Vegaanit – löytyykö ymmärrystä kasvissyöjille?

  • 202 966
  • 2 049

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Ok, ihan aiheellinen kritiikki sinänsä jos koulussa on jo tarjolla jokainen päivä lounasvaihtoehtona myös kasvisvaihtis. Silloin ei ole välttämättä tarvetta erillisille kasvispäiville. Tosin muslimeillepossua-päivässä ei ole oikein logiikkaa, kun sehän sotii vastoin heidän vakaumustaan, toisin kuin kasvisruoka monille vihreille. Ehkä tässäkin on kuitenkin olennaista, että mikä on loppukäyttäjien toivomus, ei mikä on sun, mun tai jonkun muun ylätason hemmon näkemys (kunhan ruoka on terveyssuositusten mukaista ja mahduu budjettiin). Eli jos kasvisruualle on oppilaiden keskuudessa tilausta, jopa yhden kokonaisen päivän verran, asian pitäisi olla meille kaikille ok.

Eiköhän tuo pointti ollut siinä että itsekeksittyjä rajoituksia on monenlaisia ja loppukädessä jos valitaan yksi näkemys muille tuputettavaksi, ollaan aina vähän hetteikössä. Jos minua ei kiinnosta syödä kasvisruokaa mutta minut pakotetaan siihen, miten se oikeastaan eroaa siitä miten vegaani ei tahdo syödä lihaa ja sitten tähän pakotettaisiin (no, toki vuosien vegaanius jo tekee metaboliallekin temppuja) tai muslimi söisi possua. Loppukädessä on ihan sama minkälaisen keksityn ruokafilosofian itselleen valitsee, mutta noin periaatteessa kaikki ovat saman arvoisia, poislukien ihan oikeat ruokaongelmat(as in oikeasti terveydelliset ruoka-aineallergiat) jotka jäävät herkästi näiden asennevammojen jalkoihin yleisessä keskustelussa.

Jos kerta kasvisruokaa on tarjolla joka päivä, on jokseenkin mielivaltaista sitten pakottaa kaikki syömään kasvisruokaa jonain tiettynä päivänä. Kysymys kyllä onkin onko tuolle kasvisruokapäivälle tilausta vai ei, jotenkin arvaisin että kun nykyteinille tarjotaan jotain ohrasuurimoita ja kik-herneitä niin paikallinen karvakäsi saa lounasaikaan tilauspiikin (yläasteella tosin kävimme pahanruoan-päivinä lähinnä syömässä vanhoja korvapuusteja lähikiskasta, markalla tai parilla kun irtosi iso korvapuusti niin sillä selvisi hyvin loppupäivän).
 

Fordél

Jäsen
Eiköhän tuo pointti ollut siinä että itsekeksittyjä rajoituksia on monenlaisia ja loppukädessä jos valitaan yksi näkemys muille tuputettavaksi, ollaan aina vähän hetteikössä. Jos minua ei kiinnosta syödä kasvisruokaa mutta minut pakotetaan siihen, miten se oikeastaan eroaa siitä miten vegaani ei tahdo syödä lihaa ja sitten tähän pakotettaisiin (no, toki vuosien vegaanius jo tekee metaboliallekin temppuja) tai muslimi söisi possua. Loppukädessä on ihan sama minkälaisen keksityn ruokafilosofian itselleen valitsee, mutta noin periaatteessa kaikki ovat saman arvoisia, poislukien ihan oikeat ruokaongelmat(as in oikeasti terveydelliset ruoka-aineallergiat) jotka jäävät herkästi näiden asennevammojen jalkoihin yleisessä keskustelussa.

Eroaa se sikäli, että itse en ole ainakaan kuullut lapsilla ja nuorilla olevasta vakaumuksesta syödä lihaa jokaisella aterialla. Sen sijaan muslimin vakaumukseen kuuluu possuton ja kasvissyöjälle lihaton ruokavalio. Eli helpompi se on lihaa syövän vetää kerran viikossa kasvisruokaa kuin kasvissyöjän vetää lihaa. Silti toki toistan, että jos joka päivä on jo tarjolla kasvisvaihtoehto, ei munkaan mielestä ole tarvetta erillisille kasvispäivällle. Kaikki terveelliset ruokavaliot ovat tottakai lähtökohtaisesti samanarvoisia. Joillekin sitten jokin ruokavalio voi olla arvokkaampi.

Jos kerta kasvisruokaa on tarjolla joka päivä, on jokseenkin mielivaltaista sitten pakottaa kaikki syömään kasvisruokaa jonain tiettynä päivänä. Kysymys kyllä onkin onko tuolle kasvisruokapäivälle tilausta vai ei, jotenkin arvaisin että kun nykyteinille tarjotaan jotain ohrasuurimoita ja kik-herneitä niin paikallinen karvakäsi saa lounasaikaan tilauspiikin (yläasteella tosin kävimme pahanruoan-päivinä lähinnä syömässä vanhoja korvapuusteja lähikiskasta, markalla tai parilla kun irtosi iso korvapuusti niin sillä selvisi hyvin loppupäivän).

Kasvisruuan suosio on koko ajan kasvanut nuorison keskuudessa, joten kyllä sille on tilausta ainakin yhtenä vaihtoehtona.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Kasvisruuan suosio on koko ajan kasvanut nuorison keskuudessa, joten kyllä sille on tilausta ainakin yhtenä vaihtoehtona.

