ja samalla Martinez laukoi viivasta matalan vedon, joka kopsahti jäässä ollutta Nosekia kasvoihin. Epäonnea kerrassaan. Lopussa sitten syntyi kosmeettinen 5-3 kavennus kaksi minuuttia ennen loppua ylivoimalla Eakinin huidottua kiekon ilmasta katsomoon Fleuryn torjunnan jälkeen. Kucherov löysi poikittaissyötöllään Stamkosin, joka tykitti toisen one-timerin sisään illan aikana. Tuon jälkeen Lightning otti vielä maalivahdin pois, mutta sai luotua vain yhden paikan Cirellille maalin eteen, jonka tämä tuhlasi kuitenkin laukomalla patjaan, joten loppuluvut kirjattiin 5-3 ja Lightningin 11 ottelun voittoputki katkesi.

Tämä oli ensimmäinen kerta muuten tällä vuosikymmenellä ja 22 otteluun, kun Lightning päästi yli kolme maalia. Martinezista tuli puolestaan neljäs pelaaja, joka vietti vähintään kahden pisteen iltaa Golden Knights -debyytissään. Kolmas mielenkiintoinen tilastopoiminta on se, että Vegas oli ensi kerran kotialtavastaaja vedonlyöntikertoimissa 793 päivään. Saldo ennen tätä peliä oli puhdas 7-0-0 niissä peleissä, joissa Vegas oli ollut kotialtavastaaja ja tuo taika jatkoi elossa pysymistään. Edellisen kerran Vegas oli altavastaaja kotonaan 109 ottelua sitten juuri Lightningia vastaan 19. joulukuuta 2017.

Arvosanataulukko
++ Martinez
+ Fleury, Schmidt, Stone, Pacioretty, Stastny, Smith, Marchessault, Eakin, Reaves, Nosek, Carrier
+/- McNabb, Theodore, Holden, Merrill, Karlsson, Roy, Stephenson,
-
--

En keksinyt epäonnistujia neljännessä peräkkäisessä kotivoitossa. Fleury oli taas voittava kumiukko kultapatjoilla. Hän vaikuttaa nyt päässeen lähemmäs huipputasoaan ja reaktiot sekä sijoittuminen läheltä tulevissa laukauksissa ovat kunnossa. Puolustuksesta Martinez nousi tietysti esiin 1+1 tehoillaan debyytissään. Pari ensimmäistä vaihtoa olivat jännittyneitä, mutta sitten hän paransi ja osoitti ennen kaikkea sen, että luistin kulki yllättävän nopeasti eikä hän ollut niin raskastekoinen kuin olisi voinut olettaa, vaan irtosi maalin edestä kepeästi kulmiin ja tuki hyökkäyksiä hyvin pari kertaa tehokkailla ja voimakkailla potkuilla vasenta laitaa pitkin. Teholukema +3 oli Vegasin paras, blokkeja kertyi eniten eli neljä ja hän myös pelasi eniten tasaviisikoin 17:18 kokonaisjääajan oltua 20:10. Riistoja kertyi yksi ja menetyksiä nolla. Schmidt saa myös alakerrasta plussaa alustuksestaan toiseen maaliin ja hänen teholukema oli +2. Schmidt jatkoi tähdistötauon jälkeisiä vakuuttavia otteitaan, joten hänestä ei enää tarvitse olla huolissaan, vaan hän on nyt palannut kahden viime kauden sisäiselle MVP-tasolleen.

