Ilmoitukset

Nimimerkin Pompino jatkuva aggressiivinen ja henkilökohtaisuuksiin menevä kirjoitustapa on palkittu kuukauden pelikiellolla. Aiempi rikehistoria samasta asiasta pidensi pelikieltoa.

Sulje ilmoitus

Mauri-Antero pääsee viikon huilille Perussuomalaisten ketjuun kirjoitetun hyvän maun vastaisen viestinsä vuoksi. Fantasiat koko mantereen tuhoamisesta eivät kuulu palstallemme.

Sulje ilmoitus

Vegas Golden Knights 2018–2019

Viestiketju osiossa 'NHL' , aloittajana Salming, 12.06.2018 klo 18.12.

  1. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
  2. Rambokala Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL
    Lainaus:
    Tosi hyviä uutisia, jos informaatio nyt pitää paikkansa. Tilanne näytti helvetin pahalta. Hyvä tuuri käynyt jos mitään ei ole rikki.
     
  3. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    16/82 Aadawa vs. Golden Knights

    Eakin otti kakkossentterin roolin Haulalta. Carpenter puolestaan pelasi kolmosketjun keskellä Nosek ja Hyka laidoillaan. Engelland oli vielä sivussa puolustuksesta. Fleury jatkoi maalissa. Ylivoimissa Pacioretty korvasi Karlssonin ykkösviisikossa eli se oli muodossa Miller-Pacioretty-Smith-Tuch-Marchessault ja toinen viisikko puolestaan Theodore-Hunt-Karlsson-Eakin-Hyka.

    VIerasjoukkue aloitti vahvasti vieden avausvitosella laukaukset maalia kohti 0-7. Kahden minuutin kohdalla Nosek kokeili tuloksetta pitkän kulmarallin jälkeen vanhanaikaista ja hetkeä myöhemmin Hyka laukoi pienestä kulmasta oikealta kiekon Andersonin syliin. Pari minuuttia myöhemmin White suojasi hyvin kiekkoa kiertäen maalin takaa laidan kautta slottiin, mutta Eakin pysyi kyydissä ja blokkasi vedon mailallaan. Hetkeä myöhemmin ykkösketjun kulmaralli päättyi Marchessaultin syöttöön päädystä keskelle, mutta Karlsson ei osunut kiekkoon kunnolla.

    Ajassa 6:34 Ottawa sai ylivoiman McNabbin koukattua Duchenea takaa päin käsille. Siirretyn rangaistuksen aikana Ryan syötti kulmasta maalin eteen, mutta Fleury nollasi upeasti Borowieckin takatolpalta, kunnes McNabb purki ilmasta kiekon muualle maaliviivan tuntumasta. Ottawa sai ensimmäisen laukauksen maalia kohti vasta kolme sekuntia ennen ylivoiman loppua, kun Lajoie pommitti viivasta patjoihin. Muutoin kerrassaan erinomainen alivoima, jonka ensimmäinen minuutti kului jopa Aadawan puolustusalueen kulmauksessa. Viimeisissä 11 pelissä ennen tätä peliä AV-prosentti oli 89,3% Vegasin selvitettyä 28 alivoimakerrasta onnistuneesti 25.

    Jälkimmäisen kympin alkuun Millerin rännipurku pysähtyi Stoneen, joka syötti taakse ja Duchene latasi kiekon oikeasta laidasta tuloksetta kohti etuyläkulmaa Fleuryn räpylään. Seuraavan aloituksen jälkeen puolestaan Dzingel pääsi laukomaan slotista Duchenen kammettua kiekon päädystä hänelle Millerin ja McNabbin pyöriessä ympyrää, mutta taas Fleury otti varman torjunnan. Ottawa hallitsi peliä ylivoimansa jälkeen eikä Vegas päässyt millään enää keskialueen yli muutamaan minuuttiin, vaan joutui pyörimään omalla puolustusalueella. Kuusi minuuttia ennen erän loppua kiekko pomppasi päädystä maalin eteen Tierneylle, joka hutaisi sen niukasti ohi alakulman jäätä pitkin. Hetken päästä toisessa päässä Merrill tykitti viivasta ja kiekko kimposi niin ikään niukasti ohi maalin otettuaan kimmokkeen Karlssonista. Samalla kuitenkin Bödker pelasi rikkinäisellä mailalla ja sai rangaituksen, joten Vegas sai ylivoiman viisi minuuttia ennen avauserän päätöstä. Ennen tätä peliä YV-prosentti oli koko liigan heikoin 11,8% ja kotijoukkueen alivoima puolestaan sarjan 28. paras. Se näkyi, sillä Marchessault laukoi melkein heti ranteella oikeasta siivestä kiekon takakulmaan. Syöttöpisteet kirjattiin takakolmion muille jäsenille Tuchille ja Millerille. Pacioretty ja Smith olivat maalilla valmiudessa lapioimaan irtokiekon sisään, jos sellainen olisi tullut.

    Reilut kaksi minuuttia ennen erän loppua Carrier liimasi Stonen laitaan ja karkasi 2v1-hyökkäykseen Bellemaren kanssa, joka muuttui lopulta 4v2-hyökkäykseksi, kun Carrier jätti kiekon keskelle Reavesille, mutta tämä ei saanut takakarvattuna kunnon vetoa aikaan mailaviidakon keskeltä. Jatkotilanteessa kuitenkin vierasjoukkue sai illan toisen ylivoimansa Chabotin koukittua Bellemarea kulmassa. Ykkösviisikko ei saanut mitään aikaan, mutta uusittu kakkosviisikko napautti maalin 20 sekuntia ennen erän loppua, kun Hunt antoi poikkisyötön oikeasta siivestä vasempaan Karlssonille, joka pudotti viivaan Theodorelle ja tämä tälläsi vastakiekkoon kumilaatan oikeaan yläkulmaan Reavesin tehtyä maskia Andersonille. Laukaukset avauserässä kirjattiin lopulta Vegasille 8-16. Peliminuutit 7-14 olivat hankalia vieraiden lauottua vain kahdesti maalia kohti, mutta erän alku ja loppu sujuivat mallikkaasti. Fleury piti joukkueen pystyssä vaikeana hetkenä erän keskivaiheilla ja kenttäpelaajat kiittivät lopussa kahdesti. Ensi kerran tällä kaudella Golden Knights värkkäsi kaksi ylivoimamaalia samassa pelissä, mikä oli hieno asia.

    Toisen erän alussa Karlsson syötti vasemmasta laidasta keskelle, johon Marchessault tuli vauhdilla, mutta rystykuti suorasta luistelusta oli ponneton. Minuutti myöhemmin Carpenter syötti päädystä viivaan, mutta Holden laukoi yli maalin. Samassa vaihdossa hän sai uuden tilaisuuden, mutta Hyka ei saanut irtokiekkoa käännettyä maalin kulmalta puolityhjään etukulmaan tarpeeksi nopeasti. Aadawan ensimmäinen tilanne tuli kolmen minuutin jälkeen, kun Chabot nousi viivasta ja laukoi rystyltä vasemmalta kohti takakulmaa, mutta Fleury torjui mailallaan kiekon kulmaan. Tässä vaiheessa laukaukset kohti maalia olivat koko ottelussa 9-20. Vajaan kuuden minuutin kohdalla Theodore haki päätykiekon, siirsi viereen Holdenille, tämä jatkoi ränniin Hykalle, joka antoi keskikaistalle Theodorelle, joka nousi vasenta laitaa ja syötti sinisen jälkeen poikittain, mutta Bellemaren one-timer blokattiin. Hienosti purettu kotijoukkueen koulupoikaprässi muutamalla siirrolla omalla alueella.

    Kahdeksannella minuutilla ykkösvitja loi paikan suorasta hyökkäyksestä vasempaan laitaan Marchessaultille, mutta Anderson torjui jaloista lähteneen kudin. Oikeastaan kotijoukkue ei saanut avauskympillä juuri mitään aikaan, vaan Vegas kontrolloi kiekkoa syvällä Ottawan alueella tunnelman hallissa ollessa kuin kirkossa, sillä niin selvästi pelaajien huudot ja luistimen piirrot kuuluivat lähetyksessä. Hieman ennen erän puoliväliä kolmosketju jatkoi vahvaa eräänsä, kun Carpenter ohjasi maalin edestä kiekon takapatjaan kaiketi McNabbin noustua hyvin viivasta vastaan vasenta laitaa pienehkön päätypelin päätteeksi.

    12. minuutilla Marchessault pyörähti oikeasta laidasta keskelle ja laukoi rystyltä patjaan. Tuch oli irtokiekossa maalin kulmalla, mutta nosti rystyltä kiekon tolppaan. Vajaat kuusi minuuttia ennen erän loppua ajassa 34:23 Nosek kamppasi maalille ajaneen Tkachukin ja Ottawa pääsi ylivoimalle. Kiekko liikkui hyvin, mutta McNabb blokkasi Stonen yrityksen oikeasta siivestä ja toisella kerralla tämä laukoi plekseihin. Hetkeä myöhemmin Chabot pääsi kävelemään viivasta kohti maalia, mutta Fleury potki vastaan liimaten vedon syliinsä. Ylivoiman lopuksi vielä Dzingel laukoi vasemmasta laidasta, mutta Miller blokkasi luistimellaan laukauksen.

    Kaksi ja puoli minuuttia ennen erän päätöstä Pyatt menetti kiekon keskialueella Paciorettylle tämän taklattua voimakkaasti. Vastaiskusta vieraat iskivät illan kolmannensa, kun Tuch levitti sinisen jälkeen kiekon oikeaan laitaan Eakinille, joka näki slottiin uineen Holdenin. Tämä veivasi itsensä Ottawan viisikon läpi maalipaikkaan ja upotti kiekon Andersonin kainalosta sisään. Heti aloituksen jälkeen Reaves ja Borowiecki ottivat myllyt Reavesin muistutettua ilmeisesti Borowieckia edellisen pelin tapahtumasta, jolloin Eakin sai taklauksen päähänsä Borowieckilta. Samaan puoliminuuttiseen Vegasin maalin ja tappelun lisäksi mahtui vielä Ottawan maali, kun Chabot katkaisi kädellään oman syötön puolustusalueella, lähti nousuun vasenta laitaa, pelasi seinän Stonen kanssa, harhautti Huntin ja lopulta kiekon karattua Fleurylle tämä tökkäsi sen suoraan Duchenelle, joka laukoi ykkösellä kiekon maaliin läheltä. Viimeisellä minuutilla vielä Pacioretty syötti kulmasta kiekon keskelle Tuchille, mutta rannelaukaus oli löysä ja epätarkka osuen suoraan Andersonin rintapanssariin. Sama kaksikko toimi myös toisinpäin, kun Tuch syötti suorasta hyökkäyksestä kiekon poikittain vasemmalle Paciorettylle, mutta Anderson torjui olkapäällään ja vielä jatkotilanteessa muutama sekunti ennen erän päätöstä Theodore laukoi oikeasta laidasta niukasti ohi takakulmasta. Laukaukset toisessa erässä kirjattiin lopulta 10-12. Varsinkin avauskymmenminuuttinen toisesta erästä oli selvästi vierasjoukkueen hallintaa eikä jälkimmäisellä kympilläkään pahemmin ollut omissa vaarallisia tilanteita pl. Ottawan ylivoima.

    Kolmannen erän ensimmäisellä minuutilla Fleury liimasi yhden viivavedon ja toisessa päässä Smith laukoi vasemmasta laidasta kohti takayläkulmaa Karlssonin syötöstä tuloksetta. Neljännellä minuutilla Hunt laukoi viivasta mailojen kautta päätyverkkoon Nosekin vitjan karvattua kiekon päädyssä sitä ennen. Hetkeä myöhemmin Smith käänsi omalla alueella laidasta kiekon sokkona keskialueella Marchessaultille, joka vapautti Karlssonin puolittaiseen läpiajoon, mutta rystykuti pienestä kulmasta ei ohittanut Andersonia. Muutoin peli oli lähinnä painimista laidoissa, kunnes yhtäkkiä Aadawa kavensi toistamiseen seitsemän minuutin kohdalla. Borowiecki heitti kiekon viivasta slottiin, jossa Nosek katkaisi mailallaan kiekon etenemisen, mutta Dzingel tuli takaa ryöväämään limpun ja tykitti nopealla laukauksella kiekon ohi Fleuryn. Identtinen maali käytännössä Toronto-peliin nähden, jossa Holden yllätettiin takaa päin Brownin toimesta.

    Tasoitusta ei tarvinnyt odotella kauaa, sillä minuutti myöhemmin Fleury torjui kiekon kulmaan, jossa Stone piti Holdenia pilkkanaan syöttäen lopulta maalille Dzingelille, jonka lavasta kiekko ohjautui Tierneylle ja lopulta Fleurykin sai kosketuksen kiekkoon torjumalla Tierneyn vedon, mutta kiekko kimposi takaviistoon Marchessaultin jalkojen välistä Chabotille, joka pyssytti kiekon tyhjänä olleeseen rysään Fleuryn pyörittyä ihmeellisesti jäässä. Gallant haastoi maalin maalivahdin estämisenä turhaan. Vierasjoukkue vastasi vielä ennen erän puoliväliä, kun Bellemare kiilasi kulmassa kiekon Jarosilta, Carrier poimi irtopalan laitakahinasta, leikkasi maalin eteen ja laukoi rystyltä kiekon sisään vastaantulleen puolustajan jaloista etukulmaan.

    Pelimiesten kympin ensimmäinen mainittava tilanne oli jälleen nelosketjun luomus, kun Carrier jätti kiekon oikeassa laidassa Bellemarelle, joka laukoi päin Andersonia pienestä kulmasta. Sama vitja sai kiekon maaliin tasan 12 minuutin kohdalla, kun Bellemare siirsi Millerin laukauksen jälkeisen päädystä kimmonneen kiekon maaliin samalla kun Carrier makasi Andersonin päällä estäen osittain tämän liikkumisen. Aadawa haastoi tietysti maalin maalivahdin estämisenä. Carrier seisoi koko ajan maalivahdin alueen etureunassa olematta alueella ja mielestäni Anderson itse sotkeutui liikkuessaan Carrieriin. Tuomaristo oli samaa mieltä kanssani ja maali hyväksyttiin oikeutetusti.

    Kuusi minuuttia ennen loppua Paul pääsi laukomaan lähietäisyydeltä kulmarallin päätteeksi, mutta Fleury oli tarpeeksi lähellä peittääkseen kulmat. Päätösvitosen alkuun puolestaan Marchessault räväytti suorasta luistelusta oikeasta laidasta kiekon tolppaan. Kaksi ja puoli minuuttia ennen loppua Anderson lähti maaliltaan. Vegas löi kaksi pitkää kiekkoa ennen kuin kiekko saatiin rauhassa alueelta ulos. Minuutti ennen loppua Duchene kilautti ranteella tolppaan oikeasta laidasta. Viisitoista sekuntia myöhemmin keskialueella Eakin tarjosi Paciorettylle mahdollisuuden maaliin, mutta laukaus blokattiin siniviivalla. Lopputulos Ottawa kolme - Vegas viisi. Päätöserässä laukaukset olivat 12-14 ja koko ottelussa 30-42. Nelosvitja pelasti vierasjoukkueen karmealta sulamiselta.

    Fleurylle vaihteeksi mukava määrä koppeja eli 27. Tilanteet tulivat tällä kertaa ryppäissä eli Aadawa laukoi useasti monesti samassa vaihdossa, jos se sai kulmarallin aikaan ja oli sitten toisinaan pitkiä pätkiä laukomatta ajoittain varsinkin toisen erän alussa. Puolustajista Theodore-Holden parin siirtokiekkopelaaminen maalin takana oli hyvää. Holden petrasi paljon surkeasta Toronto-pelistä ja teki vielä komean maalin. Theodorelle yksi maali ja pisteputki taitaa olla nyt jo viiden pelin mittainen. Merrill oli ihanan näkymätön läpi ottelun eli tällä erää hän ei pettänyt. Hunt jatkoi tasaista suorittamistaan vieressä. Ykkösparista Millerille pari tehopistettä, mikä lämmitti mieltäni. Hyökkääjistä ainoastaan kakkosketju oli tasaviisikoin vähän vaisu, vaikka se sitten yhden maalin saikin luotua. Mutta Tuch jäi melko yksin Eakinin ja Paciorettyn rinnalla. Maxilla on edelleen käynnistymisvaikeuksia tehojen suhteen. Nelosketjulle kiitokset päätöserän dominanssista kiekollisena ja kiekottomana kulmissa. Kolmosketju oli hyvä, vaikka Nosek lahjoitti toisen maalin. Carpenter palasi katsomosta pirteällä jalalla askiin ja oli hyvin pelin sisällä kulmapeleissä. Ykkösketjusta Smith jäi tehoitta lauottuaan plekseihin omista paikoistaan tasaviisikoin. Karlssonilla peli oli edelleen vähän pakottamista, mutta silti kasassa on 11 pinnaa 16 ottelussa, mikä ei ole katastrofi. Marchessaultista ei ole sen kummempaa sanottavaa. Yksi maali ja yksi tolppalaukaus sekä jälleen vahvaa pelaamista myös laitojen lähellä.
     
    Kendo26 tykkää tästä.
  4. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    17/82 Paciorettyn paluu

    Pacioretty palasi Montrealiin Vegasin jatkaessa samalla kokoonpanolla kuin viime ottelussa. Engelland oli palannut harjoituksiin, mutta ei vielä pelannut. Lindberg jatkoi lehdistökatsomossa oleiluaan.