Näinpä ja melkein sanoisin, että varsinkin 16-20-vuotiaiden naisten kohdalla kasvissyönti on jopa enemmän sääntö kuin poikkeus. Sama kehitys on käynnissä myös poikien osalta, vaikka hitaammin ja varmasti alueellisia eroja on.

On myös jotenkin outoa nillittää 2015 siitä, jos joku kieltäytyy esim. kalasta kasvisruokavalioon vedoten. Oikeasti?
 

TF-79

Jäsen
Suosikkijoukkue
TUTO. Pekka Virran nakkipiirakat.
Mun mielestä jokainen tiedostava ihminen saa syödä ihan mitä haluaa.
Sen sijaan en kykene ymmärtämään vanhempia, jotka pakottavat lapsen pienestä pitäen vegaaniksi. Lapsi tarvitsee monipuolista ruokaa ja ehtii kyllä valita ruokavalionsa sitten isompana.
 

Fordél

Jäsen
Mun mielestä jokainen tiedostava ihminen saa syödä ihan mitä haluaa.
Sen sijaan en kykene ymmärtämään vanhempia, jotka pakottavat lapsen pienestä pitäen vegaaniksi. Lapsi tarvitsee monipuolista ruokaa ja ehtii kyllä valita ruokavalionsa sitten isompana.

Lapsi tarvitse monipuolisia ravintoaineita. Liha ei ole välttämättömyys vaan lapsi pystyy saamaan riittävät ravintoaineet vegaaniruokavaliostakin. Tottakai on helpompi saada riittävän monipuoliset ravintoaineet, jos mukana on vaikka munia ja kaloja, mutta mikään pakkoa tähän ei ole. Täytyy vain suunnitella todella huolellisesti ruokavalio.

Ja ihan samalla tavalla on lapsen puolesta valitsemista syöttää hänelle lihaa vaikka en lähde tätäkään kritisoimaan millään tavalla. Perusteltu valinta, kun liha pystyy oikeassa suhteessa ruokavaliossa.

Eli en allekirjoita sun näkemystä eikä sitä taida allekirjoittaa ravintoterapeutitkaan.
 
Viimeksi muokattu:

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Lapsi tarvitsee monipuolista ruokaa ja ehtii kyllä valita ruokavalionsa sitten isompana.

Eikös ne vanhemmat valitse jälkikasvunsa ruokavalion joka tapauksessa, oli se sitten einespaskaa, lihatonta tai monipuolista sekasyöntiä? Sinänsä jännää, että lapsen lihaton ruokavalio herättää näin paljon intohimoja, kun voisi melkein veikata, että esim. einekset joita vanhemmat lapsilleen syöttävät ovat kansanterveydellisesti aivan huimasti isompi ongelma. Kuten Forkka jo kirjoitti, niin eihän liha mikään välttämättömyys ole minkään ikäisen ihmisen monipuolisessa ruokavaliossa, vaan on korvattavissa. Sinänsä henkilökohtaisesti aika sama, mutta huvittaa vain hieman. Itse siis syön lihaa (nauta ja kana) ja kalaa, mutta nykyisin käytännössä vain luomua, koska ei kiinnosta tukea niitä syksyllä videoillakin esiintyneitä kiduttajamunapäitä. Pitäisi syödä vähemmän ja ajoittain meneekin lihattomia jaksoja pitkäänkin.
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Huomautan vain, ettei kaikkia tarvittavia vitamiineja (B12, D) tai kivennäisaineita (rauta, kalsium) saa kasvisravinnosta ollenkaan tai tarpeeksi, jolloin niitä on sitten otettava purkista. Etenkin lasten kyseessä ollessa tämä on tärkeä muistaa.
 
Mun mielestä jokainen tiedostava ihminen saa syödä ihan mitä haluaa.
Sen sijaan en kykene ymmärtämään vanhempia, jotka pakottavat lapsen pienestä pitäen vegaaniksi. Lapsi tarvitsee monipuolista ruokaa ja ehtii kyllä valita ruokavalionsa sitten isompana.
Vanhemmat nyt pakottavat kaikenlaista, ja koska lapsetkin todistetusti pärjäävät vallan hyvin vegaaneina niin en näe miksi vanhempien, ketkä ymmärtävät monipuolisen ruokavalion (sekä b12- ja d-vitamiinin) tärkeyden, tulisi sitten pakottaa itsensä rahoittamaan tarpeetonta kipua ja tuhoa, mitä he vastustavat.

Eivät vanhemmatkaan sitten tosiaan pysty kodin ulkouolella lapseaan kontrolloimaan kun hän siellä alkaa aikaansa viettämään. Vanhempien selittyä syyt siihen, miksi he eivät itse tee niin kuin muut niin nuoremmat varttuvat ihmiset alkavat sitten pikku hiljaa tekemään niitä omia valintojaan tietysti. Saapa nyt ainakin myös kunnon tiedot siitä, että on siellä toinenkin vaihtoehto eikä tarvitse välttämättä valtavirran uskomuksien mukana mennä.
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Eroaa se sikäli, että itse en ole ainakaan kuullut lapsilla ja nuorilla olevasta vakaumuksesta syödä lihaa jokaisella aterialla. Sen sijaan muslimin vakaumukseen kuuluu possuton ja kasvissyöjälle lihaton ruokavalio. Eli helpompi se on lihaa syövän vetää kerran viikossa kasvisruokaa kuin kasvissyöjän vetää lihaa. Silti toki toistan, että jos joka päivä on jo tarjolla kasvisvaihtoehto, ei munkaan mielestä ole tarvetta erillisille kasvispäivällle. Kaikki terveelliset ruokavaliot ovat tottakai lähtökohtaisesti samanarvoisia. Joillekin sitten jokin ruokavalio voi olla arvokkaampi.