Hyökkääjistä ykkösketjun laituripari vietti kahdeen pisteen iltaa. Stone on enää pisteen päässä 60 pisteen rajasta ja Pacioretty kahden. Lisäksi Pacioretty on enää maalin päässä Haulan maalimäärästä 29 avauskaudella. Karlsson jäi välissä tehoitta ja pelasi 19 ottelun putkeen ilman maalia. Kyllä hänellä oli pari vetopaikkaa ylivoimalla vasemmalta puolelta, mutta sihti oli hukassa. Aloituksia hän kuitenkin otti ja voitti niistä 67% kuten Stastnykin, jonka ketjussa koko kolmikko loisti. Smith tosin avauserässä lahjoitti Colemanille sen puolittaisen läpiajon ja vapaan vetopaikan laidasta, mutta muutoin ongelmia ei ollut. Stastny kirjasi neljä laukausta ja kaikki taisivat tulla kahden metrin säteeltä maalista, joten hän pelasi hyvän ottelun maalin edessä hyökkäysalueella. Ketju jäi lopulta maalin verran plussalle. Kolmosketjusta annan Eakinille plussan hänen alustuksestaan päädystä 1-1 tasoitukseen sekä vankkaan alivoimapelaamiseen. Laukauksiakin kohti maalia kertyi kolme ja ainakin yksi meni lisäksi alivoimalla päätypleksiin, mutta hän oli kuitenkin ihan pirteä ylöspäin vaihteeksi. Roylle jätin antamatta plussan huolimatta teholukemasta +1 ja 0+1 tehoista, koska avausmaalissa mukana oloaan lukuun ottamatta hän ehkä vähän jäi pelin ulkopuolelle vieraalla pelipaikalla. Nelosketju puolestaan aloitti jo kuten on tavaksi tullut erät ja se tuotti tulosta päätöserässä Reavesin maalatessa ja heti perään Carrierin hankkiessa maaliin johtaneen ylivoiman. Nosekin teholukema oli puolestaan +2 kiikareista huolimatta, mutta se riittää plussalle, koska nelosketjun odotusarvo on aina vain nolla-nollan pelaaminen.

Loppuun voisi todeta sen, että Foley oli todennut jossain haastattelussa, että uusi kolmospaita lanseerataan vasta kesällä, mutta se on todellakin kultaisen värinen. Sitä odotellessa.











 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Sinne meni Cody Eakin. Aika puhdas salary dump. Kiitos Cody palveluksistasi. Olen huomannut, että Eakin on ollut muiden Vegasin fanien/seuraajien/kannustajien hampaissa melkein alusta saakka, mutta jotenkin tykästyin häneen viime kauden harjoitusleirillä ja kausihan sujuikin sitten aika hienosti. Tällä kaudella ei ole sujunut, joten kai se on sitten aika lähteä uusiin maisemiin. Pääsi kotikaupunkiinsa, joten tuskin nyt ihan surullinen on.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights

Kiitoksia tosiaan palveluksista Cody Eakinille vajaan kolmen kauden ajan. Yksi alkuperäisjäsen on taas poissa, joten olo on haikea, mutta samalla seuraavat pelaajat pääsevät näyttämään osaamistaan kuten esimerkiksi Gage Quinney, joka kutsuttiin kaupan jälkeen ylös yhdessä Whitecloudin kanssa ja hänestä voi tulla ensimmäinen Nevadassa varttunut NHL-pelaaja.

Eakin jää muistoihin eritoten syöttöpisteestään seurahistorian ensimmäiseen voittomaaliin. Lisäksi hän otti seurahistorian ensimmäisen runkosarja-aloituksen, joka tosin päättyi tappioon. Hänen lopulliset tehonsa 199 runkosarjapelissä olivat 37+41=78.

No niin, ensimmäinen ottelu on nyt pelattu ja se päättyi numeroin 1-2. Ennen pelin alkua kunnioitettiin monia asioita ja Dallasin entiset ja nykyinen omistaja saapuivat pudottamaan avauskiekon. Vegasin seurahistorian saivat jäällä korkata aloituskentällisessä James Neal, Cody Eakin, David Perron, Brayden McNabb ja Deryk Engelland.

Eakin hävisi seurahistorian ensimmäisen aloituksen ja Stars sai heti laukauksen kohti maalia.

Erän lopussa Radulovilla ja Janmarkilla oli avopaikat haudata vieraiden haaveet pisteistä, mutta peli säilyi tasalukemissa. Sen sijaan kaksi minuuttia ennen loppua Garrison avasi omalta siniseltä loistavasti taskuun Eakinille, joka polki pakkien välistä läpi ja tarjoili viereen Nealille, joka taiteili kiekon vaikeasta asennosta pienellä chipillä vasempaan yläkulmaan ohi Lehtosen. Sen jälkeen Vegas taisteli ja kesti Dallasin rynnistyksen ilman maalivahtia. Perronilla oli paikka osua vielä tyhjään maaliin, mutta hän laukoi ohi maalista punaisen jälkeen.