    Ennen ottelun alkua mediakuutiolla näytettiin kohokohtia sisältänyt video Paciorettyn ajasta Habs-nutussa. Hän sai myös raikuvat aplodit seisomaan nousseelta yleisöltä. Heti avausvaihdossa Pacioretty voitti luistelukilvan päätykiekkoa kohti ja syötti maalin eteen kohti Tuchia, mutta tämä ei osunut kiekkoon toisesta aallosta. Illan ensimmäinen torjunta kirjattiin minuutin kohdalla Niemelle hänen kopattua Marchessaultin maskittoman rannelaukauksen kaukaa oikeasta laidasta. Toisessa päässä puolestaan Danaultin johtama ykkönen loi paikan kulmarallista slottiin Gallagherille, mutta Fleury torjui vaivatta rystysuupaisun. Kolmen minuutin kohdalla Pacioretty liimasi puolustajan päätyyn ja kiekko tuli viivaan Theodorelle, joka laukoi takapatjaan ja Pacioretty laukoi reboundin slotista ruuhkan takaa Niemen syliin. Seuraavan aloituksen jälkeen puolestaan Pacioretty jatkoi mahtavaa pelin alkuaan syöttämällä päädystä keskelle Eakinille, jolla oli jopa aikaa tähdätä, mutta veto meni logoon. Ennen avausvitosen päättymistä Petry tulitti vielä kahdesti peräkkäin viivasta päätypleksiin kakkosketjun laitureiden jouduttua pelaamaan pitkän vaihdon ja vain Eakinin päästyä vaihtamaan kahden pitkän kiekon välissä.

    Vajaan seitsemän minuutin tienoilla Deslauriers missasi avopaikan maalin edestä Pecan ja ketjun kolmannen lenkin alustettua paikan päätypelin kautta. Maali oli puolittain tyhjä, mutta laukaus lähti täysin ohi maalista. Pelin kuva oli hyvin pitkälti se, että Habs pyrki kiekkokontrolliin lähtien toisinaan puolihitailla pakki-pakki -lähdöillä ja pyrkien kiekottelemaan keskialueen yli, kun puolestaan vierasjoukkue puolusti tiukasti omaa siniviivaa ja panosti enemmän jalkapallotermein positiivisiin tilanteenvaihtoihin eli vastaiskuihin, suoraviivaisuuteen riistojen jälkeen ja kulmaralleihin. Erän puolivälissä laukaukset kohti maalia olivat 3-7 ritareille. Kovin hyvin siis Habs ei ollut onnistunut ohittamaan Vegasin keskialueen ohjauspeliä. Vegas puolestaan onnistui omassa suunnitelmassaan alkuun hivenen paremmin eli keskialueen puolipitkien ja pitkien syöttöjen kautta paine saatiin tarvittaessa nopeasti kotijoukkueen päätyyn ja kulmaralli käyntiin.

    11. minuutilla Theodore pääsi laukomaan mielipaikaltaan toisesta aallosta ranteella kohti takayläkulmaa, mutta Niemi tiesi sen ja torjui. Jälleen maalipaikka syntyi päätypelin kautta nelosketjun oltua jäällä. Pari minuuttia myöhemmin kolmosketju pääsi jopa riiston jälkeen 3v1-hyökkäykseen, mutta Hykan syöttö oikeasta laidasta keskelle Nosekille oli huono valinta, sillä syöttö katkottiin. Jälkimmäisen kympin ensimmäinen pelipaikka tuli vasta vajaat neljä minuuttia ennen erän loppua. Pacioretty ajoi oikeasta laidasta maalille hienosti haastaen tuloksetta ja perään Niemi liimasi Huntin laukauksen siniviivasta. Erää oli jäljellä 3:31, kun erän paras ketju eli kakkonen hankki ylivoiman yllätys yllätys kulmarallin kautta Reillyn kaadettua Tuchin kulmassa. Viime pelissä ylivoima toimi sataprosenttisesti (2/2) ja nyt kakkosviisikko Theodore-Hunt-Karlsson-Hyka-Reaves jatkoi samaa kaavaa, kun Hunt laukoi todella läheltä oikeasta siivestä etuyläkulmaan. Hyka kaivoi päädystä kiekon Karlssonille vasemmalle ja tämän poikkisyöttö löysi Huntin, joka oli kliininen läheltä. Maalin syntymistä edesauttoi kaiketi Deslauriersin mailan hajoaminen, joten Habs ei päässyt purkamaan kiekkoa pois alueelta ennen kuin Hyka ryöväsi sen takaisin vieraille Reavesin avustuksella. Ajassa 18:37 Vegas iski toistamiseen 57 sekunnin sisään, kun Niemi ohjasi laukauksen kulmaan, Karlsson poimi sen ilman painetta, syötti keskelle Smithille, joka liikkui kohti vasenta kulmaa ja syötti sitten poikittain maalin editse kohti takatolpalle liukunutta Marchessaultia, mutta kiekko pomppi maaliin kimmokkeen kautta maalin edestä eikä Niemi voinut maalille mitään. Maali merkittiin lopulta Marchessaultille ja syöttöpisteet ketjutovereille. Avauserän laukaukset olivat lopulta peräti 4-16 Vegasin hyväksi eli Gallant alisti Julienin pelisuunnitelmaa karusti. Viimeiseen 13 minuuttiin Habs taisi laukoa kertaalleen kohti Fleurya. Pacioretty oli ilman muuta vieraiden paras kenttäpelaajaa, vaikka jäi tehoitta.

    Toisen erän toisella minuutilla ykköskentällinen puolusti hieman lepsusti omissa ja Domi pääsi laukomaan rystylämärin läheltä siniviivaa, mutta Fleury liimasi vedon. Vieraiden ensimmäinen laukaus maalia kohti tuli vasta neljän minuutin kohdalla, kun Alzner ei osunut pomppukiekkoon keskialueella ja Pacioretty karkasi puolittain läpi, mutta laukaus vasemmasta laidasta meni liiaksi päin Niemeä. Toisessa päässä seuraavassa vaihdossa Holden puolestaan esti Domin laukauksen vastaavasta paikasta oikea-aikaisella mailan iskulla luistelukilpailun lopuksi. Habs kavensi kuuden minuutin kohdalla, kun Miller antoi heikon rystysyötön keskialueella suoraan Metelle, joka syötti heti vauhtiin Kotkaniemelle. Tämä ylitti sinisen ja syötti McNabbin jalkojen läpi kiekon Hudonille, joka leikkasi vasemmasta laidasta maalille ja uitti rystyltä kiekon sisään Fleuryn tökättyä epäonnistuneesti mailallaan. Tasoitus puolestaan syntyi heti perään, kun Shaw ylitti keskialueen, jakoi vasemmalle Domille, joka levitti Drouinille, tämä laukoi patjaan ja irtokiekon sohi lopulta maalin edestä sisään Shaw. Miinusta Merrill-Hunt parille huonosta maalinedustan siivoamisesta. Hyökkääjistä jäällä oli sekaketju Tuch-Bellemare-Pacioretty. Hyvä avauserä oli enää vain muisto, sillä toisessa erässä kotijoukkue pääsi vahvasti alusta asti pelin päälle vierasjoukkueen keskialueen puolustuspelin alettua vuotaa.

    Tasan erän ja ottelun puolivälissä Lehkonen syötti maalin takaa Kotkaniemelle, joka puttasi kiekon sisään metrin päästä. Jo sitä ennen Artturi pyöritti kulmassa Theodorea miten tahtoi suojaamalla kiekkoa ja lopussa myös Holden oli melko eksyksissä sijoittumisessaan. Koko tilanne toki lähti siitä, että Tuch meni löysästi päätykiekkoon ja aiheutti kulmarallin omaan päätyyn. Kolme maalia vajaassa neljässä minuutissa omiin ja laukaukset erän ensimmäisen 11 minuutin aikana olivat 9-4 kotijoukkueen hyväksi, mutta Vegasilla ei ollut muita laatupaikkoja Paciorettyn paikan lisäksi, joten lukemat jopa mairittelevat vierasjoukkuetta. 14. minuutilla laajennusdraftissa Vegasiin napatun Schlemkon avaus tavoitti vasemmasta laidasta Domin, joka pääsi puolittaiseen 2v1-hyökkäykseen, mutta tämä teki oman ratkaisun yrittäen kärkimiinalla ohittaa McNabbia tuloksetta Braydenin tökättyä heittäytyessäänkin kiekon pois Domin mailan lavasta. Vegas iski kuin salama kirkkaalta taivalla reilut viisi minuuttia ennen erän loppua. Benn menetti kiekon kulmassa Eakinille, joka syötti viivaan Millerille, mutta tämä ei laukonut, vaan löysi vielä slotista Tuchin, jonka ensimmäisen vedon Petry blokkasi, mutta toinen laukaus painui takayläkulmaan.

    Kaksi minuuttia ennen erän päätöstä Marchessault nousi vasenta laitaa maalille, mutta Niemi torjui helposti pienen kulman rystykokeilun. Puoli minuuttia ennen erän loppua vielä Nosek teki kärkimiinalla itselleen tilan laukoa vasemmasta laidasta, mutta Niemi koppasi maskittoman rannelaukauksen, joten tauolle mentiin 3-3 lukemissa. Toisessa erässä laukaukset kirjattiin lopulta 12-9. Avauskymppi varsinkin oli todella heikko vierailta ja vastaavasti kotijoukkue voitti valtaosan kamppailuista päästen siten maalipaikoille, koska loppujen lopuksi kyseessä on kamppailupeli. Jälkimmäisellä kympillä peli hieman tasoittui ja Vegaskin sai ajoittain kiekkokontrollin itselleen, mutta Tuchin maalia lukuun ottamatta mitään järisyttävää vieraat eivät pystyneet luomaan.

    Päätöserän alkuun Vegas sai ylivoiman ajassa 41:52, kun Merrill laukoi viivasta maalille, Marchessault syötti irtokiekon kulmasta maalille ja Lehkonen kaatoi takaa päin maalilla seisseen Smithin. Miller pommitti heti alkuun painavan laukauksen viivasta ja perään Pacioretty ohjasi keskeltä Marchessaultin syötön oikeasta siivestä päin Niemeä. Kakkosviisikko iski sen sijaan kiekon sisään, kun Hunt avasi kiekon Hykalle ja tämä ylitti vauhdilla keskialueen. Sen jälkeen hän syötti kiekon vasempaan laitaan Karlssonille puolustajan lavan yli ja ruotsalainen laukoi matalan vedon. Niemi pudotti kiekon eteensä ja puolustamaan luistellut Peca ohjasi kiekon omiin jarruttaessaan. Fantasy-Hykalle, Karlssonille ja Huntille illan toiset tehopisteet. Neljäs peräkkäinen onnistunut ylivoima hämmästytti minua, mutta nautin kovasti. Hetkeä myöhemmin sitten Gallagher laukoi slotista ja Millerin maila nousi hänen kasvoihinsa, joten Habs pääsi ensi kerran ylivoimalla, kun päätöserää oli pelattu viitisen minuuttia.

    Bellemare-Nosek-Holden-McNabb nelikko purki 20 sekunnin jälkeen kiekon toiseen päähän Reillyn lauottua kertaalleen viivasta yli maalin. Minuutti myöhemmin Drouin laukoi vasemmasta siivestä kohti etualakulmaa Holdenin jaloista, mutta Fleury torjui kilvellä. Muuta mainittavaa Habs ei luonut. Holden ja McNabb pelasivat koko alivoiman hyökkääjäparien vaihtuessa. Heti jäähyn jälkeen Hudon otti jäähyn keskialueen laitataklauksestaan ja vieraat pääsivät hakemaan viidettä peräkkäistä ylivoimamaalia. Vasta ylivoiman lopussa kakkosviisikko sai kuvion kuntoon, mutta Reaves ohjasi Theodoren laukauksen ohi maalin ja toisen yrityksen Niemi liimasi syliinsä, joten Montreal selvitti alivoiman.

    Seuraavassa vaihdossa sitten kolisi omissa, kun kohtalaisen pitkän hyökkäysalueen syöttöketjun päätteeksi Domi laukoi oikeasta laidasta ohi McNabbin ja Nosekin blokin ja Fleury pudotti irtokiekon suoraan Shawin lapaan. Tämä nosti kiekon helposti rystyltä maalin kattoon, kun Miller oli samaan aikaan maalin takana. Petry sai kakkossyötön. Laukaukset maalia kohti olivat 20-30 ennen pelimiesten kympin alkua.

    Päätöskympin alkuun Marchessaultin poikkisyöttö löysi painottomalta puolelta Holdenin, joka tykitti tolppaan. Seuraavassa vaihdossa kakkosvitja loi tukun paikkoja Tuchin johdolla, mutta McNabbin kaksi viivakutia irtokiekkoineen eivät tuoneet tulosta. Sen sijaan Habs rankoi seuraavasta paikastaan, kun oma koira puri. Smith ei saanut kiekkoa ulos rännistä ja samalla Holden pelasi itsensä keskellä pihalle jättäen pomppukiekon jälkeen Theodoren yksin maalin eteen Danaultia ja Tataria vastaan. Slovakki haki syöttöä takatolpalle, mutta Theodore ojensi mailansa väliin ja ohjasi kiekon omaan maaliin Fleuryn jalkojen välistä. Reilut kuusi minuuttia ennen erän loppua puolestaan Drouin hassutti vasemmassa laidassa kärkimiinalla Holdenin jäihin, mutta Fleury torjui läheltä lähteneen laukauksen varmasti.

    Päätösvitosen aluksi Marchessault kaivoi syvyydestä kiekon viivaan, mutta Merrill laukoi karkeasti yli maalin. Pari minuuttia myöhemmin Domi ryöväsi keskialueella kiekon McNabbilta ja laukoi pienestä kulmasta oikealta päin Fleurya. Irtokiekko jäi kuitenkin peliin ja päätypelin päätteeksi Miller komennettiin jäähylle kampituksesta. Heti alivoiman alkuun Karlsson voitti norsukiekon jälkeisin luistelukilvan Reillya vastaan ja petasi paikan vasemmalle takatolpalle toiseen aaltoon Smithille, mutta jotenkin ihmeessä tämä sai lauottua kiekon ohi täysin tyhjästä maalista. Holden puolestaan pelasti mailallaan Drouinin laukauksen vasemmasta laidasta ylivoimalla. Minuutti ennen loppua kiekko kimposi sopivasti katsomoon jäähyn loputtua ja Gallant otti aikalisän. Heti perään aloitus saatiin siirrettyä toiseen päähän Paciorettyn lauottua, joten Fleury lähti maaliltaan 48 sekuntia ennen loppua. Lehkosen johdolla Habs kuitenkin purki kiekon. Tuch syötti vielä kerran sinisen jälkeen vasempaan laitaan Karlssonille ja tämä viritti lyöntilaukauksen, mutta Niemi torjui vaivatta maskittoman laukauksen, joten Montreal voitti pelin maalein 5-4. Yksi hyvä 20-minuuttinen ei riittänyt tänään pisteille valitettavasti. Toisen ja kolmannen erän mustat reilut kolmeminuuttiset käänsivät pelin isännille lopulta. Päätöserässä laukaukset merkittiin 11-14 ja koko ottelussa 27-38.

    Fleurylle sinänsä puhtaat paperit, että otti muutaman ison torjunnan, vaikka omiin meni viisi. Puolustajista kaikki tekivät virheitä ja olivat jäällä vuorollaan kotijoukkueen maalatessa. Huntille sentään positiivista palautetta 1+1 tehoista. McNabb ja Holden puolustivat ajoittain hyvin, mutta vastaavasti tekivät myös virheitä. Ykköspari oli toki ainoa, joka ei jäänyt miinuksille. Hunt-Merrill sai lukeman -1 ja Theodore-Holden -2. Hyökkääjistä kakkosvitja toimi parhaiten. Varsinkin laiturit Tuch ja Pacioretty olivat tasaviisikoin hyviä. Silti toki Paciorettyn tehotilasto oli -2 ja Tuchin -1. Karlsson pelasi myös hyvin saalistaen 1+2 tehot ja tarjosi vielä lopuksi Smithille avopaikan. Toki avauserässä sitten tuo vitja teki yhden maalin. Nelosketju oli taas hyvä ja sai pidettyä kiekkoa kulmissa. Bellemare jäi ainoana miinuksille oltuaan jäällä sekavaihdon aikana Habsin tasoittaessa 2-2:een. Kolmosketjusta Hykalle kaksi passia, hyvä. Carpenterille ja Nosekille kirjattiin teholukema -2. Avauserä oli tältäkin ketjulta hyvä, mutta sitten meno hieman hyytyi muun joukkueen tavoin.
     
  5. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    18/82 Boston Bruins - Vegas Golden Knights

    Teemana oli organisaation historian sadas runkosarjaottelu. Golden Knights oli saalistanut ennen peliä 58 voittoa runkosarjassa, mikä on toiseksi eniten sadan ensimmäisen ottelun aikana. Ennätystä pitää hallussaan Aadawa 63 voitolla, joten siihen ei ollut enää mahdollista yltää tässä pelissä. Engelland palasi puolustukseen Merrillin tilalle, joten Hunt siirtyi Holdenin pariksi ja Theodore Engellandin. Subban puolestaan pelasi maalissa ja Fleury huilasi.