Kyse ei ole siitä pitääkö nyt jonkun pistää pystyyn lihansyöjien kultti että se tulee huomioiduksi vaan että toisaalta ihmisillä tulisi olla vapaus valita ruokansa ilman että aatteellisista syistä lähdetään siitä että jotain mallia pakkosyötetään alaikäisille.

Kasvisruuan suosio on koko ajan kasvanut nuorison keskuudessa, joten kyllä sille on tilausta ainakin yhtenä vaihtoehtona.

Vaihtoehtona kyllä, mutta mitä suosio nyt tarkoittaa oikeasti, Wikipedian mukaan puhutaan prosenteista tai promilleista
Kasvissyönti – Wikipedia riippuen mistä klaanista on kyse, ei tuo nyt varsinaisesti vakuuta siitä että kyse olisi sikäli valtavirrasta ettei kasvispäivä käytännössä aiheuttaisi aikamoista hävikkiä etenkin kun siihen yhdistetään pakko, varmaan dataakin on jossain suuntaan jos toiseen. Kuten sanoin, lapset ovat aika nopeita äänestämään jaloillaan.
 

Fordél

Jäsen
Kyse ei ole siitä pitääkö nyt jonkun pistää pystyyn lihansyöjien kultti että se tulee huomioiduksi vaan että toisaalta ihmisillä tulisi olla vapaus valita ruokansa ilman että aatteellisista syistä lähdetään siitä että jotain mallia pakkosyötetään alaikäisille.

Kyllä, vapaus valintaan pitää olla, mutta kannattaa myös muistaa, ettei lihaakaan tarvitse olla jokaisella aterialla edes ns. "normisyöjällä". Suomalaiset syövät viikossa n. 1,5 kg lihaa keskimäärin, kun suositus on korkeintaan 500 g. Näin ollen kun ihmisiä kannustetaan kasvisvoittoisempaan ruokavalioon, kyse ei ole mistään aatteellisesta pakkosyötöstä vaan ihan tutkittuun tietoon ja nykyisiin ravitsemussuosituksiin perustuvasta tiedosta. Tällöin on perusteltua, että kouluissa on joka päivä ainakin kasvisvaihtoehto tarjolla. Kasvispäivän kanssa on tottakai vähän niin ja näin, mutta tältä kannalta katsottuna sekin voi olla perusteltua.

Vaihtoehtona kyllä, mutta mitä suosio nyt tarkoittaa oikeasti, Wikipedian mukaan puhutaan prosenteista tai promilleista Kasvissyönti – Wikipedia riippuen mistä klaanista on kyse, ei tuo nyt varsinaisesti vakuuta siitä että kyse olisi sikäli valtavirrasta ettei kasvispäivä käytännössä aiheuttaisi aikamoista hävikkiä etenkin kun siihen yhdistetään pakko, varmaan dataakin on jossain suuntaan jos toiseen. Kuten sanoin, lapset ovat aika nopeita äänestämään jaloillaan.

Nythän oli puhe kasvisruuan suosiosta, ei kasvissyöjien määrän kasvusta. Kasvisruokia on alettu kysymään yhä enemmän niin oppilaitoksissa kuin työpaikkaruokaloissa eivätkä nämä henkilöt ole vain kasvissyöjiä. Nuoriso on siis asiaa toivonut ja kysyntään on myös vastattu. Onko sitten kyse valtavirrasta niin vaikea sanoa, mutta hyvin yleisestä asiasta, etenkin suurissa kaupungeissa. Ei siis kannata yhtään vähätellä tätä asiaa ja tulevaisuudessa tullee olemaan ihan valtavirtaa, kun lihaan tottuneet suuret ikäluokat katoavat.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jos lapselle laittaa lautaselle sekä lihaa että kasvista ja antaa hänen itsensä valita, niin kyllä se on lähes poikkeuksetta liha joka siitä ensimmäisenä syödään.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Jos lapselle laittaa lautaselle sekä lihaa että kasvista ja antaa hänen itsensä valita, niin kyllä se on lähes poikkeuksetta liha joka siitä ensimmäisenä syödään.

Tosin eihän tämä tarkoita sitä, että liha olisi jotenkin selkeästi parempi vaihtoehto kuin esim. joku korvaava proteiini. Ja tiedän useammankin nappulan, jonka suosikki on se teurasjätenugetti uppopaistetussa kuoressa autokaistalta. Myös tuo lapsi valitsee mieluummin tämän-argumentti on tässä tapauksessa ihan sitä kissa ostaisi-tasoa. Karkkipussi viereen, niin lapsi valitsee sen noiden molempien edestä ja tässä vaiheessahan kuvaan toivottavasti astuvat vastuulliset vanhemmat, jotka tekevät fiksuja ratkaisuja lapsen puolesta. Ihmettelen mikä peikko se joillekin on, jos lapsi syö monipuolista ei-liharuokaa. Oletan myös ihan mutuna, että henkilö joka tuollaiseen leikkiin ylipäätään lähtee, on aika selvillä mitä monipuoliseen ei-liharuokavalioon kuuluu. Jos samalla tarmolla keskityttäisiin eineskoteihin, niin helvetti suomalaisten elinajanodote kelloittaisi kolmatta sataa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Maailmassa elää kansoja (esim eskimot), jotka eivät syö kasviksia ollenkaan vaan pelkkää lihaa. Tämä ei näy heidän elinajan odottessaan.
Samaa asiaa on tutkijatkin tutkineet ja mitään ravintotieteellistä ongelmaa ei puhtaassa liharuokavaliossa ole. Suositukset joiden mukaan lihaa ei suositella tiettyä määrää enempää perustuvat muihin tekijöihin (mm. ekologia, kalorimäärät).
 