Vastine nyt oli mitä oli eli neljännen tai mahdollisesti kolmannen kierroksen vuoro, jos Eakin tekee jatkosopimuksen, mutta ainakaan Vegasin ei tarvinnut laittaa omia varausvuoroja kylkeen, jotta joku Eakinin huolisi. Palkkakattoon saatiin mukavasti lisää tilaa joko toista puolustajakauppaa (kovasti VGK-henkiset twitteristit rummuttavat Gustafssonin hankintaa) tai aikanaan Tuchin palauttamista LTIR-listalta varten. Sentterisyvyyskään ei ratkaisevasti kärsinyt, kun jäljelle jäivät Karlsson, Stastny, Stephenson, Nosek, Roy, Glass ja Quinney. Alivoimallakaan Eakin ei ole korvaamaton, koska muita vaihtoehtoja ovat Karlsson, Smith, Stastny, Stone, Nosek ja Roy.

Jos laskin oikein, katosta on käytössä nyt 77,09 miljoonaa, kun farmista nostettiin vahvistuksia ja ylhäällä on 2+8+12=22 pelaajaa. Tuchin palkka on 4,75, joten palkkakaton lukema on 81,84, kun hänet aktivoidaan aikanaan maaliskuussa LTIR-listalta. Tuo menisi yli katon, mutta Whitecloudin alas lähettämällä Vegas pääsisi taas katon alle, joten voi olla, että Eakinin kauppaamalla tarkoituksena oli vain tehdä tilaa palkoille.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
63/83 Vegas vs. Florida

Fleury jatkoi uunissa. Quinney sai tehdä debyyttinsä ensimmäisenä Nevadassa syntyneenä NHL-pelaajana. Hän pelasi nelossentterinä Nosekin ja Reavesin välissä. Uusittu kolmosketju oli muodossa Carrier-Stephenson-Roy. Puolustuksessa Whitecloud palasi kolmospariin ja Martinez siirtyi vasemmalle puolelle Merrillin paikalle.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Theodore, Smith, Stastny, Pacioretty, Carrier, Stephenson, Nosek, Reaves,
+/- McNabb, Schmidt, Holden, Martinez, Whitecloud, Marchessault, Stone, Karlsson, Roy, Quinney
-
--