    Ensimmäisellä kymmenminuuttisella vierasjoukkueella oli vain kaksi maalipaikkaa. Kotijoukkueella niitä oli kolme, joista se hyödynsi ensimmäisen. Hyka menetti kiekon hyökkäysalueella laidassa vajaan kolmen minuutin kohdalla ja Bruins pääsi 2v2-hyökkäykseen. Bjork ohitti todella hitaasti takaperin luistelleen Nosekin heittämällä ja syötti kiekon oikeasta laidasta takatolpalle, josta Heinen puttasi sen sisään Huntin jäätyä jälkeen miehestään. En tiedä, miten oli mahdollista, että sekä Nosek että Hunt puolustivat tilanteen niin järjettömän huonosti. Kotijoukkueen toinen maalipaikka oli niin ikään Bjorkin aikaansaannos, kun hän kiersi Engellandin vauhdilla oikeasta laidasta maalille ajaessaan, mutta Subban torjui vedon läheltä. Ennen erän puoliväliä vielä Chara pääsi lataamaan vastakiekkoon liikkuvat taakse DeBruskin suojattua kiekkoa maalin takana ja syötettyä syvyydestä siniviivalle. Laukaus meni kuitenkin ohi maalin. Toisessa päässä Marchessault laukoi oikeasta laidasta takapatjaan ja kiekko pomppasi Karlssonille, joka ei kuitenkaan osunut kiekkoon Halakin maalin ollessa puolityhjä. Jatkotilanteessa kuitenkin Bruinsin kolmossentteri Karlsson-Forsbacka kampitti kulmassa muistaakseni juuri Karlssonin ja sai jäähyn. Ylivoima oli heikohkoa, mutta heti sen päättymisen jälkeen Hyka syötti päädystä maalin eteen ja Reaves kokeili kahdesti rystyltä Halakin ohitusta tuloksetta.

    Yhdeksännellä minuutilla Pastrnak koukki itsensä jäähylle, mutta ylivoima oli edelleen mielikuvituksetonta ja ainoa ratkaisumalli oli Millerin laukaus viivasta tai Marchessaultin yritys oikeasta siivestä. Vegas sai vielä kolmannen YV-mahdollisuuden ensimmäiseen tusinaminuuttiseen, kun Kampfer otti kulmassa kampitusjäähyn. Ykkösviisikko pyöritti yli minuutin, mutta laukaukset olivat vähissä. Paras paikka oli Marchessaultin laukaus oikeasta siivestä ranteella Paciorettyn syötettyä kiekon keskeltä rystyltä hänelle. Neljä minuuttia ennen erän loppua Tuch syötti vasemmasta laidasta keskelle, mutta Pacioretty latasi kiekon päätypleksiin. Pari minuuttia myöhemmin sitten sattui ja tapahtui. Ensin Vegasin kolmosketju loi paikan suorasta hyökkäyksestä, kun Carpenter sinisen ylitettyään syötti kiekon eteen päin Hykalle, joka tavoitteli vasemmalta takatolpalta vielä Nosekia, mutta Moore sai lavan väliin ja syötti heti eteenpäin Kuralylle. Tämä dumppasi kiekon punaviivan jälkeen päätyyn. Subban lähti tavoittelemaan kiekkoa, mutta se pomppasi päädystä niin villisti, että Subban arvioi pompun täysin väärin ja sukelsi ohi kiekosta. Se avasi Lauzonille paikan laukoa kiekon tyhjään maaliin ilmaiseksi. Maali oli vieläpä hänen NHL-uransa ensimmäinen. Maalivahdin maali täysin, ei voi muuta sanoa.

    Hetken päästä vielä Carrier kamppasi hyökkäyssiniviivalla Krejcin ja sai jäähyn. Ylivoimalla Marchand pujotteli vasemmasta laidasta Engellandin ja Smithin läpi syöttäen kiekon oikealle Pastrnakille, joka ajoi maalille ohi McNabbin ja Subban joutui kampittamaan tsekin ennen kuin tämä olisi päässyt siirtämään kiekon tyhjiin rystyltä. Seurauksena oli siis puolitoista minuuttia kahden miehen alivoimaa, josta toki erän lopussa vain ensimmäinen minuutti. Siinä ajassa Marchand pääsi kokeilemaan kertaalleen takatolpalta Pastrnakin syötön lävistettyä Eakin-McNabb-Engelland kolmikon, mutta kanadalainen laukoi ohi maalin. Bruinsin viisikko Krug-Krejci-Pastrnak-Marchand-Bergeron vaihtoi paikkoja hurjaa tahtia, mutta valmista ei syntynyt, vaan Vegas selvisi tauolle 2-0 lukemissa. Laukaukset erässä kirjattiin 11-15. Tasaviisikoin omissa ei ollut juurikaan hätää missään vaiheessa, mutta kaksi virhettä kävivät kalliiksi. Ylivoimalla olisi pitänyt tehdä ainakin yksi maali kolmella yrittämällä. Tuttu tarina tältä kaudelta eli vastustaja oli tehokkaampi paikoissaan. Erä oli kaikkinensa melko rikkonainen jäähyjen takia ja siksikin tasaviisikoin pelaamista on hankala arvioida, mutta ehkä Vegas oli niukasti pelin päällä prosentein 47-53.

    Toinen erä alkoi alivoimalla ja sekunti ennen toisen jäähyn loppua, Bruins kuritti. Engelland blokkasi ensin Pastan laukauksen vasemmasta siivestä, mutta kiekko ajautui oikealle Bergeronille, joka laukoi rystylämärin jäitä pitkin. Subban torjui eteensä patjallaan ja Marchand oli vapaana nostamassa kiekon sisään ennen kuin Engelland ehti sitoa hänet blokkinsa jälkeen. Kolmannella minuutilla Pastrnak oli taas ytimessä syötettyään lätyn oikeasta laidasta keskelle Charalle, joka laukoi niukasti ohi oikeasta yläkulmasta Millerin oltua myöhässä. Viiden ja puolen minuutin tienoilla Carpenter laukoi löysän kudin oikeasta laidasta ja Halak liimasi sen. Seitsemännellä minuutilla alkoi hetkellinen hyvä vaihe, kun ensin Marchessault laukoi keskeltä sinisen ylityksen jälkeen Halakin syliin ja seuraavassa vaihdossa Carpenter oli maalilla ohjaamassa McNabbin laukausta. Heti perään Carpenter syötti syvyydestä Hykalle maalin oikealle kulmalle, mutta Halakilla oli paketti hyvin tasapainossa ja hän peitti kulmat. Muutama hyvä vaihto kuitenkin kolmosketjulta peräjälkeen.

    Gallant muuten sekoitti kärkiketjut toiseen erään eli Marchessault ja Pacioretty vaihtoivat paikkoja. Uusitussa ykkösessä pelannut Pacioretty laukoi vielä ennen erän puoliväliä kaukaa päin Halakia ranteella ja saman ketjun päätypelin seurauksena Miller pommitti viivasta tuloksetta. 11. minuutilla uusittu kakkonen Marchessault-Eakin-Tuch värkkäsi maalin, kun Tuch takakarvasi keskialueella kiekon Moorelta, suojasi sitä yhdellä kädellä vasemmassa laidassa ja syötti sitten niin ikään yhdellä kädellä maalin eteen Eakinille, joka laukoi one-timerin pussiin Krugin valuttua puolustamaan liian lähelle Halakia. Fantastinen suoritus Tuchilta ja hän näytti parasta voimahyökkääjän osaamistaan tilanteessa. Kavennuksen jälkeen kuitenkin Boston heräsi jälleen pelaamaan ja 13. minuutilla Bjork nousi vasemmasta kulmasta keskelle ja kilautti kiekon etutolppaan. Viisi minuuttia ennen toisen erän päätöstä McNabb kaatoi Marchandin laidassa oltuaan koko ajan perässä. Alivoimalla Karlsson pääsi puolittain läpi katkottuaan syötön, mutta laukaus oikeasta laidasta meni suoraan syliin. Hetki sen jälkeen seurauksena oli taas kahden miehen alivoima, kun Nosek kamppasi Bergeronin siniviivan lähellä. Tällä kertaa kahden miehen alivoimaa oli kuitenkin vain puoli minuuttia. Subban liimasi kertaalleen komeasti Pastan one-timerin Krejcin levityksestä. Tauolle mentiin lopulta 3-1 lukemissa. Toisen erän laukaukset kirjattiin 17-12. Vierasjoukkueella oli hetkellinen hyvä vaihe 3-0 maalin jälkeen, mutta erän jälkimmäisellä puolikkaalla Boston petrasi eikä Vegas oikeastaan enää päässyt kunnolla keskialueen ylitse, vaan joutui tyytymään päätysiirtokiekkoihin, joista ei sitten pystytty kovinkaan tehokkaasti saamaan hyökkäysalueen hyökkäyspeliä käyntiin.

    Päätöserän avauskuusiminuuttisella Tuch syötti ensin vasemmasta laidasta läheltä päätyä takaviistoon Marchessaultille, joka ei pystynyt ohittamaan Halakia lähietäisyydeltä. Hetken päästä toisessa päässä Bergeron sai syötön syvyydestä oikealle kaarelle ja kiekko melkein lipui Subbanin läpi yli maaliviivan. Seuraavaksi McNabb oli vietävänä, kun Kuraly leikkasi röyhkeästi mailan ali oikeasta laidasta maalille, mutta Subban otti hyvän torjunnan reaktioillaan. Toisessa päässä Carpenter kokeili tuloksetta vanhanaikaista ja Miller pommitti taas kerran viivasta ohi maalin. Ajassa 46:42 Hyka sai jäähyn, kun hän teki rikkeen aloituksessa. Ylivoimalla Backes kokeili kahdesti neliön keskeltä. Ensimmäinen veto meni ohi ja toinen hieman kauempaa päin Subbania. Puolivälissä erää Carrier syötti vasemmasta laidasta maalille ajaneelle Bellemarelle, mutta Halak torjui rystyohjauksen.

    Seuraavaksi Chara pommitti slotista ohi maalin 11. minuutilla. Minuutti myöhemmin Kuraly taklasi Millerin selästä laitaan saaden jäähyn. Ylivoima oli kuitenkin vielä heikompi kuin aikaisemmat kolme yritystä, koska nyt kuviota ei saatu kertaakaan rauhoitettua kuntoon. Reaves laukoi kerran toki suorasta luistelusta lopussa oikeasta laidasta ohi takakulman. Päätösvitosella Vegas otti tuplajäähyn, kun Engelland kamppasi hänet harhauttaneen Marchandin siniviivalla ja samassa vaihdossa Pacioretty otti niin ikään kampitusjäähyn. Kahden miehen ylivoimalla Krejci levitti viivassa Krugille, joka jakoi poikittain vasemmalle takatolpalle, josta Pastrnak sivalsi loppulukemat 4-1. Pelin loppu oli tosiaan sitten enää pelailua. Laukaukset kirjattiin päätöserässä 9-11 ja koko ottelussa 37-38.

    Hyökkäyspelaaminen oli melkoista tervanjuontia läpi ottelun, sillä ajoitukset eivät toimineet ollenkaan. Bruins karvasi niin hyvin ja taitavasti peittäen syöttösuunnat keskialueella, että Vegasin alakerta joutui vain roiskimaan kiekkoa laidan kautta eteenpäin ja sitten hyökkääjät hyvällä tuurilla ohjasivat kiekon päätyyn, josta Bruinsin alakerta poimi kiekon vaivatta ja lähti hyökkäämään. Oikeastaan Carpenterin johtama kolmosketju oli ainoa, joka loi paikkoja tai kulmaralleja edes jotenkuten tasaisesti. Olisin nähnyt mielelläni sellaisen ratkaisun, että koko viisikko oli kerätty alas ja lähdetty yhtenä rintamana murtamaan Bruinsin trapia, mutta niin ei tapahtunut, koska sarjana on NHL. Nojoo, mutta melkoista pään seinään puskemista pelaaminen oli, koska puolustajat eivät vain löytäneet hyökkääjien lapoja Bruinsin viisikon seasta keskialueelta.

    Subban saa ottaa piikkiinsä toisen maalin, mutta kokosi itsensä sen jälkeen hyvin. Torjuntoja kertyi lopulta 33. En syytä häntä missään nimessä eikä ole helppo paikka tulla kehiin pitkän pelaamattomuuden jälkeen taas, mutta joukkueen ollessa mollivireessä yhtään ilmaista maalia ei olisi varaa antaa. Hyökkääjistä tosiaan kolmosketju Nosek-Carpenter-Hyka oli minusta hyvä, varsinkin kaksi viimeksi mainittua. Nosek on edelleen jotenkin lukossa ja rentous uupuu. 16 ottelussa on syntynyt vain 1+0 tehot TOP9-roolissa. Carpenter on parantanut kauden alun jälkeen suorittamistaan, mutta tehot uupuvat. Jospa ne sieltä vielä löytyvät kuten Hykallakin. Uusitut kärkiketjut eivät oikein toimineet mielestäni kuin ne pari vaihtoa toisessa erässä. Tuch-Eakin-Marchessault koostumus nyt toki oli silti näistä kahdesta se selvästi parempi Smithin ja Paciorettyn pelattua melko näkymättömät ottelut. Pacioretty palasi valitettavasti omalle huonolle tasolleen loistavan Habs-pelin jälkeen. 14 ottelussa tehot 2+0 ovat karun surkeat, siitä ei pääse mihinkään. Kauden kohokohta on toistaiseksi se Wild-pelin tasoitusmaali ilman maalivahtia ja sitten edellinen vierailu Montrealissa, mutta muutoin systeemiin sisäänpääseminen on ollut tuskaisaa. Karlssonilla oli yksi paikka alivoimalla, josta olisi voinut herättää joukkueen entistä suurempaan takaa-ajoliekkiin. Nelosketju ei ollut tänään kovin kummoinen, vaikka toki Reavesilla oli pari paikkaa maalata ylivoimalla ja sen jälkimainingeissa. Hän on ollut ilman muuta positiivinen yllätys ja ollut toistaiseksi ilman muuta uuden sopimuksensa arvoinen.

    Puolustajista Miller oli näkyvin, mutta sai vain kolme laukausta maalia kohden ja vähintään saman verran meni ohi. McNabb-Engelland uurasti alivoimalla jälkimmäisen blokattua kolme vetoa, mutta tasaviisikoin molemmat vuotivat 1v1-tilanteissa pelottavan paljon raskaalla jalalla. Hunt mokasi avausmaalissa, mutta oli muutoin ihan OK. Peliaikaa tosin tuli vain 12 minuuttia alivoimista johtuen. Holden pelasi myös paljon alivoimaa, yli neljä minuuttia. Tasaviisikoin hän oli hyvällä tavalla näkymätön. Theodoren ainoa tilastomerkintä 20 minuutin peliajalla oli yksi laukaus maalia kohti. Todella tasapaksu ottelu siis häneltä. Ei loistanut eikä pettänyt kuten yksi lempifraaseistani kuuluu.

    18 ottelua purkissa saldolla 7-10-1. Kanadan kiertueen saaliina oli yksi voitto ja kolme tappiota, joista Habs-peli päästettiin käsistä liian helposti. Läntisessä konferenssissa vain Kings on Vegasin takana kerättyään 11 pistettä. Tyynenmeren divisioonan kolmospaikkaan on eroa jo kuusi pistettä. Kotona pisteitä on tullut kohtalaisella prosentilla eli 4-2-1 saldolla, mutta vieraissa Vegas on voittanut vain kolmesti 11 ottelussa. Viime kaudella Vegas kuitenkin voitti vieraissa 22 ottelua ja hävisi viidesti varsinaisen peliajan jälkeen eli hävisi vain 14 kertaa 41 ottelussa suoraan 60 minuutin aikana. Nyt noita tappioita on jo kahdeksan kauden tässä vaiheessa. Mutta onneksi neljäsosa on kohta vasta pelattu ja Schmidt palaa puolustukseen tuomaan ryhtiä kahden ottelun kuluttua.

    Ylivoima on tällä hetkellä sarjan 23. parasta (16,7%), mutta alivoima on toiminut kohtalaisen hyvin, sillä siinä tilastossa Golden Knights on sarjan viidenneksi paras lukemalla 84,3%. Hämmentävää on se, että Vegas laukoo neljänneksi eniten maalia kohti ottelua kohden (34,7), mutta tulosta ei vain synny, sillä maaleja Vegas on tehnyt kolmanneksi vähiten eli 43. Omiin on puolestaan tullut toiseksi vähiten eli 26 laukausta ottelua kohden, mutta päästettyjä maaleja on 13. eniten eli 53 maalieron ollessa pakkasella kymmenen maalin verran. Maalivahtien torjuntaprosentit eivät siis aiheuta hurraahuutoja, mutta eipä heitä voi pahemmin maaleista syyttää, vaan ne ovat olleet seurausta kenttäpelaajien virheistä. Pakko on silti uskoa, että jossain vaiheessa tuollaiset tilastorivit kääntyvät Vegasin eduksi ja laukaukset eivät enää kolahda maalivahdin rintapanssariin, vaan menevät verkon perukoille ja joukkue alkaa voittamaan jääkiekko-otteluita arkipäiväisessä (tarunhohtoiseksi sarjaa ei voi enää kutsua) National Hockey Leaguessa.
     