sinikettu

Jäsen
Maailmassa elää kansoja (esim eskimot), jotka eivät syö kasviksia ollenkaan vaan pelkkää lihaa. Tämä ei näy heidän elinajan odottessaan.
Samaa asiaa on tutkijatkin tutkineet ja mitään ravintotieteellistä ongelmaa ei puhtaassa liharuokavaliossa ole. Suositukset joiden mukaan lihaa ei suositella tiettyä määrää enempää perustuvat muihin tekijöihin (mm. ekologia, kalorimäärät).
Tämä ei ole ihan faktaperäistä, vaan jollain tasolla sinun omaa mielikuvitustasi. Ensinnäkin, en ole koskaan kuullut, että mikään kansa tai heimo eläisi pelkästään lihan tai kalan varassa. Muistan lukeneeni jostain, että maailmasta ei ole koskaan löydetty kansaa, heimoa tai vastaavaa, jonka ruokavalio perustuisi kokonaan hiilihydraatittomaan eli ketogeeniseen ruokavalioon. Eskimot esimerkiksi wikipedian mukaan keräävät myös marjoja, juuria, mukulakasveja, merilevää ja joitain viherkasveja ruoaksi. Samoin muutkin lihansyöntiin ruokavalionsa perustavat alkuperäiskansat keräävät monia sesonkikasveja lihansyönnin ohessa.
Se on toisaalta tutkittu fakta, että maailman pitkäikäisimmät kansat tai ihmiset perustavat ruokavalionsa kasviperäisiin syömisiin, johon lisätään yleensä lihaa tai kalaa kohtuudella.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Karkkipussi viereen, niin lapsi valitsee sen noiden molempien edestä ja tässä vaiheessahan kuvaan toivottavasti astuvat vastuulliset vanhemmat, jotka tekevät fiksuja ratkaisuja lapsen puolesta.
Olet osittain oikeassa. Faktisesti asia on niin yksinkertainen, että ravinnonsaannin kannalta ajateltuna mitä enemmän ravinnossa on kaloreita sitä parempaa se on. Tämän takia evoluution avulla ihmiskunta on kehittynyt maistamaan tällaiset hyvät ruuat joissa on paljon kaloreita (liha, sokeri, rasva) eli sen takia ne maistuvat hyvältä minkä lapsikin tietää. Sokeria on viljelty niin lyhyen aikaa että siihen ihmiskeho ei ole evoluution aikana ehtinyt tottua pääasiallisena ravintolähteenä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tämä ei ole ihan faktaperäistä, vaan jollain tasolla sinun omaa mielikuvitustasi.
Valehtelet. Tutkimus ei ollut keksimäni, vaan olen siitä lukenut Imagesta:
Lihan ilot | image.fi

Alkuperäiskansojen kohdalla muotoilu oli "lihaan ja kalaan perustuva ruokavalio" eli kyse ei ole ollut mistään ehdottomasta natsi-ruokavaliosta, vaan joku on saattanut joskus jonkun matkan suuhunsa laittaa. Pahoittelut epätarkkuudesta.

Pitkäikäisimmät kansat elävät siellä missä on paras terveydenhuolto. Ravinto ei ole siinä asiassa merkittävin tekijä.
 

riimu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Avs, Preds, Leijonat
Mä olin vegaanisesti syövä varmaan 3-4 vuotta ja olin paremmassa kunnossa kuin ikinä. Kestihän siinä totuttelua, mutta oppi kokkaamaan esim. helveten hyvin mausteiden kanssa sun muuta. Nythän vegetuotteita saa jopa kohtuuhinnalla. Esimerkiksi seitanista tehdyt chorizot, leikkeleet, kinkut yms. on paljon parempia kuin vastaavat makkaratuotteet usein jne. Savutofu menee leivän päälle kuin kunnon lenkki ja pirun hyvää safkaa saa. Intialaisissa ravintoloissa Aloo Gobi on suosikkini, vaikka nykyään sekasyöjä oon. Harvoin syön punaista lihaa, lähinnä jouluna ja juhannuksena.

Mitä kasvisruokaan yleisesti tulee niin kinkun lisäksi kummasti jengille maistuu rosolli, lanttulaatikot, peruna, porkkana jne. Vaikka ovat saatanasta kai. Ei täälläpäin kyl lihaa olla syöty kuin juhlana aikoinaan. Onhan se kumma kun moni syö aamupuuroakin ja ei valita siitä. Tai perunoista.

Mitä tulee koulujen kasvisruokapäivään niin voi vaan nauraa, kun jotkut pelkää että jos ei lapsi saa jotain viiriäisenmunia ja paistia joka päivä niin kansakunta kuolee.