- Avauserä oli vähän lepsu isänniltä. Erityisesti syöttöjen laatu ja oman maalin edustan puolustaminen jättivät toivomisen varaa. Vaikka joukkue vakuutti keskittymisen säilyvän voittoputkesta huolimatta, ilmassa oli alkuun hieman ohipelin makua. Floridan avausmaalikin syntyi neljännellä minuutilla siten, että sekä McNabb että Martinez menivät yhtä aikaa maalin taakse ja kun Trocheck sai syötön päädystä Martinezin läpi Pysykille, kukaan ei vartioinut tätä. Hoffman siirsi reboundin pussiin sitten myös vapaasti maalin kulmalta. Quinney ei ehtinyt sentterin tontille paikkaamaan maalia, joka oli eniten ehkä Martinezin syy hänen irrottuaan turhaan maalin taakse. Vegas tuli tasoihin kuitenkin toisen puolikkaan alkupuolella, kun Holden chippasi kiekon pois omista, Reaves otti sen haltuun ja kuljetti yli sinisen. Sen jälkeen hän jätti kiekon Nosekille, joka laukoi puolustajien jaloista kiekon Montembeaultin längistä sisään. Laukaukset kääntyivät lopulta 16-10 Vegasille erän toisen puoliskon aikana
- Toinen erä oli parempaa jääkiekkoa kokonaisuudessaan Vegasilta ja vedot olivat 18-6. Florida värkkäsi kuitenkin avausmaalin erän alussa ylivoimalla todella näyttävän syöttökuvion päätteeksi. Tuosta on turha syyttää ketään yksittäistä pelaajaa, vaan antaa rehti tunnustus upealle maalille, jonka viimeisteli lopulta Barkovin poikittaissyötöstä Dadonov. Sen jälkeen sitten ote siirtyi hiljalleen ritareille. Theodore oli jo lähellä tasoitusta ylivoimalla osuen ylärimaan (samalla ylivoimalla Martinez sai debytoida kakkosviisikossa one-timer uhkana oikealla puolella laukoen kerran syliin), mutta lopulta 32. minuutilla Carrierin rannelaukaus vasemmasta laidasta painui yllättäen sisään. Stephenson keräsi syötön. Päätösminuutilla puolestaan Stephenson pysäytti keskialueella Ekbladin ja seurauksena Theodore nappasi irtokiekon päästen 2v0-hyökkäykseen Paciorettyn kanssa. Theodore jakoi viereen ja Paciorettyn painava rannari vasemmalta puolelta painui juuri ja juuri kilpikäden puolelta sisään. Maali oli hänen kauden 29. ja siten hän sivuaa nyt Haulan yhden kauden toiseksi suurinsa maalimäärää seurahistoriassa
- Jos avauserässä Whitecloud otti vastaan painavan, mutta puhtaan avojään taklauksen Stillmanilta ja ravisti hetken itseään, toisessa erässä Acciari kolasi rumasti selästä Royn laitaan vaihtoaition edessä eikä saanut edes jäähyä samalla, kun Roy poistui kättään roikottaen koppiin eikä enää palannut
- Päätöserä alkoi kuten viime pelissä eli avausvaihdossa Vegas teki maalin. Tällä kertaa Stastny antoi ristipiston omalta alueelta Smithille vasempaan laitaan. Hän harhautti Ekbladin, mutta kiekko karkasi keskelle. Trocheck pääsi siihen osin kiinni, mutta kaatui samalla ja kiekko jäi vapaaksi. Marchessault otti sen seuraavaksi ja samalla kun Smith oli kiertänyt oikeaan laitaan one-timer paikalle, hän syötti Smithille, joka tinttasi varmasti maalin kattoon. Florida kavensi 45. minuutilla, kun Hoffman-Dadonov kaksikko rouhi päädystä kiekon maalin eteen ja tyrmäsi samalla Fleuryn punnertaessaan maalin eteen. Saarela laukoi irtokiekon sisään. DeBoer haastoi maalin maalivahdin häirintänä, mutta haasto ei mennyt läpi. Seuranneen alivoiman Vegas kuitenkin selvitti Fleuryn ja Stonen blokkien (3) johdolla. Viimeiset reilut kymmenen minuuttia erästä eivät olleet kaunista pelaamista kotijoukkueelta, mutta se onnistui kuitenkin pitämään Floridan kohtalaisen hyvin pois tekopaikoilta, vaikka oma hyökkäyspelaaminen kuoli samalla ja vedot erässä olivat 5-19. Lopulta Smith iski ratkaisun tyhjään maaliin kauden 25. maalillaan Nosekin ja Stastnyn syötöistä
- Voitto tuli ikään kuin vähän puolivahingossa melko sekavallakin pelaamisella, mutta tulos on tärkein. Kotiputken saldo oli puhdas 5-0, johon en olisi uskonut. Seuraavaksi vastassa on Anaheim vieraissa ja sitten taas neljä kotipeliä. Asetin tuolle kymmenen pelin jaksolle tavoitteeksi 13 pistettä ja nyt viiden pelin jälkeen kasassa on jo kymmenen, hyvä

Sitten yksilöihin. Fleury otti 32 koppia ja jatkoi voittoputkeaan kultaisilla patjoilla. Kuten totesin jo viime raportissa, reaktiot ja sijoittuminen ovat parantuneet ja hän on palannut alkukauden tasolleen. Alakerrasta Theodore oli vakuuttavin kuudella laukauksella kohti maalia ja yhdellä ylärimalla. Lisäksi hän alusti Paciorettyn maalin. Muista puolustajista ei hirveästi jäänyt kerrottavaa. Martinezille olisi toki voinut antaa miinuksen avausmaalin mokastaan, mutta muuten hän oli ihan OK. McNabb kellotti suurimmat minuutit 23:28 luotettavasti. Whitecloud pelasi tällä kertaa vain 12:31, joista alivoimalla 1:40. Hän kiikkuu siinä rajamailla, että ollako luottamuksen arvoinen vai ei, mutta edelleenkään hän ei jäänyt miinukselle kuten ei toistaiseksi yhdessäkään aiemmassakaan NHL-pelissään. Toki saattoi olla, että se avauserässä vastaanotettu niitti vaikutti hieman peliaikaan, jos jotain tuntemuksia oli.