  6. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Kiitos taas kerran todella ansiokkaista raporteista, @Salming. Aion nyt odottaa vielä seuraavat neljä peliä, kun Schmidtkin on saanut pari peliä alle, ennen kuin rupean antamaan kaudesta alkutuomioita. Tietyt asiat ovat kyllä jo selviä, kuten tuosta edellisestä postauksestakin selviää.
     
  7. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
  8. Bosco Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HPK, Pittsburgh
    Lainaus:
    Ei tainnut tuo tieto valitettavasti pitää paikkaansa:

    Lainaus:
    Bob McKenzie on Twitter

    Vielä ei siis ole tarkkaa tietoa vamman laadusta ja sairausloman pituudesta mutta useamman kuukauden todennäköisesti joutuu olemaan sivussa kuitenkin.
     
  9. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Lainaus:
    Kyllä, Gallant vahvisti myös juuri, että Haulan tilaa tarkkaillaan kuukausi kerrallaan.

    Yön pelissä Fleury pelannee ensi kerran uusilla kultaisilla varusteillaan. Puolustuksessa Hunt joutunee poppareille ja Merrill pääsee pelaamaan.
     
  10. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Toi Eakini on mun mielestä aika hyvä.

    Brayden McNabb voitaisiin sitten taas puolestani treidata ties vaikka minne, sellainen peruspakki, joka ei ole edes niin huono, että olisi hauska. Merrill ei vakuuta myöskään. Ja koko kolmosketju on ihan yössä vaikka maalin nyt saivatkin.

    Ritarien alivoimapeli on myös huikean passiivista, sitä voisi yrittää muuttaa vähän aktiivisempaan suuntaan.

    Kukkaselle hieno nollapeli, auttoivatkohan uudet varusteet? Sellaista tasaisuutta kaipaisi hänenkin otteisiinsa, ei nyt tarvitse nollapeliä joka ilta pelata, mutta jos rajoittaisi kahteen maaliin tai alle per peli, niin varmaan niitä pisteitäkin alkaisi tulla viime vuoden tapaan.
     
  11. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    19/82 Vegas vs. Anaheim

    Kokoonpanomuutos on kerrottu ylempänä, joten menen suoraan asiaan. Puolentoista minuutin kohdalla Getzlaf laukoi viivasta, mutta Fleury liimasi vedon. Neljännellä minuutilla Cogliano sai jätön keskelle, mutta laukoi ohi. Jatkokiekon hän laukoi kulmasta Fleuryn syliin. Vegas blokkasi peräti kuusi laukausta neljässä minuutissa. Keskialueen ylitys oli todella hankalaa ja vierasjoukkue oli vahvasti pelin päällä alussa. Vain Carpenterin johtama kolmosvitja sai yhden lyhyen päätypelin aikaan.

    Kaikki kääntyi heti avausvitosen jälkeen, kun Carpenter vapautti keskialueen siirrolla Nosekin melkein läpi. Welinski joutui roikkumaan itsensä jäähylle. Marchessault laukoi kertaalleen oikeasta laidasta patjaan, mutta irtokiekkoa eivät Tuch, Smith ja Pacioretty saaneet sudittua sisään. Ylivoima kuihtuikin pian, kun Pacioretty otti jäähyn maalin edessä annettuaan kovuutta Mansonille. Tasavajaalla Karlsson-Marchessault akseli oli lennokkaalla jalalla. Ensin mainittu sai poikkisyötön vasempaan laitaan, mutta ei saanut kiekkoa haltuun ja päässyt päättämään 3v2-suorahyökkäystä. Samassa vaihdossa Marchessault pyöri vasemmassa laidassa kiekollisena, mutta Manson puolusti hänet hyvin laitaan kiinni. Yhdeksännellä minuutilla Ducks-puolustaja kompuroi siniviivassa, jolloin Carrier ja Reaves pääsivät ylivoimahyökkäykseen. Ensin mainitun oma ratkaisu oikeasta laidasta kilpistyi patjaan. Kulmarallin jatkuessa Holden lätytti siniviivasta kiekon slottiin nousseelle Merrillille, joka ajoi maalille ja nosti sitten läheltä yli rystyltä. Seuraavassa vaihdossa Carpenter syötti toimistosta maalille, mutta Nosek pyssytti vasemmalta ohi avopaikasta.

    11. minuutilla Rakell taklasi voimakkaasti päätykiekon hakenutta Milleriä. Ehkä vähän heppoinen jäähy, mutta tuomarit vihelsivät sen, koska Miller lensi laitaan niin kovaa. Ylivoimalla Miller laukoi pari kertaa viivasta ja Pacioretty oli ohjaamassa keskellä, mutta tulosta ei vielä tullut. 14. minuutilla Kase laukoi jaloista oikealta kaarelta ja Fleury torjui kiekon varmasti kulmaan. Vartin aikana laukaukset maalia kohti olivat vain 6-3. Päätösvitosen alkuun sitten Merrill kampitti siniviivalla hänet ohittaneen Kasen turhaan, koska vieressä oli myös Holden varmistamassa. Vastakkain asettuivat sarjan viidenneksi paras alivoima ja kuudenneksi huonoin ylivoima. Bellemare blokkasi Montourin vedon ja seurauksena Nosek karkasi puolittain läpi oikeasta laidasta. Hän ajoi maalille, mutta laukoi ahdistettuna Gibsonin syliin. Seurauksena kuitenkin Montour sai jäähyn kampituksesta tsekin ajauduttua päin laitaa laukauksensa jälkeen. Tasavajaata pelattiin siis noin minuutin verran. Sen aluksi Karlsson syötti hyökkäyspään aloituksen jälkeen kulmasta maalille hiipineelle Smithille, mutta Gibson ehti liukumaan eteen, koska Smith joutui ottamaan kiekon haltuun vääränkätisenä.

    Jämäminuutti ylivoimaa tuotti puolestaan tulosta
    , kun vihdoin Miller-Pacioretty ohjauskuvio toimi ja Tuch nosti Gibsonin patjallaan torjuman irtokiekon maalin kulmalta sisään. Heti maalin jälkeen Engelland joutui 2v1-tilanteeseen, mutta pakotti Getzlafin leikkaamaan laidasta keskelle ja laukomaan rystyltä päin Fleurya. Vielä viimeisellä minuutilla Henriquen ketju aiheutti hyökkäysalueen hyökkäyspelillään töitä Fleurylle viivavetojen takia, mutta tauolle mentiin 1-0 lukemissa. Laukaukset merkittiin 10-6. Avausvitonen oli kotijoukkueelle hankala, mutta sitten ylivoiman jälkeen Vegas pääsi pelin päälle ja hallitsi pelin virtausta lähes koko loppuerän ajan. Kotijoukkue blokkasi myös 13 laukausta peräti avauserässä.

    Toisen erän alkuun Pacioretty neppasi kiekon omalta alueelta laitaa pitkin eteenpäin ohi pinchaavan Mansonin. Tuch syötti 2v1-tilanteen päätteeksi poikittain Eakinille ja tämä naulasi ranteella oikeaan etuyläkulmaan. Larsson oli voimaton jäätyään yksin puolustamaan. Ajassa 2:30 Engelland piti viivan niukasti, mutta Carrier ei päässyt huitomaan irtokiekkoa sisään maalin edestä. Vajaan neljän minuutin kohdalla syntyi puolittainen 2v1-hyökkäys, mutta Tuch laukoi oikealta karkeasti yli. Kakkosketju jatkoi kuitenkin vahvaa peliään. Toisessa päässä avausvitosella päänvaivana oli vain yksi Larssonin viivakuti blokkiin. Kuudennella minuutilla Welinski laukoi viivasta ja Gibbons tai Sherwood ohjasi slotista, mutta Fleury venyi patjallaan alakulmaan röpelöiseen kiekkoon. Seuraavaksi peli oli 3-0, kun Joonatan M. kiersi päädystä viivaan ja jätti kiekon Holdenille, joka laukoi päätyyn, Karlsson sitoi Montourin irti irtokiekosta, jolloin kiekko tuli maalin eteen ja Henrique ohjasi sen omiin samalla, kun Marchessault oli tulossa iskemään sitä joka tapauksessa tyhjiin. Tämä riitti Carlylelle ja Miller vaihdettiin maalille. Maali merkittiin siis lopulta Holdenille hänen koskettua kiekkoon viimeisimpänä.

    Hetkeä myöhemmin McNabb otti kampitusjäähyn omalla alueella. Fleury oli huimassa liekissä torjuen Kasen matalia vetoja kohti takakulmaa vasemmasta siivestä. Kesler oli myös hämmentämässä maalin edustalla. Lopussa alivoimalla Lindholmin maila sanoi sopimuksen irti ja Carpenter vapautti Eakinin läpiajoon. Silfverberg takakarvasi voimattomana, kun Eakin nosti kiekon rystyltä kattoon läheltä. Jo illan toinen maali ja samalla pisteputkikin on jo viiden pelin mittainen Twitteristä bongattuna. Huikea suoritus.

    Pelin puolenvälin jälkeen Åberg laukoi vasemmasta laidasta vapaasti 2v1-hyökkäyksessä Millerin pidettyä selvästi kiinni syöttöä Getzlafille. Fleury tiesi tilanteen, tuli vastaan ja torjui olkapäällään. Minuutti myöhemmin Tuch heitti kiekon punaviivalta päätyyn ja Pacioretty melkein pääsi irtautumaan puolustajasta maalintekoon. MM2011-kisoista tuttu Granlund-Pesonen kuvio siis. 13. minuutilla Larsson sai kiekon takaviistoon keskelle oikeasta laidasta muistaakseni Kaselta, mutta laukoi ohi maalin 3v1-tilanteen päätteeksi. 15. minuutilla Pacioretty nousi oikeaa laitaa maalille ja suojasi yhdellä kädellä, mutta Miller torjui. Hetken päästä Gibbons otti samanlaisen jäähyn kuin Rakell avauserässä taklattuaan Merrilliä päädyssä. Vegasilla kesti minuutti saada kuvio kuntoon, kunnes Smith laukoi keskeltä patjaan Tuchin syötettyä vasemmalta. Lopussa Pacioretty puolestaan laukoi vasemmasta laidasta ylärimaan tulisesti. Tauolle mentiin lopulta 4-0 lukemissa. Laukaukset toisessa erässä maalia kohti olivat 5-12 hivenen yllättäen. Fleury oli toki hyvä ja omalla ylivoimallaan Ducks loi monta paikkaa Fleuryn seisoessa päällään.

    Päätöserän alkuun Nosekin kääntölaukaus keskeltä meni ohi maalin. Vajaan neljän minuutin kohdalla Tuch nosti mailaa keskialueella luoden 3v2-hyökkäyksen. Hän syötti taakse Eakinille, joka kiersi heittäytyvän SIlfverbergin ja syötti sitten vielä oikealle takatolpalle Tuchille, mutta tämä puttasi ohi tyhjästä maalista kiekon pyörittyä lavassa. Avausvitosen lopussa kuitenkin Holden syötti maalin takaa hyökkäyssinisen kulmaan Nosekille, joka pyörähti ohi Mansonin, leikkasi maalille ja Hyka nosti Millerin eteensä torjuman kiekon maalin kattoon kauden ensimmäisellä ja NHL-uransa toisella osumallaan. Hetkeä myöhemmin puolestaan Holden laukoi viivasta ja Gibson ehti niukasti heittäytymään maskeineen kiekon eteen. Juuri ennen erän puoliväliä puolestaan Cogliano kaivoi päädystä kiekon slottiin, mutta Montour pommitti ohi maalin.

    Pelimiesten kympin aluksi Pacioretty koukki maalille noussutta Rakellia jäähynarvoisesti. Ylivoimalla paras paikka tuli puolivälissä Kaselle, joka tykitti tyhjästä maalista ohi kiekon kimmottua hänelle vasemmalle Lindholmin viivalaukauksen jälkeen. Engelland saattoi hipaista kumilaattaa eteen heittäytyessään. Lopussa vielä Rakellin syöttö tuli neliön läpi Åbergille, joka laukoi keskeltä yli maalin Fleuryn oltua ihmeellisessä torjunta-asennossa kasvot melkein jäässä. Päätösvitosen alkuun puolestaan Vegas pääsi ylivoimalle. Kentällä oli sekaviisikko, kun Eakinille haluttiin hattutemppu. Marchessault paikkasi Hykaa toisessa viisikossa. Kertaalleen Marchessault levittikin poikittain Karlssonille, joka jatkoi keskelle Eakinille, mutta Miller venyi patjatorjuntaan alakulmasta. Muuta mainittavaa ylivoimalla ei Golden Knights luonut. Reilut kaksi minuuttia ennen loppua Kase pääsi oikeasta laidasta kertaalleen ampumaan vapaasti kilpikulmaan ja heti perään Pettersson kampitti Carrierin jäähynarvoisesti päätykiekkokamppailussa, joten Vegas sai vielä uuden ylivoiman heti perään. Jälleen jäällä oli sekaviisikko Theodore-Joonatan-Wiljami-Eakin-Reaves. Viimeisellä minuutilla Marchessault sai kiekon ilmaiseksi siniviivalle ja oli laukaisupaikassa, mutta hän haki vielä syöttöä viereen Paciorettylle tuloksetta, joten loppuluvut kirjattiin 5-0. Laukaukset päätöserässä olivat 10-11 ja koko pelissä 25-29 eli kerrankin Vegas otti laukauksissa nokkiinsa, mutta voitti pelin ollen tehokkaampi. Lisäksi on mainittava 33 blokattua laukausta Ducksin 17 blokattua kiekkoa vastaan.

    Fleurylle kauden kolmas nollapeli ja yhtään maalia ei ole mennyt omiin kultaisilla varusteilla, heh. Hyökkääjistä kehut loistavalle kakkosketjulle Tuch-Eakin-Pacioretty. MaxPac pelasi kauden TOP3-pelinsä, Eakin oli kliininen ja Tuch oli tutusti yksi parhaista hyökkääjistä keräten 1+1 tehot. Nelosketju jatkoi vahvaa päätypeliään ja nostan sieltä esiin Carrierin, joka monesti kiekottomana sai liimattua Ducksin puolustajan tai hyökkääjän laitaan eikä paine siten purkautunut keskialueelle. Kolmosketjusta oli ilahduttavaa, että Nosek pääsi pisteille, vaikka tuhlasi paikkoja. Myös Hyka ja Carpenter olivat tehoilla. Ykkösketju oli tasaviisikoin lievä pettymys, mutta tänään sen voi antaa anteeksi, kun muut ketjut kannattelivat.

    Puolustajista Millerin viivapelaaminen ylivoimalla oli kauden parasta tekemistä häneltä. Holden kirjasi itselleen maalin ja oli hyvä kiekon kanssa siniviivalla. Eikä pidä unohtaa loistavaa alustusta viimeiseen maaliin pitkällä avauksella. Merrill otti yhden turhan jäähyn tutusti, mutta väläytteli kertaalleen avauserässä kiekollisia kykyjään. Silti toki hieman ihmetytti Huntin sivuuttaminen, mutta ehkä sitten Merrill haluttiin askiin painimaan Ducksin kulmaralleja vastaan. Valinta oli joka tapauksessa onnistunut tällä kertaa Gallantilta, koska ei Merrill mokannut kuin kertaalleen. Theodore-Engelland pari oli tasaisen harmaa ja pelasi peruspelin kahteen suuntaan. McNabb oli arvokas alivoimalla blokaten kuusi laukausta.

    Lainaus:
    Alivoima on kuitenkin sarjan TOP5 tällä hetkellä, joten toimivaa konseptia ei kannata muuttaa. Fleury hoitaa ne tilanteet, jotka neliö sallii eli laukaukset laidoista ja viivavedot pyritään blokkaamaan hyökkääjien toimesta.
     
    Viimeksi muokattu: 15.11.2018 klo 12.39
  12. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    20/82 Vielä yksi ilman Schmidtia

    Kokoonpano oli sama kuin viime ottelussa eli Hunt ja Lindberg jatkoivat poppareilla sekä Fleury kultaisine patjoineen maalissa. Ensimmäinen tilanne tuli toisella minuutilla Schwartzille, joka kiersi maalin takaa slottiin ja laukoi Fleuryn patjaan. Ajassa 2:30 puolestaan Parayko pommitti viivasta maskitta ja Fleury ohjasi kiekon kulmaan helposti. Minuutti myöhemmin Pietrangelo nousi kiekon kanssa keskialueen ylitse oikeaa laitaa pitkin ilman sivupainetta ja laukoi heppoisen vedon patjaan. Kotijoukkueen ensimmäinen paikka tuli vajaan vitosen kohdalla, kun Eakin syötti vasemmasta laidasta takaviistoon Holdenille ja tämä kuljetti maalille asti, mutta ei saanut ujutettua kiekkoa kämmeneltä ohi Allenin. Laukaukset maalia kohti olivat 1-3 avausvitosen jälkeen Bluesin pyrkiessä vahvaan kiekkokontrolliin.

    Kuuden minuutin jälkeen Theodore laittoi maalin takaa kiekon ränniin, Bellemare heitti omista norsukiekon, Gunnarsson huitoi ohi siniviivalla, Carrier karkasi läpi ja viimeisteli varmasti alakulmaan. Blues tasoitti välittömästi, kun McNabbin rännipurku ei mennyt läpi, vaan pysähtyi Schwartziin, joka siirsi kulmassa viereen Tarasenkolle ja tämä syötti vielä O'Reillylle maalin eteen. Marchessault oli askeleen perässä ja O'Reilly upotti kiekon längistä sisään läheltä. Vielä ennen erän puoliväliä kotijoukkue pääsi ylivoimalle, kun Sanford kamppasi Hykan keskialueella. Paras paikka tuli toiselle viisikolle, kun suorasta hyökkäyksestä siniviivan jälkeen Karlsson ujutti kiekon puolustajan lavan vierestä Hykalle, joka leikkasi oikeasta laidasta maalille täydessä vauhdissa, mutta rystyuitto ei uponnut längeistä. 13. minuutilla Eakin syötti syvyydestä oikealle kaarelle, mutta Tuch latasi kiekon ohi oikeasta takakulmasta. Viisi minuuttia ennen erän loppua Smith kamppasi Dunnin maalin takana karvatessaan ja otti turhan jäähyn.

    Ylivoiman lopussa Perron pelasi oikeasta siivestä syvyyteen ja Schenn heitti lätyn Fleuryn editse takatolpalle Fabbrille, mutta tämä ei osunut kiekkoon, joten Blues ei lopulta saanut yhtään laukausta kohti maalia, vaikka sai kuvion kuosiin pariin otteeseen. Heti jäähyn päättymisen jälkeen Vegas vuorostaan pääsi ylivoimalle, kun Perron kampitti Merrillin. Karlssonin viisikko loi taas parhaan paikan, kun Wiljami syötti vasemmasta siivestä maalille ja Reavesilla oli aikaa kääntyä Allenin edessä, mutta tämä piti patjat jäässä estäen Reavesin maalinteon. Tauolle mentiin siis 1-1 lukemissa. Laukaukset olivat 10-7. Avausvitosen jälkeen Vegasilla oli ottelu hyvin kontrollissa eikä Blues päässyt millään kulmarallien makuun tasoitusmaalinsa jälkeen tasaviisikoin ja taisi laukoa vain sen kolme kertaa enää kohti Fleurya viimeisen vartin aikana.

    Toisen erän avausvaihdossa Miller tykitti viivasta ja Smith oli irtokiekossa, mutta Allen nollasi tämän. Toisella minuutilla Edmundson pommitti viivasta päätylautaan ja Sanford oli irtokiekossa maalin edessä, mutta Fleury nollasi tämän ryöstöllä. Puoli minuuttia myöhemmin Fabbri syötti oikeasta laidasta Bozakin puolittain läpi, mutta Fleury ryösti taas hanskallaan lähietäisyyden laukauksen, kun peli oli kääntynyt omiin ykkösvitjan suora hyökkäyksen jälkeen. Hetken päästä peliä jatkettiin tasavajaalla Reavesin ja Edmundsonin jouduttua jäähylle. Tasavajaan aluksi Schwartz syötti siniviivalta kiekon maalille nousseelle Bouwmeesterille, mutta tämä ei osunut ilmasta kumilaattaan, joten Fleury otti helpon patjatorjunnan. Viidennellä minuutilla puolestaan Miller laukoi kiekon viivasta taas kerran tolppaan. Tuch ei aivan ollut hereillä irtokiekossa, vaan se lipui juuri lavan ohi ennen kuin Alex ehti reagoimaan. Hetken päästä toisessa päässä Edmundson pommitti siniviivalta vastakiekkoon päätylautaan ja Perron oli tökkäämässä irtokiekkoa maalin edessä Fleuryn patjojen alta, mutta kiekko lipui niukasti ohi maalin. Seitsemän minuutin kohdalla Tarasenko suojasi kiekkoa oikeassa laidassa Eakin selässään. Hän jätti kiekon takakierron tehneelle Schwartzille, joka laukoi ohi Engellandin blokin ja O'Reilly ohjasi maalilta kiekon sisään Theodoren pihdeistä huolimatta. Fleury oli voimaton.

    Seuraavassa vaihdossa Bouwmeester otti huitomisjäähyn Bellemaren ketjun myllättyä päädyssä tehokkaasti. Tuch laukoi kertaalleen vasemmalta päin Allenia ja toisen viisikon ainoa paikka oli Eakinin kuti keskeltä haltuunoton jälkeen, kun Karlsson tarjosi paikan vasemmasta laidasta, mutta Allen torjui helposti ylävartalollaan. 11. minuutilla ykkösvitja loi paikan suorahyökkäyksestä, kun Marchessault levitti sinisen jälkeen vasemmalle Millerille ja tämä toimitti maalille, mutta Smith ohjasi ohi maalin. Minuutti myöhemmin Perron-Schenn-Thomas ketjun pyöritys katkesi siihen, kun Eakin vapautti Paciorettyn keskialueelle 1v1-tilanteeseen ja tämä ajoi oikeasta laidasta maalille, mutta rystynosto ei uponnut vasempaan yläkulmaan. Maalipaikat olivat tässä vaiheessa 17-6 kotijoukkueelle grafiikan mukaan, mutta maalit 1-2. 14. minuutilla ykkösketju pelasi taas hyvän vaihdon, kun Miller laukoi lopulta viivasta ja Karlsson ohjasi ohi. Laukaukset kohti maalia olivat 23-18 35 minuutin pelin jälkeen.

    Vieraat menivät kahden maalin johtoon
    vajaa neljä minuuttia ennen erän loppua, kun Carpenter hävisi aloituksen omassa päässä Bozakille, Edmundson laukoi viivasta ja Schenn ohjasi kiekon ilmasta sisään. Tasaviisikoin hiljaista iltaa viettäneelle kolmosvitjalle harmittava takaisku, kun Edmundsonin laukaus meni Hykan ja Nosekin blokkien välistä Schennille asti Fleuryn nenän eteen. Minuutti myöhemmin Sundqvist iski kauden neljännen maalinsa, joista kolme on tullut Vegasia vastaan. Holden nosti kulmasta kiekon rystyltä kohti siniviivaa, mutta Bozak katkoi ja laukoi heti maalille, jossa Sundqvist oli täysin yksin Fleuryn tiputtamassa reboundissa Merrillin seilattua jossain eikä Holden ehtinyt kulmasta ajoissa maalille. Sundqvist jäädytti Fleuryn jäihin ja siirsi kiekon kämmeneltä sisään. Kaksi minuuttia ennen loppua Reavesilla oli loistapaikka kaventaa, mutta hän laukoi ohi oikeasta takakulmasta saatuaan syötön keskeltä Carrierilta vasemmalle maalin kulmalle. Kahden erän jälkeen laukaukset olivat tasan 23-23, mutta maalit 1-4. Molemmilla oli paikkansa toisessa erässä, mutta Blues oli omissaan paljon tehokkaampi, eipä siinä sen kummempaa. Kummallakaan ei ollut pitkiä hallintajaksoja, vaan peli aaltoili tasaisesti.

    Heti päätöserän alkuun Schwartz käveli vasemmalta maalille, mutta Fleury nollasi rystynoston ja perään vielä esti Tarasenkoa survomasta kiekkoa sisään maalin kulmalta. Minuutin pelin jälkeen Blues sai ylivoiman, kun Carrierin maila nousi Pietrangeloa naamariin. O'Reilly ja Tarasenko kokeilivat kertaalleen takakolmion siivistä, mutta Fleury torjui molemmat maskittomat vedot helposti. Ylivoiman lopussa vielä Tarasenko syötti kulmasta keskelle Schennille, mutta Fleury torjui nopeasti lähteneen rannelaukauksen kulmaan. Sama viisikko pyöritti koko kaksiminuuttisen, mutta ei saanut sikaria. Avausvitosen päätteeksi Barbashev polki keskeltä karkuun Holdenin lauottua viivasta rystyltä päin Allenia ja pelin käännyttyä siitä toiseen päätyyn Merrillin pinchattua samalla syvään, mutta Holden luisteli Barbashevin kiinni ja häiritsi sen verran, että laukaus ei ollut täysipainoinen, joten Fleury selvitti tilanteen. Seuraavaksi Eakin nappasi huitomisjäähyn ja Blues pääsi jo toistamiseen päätöserässä ylivoimalle. Ainoa maalipaikka oli Pietrangelon laukaus pienestä kulmasta vasemmasta laidasta Paraykon levitettyä viivasta kiekon sinne.

    Yhdeksännellä minuutilla Marchessault syötti keskialueelta sinisen päälle Tuchille, joka laukoi vapaasti oikeasta laidasta, mutta päin Allenia. Gallant sekoitti muuten taas ketjuja päätöserässä eli Pacioretty pelasi Karlssonin ja Smithin kanssa kuten pari peliä sitten. 12. minuutilla uusittu kakkonen loi taas puolittaisen paikan, kun Tuch laukoi vasemmasta laidasta pienestä kulmasta päin Allenia. Seuraavaksi Nosek koukkasi Fabbria takaa päin ja edessä oli erän kolmas alivoima. Kolmella ylivoimallaan vieraat olivat laukoneet tähän asti viidesti. Dunn levitti viivasta heti alkuun oikeaan laitaan O'Reillylle, joka haki hattutemppua rannelaukauksella etuyläkulmaan, mutta Fleury koppasi kiekon. Seuraavaksi O'Reilly syötti poikittain takatolpalle liukuneelle Pietrangelolle, mutta Fleury otti sivuttaisliu'ussa huiman kilpitorjunnan ja Vegas kesti lopulta tämänkin alivoiman takaiskutta. Viimeiset minuutit olivat päämäärätöntä pelailua ja kellon kuluttamista, koska voittaja oli selvillä, joten ei niistä sen enempää. Päätöserän jäähyt ja ketjumuutokset sekoittivat peliä sen verran, että minkäänlaista kiriä kotijoukkueelta ei nähty kolmen maalin takaa-ajoasemassa. Blues oli yksinkertaisesti tehokkaampi paikoissaan ja Allen voitti veskaritaiston. Laukaukset maalia kohti koko ottelussa olivat 33-35. Schmidtin poissaolon aikainen saldo oli lopulta 8-11-1 ja sunnuntaina ykköspuolustaja onneksi palaa kokoonpanoon kääntämään pulkan suunnan toivottavasti ylämäen sijasta alamäkeen ja kiihtyvään vauhtiin.

    Fleury ei voinut keskimmäisille maaleille mitään, mutta viimeisen maalin reboundkontrolli oli heikkoa ja avausmaalikin olisi tarttunut kuumana iltana. Hyökkääjistä kehut nelosvitjalle maalista ja tutusta kulmarallisvyörystä. Alivoima oli heidän lisäkseen toinen toimiva asia tässä pelissä. Kolmosketju vietti hiljaista iltaa, toki Nosek oli hyvä alivoimilla ja liike näytti terävämmältä kuin aiemmissa peleissä. Hänelle lievä plussa siis. Kakkosketjusta Tuch oli ainoa näkyvä palanen ja laukoi ahkerasti luoden itselleen paikkoja. Ykkösketjusta Smith tuhlasi pari paikkaa. Tasaviisikoin tuo ketju oli pari erää ihan OK hyökkäysuuntaan, mutta maalit uupuivat. Puolustajista Engelland-McNabb kaksikko pelasi lähes hurjat kuusi minuuttia alivoimaa ilman takaiskua, hyvä. Mutta tasaviisikoin Engellandin sarakkaaseen jäi -2, McNabbille nolla ja muille -1. Miller ja Holden olivat ehkäpä varmimmat tapaukset, vaikka jälkimmäisen heikosta purusta aiheutui viimeinen osuma. Theodorelle 0+1 tehot, mutta muutoin anti hyökkäyssuuntaan oli melko vähäistä ja Miller oli taas ahkerin viivapommittaja.
     
  13. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Pieni piristyspiikki tuli piriste-Schmidtin paluusta. Nyt täytyy vaan katsoa kuinka pitkään tuon piikin vaikutus kestää. Toivottavasti pitkään. Katsotaan nyt vielä ainakin se yksi peli ennen kuin yritetään tehdä yhteenvetoa kauden alusta ja loppukauden ennusmerkeistä.
     
  14. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    21/82 Schmidtin paluu

    Vapahtaja on saapunut takaisin ja otti paikkansa kokoonpanossa Theodoren rinnalta, mikä tarkoitti sitä, että Engelland pelasi Holdenin kanssa. Lindberg puolestaan korvasi pienestä kolhusta kärsineen Nosekin kolmosketjun laidassa.

    Kymmenen sekunnin kohdalla Miller laukoi viivasta ja Talbot ohjasi kulmaan. Vastaiskusta McDavid laukoi McNabbin jaloista ohi maalin. Seuranneesta kulmarallista McDavid kaivoi Caggiulan avustuksella kiekon viivaan Benningille, joka laukoi ohi blokin ja McDavid ohjasi kiekon sisään Smithin pihdeistä. Karmea alku ykköskentälliselle, Fleury oli voimaton ohjaukselle, joskis hänen reagointi oli melko hidasta. Schmidtin ensimmäinen vaihto paluun jälkeen koostui hyvästä syötöstä eteenpäin paineen alla ja loppuvaiheissa yhdestä hyvästä mailapuolustuksesta oman maalin edessä. Neljännellä minuutilla McDavid nousi vasenta kaistaa vauhdilla, mutta Engelland tökkäsi kiekon pois lavasta ja puolusti miehen laitaan. Ajassa 5:30 P. Russell pääsi käsiksi reboundiin maalin edessä, mutta Carpenter pelasti varman osuman nostamalla mailaa viime hetkellä. Vedot olivat 4-2 seitsemän minuutin kohdalla eli alku oli melko tarkkaileva. Öljy piti kiekkokontrollin ja vieraiden syöttöketjut olivat lyhyitä pysähtyen ennen hyökkäyssiniviivaa. Keskialueen ylitys oli hankalaa, vaikka kertaalleen Schmidt itse nosti jalalla, mutta ajautui sitten 1v4 umpikujaan siniviivan jälkeen.

    Vajaan yhdeksän minuutin kohdalla Karlsson laukoi K. Russellin jaloista, mutta tämä blokkasi kiekon kulmaan. Puolivälissä avauserää McDavid nousi oikeaa laitaa, jätti slottiin Draisaitlille, mutta Holden sai lavan väliin laukaukseen. Vedot olivat 6-2 tässä vaiheessa. 11. minuutilla Theodore nousi vasenta laitaa syvyyteen ja syötti taakse maalin kulmalle, mutta Talbot nollasi Paciorettyn pienestä kulmasta. Ajassa 12:30 ykkösvitja pelasi hyvän kulmapelin ja Smith vapautti laidasta lätyllä Karlssonin maalipaikkaan keskelle, mutta laukaus pysähtyi räpylään. Tämä oli kuitenkin jo neljäs vaihto, jossa ykkönen sai paineen kotijoukkueen päätyyn. Tasoitus syntyi 13 minuutin kohdalla, kun Karlsson heitti punaviivalta päätyyn, Smith rouhi kiekon kulmasta viivaan Theodorelle, joka laukoi ja Karlsson ehti itse luistella ohjaamaan kiekon yläkulmaan Caggiulan edestä.

    Kuusi minuuttia ennen loppua Lindberg menetti karmeasti oman sinisen alla ja Öljy sai 3v0-tilanteen, mutta P. Russell laukoi itse yli maalin. Hetken päästä Carrier kokeili toisessa päässä vanhanaikaista tuloksetta. Vedot olivat tahmean alun jälkeen tasoittuneet 6-6:een 14 minuutin kohdalla. Reilut neljä minuuttia ennen loppua McNabb otti jäähyn roikuttuaan Chiassonissa maalin takana. RNH pelasi syvyyteen, Chiasson jatkoi yhdellä kosketuksella slottiin ja Draisaitl laukoi. Fleury torjui patjallaan, mutta Chiasson siirsi maalin kulmalta irtokiekon patjan yli maaliin. Sitä ennen RNH:lla oli ollut jo yksi maalipaikka vasemmasta laidasta Fleuryn pyörittyä jäässä hetken aikaa. Laiska jäähy maksoi maalin kuitenkin. Minuutti ennen erän loppua Lucic pommitti vasemmalta suorasta luistelusta ja Fleury melkein päästi kiekon lävitseen lipumaan. Tauolle mentiin kuitenkin 2-1 lukemissa ja vedot olivat 10-6. Erän keskivaiheilla Vegas pääsi peliin mukaan ykkösketjun ansiosta ja keskialueen ylittäminen parani, mutta muutoin tuota viiden minuutin mittaista hyvää jaksoa lukuun ottamatta erä oli melko selvästi kotijoukkueen kontrollissa.

    Toisen erän avausminuutilla Carrier taklasi Nursen laitaan karvatessaan ja sai jäähyn ansaitusti tultuaan selästä. Draisailt syötti kahdesti oikeasta siivestä neliön läpi McDavidille, mutta tämän rannelaukaukset eivät uponneet. Sen sijaan alivoiman lopussa Eakin nappasi keskialueella karkin Caggiulalta ja laukoi sitten oikeasta laidasta Benningin jaloista kiekon takayläkulmaan tasoittaen pelin jo kauden kolmannella alivoimamaalillaan. Neljän minuutin kohdalla Vegas meni johtoon, kun Theodore avasi Tuchille, joka tanssi siniviivalla ja jakoi sitten laitaan Paciorettylle, joka syötti rystyltä maalille ja kiekko kimposi Benningin luistimesta sisään, vaikka Eakin oli myös apajilla puttaamassa, mutta ei saanut maalia nimiinsä, vaan Pacioretty teki kauden kolmannensa. Maalia seurasi ylivoima RNH:n koukittua itsensä boksiin. 15 sekunnin jälkeen peli oli 2-4, kun Smith laittoi kiekon maalin takaa viivaan, Miller levitti ja Marchessault rannelaukaus oikeasta siivestä blokin läpi kilahti tolpan kautta sisään krogilasinkorkuisena takakulmaan yli Talbotin patjan. 132 sekuntiin kolme maalia, ei huono. Kakkoserät olivat olleet tällä kaudella surkeita, mutta nyt siihen tuli muutos.

    Vajaan kahdeksan minuutin kohdalla ykkösketjun pitkä kulmaralli oli tulokseton ja toisessa päässä McTaavi pääsi laukomaan oikeasta laidasta Fleuryn oltua jään pinnassa torjuntansa jälkeen, mutta kiekko pysähtyi ruuhkaan. Minuutti myöhemmin tasavajaalla Vegas pääsi 2v1-hyökkäykseen, mutta juuri kun Schmidt oli laukomassa vasemmalta, RNH nosti upeasti mailaa takaa riistäen limpun. Seuraavaksi Spooner ajoi vasemmalta maalille ja Fleury sai hieman tökättyä kiekkoa lavasta vaimentaen laukausta. Hetken päästä McDavid oli taas ytimessä saatuaan syötön painottomalle puolelle, mutta Fleury tuli vastaan ja pakotti Connorin uittamaan pienestä kulmasta kiekon vain tolppaan. 12. minuutilla Hykalta nähtiin hyviä liikkeitä laidassa muiden vaihtaessa. Hän osti tarpeeksi aikaa ja sai kiekon Carpenterille, joka laukoi vasemmasta laidasta maskitta Talbotin syliin. Kolme minuuttia myöhemmin Pacioretty katkoi omissa ja nousi vasenta laitaa hyökkäysalueelle. Hän lätytti poikittain Schmidtille, joka jakoi takaviistoon keskelle ja Theodore pommitti maalille, mutta kukaan ei saanut ohjattua kiekkoa maaliin. Reilu minuutti ennen erän loppua ykkösketjun hyvä kulmapeli päättyi McNabbin torjuttuun viivakutiin, joten tauolle mentiin 2-4 lukemissa. Vierasjoukkue jäädytti hyvin peliä jälkimmäisellä puolikkaalla ja Öljy ei päässyt keskialueen yli ilman McDavidin nopeutta. Toisessa erässä laukaukset kirjattiin 10-12. Valtaosa noista tuli erän ensimmäisellä puolikkaalla siis.

    Päätöserässä laukaukset merkittiin puolestaan 12-13 ja maalit 1-2. Heti päätöserän alkuun Vegas rankoi, kun Miller laukoi viivasta ja Marchessault ohjasi kiekon sisään takatolpalta. Tilanne lähti Millerin katkosta keskialueella. Sitten hän heitti kiekon ristikulmaan, josta Marchessault kaivoi sen Karlssonin kautta viivaan ja kiirehti itse ohjaamaan kiekon sisään Larssonin seisoessa paikallaan. Lisää löylyä tuli kolmannella minuutilla, kun Marchessault voitti taas päätypainin ja syötti slottiin uineelle Smithille, joka napautti kahden Oilers-pelaajan keskeltä kiekon yläkulmaan. Kavennus tuli vielä ennen neljän minuutin täyttymistä, kun Engelland laukoi viivassa päin Caggiulaa, joka siirsi kiekon Draisaitl. Tämä veivasi kärkimiinalla Holdenin jäähän ja laukoi sitten kliinisesti etuyläkulmaan. Kuudennella minuutilla McDavid-Draisaitl show pyöri jälleen kerran hyökkäysalueella tuon ketjun ollessa Öljyn selvästi paras. Lopulta Leon syötti viivaan, josta tuli nopea kuti ja McDavid oli yksin reboundissa maalilla, mutta rystyjäänuoliainen pysähtyi tolppaan. Engelland ja McNabb olivat tilanteessa vielä painin jäljiltä kulmassa jäässä makaamassa pitkän piinan päätteeksi. Yhdeksännellä minuutilla Fleury otti huiman tuulimyllyräpylätorjunnan, kun jokin Oilers-pelaaja pääsi laukomaan täysin vapaasti keskeltä kulmasta tulleeseen syöttöön.

    11. minuutilla K. Russell kompuroi ja Eakin-Pacioretty pääsi vastaiskuun, mutta Eakinin oma ratkaisu oikealta kilpistyi patjaan. Sen jälkeen Vegas pysyi kohtalaisen hyvin kiekossa ja sai kulutettua aikaa. Marody kokeili vanhanaikaista viisi minuuttia ennen loppua turhaan ja pian Caggiulan kyynärpää osui Smithin naamaan rangaistuksen arvoisesti. Vegasin illan toinen ylivoima oli mitäänsanomaton. Gallant peluutti Theodorea ja Milleriä samaan aikaan välttääkseen takaiskut. Pacioretty laukoi kerran vasemmalta blokkiin Tuchin syvyyspassista. Kaksi minuuttia ennen loppua Carpenter otti vielä aloitusvoiton ja Hyka latasi kaarelta maalin yli. Loppunumerot 3-6 ja laukaukset 32-31.

    Kaikkinensa melko ehjä esitys, vain McDavidin ketjun pyöritykset aiheuttivat ongelmia. Intensiteetti oli hyvä läpi pelin. Schmidt osoitti korvaamattomuutensa tuoden takalinjoille ryhtiä ja kykyä nostaa jalalla kiekko pois omista paineen alla. Laukaustilasto karttui molempien osalta melko tasaisena läpi ottelun kahdessa viimeisessä erässä. Fleury voitti maalivahtitaiston selvästi. Puolustajista Schmidtin lisäksi kehut kahden pisteen iltaa viettäneelle Theodorelle. Hän petrasi peliään päästyään Schmidtin rinnalle ja tuon parin kiekollinen yhteistyö toimi hyvin paineen alla. Miller oli myös ihan jees 0+3 tehoillaan. Hän oli mukana siis kolmessa viimeisessä osumassa Marchessaultin tavoin. McNabb otti yhden huonon jäähyn, joka maksoi ja oli muutenkin omalla alueella vähän kankeahko jälleen vaihteeksi. Engelland-Holden pari otti yhden maalin omiin, mutta muutoin tasaviisikoin mitään paniikkia ei nähty. Huomattavaa oli se, että peliajat olivat todella tasaiset. Miller pelasi eniten 21:17 ja Holden vähiten 19:13.

    Hyökkääjistä kärkiketjut astuivat esiin samalla kertaa. Ykkösketju aloitti, kakkosketju jatkoi ja sitten taas ykkösketju värkkäsi viimeiset kolme maalia. Kehut jokaiselle TOP6-hyökkääjälle, vapaamatkustajia ei ollut. Marchessault katkaisi komeasti 2+1 tehoilla kolmen pelin pisteettömän jakson. Alaketjuista sanottakoon se, että kolmonen oli todella pimennossa, mutta ei jäänyt miinuksille. Peliaikaa tuli vain 10-11 minuuttia. Nelosketju ei pelannut parasta peliään, mutta se kertoo vain siitä, että hyvien otteiden myötä vaatimustaso senkin kohdalla on noussut. Edelleen se sai painetta aikaan kotijoukkueen päätyyn ja pidettyä siellä kiekkoa, mikä on sen alkuperäinen tehtävä. Tehot ovat sitten bonusta ja toki Carrier kirjasi jotenkin viisi laukausta kohti maalia, mutta suurin osa oli huonoista sektoreista enkä niitä noteerannut sen kummemmin. Lisäksi Carrier taklasi vain kahdesti, joista toisesta tuli jäähy. Reaves kirjasi neljä niittia. Edelleen tuo kaksikko jatkaa toki taklaustilaston kärkikaksikkona koko liigassa.
     
  15. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    22/82 Neal vs. Vegas

    Nosek palasi kokoonpanoon. Hyka puolestaan joutui poppareille ja Lindberg sai jostain syystä jatkaa kokoonpanossa kolmosketjussa. Maalissa pelasi Subban oletetusti Fleuryn pelattua edellisiltana.

    Heräsin kelaamaan ottelua aamuseitsemältä. Jo ennen puoli kahdeksaa olin shokissa tilanteen oltua 7-0 kotijoukkueelle. Ottelun avauserässä laukaukset kirjattiin 14-6 ja Flames vyöryi päälle kuin yleinen syyttäjä. Ajassa 2:03 Nosek otti hyökkäyspään jäähyn kampattuaan Anderssonin Flamesin maalin takana. Näistä turhista jäähyistä on tullut nyt ikävä tapa Nosekille viime aikoina. Joka tapauksessa alivoimaa ehti kulua vain puoli minuuttia, kun Gaudreau syötti vasemmasta laidasta painottomalle puolelle ja Tkachuk laukoi kiekon takakulmaan ennen kuin McNabb ehti blokkaamaan ja Subbankin oli vasta liikkumassa tolpalta toiselle. Seuraavaksi Välimäki sai estämisjäähyn, mutta Vegasin ylivoima oli surkuhupaisa. Paras paikka tuli kotijoukkueelle, kun Paciorettyn syöttö keskialueella katkottiin, mutta Subban pelasti vieraat torjumalla 2v0-hyökkäyksen. Vajaan seitsemän minuutin kohdalla Calgary iski toistamiseen, kun Engelland pinchasi liian syvään. Flames hyödynsi 3v2-hyökkäyksen, vaikka Holden koittikin hidastaa sitä Bellemaren kanssa. Lindholm syötti kiemurtelun jälkeen sinisen ylitettyään vasempaan laitaan Monahanille, joka pudotti takaviistoon slottiin Gaudreaulle ja tämä naulasi kiekon ranteella yläkulmaan. Seuraava maali syntyi ajassa 10:59, kun Theodoren purkukiekko omalla alueella jäi siniviivalle Gaudreaulle, joka pääsi täydestä vauhdista tekemään valelaukauksen ja jakamaan sitten oikeaan siipeen Monahanille, joka laukoi one-timerin varmasti verkkoon. Vain ja ainoastaan siis Theodoren piikkiin tämä osuma.

    Neljäs maali tuli ajassa 13:52, kun Tkachuk syötti kiekon maalin takaa viivaan Brodielle, jonka lämäri ohitti Karlssonin blokin ja Subban oli maalilla voimaton maskin vuoksi. 16. minuutilla Marchessault otti jäähyn koukkaamisesta ja Calgary hyödynsi taas ylivoiman. Gaudreau syötti vasemmasta laidasta keskelle Tkachukille, joka laukoi oikeaan tolppaan ja Monahan siirsi maalin kulmalta reboundin pussiiin ennen kuin Subban ehti saamaan patjan eteen. Vierasjoukkueelta ainoastaan ykkösketju sai muutaman kulmarallin aikaan, mutta muut ketjut pyörivät jatkuvasti omalla alueella eivätkä saaneet hyökkäyspeliään rullaamaan. Subbanille melko murheellinen erä, koska kenttäpelaajilta ei pahemmin apuja tullut.

    Toinen erä jatkui siitä, mihin ensimmäinen jäi. 24 sekunnin kohdalla Tkachuk sai kiekon keskialueella oikeaan laitaan Backlundilta ja laukoi McNabbin luistimen kautta lopulta kiekon etukulmasta sisään. Mahdoton torjuttava tämäkin. Neljän minuutin kohdalla Marchessault otti toisen jäähynsä ja sekin kostautui. Hanifin levitti viivassa vasemmalta oikealle Ryanille, joka pääsi hyvästä rytmistä laukomaan ranteella ja maalin kulmalla seissyt Bennett ohjasi vartalollaan kiekon ohi Subbanin. Sitä ennen toki Smith pääsi alivoimalla läpi, mutta Rittich otti eleettömän patjatorjunnan. Kolmella ensimmäisellä ylivoimallaan Calgary tarvitsi muuten vain kolme maalia kohti suuntautunutta laukausta kolmen ylivoimamaalin tekemiseen. Neljäs laukaus oli se Tkachukin tolppa. Muuta mainittavaa Vegasin osalta erästä ei juuri jäänyt käteen. Kertaalleen Marchessault unohtui aloituksen jälkeen yksin maalin eteen, mutta läheltä ylös -taktiikka ei tehonnut Rittichiin. Laukaukset merkittiin 10-7 ja Flames kontrolloi ottelua puolustamalla tiiviisti keskustaa eikä vierasjoukkue päässyt murtautumaan laatupaikoille. Subban otti muutaman maukkaan torjunnan, joista yksi oli hieno patjanpolkaisu Gaudreaun kääntöjäänuoliaiseen maalin edessä.

    Päätöserään Gallant laittoi koko paletin uusiksi. Ketjut olivat Marchessault-Karlsson Reaves, Pacioretty-Bellemare-Smith, Nosek-Lindberg-Tuch ja Carpenter-Eakin-Carrier. Golden Knights voittikin laukaukset 8-9 ja teki vielä kaksi lohtuosumaa kaupan päälle. Avausminuutilla Karlsson levitti sinisen jälkeen vasemmalle Reavesille, joka pudotti alas ja Holden pommitti vastakiekkoon yläkulmaan. Viidennellä minuutilla Hamonic sai jäähyn korkeasta mailasta ja Vegas ehti pelata ylivoimaa vain kahdeksan sekuntia, kun kihahti. Marchessault voitti aloituksen Millerille, joka levitti oikeaan siipeen takaisin Marchessaultille. Tämä laukoi maalille, Smith ohjasi ja Pacioretty siirsi irtokiekon takatolpalta sisään. Erän lopussa Theodore pelasi pari vaihtoa jostain syystä hyökkääjänä, mutta oli melko kankea siinä roolissa. Loppunumerot olivat lopulta siis 7-2, kun viimeisessä erässä Vegaskin alkoi voittamaan hieman kaksinkamppailuja.

    Taisi olla ensimmäinen kerta organisaation historiassa, kun Golden Knights oli 7-0 takaa-ajoasemassa. En muista viime kaudelta vastaavaa. Karmea tunne, jota en halua kokea enää ikinä uudestaan. Flamesilta onnistui periaatteessa avauserässä kaikki ja peli oli sen jälkeen ohi. Kymmenkunta peliä hyvin toiminut alivoimakin kyykkäsi pahoin Flamesin tehtyä kolme YV-osumaa. Toki Vegaskin onnistui kertaalleen, mikä oli positiivista. Subban metsästää edelleen maalissa kauden avausvoittoaan. Puolustajista ei voi kehua juuri ketään. Theodore nyt teki yhden suoranaisen maaliin johtaneen virheen ja Engelland oli pääsyyllinen toiseen osumaan. McNabb puolestaan puolusti huonosti kuudennen maalin ja oli taas vaikeuksissa kulmaralleissa liukkaita hyökkääjiä vastaan. Schmidt kellotti muuten nyt jo peliaikaa 23:32, mikä oli kaksi minuuttia enemmän kuin Engelland. Häneltä kohtalaisen neutraali esitys kuten myös Holdenilta ja Milleriltä. Viimeksi mainittu kolmikko saa jotenkin puhtaat paperit ja tekihän Holden yhden maalin.

    Hyökkääjistä ainoa hyvin toiminut ketju oli kaksi erää yhdessä ollut Marchessault-Karlsson-Smith. Muilta ei tullut yhtään apuja. Viimeisessä erässä sitten Pacioretty pääsi maalin mukaan ja Reaves sai syötön ykkösketjun saatua lisäksi ansaitut tehopisteet. Karlsson toki vuoti neljännessä maalissa puolustussuuntaan blokkaamalla huonosti Brodien vedon. Tuch yritti haastaa jalalla, mutta Flames nollasi hänet komeasti puolustajien oltua niin ikään luisteluvirtuooseja. Kolmosketjusta Nosekin rangaistuksesta lähti lumipallo vyörymään väärään suuntaan toisella minuutilla. Carpenter oli tasaviisikoin todella vaisu ja Lindberg vielä näkymättömämpi lauottuaan kerran puolustajan jaloista kiekon pleksiin, muuta en muista.

    Unohdetaan tämä peli ja siirretään katseet Arizona-vääntöön, josta pitää tulla voitto. Sen jälkeen muuten Flames saapuu vuorostaan vieraaksi T-Mobile Areenalle perjantaina ottamaan revanssin tästä ylikävelystä. Kohta taitaa olla muuten kuukausi siitä, kun Vegas edellisen kerran voitti kaksi ottelua putkeen. Tasaisuus puuttuu ja voittoja pitäisi napsia enemmän kuin kerran kahdesta, jos playoffeihin haluaa.
     
  16. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    No niin, sopivasti 2-7 tappio niskassa on hyvä paikka arvioida kauden alkua ja miettiä kauden tulevaa kokonaiskuvaa Vegasin osalta. Muut (ainakin @Salming) voivat korjailla tai kirjoitella vastakirjoituksia, mutta nämä nyt ovat minun mietteitäni muutaman tällä kaudella nähdyn Vegas-pelin perusteella, ja @Salming:in otteluraporttien ja muualta netistä löydettyjen kirjoitusten perusteella.

    Ensinnäkin, jotenkin minulla on sellainen olo, että kauteen lähdettiin sellaisella asenteella (tahtoen tai tahtomatta), että menestystä tulee tälläkin kaudella ja viime kauden hienot esitykset jatkuvat kuin itsestään. Ahm, NOT! Kauteen olisi pitänyt valmistautua vielä viime kautta kovemmalla latauksella ja asenteella, ja yrittää näyttää, että Ritarit todella ovat niin kova joukkue kuin miltä viime vuonna näyttivät. Näin ei kuitenkaan näytä tapahtuneen.

    Toinen asia, mikä näyttää muuttuneen viime kaudesta, on pelivauhti. Viime kaudella Vegasia oli ihailtavaa seurata, hyökkäykseen lähdettiin vauhdilla heti kiekonriiston jälkeen mitään odottelematta. Vauhti on se toinen avainsana, tällä kaudella sitä ei ole tarpeeksi ollut, tai ainakaan hyökkäykset eivät ole niin sujuvasti lähteneet liikkeelle kuin viime kaudella.

    Kolmas asia, mikä on johtanut huomattavaan tason tippumiseen tällä kaudella mielestäni on se, että viime kaudella se maali tuli lähes aina kun tarvittiin. Tällä kaudella laukaukset ovat menneet tolppiin ja päin vastustajia ja ties minne muualle kuin maaliin. Viime kaudella laitettiin se kiekko maaliin kliinisesti lähes joka kerta kun piti, ja tultiin tasoihin ja ohi vastustajan. Tällä kaudella kun Vegas jää maalin pari vastustajan perään, niin sieltä ei sitten enää nousta.

    Jotain olisi mielestäni voinut yrittää vaihtaakin tai lisätä joukkueen rakenteessa tai pelitavassa. Lähdettiin kuitenkin sillä vanhalla viime kauden ajatuksella liikkeelle, ja suunnilleen samoilla ketjuilla poislukien miehistömuutokset. Ehkä joku uusi kuvio tai tapa pelata tai ketjujen uudelleen maustaminen olisi tuonut pelaamiseen erilaisen, paremman ilmeen. Jotain olisi mielestäni voinut uuttakin yrittää tälle kaudelle, niin hyvin kuin viime kausi menikin. Helppo tietenkin sanoa tässä vaiheessa kautta.

    No tulevaisuutta silmällä pitäen sitten. Ei tämä nyt hyvältä näytä. Paljon toivottu Schmidtin paluun tuoma piristeruiskekin toimi vain yhden pelin verran. Veikkaukseni on, että Vegas ei tällä kaudella jää liigan peränpitäjäksi, mutta joutuu keskivaiheen joukkueeksi, ja pleijareihin pääsy voi jäädä haaveeksi. Jollei nyt jotain järisyttävää tapahdu. Loukkaantumisten syyksikään ei tätä "rämpimistä' (jollaiseksi tämä voidaan viime kauteen verrattuna mielestäni luokitella) voi laittaa. Stastny ja Haula eivät ennen loukkaantumisiaan saaneet läheskään odotusten mukaista (tai ainakaan minun odotuksieni mukaista) pelaamista ja tehoilua aikaan.

    Lopuksi, joku voisi sanoa, että Vegas Golden Knights ei nyt yksinkertaisesti ole tämän hetken tilannetta parempi joukkue (ja supertähdet puuttuvat, samoin kokemus). Voi olla noinkin, mutta viime kaudella todistettiin, että pärjää sitä vähemmänkin lahjakas joukkue, kun vaan asennetta ja yritystä (sekä tuuria) on.

    Laitetaan vielä joitain yksittäisiä pelaaja-arvioita, ei mitään numeroita, mutta sanallisia arvioita.

    Hyökkääjistö

    William Karlsson: Kuten jo harjoitusleirillä näin, niin vähän väkinäistä yrittämistä on Karlssonin meno ollut. Mielikuvitusta kyllä riittää vaikka muille jakaa, mutta ei taida yli 40 maalin kausi toistua tällä kaudella jos enää koskaan. Pisteitä on kuitenkin väkisinkin tullut kohtalaisesti.

    Jonathan Marchessault: Ehkä parhaiten tasonsa viime kaudesta pitänyt pelaaja joukkueessa. Maaleja tulee viime kauden tahtiin ja muutenkin peliä on aika mukava katsella.

    Reilly Smith: Oli viime kaudellakin ykkösketjun "heikoin" lenkki, mutta nyt on tapahtunut pudotusta mielestäni. Kiekot eivät uppoa maaliin. Pystyy kuitenkin vielä petraamaan, toivottavasti näin käy.

    Paul Stastny: Näytöt jääneet loukkaantumisen takia vähiin, mutta petti pahasti niissä peleissä, jotka ehti pelata.

    Alex Tuch: Kohtuuhyvää peliä, loukkaantuminen hieman häiritsi. Mutta tässä äijässä tuntuisi olevan potentiaalia vielä paljon parempaan.

    Max Pacioretty: Mad-Max. Voisi nyt suuttuakin ja ruveta pelaamaan paljon paremmilla tehoilla. Tuskin miestä hankittiin jotain 16 maalin ja 25 pisteen kautta varten, johon nykyvauhti viittaisi.

    Erik Haula: Vähän oli tuhlailevaisen turhauttavaa Erikinkin peli ennen loukkaantumistaan. Loukkaantuminen voi pahimmillaan pilata koko kauden.

    Cody Eakin: Paras ritari toistaiseksi. Tehnyt maaleja melkein roppakaupalla, ainakin odotuksiin nähden. Veti huomioni harjoitusleirillä jo, jossa oli mielestäni toiseksi paras pelaaja.

    Ryan Reeves: Pelannut kohtuullisen hyvin, mutta harjoitusleirillä oli ihan kingi, joten odotukseni olivat vielä paljon korkeammalla. Varsinkin maaleja saisi syntyä paljon lisää, nyt kun on päässyt pelaamaan ylivoimallakin.

    P.-E. Bellemare: Jatkanut lähes viime kauden tapaan, ei suurempaa valittamista hänen kohdallaan.

    Muut ovat jääneet minulle vieraammiksi ja näkymättömiksi, joten parantamisen varaa on, että pääsevät edes mukaan arvosteluihini.

    Puolustajat:

    Colin Miller: Laukojapoika, josta tehot kuitenkin puuttuvat. Välillä tulee kai puolustuspään virheitäkin.

    Shea Theodore: Ei suurta muutosta viime kaudesta, saisi vaan tehdä pisteitä vieläkin enemmän.

    Deryk Engelland: Hoitaa kai tonttinsa kohtuu hyvin, vaikka vauhdin kanssa onkin ongelmia.

    Brayden McNabb: Joutunut minun hampaisiini, peruspakki, blokkailee kai hyvin, mutta välillä ongelmia puolustuspäässä, eikä ole mikään "asset" hyökkäyksessä.

    Nick Holden: Yllättänyt minut positiivisesti, tehojakin tullut kohtuu hyvin.

    Brad Hunt: Parempi kuin luulin.

    Jon Merrill: Muiden fanien hampaissa jatkuvasti, ilmeinen hasardipakki.

    Maalivahdit:

    Marc-Andre Fleury: Välillä maaginen, välillä lahoaa. Tason olisi pysyttävä samana, ja mieluummin korkeana.

    Malcolm Subban: Kiekkoja menee liikaa taakse, eivät ehkä kaikki ole hänen syytään, mutta voittoja pitäisi pystyä myös torjumaan.
     
    Viimeksi muokattu: 22.11.2018 klo 00.35
  17. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Hyvää pohdintaa, laitan alle omat mietteeni kustakin kohdasta.

    Lainaus:
    Tästä olen eri mieltä. En usko, että valmistautumisessa on mikään mennyt suuremmin pieleen. Harjoituskaudella joukkue kuitenkin voitti kuusi ottelua seitsemästä maalierolla 34-16.

    Lainaus:
    Totta, hyökkäyspelin rullaavuus ei ole ollut viime kauden tasolla. Uskon, että Schmidtin paluun myötä tämä paranee, kun hyökkääjät saavat paremmin kiekkoa lapaan. Riistopelaamisesta teit kiintoisan poiminnan. Tällä kaudella riistot-menetykset suhde on 22 ottelun jälkeen on 246-233 eli +13. Viime kaudella se oli vastaavasti 22 ottelun jälkeen 252-227 eli +25. Ei mikään järin suuri ero, mutta silmätestin perusteella allekirjoitan näkemyksen siitä, että ehkä nuo riistot ovat tapahtuneet tällä kaudella vähemmän kriittisillä alueilla ja Vegas ei ole päässyt hyödyntämään kääntöpelaamistaan, kun vastustaja ei ole menettänyt kriittisesti kiekkoja vaikkapa omalla alueella ja kenttätasapaino on ollut paremmin kunnossa. Sen sijaan Vegas on kyllä kunnostautunut oman alueen menetyksissä mm. Torontoa ja Aadawaa vastaan perättäisissä peleissä ja viime pelissä Theodorekin lahjoitti yhden maalin.

    Lainaus:
    Joo, varianssi ei ole ollut Vegasin puolella kuten taisin jo viikko takaperin kirjoitella eli muun muassa laukaukset vastustajan ja omaa maalia kohti ovat suotuisat Vegasin kannalta, mutta maalinteon tehokkuus on ollut surkeaa vastustajiin verrattuna. Lisäksi vieraspeleissä on tosiaan ollut silmäänpistävää se, että takaa ei ole noustu enää viime kauden malliin voittoihin. Kotona jänne sen sijaan ei ole katkennut niin herkästi.

    Lainaus:
    Mielestäni oli ihan perusteltua lähteä liikkeelle tutuilla koostumuksilla, kun viime kaudella joukkue pelasi finaaleissa ja harjoituskaudella voittoja tuli tosiaan kuusi seitsemästä ottelusta. Ja onhan tuolla nyt viime peleissä kesken pelien Gallant koittanut sekoittaa vitjoja melko huonoin tuloksin. Lisäksi kakkos- ja kolmosketju ovat eläneet koko kauden. Ykkösketju on pysynyt koossa ja Marchessault on tehnyt 19 pistettä ja Karlsson 17 eli he ovat suunnilleen tehojen valossa jatkaneet siitä mihin jäivät. Nelosketju on ollut toinen pysyvä koostumus ja ollut illasta toiseen hyvä. Tuchin, Paciorettyn, Stastnyn ja Haulan loukkaantumiset vuorotellen ovat rampauttaneet liikaa, jotta neljä tai edes kolme sylinteriä olisi toiminut illasta toiseen. Nyt sentään kakkosketju Pacioretty-Eakin-Tuch on saanut pelata yhdessä ja tulostakin on alkanut tulla hiljalleen, joten josko se siitä, kun yhteisiä kokemuksia tulee enemmän.

    Lainaus:
    Hyvin olit scoutannut Eakinin ja Reavesin vireen tosiaan jo alkusyksyllä. Minun unelmarosteriini kumpikaan ei kuulunut kauden alussa, mutta otan mielelläni sanani takaisin ja myönnän olleeni väärässä heidän kohdallaan. Reaves varsinkin on ollut ihan eri jalalla kuin viime keväällä ja päässyt systeemin sisään hienosti. Eakinin arvon ymmärsi hänen poissaollessaan runkosarjan alussa muutamasta pelistä. Varma kolmossentteri, joka on osoittanut pystyvänsä stunttaamaan tarvittaessa kakkosketjussakin. Kolme alivoimamaalia on huikea saldo myös. Vain Arizonan Grabnerilla on yksi enemmän koko liigassa. Olen samaa mieltä, että Marchessault on säilyttänyt tasonsa parhaiten. Karlsson on kuitenkin tehnyt vain kaksi pistettä vähemmän, vaikka olen samaa mieltä siitä, että pelaaminen on ollut vähän pakottamista ajoittain. Siihen nähden pisteitä on kuitenkin ropissut yllättävän paljon. Mutta joo, olen melko samaa mieltä kaikista hyökkääjäarvioistasi kanssasi.

    Lainaus:
    Eipä näissäkään ole suuria eroja mielipiteissä. Jos aloitetaan maalivahdeista, Fleury on mielestäni tarjonnut joka ilta mahdollisuuden voittoon ja varsinaisia helppoja maaleja on mennyt yhden käden sormilla laskettavissa oleva määrä. Subban puolestaan metsästää edelleen avausvoittoaan ja jotenkin tuntuu, että kenttäpelaajiston taso laskee vielä enemmän hänen pelatessaan. Voi toki johtua myös siitä, että usein Subban pelaa peräkkäisten iltojen jälkimmäiset ottelut ja avaa muuten luukkua, joten pelituntuma ei pysy yllä. Viime kaudella hän sai peräkkäisiä startteja Fleuryn poissaollessa ja siten ehkä sitten Fleuryn palattua maaliin ajoittainen stunttaaminenkin oli helpompaa, mutta nyt pelituntuma on ollut paljon vähäisempää.

    Puolustajista Holden on tosiaan ollut parin ensimmäisen pelin jälkeen hyvä. Hunt on ollut Merrilliä etevämpi rotaatiopuolustajana, mutta saanut silti vähemmän mahdollisuuksia pelaten vain yhdeksän peliä ja Merrill 17. Huntin tehot ovat sensaatiomaiset 2+3 ja Merrillin 0+2. Ensiksi mainittu on toki saanut ylivoimavastuuta, mutta on tasaviisikoinkin kyennyt paineen selviytymään paremmin kuin Merrill omassa päässä. Kärkipuolustajista McNabb on tosiaan pettänyt pahiten. Alivoimalla hän toki syö kiekkoa Engellandin kanssa, mutta muutoin jalka on vaikuttanut viime kautta raskaammalta ja tilanteet puuroutuvat kulmiin hänen ollessaan jäällä. Engellandiin oikeastaan samat sanat, taso on hieman pudonnut viime kaudesta ja enää hän ei ole juurikaan tukenut hyökkäyksiä toisesta aallosta toisin kuin vielä viime kaudella paljon useammin. Miller ja Theodore tuskailivat alkuun tehojen kanssa, mutta kahden viime viikon aikana kumpikin on alkanut päästä pisteiden makuun kunnolla. Theodorella on nyt 2+8 tehot 22 pelissä ja Millerillä 0+9. Puoli pinnaa per peli -tahtiin molemmat varmasti nousevat vielä kauden aikana eli jatkavat siitä, mihin viime kaudella jäivät.
     
  18. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Hyvä, että saadaan keskustelua jonkin verran aikaiseksi.

    Lainaus:
    No, tähän tarjoan mielipiteeni tueksi (siis että pelaajat "odottavat" menestyksen tulevan automaattisesti tekemättä tarpeeksi tai vielä enemmän töitä) Gallantin mielipiteen muutaman pelin takaa (linkki vie Las Vegas Review Journalin artikkeliin Vegas Golden Knightsista). Ei ehkä ihan sama asia kuin mistä puhuin, mutta mielestäni siihen liittyvää kuitenkin. Ja harjoituskauden peleistä, niin paljon kuin niistä tuloksista pitääkin tai ei pidä, ei voi mielestäni vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä tai ennakointeja kauden menestystä ajatellen. Toki ei voida harjoitusleirin henkilökohtaisista otteistakaan, mutta tällä kertaa näköjään näkemäni Reavesin ja Eakinin vire sattumalta projisoitui tosipeleihin. Samoin kuin joidenkin muiden pelaajien vähän väkinäiset suoritukset. Vastaesimerkkinä Ducksien Rakell, joka oli pari vuotta sitten harjoitusleirillä mielestäni todella surkea, ja eikös kaveri sitten vetänyt suunnilleen Ducksien parhaimman pelaajan kauden.

    Lainaus:
    Tuohon vastalauseena sitten tämä artikkeli (linkki vie sbnationin artikkeliin Vegas Golden Knightseista). En nyt ole ehkä sitä mieltä, että alkukauden menestyksen puute johtuu pelkästään maalivahdeista, mutta eivät he asiaa ole millään tavalla parantaneet. Noista numeroista ja statistiikoista en sitten ymmärrä mitään, mutta muistaakseni sinä elät numeroiden kautta, joten ehkä tuosta artikkelista on sinulle jotain iloa.
     
    Viimeksi muokattu: 22.11.2018 klo 03.18
  19. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Keskustelusta puheen ollen, viime kauden Vegas-ketjussa Jatkoajassa oli 51 sivua tekstiä ja mielipiteitä. Tällä kaudella ollaan ehkä noin maksimissaan 20 sivun vauhdissa, jos @Salming jaksaa ahertaa otteluraporttien parissa (toivon ja uskon, että jaksaa). Toki viime kaudella yhdistettiin tuohon ketjuun kaikki Vegasin historian alkuhehkutukset vuodelta 2016 saakka. Silloin ketjussa oli jos jotain kirjoittajaa, ja jännitettiin, että mikä tulee joukkueen nimeksi, mikä tulee joukkueen logoksi, ketkä valitaan laajennusdraftissa, jne. Silloin luulin, että tuosta joukkueestahan tulee uusi fanien suosikki. Vaan toisin kävi, eihän tänne ketjuun enää kirjoittele kuin @Salming, allekirjoittanut joskus, ja jotkut muut satunnaisesti. Mitään keskustelua ei oikein saa aikaan. Luulisi, että @Salming:in erinomaiset otteluraportit herättäisivät kysymyksiä ja keskustelua, mutta ei näköjään. Kuitenkin minulla on sellainen sormituntuma (ja osin kokeellista todistettakin), että tätäkin ketjua lukee useampi ihminen. Tietenkään mitään kirjoituspakkoa ei ole, mutta jotenkin minä kaipaan lisää keskustelua Vegasin otteista. @Salming:in tekstit antavat erinomaisen lähtökohdan keskustelulle, mutta minun on paha sanoa mitään sen lisäksi, kun noita pelejä ei oikein tahdo saada näkymään Vegasiin muuttamatta tai NHL.tv:tä ostamatta, jonka katsomiseen ei sitten ehkä aikani riittäisi. Joten jos joku muukin katselee kaikki tai lähes kaikki Vegasin pelit, niin olisi kiva lukea kommentteja joukkueen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.
     
  20. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Sitä vielä piti kysyä ennen kuin lähden Kiitospäivän lomalle, että mitäs mieltä arvon palstaveljet ja -siskot ovat Tomas Tatarista? 4+2 = 6 pistettä 20 pelissä Vegasissa viime vuonna, eikä kaveri syttynyt ollenkaan. Nyt Montrealiin palelemaan ja tuloksena 9+8 = 17 pistettä 21 pelissä. Pistää vähän kirvelemään, varsinkin kun vastineena on tullut se viime vuoden Tatar meille (Mad Max 4+2 = 6 18 pelissä).
     
  21. Ollakseni Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Detroit Red Wings
    Lainaus:
    Oli tiedossa että Tatar ei noin huono ole kuin tilastot viime kaudella näyttivät. Kuitenkin tehnyt 20 tai enemmän maalia useamman vuoden putkeen. Olisiko sitten ollut jotain henkilökemioihin liittyvää Gallantin kanssa kun peliaikaakaan ei tullut, vai oliko oikeasti huono. Paciorettya pidän parempana pelaajana noista kahdesta kuitenkin.
     
  22. Toby Dammit Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    New Jersey Devils
    Lainaus:
    Manailit näköjään Mad Maxin otteita sopivasti, kun teki kaksi maalia, joista toinen ratkaisi ottelun jatkoilla.
     
  23. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    23/82 Arizona vs. Vegas

    Fleury palasi maaliin ja Hyka kolmosketjuun Lindbergin tilalle. Puolustuksessa palattiin viime kauden pareihin Schmidt-McNabb ja Theodore-Engelland. Holden pelasi Millerin kanssa.

    Ensimmäisellä minuutilla Tuch laukoi kaukaa jaloista Kuemperin syliin. Viiden minuutin kohdalla vedot olivat 0-2. Kumpikin joukkue laittoi keskialuen tukkoon ja ainoa vaihtoehto oli dumpata kiekkoa päätyyn, jossa kummankin joukkueen puolustajat olivat ensimmäisinä. Esimerkiksi Vegas puolusti keskialuetta koko ottelun ajan 1-2-2 muodossa. Puolustajat olivat valmiiksi omalla siniviivalla ja yläkolmikko pakotti kotijoukkueen siirtokiekkoihin punaviivalta, jolloin sitten puolustajapari kävi nappaamassa helposti kumilaatan kulmasta. Fleuryn ensimmäinen torjunta oli kuuden minuutin kohdalla torjuttu viivaveto. Kulmaralli kuitenkin jatkui ja Carrier kolasi selästä Goligoskin laitaan jäähynarvoisesti. Kotijoukkue sai vasta ylivoiman lopussa yhden paikan, kun Goligoski laukoi viivasta ja Strome suti irtokiekkoa tuloksetta mailapuolustuksen takia. Carrier puolestaan boksista pois päästyään laukoi oikeasta laidasta patjaan. Puolivälissä erää laukaukset olivat 3-6.

    13, minuutilla Eakinin ketju pyöritti pitkään hyökkäysalueella ja Theodore-Engelland pari laukoi kumpikin viivasta kertaalleen pehmoisesti. Kulmaralli syntyi ylipäätään siten, että Theodore avasi maalin takaa keskikaistalle Eakinille Arizonan kahden miehen tolppaträpin välistä ja vieraat saivat siten helposti paineen isäntien alueelle. Vajaa kuusi minuuttia ennen erän loppua Cousins pyörähti Milleriltä vapaaksi kulmassa, mutta Fleury torjui pienestä kulmasta lähteneen vedon vaivatta. Viisi minuuttia ennen erän loppua Karlsson syötti kulmasta keskelle riiston jälkeen, mutta Smith laukoi avopaikasta patjaan. Kaksi minuuttia myöhemmin Chychrun nousi vapaasti vasemmasta laidasta kaarelle, mutta Fleury torjui etukulmalaukauksen. Seuraavaksi Theodore jäi Fischerin suojauksen orjaksi maalin takaa maalin eteen, mutta Fleury torjui jäänuoliaisen. Viimeisellä minuutilla syntyi avausmaali, kun McNabb purki maalin takaa rystyltä ja Chychrun katkaisi siniviivalla. Eakin ei ehtinyt blokkaamaan, joten nimihirviö syötti slottiin ja Stepan ohjasi kiekon pönttöön. Eritoten McNabbin heikon purun piikkiin tämä osuma. Vedot olivat lopulta 11-11. Viisitoista minuuttia peli oli hyvin kontrollissa, mutta päätösvitonen oli todella energinen Coyotesilta ja se palkittiin viimeisellä minuutilla.

    Toisen erän toisella minuutilla pitkä avaus tavoitti Marchessaultin siniviivalta ja tämä päätti 2v2-hyökkäyksen laukaukseen oikealta mailan kautta pleksiin. Perään Goligoski sai jäähyn Marchessaultin riistettyä kiekon maalin takana. Ylivoima oli kehno, sillä yhtään laukausta Vegas ei saanut aikaan. Schmidt pelasi Theodoren kanssa kakkosylivoimassa viivassa ja muut pelurit olivat Eakin, Karlsson ja Reaves eli Hyka ei enää saanut YV-aikaa Schmidtin paluun myötä. Tasoitus tuli puskista kuuden minuutin tienoilla, kun McNabb katkoi keskialueella ja syötti rystyltä siniviivan kulmaan Smithille, joka levitti Nosekille vasemmalle. Tämä laukoi ranteella ja kiekko kimposi Lyubushkinin mailasta yläkulmaan. Kaksi minuuttia myöhemmin Ekman-Larssonin avaus lävisti keskialueen löytäen Kellerin lapaan. Tämä pääsi läpi ja uitti kiekon längistä tolppaan. Engelland koitti epätoivoisesti heittäytymällä katkoa avausta ja Theodore ei ehtinyt sitten enää paikkoa. Juuri ennen erän puoliväliä Vegas sai taas ylivoiman, kun Carrier ajoi maalille vasemmalta ja Hjalmarsson koukki jäähyn.

    Tällä kertaa vieraat saivat sentään yhden laukauksen, kun Theodore syötti viivasta maalin eteen ja Reaves kokeili ohittaa kumisaapasta läheltä tuloksetta osumalla patjaan. 13. minuutilla kolmosketju pelasi taas hyvän vaihdon ja Nosek pääsi laukomaan viivasta ranteella ruuhkaan, mutta Kuemper torjui taas patjallaan. Kolme minuuttia myöhemmin Vegas teki ehkä kauden hienoimman maalinsa toistaiseksi. Pacioretty sai puolustajan avauksen haltuunsa ja lähti kuljettamaan kiekkoa poikittain siniviivaa pitkin. Sitten hän jätti kiekon keskelle Tuchille, joka löysi vasemmasta laidasta selustaan hiipineen Eakinin. Samalla Pacioretty oli jatkanut liikettään oikealle takatolpalle, johon Eakin syötti ja Pacioretty niittasi one-timerin pussiin 2v0-tilanteen päätteeksi. Tuchilta hävytön syöttö, joka vapautti pojat avopaikkaan ja Stepanille pyyhkeitä siitä, että ei seurannut Paciorettya loppuun asti. Laukaukset maalia kohti olivat toisessa erässä 4-6 eli peli oli vielä tarkempaa jopa kuin avauserässä. Ytimen ja keskustan puolustaminen oli avainasemassa kummankin joukkueen pelisuunnitelmassa.

    Päätöserän kolmannella minuutilla Strome ohjasi viivakudin päin Fleurya. Muutoin erän alku oli pelkkää laitapainia eli samaa, mitä kaksi ensimmäistäkin. Neljännellä minuutilla OEL harhautti viivassa Paciorettyn ja käveli ampumaan viiksille. Fleury tiputti irtokiekon Grabnerille, mutta Tuch pelasti maalin takakarvauksellaan. Seuraavassa vaihdossa samat miehet olivat pääosissa, kun Tuch voitti keskialueen kaksinkamppailussa Ekman-Larssonin ja vapautti sitten Eakinin keskellä maalipaikkaan. Tämä naulasikin ranteella kiekon sisään tehden kauden yhdeksännen maalinsa. Mutta Arizona haastoi maalin paitsiona. Ilmeni, että Tuch sai kiekon haltuunsa millisekunnin liian myöhään ylitettyään siniviivan ennen kiekkoa ja maali hylättiin paitsiona. Kuudennella minuutilla Carpenter hävisi aloituksen omissa ja OEL pääsi viivasta tinttaamaan one-timerin, mutta se meni niukasti ohi. Vierasjoukkue ei laukonut avauskymmenminuuttisella kertaakaan kohti maalia, mutta toisaalta omissakaan ei ollut suurta hätää jo alussa mainitun 1-2-2 ohjauspelin ansiosta.

    Reilut seitsemän minuuttia ennen loppua Miller löi kulmassa Fischeria käsille. Arizona hyödynsi ylivoiman, kun Galchenyuk käveli oikeasta laidasta lähelle maalia ja lätytti sitten takatolpalta Stepanin maalintekoon. Carpenter antoi liikaa tilaa viivassa ja samaan aikaan Engelland oli Panikin sitomana maalin edessä eikä Eakin ehtinyt valua alas ajoissa puolustamaan Stepania. McNabbin tehtävä oli blokata mahdollinen laukaus ja sen hän olisi tehnytkin. Samalla hän kuitenkin viittelöi Eakinia merkkaamaan Stepanin takatolpalta, mutta liian myöhään. Gallant haastoi vielä turhaan maalin. Päätösvitosen alkuun Karlssonin ja Bellemaren ketjut pelasivat pitkät hyökkäykset. Bellemare itse laukoi kertaalleen oikeasta laidasta blokkiin ja Carrier nousi maalille survomaan kiekkoa etukulmasta sisään. Vajaa kolme minuuttia ennen loppua Grabner syötti kulmasta painottomalle puolelle Connautonille, joka laukoi avopaikasta vasemmasta laidasta pleksiin. Kaksi minuuttia ennen loppua Fischer hankki taas jäähyn, kun McNabbin maila jäi luistimen alle. Kriittinen alivoimatappo hoitui kuitenkin mallikkaasti ja yhden laukauksen viivasta Arizona taisi saada ennen summerin soimista. Päätöserän laukaukset 6-3.

    Jatkoajan alkuun alivoimaa jäi kuusi sekuntia ja sen Vegas kesti tietysti. Toisella minuutilla Marchessault syötti oman maalin takaa siniselle Eakinille, joka punnersi Connautonin ohi oikealta maalille, mutta Kuemper otti kylkimyyrytorjunnan. Perään Tuch laukoi kaukaa maskitta kilpeen ja Karlsson syötti laidasta keskelle Smithille, mutta Kuemper torjui patjallaan. Hetkeä myöhemmin Smith ja Miller saivat 2v1-hyökkäyksen, mutta Smithin syöttö jäi heittäytyvään puolustajaan. Lopulta sitten Marchessault keräsi vauhtia ja kokeili vanhanaikaista lähes onnistuen. Viimeinen taivutus jäi tekemättä mailan kärjelle. Sen jälkeen Vegas haki uuden vauhdin, Theodore laukoi kuljetuksen päätteeksi patjaan ja vaihdosta tullut Pacioretty nosti kiekon rystyltä sisään maalin edestä illan toisella osumallaan.

    Loistava päätös vierasreissulle. Kaksi voittoa kolmesta pelistä on erinomainen tulos surkean alkukauden vierasesitysten jälkeen. Jatkoaika oli yhtä päätä ja siten Vegas ansaitsi voiton ennen voittolaukauskilpailua. Koko ottelun laukaukset olivat lopulta 21-25 eli vastakkain olivat kaksi ailahtelevasti kauden aloittanutta joukkuetta, jotka hakivat tulosta nimenomaan puolustuspeliin panostaen. Viihdearvo oli vähäinen.

    Fleurylle voitto ilman suuria pelastuksia kerrankin. Uusitut puolustajaparit toimivat ihan kohtalaisesti. Jatkaisin näillä jatkossakin, koska McNabb-Miller ei oikein ole toiminut alkukaudella ja nyt jokaisessa parissa on yksi TOP3-puolustaja eli Schmidt, Theodore tai Miller. Lisäksi kahdella parilla on yhteisiä kokemuksia viime kaudelta. Theodore keräsi tehotilastoon +2, Engelland +1 ja muut neutraalin lukeman. Hyökkääjistä kehut kakkosketjulle, joka teki periaatteeessa kaksi maalia, mutta toinen hylättiin. Lisäksi Pacioretty ratkaisi jatkoajalla illan toisellaan. Kolmosketju teki yhden maalin jääden plussalle, hyvä. Nosek pelasi yhden parhaista peleistään tällä kaudella ja Hykan paluu piristi Carpenteriakin. Nelosketjun laiturit taklasivat 13 kertaa, heh. Ketju oli elementissään tällaisessa paljon kamppailuja sisältäneessä ottelussa. Ykkösketjulla oli pari maalipaikkaa, mutta Marchessault ei saanut jatkoilla tehtyä voittomaalia tai Smith upottanut avauserässä kiekkoa sisään Karlssonin passista. Perusilta heiltä joka tapauksessa ja peliaikaa tuli eniten hyökkääjistä tutusti.

    Lainaus:
    Olen onnellinen Tatarin puolesta. Golden Knightsissa hän ei päässyt kesken kauden systeemiin sisään, mutta Montrealissa on löytynyt oikea rooli. Kuka tietää, että olisiko hän sitten Vegasissakin pärjännyt paremmin tällä kaudella, kun olisi alusta asti päässyt mukaan syksyllä, mutta se jää spekuloitavaksi. Sinänsä tekisin edelleen treidin kerran kerrasta uudestaan. Pacioretty aloitti rauhallisesti, mutta nyt viidessä viime pelissä on syntynyt tehot 4+2. Ja mikä tärkeintä, pelaaminen tasaviisikoin on näyttänyt hyvältä Paciorettyn päästyä paremmin ja paremmin pelin sisälle niin sanotusti ketjukavereiden vakiinnuttua.
    Lainaus:
    Oli oikeasti huono keväällä. Lapanen laitojen lähellä ja mistään ei mennyt sisään, jos sattui pääsemään maalipaikkaan.
    Lainaus:
    Mielenkiintoista luettavaa. Ei Fleury tietysti missään viime kevään kaltaisessa jumalavireessä ole pelannut, mutta edelleen katsottuani pelit en kovin montaa helppoa maalia muista hänen imeneen. Tuon tekstin osuvin havainto, jonka itsekin olen tehnyt on se, että vasemman puolen puolustajat ovat vuotaneet enemmän tasaviisikoin ja varsinkin alivoimalla. McNabbin blokkipelaaminen ollut Engellandia huonompaa ja taas viime pelissä hänen laidaltaan tuli 2-2 tasoitus, vaikka syy nyt ei hänen suoranaisesti ollutkaan. Toinen merkittävä huomio oli se, että Vegasin saldo on 6-8-1, kun se on laukonut enemmän ja 4-4-0, kun se on laukonut vähemmän. Allekirjoitan hypoteesin siitä, että varsinkin Subban nauttii kerätessään paljon torjuntoja pysyen siten lämpimänä. Fleuryn kohdalla en ole ihan niin varma.
     
  24. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Tomas Hyka pudotettiin takaisin AHL:aan. Hirveä uutinen Jatkoajan oman NHL Fantasy Pool -kilpailun menestystoiveideni kannalta. Tilalle nostetttiin Daniel Carr, joka on ollut Chicago Wolvesin johtavia pelaajia tehden 16 ottelussa tehot 9+13. Toinen mahdollinen nimi olisi ollut kesällä Saksasta hankittu Brooks Macek, joka on Carrin rinnalla tehnyt tehot 14+7. Molemmat herrat ovat sarjan pistepörssin TOP3:ssa Macekin johtaessa maalipörssiä. Eiköhän Carr ota Hykan jättämän kolmosketjun laiturin roolin tuoden ehkä vielä enemmän vauhtia Carpenterin ja Nosekin rinnalle.
     
  25. Apheu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara
    Lainaus:
    Tatar ei jotenkin istunut Vegasin viime kauden valmiiseen ja hyvin hitsautuneeseen nippuun. Ei millään muotoa yllätä, että Montrealissa painaa sen perinteisen noin 50 pisteen kauden. En jaksa uskoa, että tahti noin hyvänä pysyy, kuin mitä nyt on ollut.

    En ymmärtänyt Tatarin hankintaa tulevaisuuden kustannuksella viime kaudella (kun nippu pelasi huikeasti muutenkin), enkä ymmärtänyt myöskään Paciorettyn hankintaa tälle kaudelle. Kovaa hintaa on Vegas maksellut näistä heikoista treideistä tulevaisuutta ajatellen. Huippunimet vaihtuu aika tiuhaan NHL:ssä nykyään, ellet ole ihan supertähti. Pacioretty tuskin enää nousee siihen 30+ maalin kerhoon vuosi vuoden perään. En silti sano, etteikö voisi olla kakkoskentän hyvä laituri, mutta siihen rooliin hankintahinta on ollut kova.