Mun mielestä jokainen saa vetää suuhunsa mitä huvittaa, turha kuitenkaan syytellä, valittaa ja muuta kokoajan. Ei tämä kansa kuole johonkin yhteen perunaan.
 

sinikettu

Jäsen
Valehtelet. Tutkimus ei ollut keksimäni, vaan olen siitä lukenut Imagesta:
Lihan ilot | image.fi
Aikaste huono artikkeli, siis todella huono. En lukenut koko juttua alusta loppuun, vaan selasin läpi, mutta lähinnä tulee mieleen joku katkera entinen ideologisti purkamassa patoumiaan. Ja tuo koe, eikai se muuta todista kuin, että kaksi perustervettä ihmistä voi elää vuoden vain lihalla. Siinä suhteessa toki olet oikeassa. Edelleen, mikään alkuperäiskansa ei ole tiettävästi elänyt jatkuvasti ketogeenisellä dieetillä, ainakin minun tietojeni mukaan. Voit toki todistaa luuloni vääräksi iskemällä faktaa pöytään.

Pitkäikäisimmät kansat elävät siellä missä on paras terveydenhuolto. Ravinto ei ole siinä asiassa merkittävin tekijä.
En tiedä mitä haet tällä takaa, mutta absoluuttisella tasolla ei pidä paikkaansa. Kehittynyt lääketiede on varsin uusi keksintö ja sitä ennen on voitu löytää teveydellisiä eroja eripuolilla maailmaa elävien ihmiskuntien välillä. Sama voidaan löytää vieläkin. Vai väitätkö, että Okinawalla ja Andorran vuoristossa on huomattavasti paremmat lääketieteelliset puitteet kuin esimerkiksi Suomessa tai Yhdysvalloissa? Toki lääketiede on kehittynyt valtavasti ja kehittyy vastakin, mutta vielä ei olla siinä tilanteessa, että esimerkiksi vuosikymmenien epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat vahingot voitaisiin kumota.

Ei luulisi olevan niin hankala ymmärtää, että esimerkiksi ruokien ravintoarvoissa on eroja. Lisäksi monissa ruuissa on tarpeellisten ravinteiden lisäksi löydetty erilaisia yhdisteitä, jotka suojaavat ja vahvistavat hyvin tärkeitä fysikaalisia prosesseja, kuten esimerkiksi inflammaatiota, immuunijärjestelmää, synapsien toimintaa tai vaikkapa neuroprotektiivisten signaaliväylien (esim. sirtuiini) aktivaatiota.

Lisättäköön vielä, että muutamia kuukausia sitten Scientific Americanissa oli mielenkiintoinen juttu liittyen joidenkin kasvisten terveysvaikutuksiin. On alettu epäilemään, että itseasiassa eräät lievät kasvimyrkyt voisivat olla osasyynä, että jotkin kasvikset näyttävät olevan erityisen terveellisiä. Vielä ei tiedetä, miten tuo toimii käytännössä, mutta yksi epäily on, että kasvimyrkyt aiheuttavat metabolista stressiä elimistöön ja sitten kasvisten ravinteet, antioksidantit ym. korjaavat tilanteen, jonka seurauksena elimistön toiminta vahvistuu. Juttu oli varsin mielenkiintoinen, pitäisi etsiä tuo lehti toiseen kertaan luettavaksi.

edit. Tuostahan se artikkeli löytyikin, on vaan maksumuurin takana.

Itse olen ollut jo vuosia kiinnostunut ravintotieteestä ja sen vaikutuksista terveyteen. Mitä pidemmälle asiaa tutkii, niin alkaa ennen pitkää käymään ilmi, että ravintoasioissa ei loppuviimein ole hirveästi absoluuttisia totuuksia. On monta tapaa löytää terveellinen ruokavalio. Paras ravinto-ohje, jonka olen kuullut menee näin: "Eat food, not too much, mostly plants"
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Aikaste huono artikkeli, siis todella huono. En lukenut koko juttua alusta loppuun, vaan selasin läpi, mutta lähinnä tulee mieleen joku katkera entinen ideologisti purkamassa patoumiaan
Se että onko artikkeli huono on mielipidekysymys. Perusteltu, looginen ja faktapitoinen se on, mutta ymmärrän ettei se kaikkia miellytä. Luin pitkän tuosta kirjoitetun kritiikin ja jos turha itkeminen karsitaan pois jäljelle jäi ehkä paksusuolen syöpä.

En tiedä mitä haet tällä takaa, mutta absoluuttisella tasolla ei pidä paikkaansa. Kehittynyt lääketiede on varsin uusi keksintö ja sitä ennen on voitu löytää teveydellisiä eroja eripuolilla maailmaa elävien ihmiskuntien välillä. Sama voidaan löytää vieläkin. Vai väitätkö, että Okinawalla ja Andorran vuoristossa on huomattavasti paremmat lääketieteelliset puitteet kuin esimerkiksi Suomessa tai Yhdysvalloissa? Toki lääketiede on kehittynyt valtavasti ja kehittyy vastakin, mutta vielä ei olla siinä tilanteessa, että esimerkiksi vuosikymmenien epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat vahingot voitaisiin kumota
Niin tosiaan, en tarkoittanut etteikö esim ravinnon määrä vaikuttaisi eliniän odotteeseen. Niissä maissa joissa on nälänhätää odote on luonnollisesti matala. Tarkoitin että kasvissyönti ei odotteissa näy merkitsevästi (ainakaan positiivisesti).

Lampaanviljelystä tunnettu Andorra on rikas maa (Espanjalaiset samoin kuin Aussit ovat maailman lihansyönnissä top kolmosessa) ja sen terveydenhuolto hakkaa varmasti USA:n hyvinkin epätasa-arvoisen järjestelmän ja todennäköisesti Suomenkin. Pointtini oli että tuota top 10 elinajan odote -listaa katsoo, niin kaikki ne ovat rikkaita maita. Listalla on Andorran lisäksi Ruotsia, Sveitsiä, Australiaa, Japania ja Hong Kongia eli hyvinkin heterogeeninen joukko ja ihan desimaalien eroista puhutaan 80-vuoden yläpuolella oltaessa. Köyhät kasvissyöjä-maat jäävät kymmeniä vuosia jälkeen.

Mitä tämä sitten kertoo ja johtuu? Aika monenlaisia syitä on löydettävissä. elinikään vaikuttaa terveydenhuollon lisäksi elintavat (liikunta, auringonvalo, päihteet, saasteet, liikenne ja vielä geenitkin). Niinpä mitään kaikenkattavia yksinkertaisia selityksiä ei ole.

Tässä joitakin huomioita:
lihansyönnillä ja Liikalihavuudella
ei ole syy-seuraussuhdetta, vaikka korrelaatio niiltä varmasti löytyy. Varakkaat ihmiset syövät maailman mittakaavassa keskimäärin enemmän lihaa. Varakkaat ihmiset elävät myös keskimäärin pidempään. Länsimaissa rikkaat ihmiset ovat keskimäärin laihempia kuin köyhät (terveellisempi ravinto, enemmän liikuntaa) mutta itämaissa asia on toisinpäin (Uskoisin silti, että itämaissakin varakkaat elävät pidempään).
 
Viimeksi muokattu:

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Aikaste huono artikkeli, siis todella huono...

...Itse olen ollut jo vuosia kiinnostunut ravintotieteestä ja sen vaikutuksista terveyteen. Mitä pidemmälle asiaa tutkii, niin alkaa ennen pitkää käymään ilmi, että ravintoasioissa ei loppuviimein ole hirveästi absoluuttisia totuuksia. On monta tapaa löytää terveellinen ruokavalio. Paras ravinto-ohje, jonka olen kuullut menee näin: "Eat food, not too much, mostly plants"

Tuon artikkelin huonoudesta voi olla montaa mieltä. Mielestäni se ei ollut. Toki siinä oli värikynää käytetty ja asioita tarkoitushakuisen (ja turhan) kärkkäästi/hyökkäävästi tuotu esille, mutta aika hyvin siinä purettiin tiettyjä kasvisyönnin moraalis-eettisiä ja terveydellisiä suurimpia myyttejä, joita on saanut kuulla eri tahoilta..

Minäkin olen ollut kiinnostunut jo pitkään ravintotieteestä ja sen yhteydestä terveyteen, vaikken alan koulutusta omaakaan. Ihan rehellisesti sanottuna aiheeseen käyttämäni aika ja raha tuntuvat hukkaan heitetyltä, sillä en ole kyllä tullut juuri hullua hurskaammaksi "totuudesta", kuten vaikkapa mikä on terveellistä ruokaa ja mikä ei? Ainoastaan yksi asia on käynyt selväksi... meitä kuluttajia viedään kuin pässiä narussa elintarviketeollisuuden taholta. Mikä eilen oli terveellistä, onkin huomenna pahinta myrkkyä, mitä suuhunsa voi tunkea, ja toisinpäin. Aika pitkälti riippuen siitä, mikä taho tutkimuksen julkaisee ja minkälaisin taikalasein asiaa tarkastellaan. Ylivoimaisesti paras ravinto-ohje, mitä olen kuullut menee näin: Syö lähellä tuotettua (ei tehotuotettua) ruokaa, olipa se sitten kasviksia tai lihaa.

Ps. Minä muuten väitän, ettei sen enempää Okinawalla, kuin Andorrassakaan syödä pelkkää kasvisravintoa. Olen viettänyt kummassakin paikassa aikaa tarpeeksi ollakseni vakuuttunut siitä, että molemmissa sekaravinto on pääasiallinen (perinteinen) ruokamalli ja lähellä tuotetun ruoan osuus on ollut (perinteisesti) hyvin korostunutta.
 

sinikettu

Jäsen
Se että onko artikkeli huono on mielipidekysymys. Perusteltu, looginen ja faktapitoinen se on, mutta ymmärrän ettei se kaikkia miellytä. Luin pitkän tuosta kirjoitetun kritiikin ja jos turha itkeminen karsitaan pois jäljelle jäi ehkä paksusuolen syöpä.
Tuon artikkelin huonoudesta voi olla montaa mieltä. Mielestäni se ei ollut. Toki siinä oli värikynää käytetty ja asioita tarkoitushakuisen (ja turhan) kärkkäästi/hyökkäävästi tuotu esille, mutta aika hyvin siinä purettiin tiettyjä kasvisyönnin moraalis-eettisiä ja terveydellisiä suurimpia myyttejä, joita on saanut kuulla eri tahoilta..
Juttu on todella yksipuolinen, paasaava ja hyvin epäoleellisten pointtien sävyttämä. Erityisen looginen ja faktapitoinen se ei missään nimessä ole. Jos on aatteen miehiä (tai naisia), niin varmaan ihan ok luettavaa, mutta itse luen pääasiassa laadukkaan neutraaleja eri alojen ammattilaisten tekstejä, joten tuo artikkeli tuntui lähinnä oksennukselta paperille. Onhan tuossa artikkelissa muutamia faktoja, mutta kaikinpuolin todella yksipuolista luettavaa. Kyllä, lihassa on ravinteita. Kyllä, kasviksista on hankalaa saada kaikkia mahdollisia ravinteita. Siinäpä ne hyvät puolet olivatkin. Loppu on joko enemmän tai vähemmän kyseenalaista, henkilön omia mielipiteitä tai muuta täysin järjetöntä yleistystä. Ravinteita on myös kasviksissa, myös sellaisia, joilla on huikeita terveysvaikutuksia.