Ykkösketjusta Smith ja Stastny olivat mielestäni parhaat yksilöt muutoinkin kuin vain tehojen 2+0 ja 0+2 puolesta. He pelasivat alivoimaakin lähes kolme minuuttia yhdessä. Kakkosketju Pacioretty laukoi kuudesti ja teki yhden maalin tosiaan. Karlsson pelasi 20. pelin putkeen ilman maalia. Stone oli myös vähän näkymättömämpi ylöspäin tänään, vaikka pelasikin 19:49 eli eniten hyökkääjistä. Uusittu kolmonen oli hyvin energinen ja pirteä, kun siinä olivat nopeat luistelijat Carrier ja Stephenson sekä sitten kolmantena lenkkinä Roy, joka tosin loukkaantui toisessa erässä Acciarin taklattua selästä kuten ylempänä totesinkin, mutta Carrier-Stephenson kaksikko vakuutti yhdessä ja he tekivätkin 2-2 tasoituksen. Lisäksi Stephenson olisi ansainnut avustuspisteen kolmanteenkin osumaan irrotettuaan Ekbladin kiekosta punaviivalla. Carrier kirjasi reilussa 11 minuutissa neljä laukausta kohti maalia. Nelosketjusta Nosek-Reaves pari pääsi tehoille ja saa siksi plussan. Reavesin tehot ovat nyt pelinumeron mukaiset 7+5.

Quinneyn jätin neutraaliksi. Hän pelasi NHL-debyytissään 9:09 ja kirjasi yhden vedon kohti maalia. Lisäksi toisessa erässä hän laukoi kertaalleen tulisesti ranteella yli maalin siniviivan läheltä. Hänen liikkeensä riitti kyllä, mutta kiekolliset ratkaisut olivat melko yksinkertaisia ja hyvin varman päällä otettuja. Hohdokkuus ja itseluottamus uupui. Välillä hän vain tökki kiekkoa laitaa pitkin eteenpäin keskialueellakin yrittämättä mitään sen kummempaa, mutta ketjutoveritkaan eivät tietysti olleet mitään maailman valioita kiekollisina. Ehkä takaraivossa myös painoi se jäällä olo Floridan avausmaalin aikana, vaikkei osuma Quinneyn vika ollutkaan. Tehotilasto jäi lopulta nolliin Nosekin tasoitettua pian. Quinneyn illan kohokohdat olivat kaksi hankittua jäähyä. Avauserässä Ekblad jäi hänelle kakkoseksi Floridan maalin takana ja toisessa erässä Trocheck kamppasi hänet. Aloitusprosentti oli luvattoman heikko 20% ja hän kyllä näytti silmätestinkin perusteella häviävän pari aloitusta 100-0. Kokonaisuutena esitys ei ollut sellainen, että hän automaattisesti jatkaisi kokoonpanossa, jos Roy ei olisi loukkaantunut, mutta nyt hän todennäköisesti saa matkata Anaheimiinkin.

Ensi yönä on siis vastassa Ducks, mutta iltapäivän Vegas-aiheena on ollut se, että Morozov painoi kauden viidennen osumansa KHL:ssä. Maali jäi voittomaaliksi Jokereita vastaan. Podkolzin raastoi oman reboundinsa takaviistoon Morozoville seisoville jaloille oikealle b-pisteelle ja tämän terävä rannelaukaus painui etuyläkulmaan maskitta, joten Niemen olisi pitänyt torjua laukaus, koska ei veto niin kova kuitenkaan ollut:




Tutkin sarjataulukkoa ja huomasin, että jos SKA ja Jokerit eivät puppeloi pudotuspelien avauskierroksella, ne kohtaavat toisella kierroksella, joten menen silloin sitten katsomaan hyvin todennäköisesti Morozovia tositoimissa playoffvaloissa. Tänään en jaksanut, koska koko eilinen päivä meni jo poissa kotoa. Toki kadun hieman, koska olisi ollut kenties ainutkertaista nähdä Ivanin maali livenä, mutta onhan tässä vielä kaksi kautta aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös