Vitsini ei ollut nähtävästi tarpeeksi hyvä, kun se otettiin tosissaan.
Ja jotta viesti liittyisi ketjun aiheeseen, niin lupaan nostaa tänään tuoppia paljon myös vasemmalla kädellä.
Älä suotta vaivaudu, nosta ihan omalla tyylilläsi.
Mutta tästä kuitenkin muistui ketjunaiheeseen liittyvä tunne minulle.
Vanhemmat, sisareni, opettajat eivätkä myöskään luokkakaverini ikinä nostaneet vasuriuttani mitenkään framille, mutta nyt muistin että sillä oli silti minulle merkitystä pienenä poikana: olin erilainen kuin muut. Tai siis me muutamat olimme erilaisia, emme kuuluneet täysin joukkoon.
Tämä oli siis aivan pikkunuppini keitos, kukaan muu ei siitä välittänyt, mutta Minä en ollut samanlainen kuin Muut. Varmaan olisin seitsemänvuotiaana vaihtanut kätisyyteni oitis.
Olisiko tämä tunne joku atavistinen piirre jopa, laumasieluperintöä.
Toisaalta vasenkätisyys on säilynyt ihmisten perimässä eli jotain ominaisuuksia on näilläkin ollut.
Ehkä nykyään vasurit sitten kasvatetaan enemmänkin tiedostamaan oman erilaisuutensa, erikoiset lapset ovat muodikkaita nykyvanhempien silmissä ehkä.
Mutta juu, nyt kun mietin vuosikymmenien taakse, niin varmaan tämä tietty kansalais(koululais)keskustelun homo-ruotsalainen-vasuri temaattinen tasoniputus on jossain vaiheessa kyrsinyt.
Ei elämäni ole siksi pieleen mennyt, mutta voinko hakea jostain korvauksia?