Lähinnä tuntuu, että kirjoittajan konformaatio ja sokea ideologian kannattaminen vailla sen suurempaa tarkoitusta puraisi jossain vaiheessa itseään perseeseen, jota seurasi suuri katkeruuden aika. Tuossa ei mainita millään tavoin niitä lukuisia kasviksia tai kasvisten ravinteita, joilla näyttää olevan suuria terveysvaikutuksia. Kasvissyöjien eettiset syyt laitetaan lekkeriksi, eikä edes yritetä ottaa analyyttistä näkökulmaa asiaan. Samoin ympäristön vaikutuksista ei kirjoiteta mitään konkreettista tai faktapohjaista.

Kirjoittaja vastustaa vegetarismia eettisistä syistä, niin typerä lause, ettei paremmasta väliä. Tuo soijasta motkottaminen on vähän niin ja näin, toisin kuin tuossa väitetään, ei soijan negatiivisista terveysvaikutuksista (edes miehillä) ole vakuuttavaa näyttöä. Jos otetaan kaikki tutkimus, mitä soijan terveysvaikutuksista on tullut, tulee siitä niin sekasotkuinen viritelmä, ettei siitä kukaan pysty ottamaan selvää. Lapsille ja kehitysvaiheessa oleville en syöttäisi soijaa. Onko sitä soijaa sitten pakko aikuisenakaan vetää naamariin? Jos vähänkään viitsii ottaa selvää, niin huomaa, ettei soija sellaisenaan ole hyvää ihmisravintoa. Esimerkiksi aasiassa soijaa käytetään lähinnä tofuna tai muuten pitkälle prosessoituna. Miksi kirjoittaja ei ottanut niistä muista sadoista, huomattavasti paremmin ravinnoksi kelpaavista kasveista esimerkkejä?

Tuolla lopussa sitten alettiin vetämään aikamoista settiä kasvissyöjien persoonallisuuksista. "En tunne jääväni mistään paitsi". Vähänkään psykologiaa tunteva tietää, että tuo pitää paikkaansa. Itseasiassa ihmiset, jotka ovat kuuliaisia arvoillensa, saavat niiden noudattamisesta huomattavaa psykologista etua. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Daniel Gilbertin materiaaliin onnellisuudesta ja "psykologisesta immuunijärjestelmästä".

Voisin vielä kirjoittaa parikin kappaletta, mutta jääköön se tällä kertaa tähän. Edelleen, tuo on mielestäni aivan surkea artikkeli kaikin puolin.

Ainoastaan yksi asia on käynyt selväksi... meitä kuluttajia viedään kuin pässiä narussa elintarviketeollisuuden taholta. Mikä eilen oli terveellistä, onkin huomenna pahinta myrkkyä, mitä suuhunsa voi tunkea, ja toisinpäin...
Siksipä kannattaa lukea oikeiden ammattilaisten kirjoittamia juttuja, toki tietynlainen skeptinen ilme kasvoilla. Populaarimedian jutut kannattaa suosiolla jättää pois, sieltä harvemmin hyvää tulee.
Ps. Minä muuten väitän, ettei sen enempää Okinawalla, kuin Andorrassakaan syödä pelkkää kasvisravintoa. Olen viettänyt kummassakin paikassa aikaa tarpeeksi ollakseni vakuuttunut siitä, että molemmissa sekaravinto on pääasiallinen (perinteinen) ruokamalli ja lähellä tuotetun ruoan osuus on ollut (perinteisesti) hyvin korostunutta.
En ole missään väittänyt, että kasvissyönti on parempi vaihtoehto kuin sekasyönti. Päinvastoin, kohtuullinen lihansyönti on varmastikin terveyden kannalta parempi kuin sen jättäminen pois.


Pitää vielä varmuuden vuoksi sanoa, etten ole kasvissyöjä, enkä sellaiseksi koskaan haluakaan.
 
Viimeksi muokattu:

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos lapselle laittaa lautaselle sekä lihaa että kasvista ja antaa hänen itsensä valita, niin kyllä se on lähes poikkeuksetta liha joka siitä ensimmäisenä syödään.
En tiedä minkälaiseen otantaan tämä näkemyksesi perustuu, mutta täytyy sanoa että omien empiiristen tutkimusten perusteella esim. kokolihaa syövien lasten määrä ei ole kovin korkea. Itse väittäisin että jos laitat sadalle lapselle lautaselle vaikka banaanin ja kokolihapihvin niin se hedelmä siitä häviää ensin ja liha ei luultavasti lainkaan yli 90% tapauksista.
 

Fordél

Jäsen
Pitkäikäisimmät kansat elävät siellä missä on paras terveydenhuolto. Ravinto ei ole siinä asiassa merkittävin tekijä.

Osoitatko jotain faktaa tämän väitteesi tueksi, sillä sanoisin, että se on väärin.

