Selvitykset on aina mitä ovat ja niissä pitää ottaa kaikkea, jotta nuo tulevat täyteen.
Niiden selvitysten tavoite on saada neutraalia tietoa valitusta aihepiiristä. Toisin sanoen päämääränä on korvata mutu tiedolla.
Kuljetukset kyllä ja Suomessa tuo lukema on ulkomailta tuodon ruuan osalta vielä enemmän.
Mihin tämä perustuu?
Kävin varmuuden vuoksi läpi parikin lähdettä aiheen osalta.
Ylen jutussa todetaan näin:
"Kuljettamisen osuus ruuan tuotantopaletissa on kokonaispäästöjen kannalta hyvin pieni.
Erikoistutkija
Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta haluaa antaa esimerkin:
– Uuden-Seelannin lampaanlihan ilmastovaikutus on karkeasti 20 CO2 ekv-kiloa/kg lihaa, josta kuljetuksen osuus on alle yhden kilon."
Tasapuolisuuden nimissä katsastin myös, mitä mieltä MTK:ta lähellä oleva
LUKE on:
"Vastoin yleistä luuloa pitkätkään kuljetukset eivät merkittävästi nosta tuontituotteiden ympäristövaikutuksia. Joissakin ruokatuotteissa tuontiruuan ympäristövaikutukset voivat olla jopa pienemmät suotuisampien viljelyolosuhteiden vuoksi."
Sikäli kun kansainvälinen tutkimustieto kiinnostaa, niin aihetta on käsitelty mm.
tässä artikkelissa. Pari otetta:
"Because food products often travel long distances to reach consumers, one might expect transportation to be the major food-related contributor to greenhouse gas emissions. As we show in this chapter, this is rarely the case.
Although the impact of transportation is important, full life cycle analyses indicate that for most foods transportation does not have the largest environmental impact."
Laitan vielä liitteisiin samaisesta tutkimuksesta kuvaajan, josta mittasuhteet käyvät ilmi.
Sitten se prosessointi mitä suurin osa noista lihan korvikkeista lisäksi vaatiin sitten ei olla missään kovin hyvissä lukemissa mutta sehän ei näitä kasvisuskovaisia haittaa.
Varuskunnissa se onnistuisi helposti, etelä-suomen varuskunnat ovat suurelta osin valkohäntäkauriiden asuinalueella, siinä tulisi samalla sopivasti myös kannan harventamista ja liikennuturvallisuus paranee samalla.
Prosessointi ei itsessään kerro mitään ruoan laadusta tai käsittelyn vaikutuksista lopputuotteeseen. Myös lihaa joudutaan prosessoimaan, jotta siitä tulee säilyvyyden, käytettävyyden ja maun puolesta hyvä tuote.
Vaikka ainesosaluettelo ei sinällään kerro paljoakaan ravinnekoostumuksesta, otetaan yksi esimerkki. Kotimaisessa nyhtökaurassa on seuraavat viisi ainesosaa: vesi, kaura 21 % (kauralese, täysjyväkaurajauho, kauraproteiini), herneproteiini 21 %, härkäpapuproteiini 11 %, rypsiöljy, jodioitu suola (0,5%).
Eli normaalisti elävä on jotenkin huonompaa kuin tuollainen hipsteröinti jonka todellista hintaa ei ole pystytty edes laskemaan kun näin eläviä on niin vähän.
Ilman ruuan älytöntä prosessointia tai suurta määrää tuonti ruokaa ei tuo Suomessa edes onnistu, toisin kuin normaali ruokavaliolla elävillä.
Kyllähän nuo kasvissyöjät ovat nimenomaan se marginaali varusmiehistä lihaa syövät ovat se suuri enemmistö ja heitä tuskin yksi lihallinen päivä haittaa.
Tämä on taas mielikuvilla pelaamista, josta on vaikea ottaa kiinni. "Normaalit" ihmiset Suomessa syövät aivan liikaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Normaalit ihmiset myös liikkuvat liian vähän, juovat liikaa alkoholia jne. Normaalius ei itsessään kerro mitään muuta kuin sen, että noudattaa jotakin vallitsevaa toimintastandardia.
Tässä keskustelussa ei olla käsitelty kasvissyöjiä tai vegaaneja, vaan kasvisruokaa, jonka määrää on hiljalleen kasvatettu myös Puolustusvoimissa. Päätöstä tukevat ravitsemussuositukset ja ympäristönäkökulma. Jos pystyt löytämään niistä jonkin aukon, niin kuulisin mielelläni.