Eiköhän keskeisintä pitkän iän taustalla ole kuitenkin geenit ja perimä. Sitten niistä asioista, joihin ihminen voi itse vaikuttaa, yksi keskeisimpiä on ehdottomasti ravinto.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Kyllä, vapaus valintaan pitää olla, mutta kannattaa myös muistaa, ettei lihaakaan tarvitse olla jokaisella aterialla edes ns. "normisyöjällä". Suomalaiset syövät viikossa n. 1,5 kg lihaa keskimäärin, kun suositus on korkeintaan 500 g. Näin ollen kun ihmisiä kannustetaan kasvisvoittoisempaan ruokavalioon, kyse ei ole mistään aatteellisesta pakkosyötöstä vaan ihan tutkittuun tietoon ja nykyisiin ravitsemussuosituksiin perustuvasta tiedosta. Tällöin on perusteltua, että kouluissa on joka päivä ainakin kasvisvaihtoehto tarjolla. Kasvispäivän kanssa on tottakai vähän niin ja näin, mutta tältä kannalta katsottuna sekin voi olla perusteltua.

On jotenkin kummallista että trivialiteetista yritetään vääntää vaikka mitä. Jos tuputat jotain aatetta ilman vaihtoehtoa, se on aina tuputusta, oli aate miten hyvä tahansa. Jos poistat sekasyöjältä vaihtoehdon syödä lihaa jonain päivänä, rajoitat hänen valinnanvapauttaan, niin yksinkertaista se vain on. Niin kauan kuin kuitenkin ruokaympyrä ja viralliset ravintosuositukset ovat sekaruoan puolella, yhden komponentin poistaminen ravinnosta on sikäli täysin mielivaltaa eikä perusteltua muuten kuin aatteellisilla syillä.

. Ei siis kannata yhtään vähätellä tätä asiaa ja tulevaisuudessa tullee olemaan ihan valtavirtaa, kun lihaan tottuneet suuret ikäluokat katoavat.

Ei tässä nyt vähätellä mitään, ainoastaan pyrin toteamaan vain sen että toistaiseksi kun varsinaisen aatteellisen kasvissyönnin osuus on varsin pientä, on paljon kiinni koulun keittiöstä saadaanko kasvisruoka houkuttelevaksi. Noin omalla track-recordilla odotusarvo on aika heikko ja tämä yhdistettynä "pakkoon" vain helposti johtaa epäterveellisempään syömiseen kun itusoppa ei esiteiniä houkutakaan.
 

Fremont

Jäsen
. Edelleen, mikään alkuperäiskansa ei ole tiettävästi elänyt jatkuvasti ketogeenisellä dieetillä, ainakin minun tietojeni mukaan. Voit toki todistaa luuloni vääräksi iskemällä faktaa pöytään.
"

Arktisista kansoista kannattaa lähteä hakemaan vastausta, toki esim. inuitit ja yupikit söivät mm. peurojen vatsalaukun sisällön, samoin ilmeisesti myös vesikasveja syövien merinisäkkäiden sekä mahdollisesti lintujen vatsan sisällön. Inuitien matala c-vitamiinin saanti (ka. 30-40mg/vrk) on toisinaan aiheuttanut ihmetystä ja "eskimoruokavalion" yhteyttä arktisten kansojen erinomaiseen sydän- ja verisuonitautien tilanteeseen ainakin on tutkittu. Asia ei kiinnosta siinä määrin että lähtisin kenellekkään kaivamaan linkkejä.

Aikuisiällä kasvisruokavalioon siirtyminen tuskin aiheuttaa perusterveelle mitään komplikaatioita, mutta kasvuikäisten ja erityisesti rintaruokinnasta vierotettavien aliravitsemuksen kohdalla tutkimukset korreloivat suurempaa aikuisiän sairastavuutta ja lyhyempää elinikää. Eli kyllä tämä mainittu kasvisruokavalion "tuputtaminen" lapsille monipuolisen dieetin sijaan kuullostaa minusta hieman arveluttavalta.

Yleisellä tasolla kasvisruokavalio, silloinkin kun nautitaan esim. maito- ja kalatuotteita, vaikuttaisi olevan yhteydessä erityisesti naisilla huonoihin tai erittäin huonoihin veriarvoihin. Miehillä ei samaa ongelmaa yleensä ole, joskin otanta jonka tiimoilta olen asiaan tutustunut oli kohtuullisen pieni, muistaakseni 76 henkilöä joista miehiä taisi olla vain kolme tai neljä.

Idea kieltäytyä kokonaan eläinperäisestä ruuasta ei vaikuta ihan järkevältä, ilman eläinperäistä ravintoa ei saavuteta hyvään terveyteen tarvittavia mikroravintoaineita. Yleensä kieltäytyminen eläinperäisestä ruuasta perustellaan eettisyydellä, mutta onko eettisempää ottaa elintärkeät vitamiinit ilmastopäästöjä tupruttavassa tehtaassa valmistetuista synteettisistä lisäravinteista ja muovipurkeista? Todennäköisesti lähes kaikki kieltäytyjät syövät joka tapauksessa vähintään väriaineiden muodossa eläinperäistä ravintoa.

Tämä ei ole kannanotto lihansyönnin puolesta, minulle on ihan se ja sama mikäli joku haluaa riskeerata terveytensä ja hyvinvointinsa siirtymällä yksipuoliseen ja puutteelliseen ruokavalioon, oli se sitten kasvisruoka, luolamiesdieetti tai vaikka valoravinto. Ihmisiä on jo muutenkin liikaa ja elävätpä sen lisäksi aivan liian vanhoiksi. Malthusilaisena vähempikin riittäisi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös