Ettei vaan liittyisi euroon. Ja se ettei kyseessä nimenomaan ole kilpailukyvystä johtuva taantuma, on professori Haaparannan väite, jolle löytyy useita kansainvälisiäkin lähteitä. Aiemmin ketjussa ne jo esitin.
Totta hemmetissä liittyvät euroon. Valuutan ulkoinen arvostus on merkittävä kilpailukyvyn osatekijä (kuten se myös on vastaavasti merkittävä tekijä ostovoimassa). Nyt vain muuttuneessa tilanteessa euroalueen talous ei ole kilpailukykyinen kaikilta osin, jonka kauppataseen ali ja ylijäämät lahjomattomasti kertovat.
Nyt oli kyse siitä, että väitit, että 2000-luvun alussa Kreikka ei olisi voinut muka korjata suhdanteen vuoksi verotusta rakenteellisesti korkeammaksi (ja puuttua harmaaseen talouteen). Silloin sen ei olisi täytynyt ottaa sitä velkaakaan lisätäkseen julkisia menoja.
Tällainen spekulointi, että olisiko Kreikka voinut jotain tehdä ja mitä silloin olisi tapahtunut on mahdotonta täydellisesti mallintaa, mutta selvää on että Kreikan julkinen sektori kasvoi vuosina 1993-2004 2,5 kertaiseksi, kun taas BKT kasvoi samana aikana "vain" 47%. Tätä eroa ei olisi millään verotuksen korotuksella käytännössä kustannettu, sillä tunnettu tosiasia edelleen on, että finanssipolitiikan kiristäminen (veronkorotukset) heikentää talouskasvua. Se ei siis olisi ollut 47% vaan, esim 30%.
Nyt täytyy todeta, että lue uudelleen. Väitit, ettei Kreikassa ole pystytty tekemään tarpeellisia saneerauksia, tässä Krugman toteaa, että leikkauksia on tehty jo enemmän kuin alkuperäisessä ohjelmassa oli.
Nyt täytyy todeta, että lue uudelleen. Tarkka lainaukseni oli, että "Kreikassa ei ole pystytty saneerauksia läpiviemään, talouden rakenteita uudistamaan ja taloutta kasvattamaan". Valtion menojen leikkaukset ovat olleet vain yksi osa kokonaisuutta. Kreikassa ei ole realisoitu omaisuutta, avattu markkinoita kilpailulle eikä sitä rakastamaasi harmaata taloutta kitkettyä. Tämäkin kuuluu tai ainakin sen pitäisi kuulua talouden rakenteiden uudistamiseen.
Ja miksi ei ole saanut kasvua aikaan, liittyy myös kiinteästi tähän säästöohjelmaan.
Talous ei tänä ajanjaksoja ole kasvanut juuri missään päin euro-aluetta. Ihan tosissako väität, että tämä kilpailukyvytön, korruptoitunut, kehittymätön talous olisi kasvanut, jos isot pojat eivät olisi kiusanneet.
Muistetaan nyt vielä kerran, että ei kenelläkään ulkopuolisella ole mitään velvollisuutta Kreikalle lainata senttiäkään. Jos Kreikka ei tarvitse rahaa, niin se saa tehdä juuri niinkuin haluaa tai olla tekemättä. Jos he taas rahaa haluavat, niin sitten he tekevät niinkuin lainoittajat ehdoiksi asettavat tai lainaavat muualta. Sellaista vaihtoehtoa, että he tekevät niinkuin haluavat (eli jatkavat tuhlausta) muiden rahoilla ei vain ole tarjolla, piste.
Markkinat antoi, markkinat otti, tyydy siihen hottentotti.
*) Tuhlaus ei ole absoluuttinen termi, jonka määrittäisi esim tietty euromäärä per capita. Miljonäärille ei ole tuhlausta ostaa 50 000 euron Bemaria, mutta kerjäläiselle on tuhlausta syödä Subwayssä.
Tätähän pääministeri Stubbkin on toistellut, mutta on hakoteillä. Minusta Vanhasen kakkoshallitus toimi kuitenkin aivan oikein elvyttäessään ja kyllähän silloin vielä kasvua saatiin aikaan ja kaikkein tärkeimpänä pidettiin työttömyysluvut kurissa. Sen sijaan vuosina 2011-2013 harjoitettiin kokoomuksen painaessa päälle ja Urpilaisen myötäillessä ihan faktuaalisesti kiristävää finanssipolitiikkaa ja se näkyy näissä kasvuluvuissa:
PTT laski bkt-ennustettaan – "Suomelta puuttuvat uudet ideat" | Yle Uutiset | yle.fi Jaa, millä perusteella se oli kiristävää? Perustuen Haaparannan ja Kianderin arvioon.
Ei tuossa ole kyse mistään mielipideasiasta, vaan faktasta. Ihan sama vaikka Haaparanta tai Kiander olisivat sitä mieltä, että rauta on nestettä. Jos valtion menot kasvavat, niin on harjoitettu elvyttävää politiikkaa, piste. Postasin jo kertaalleen valtion budjetit ja silloin ihmettelit että mitä numeroita ne ovat. Tuolta ne edelleen löytyvät:
Valtion tulot ja menot - Veronmaksajain Keskusliitto ry
2011-13 menot kasvoivat 4,2 miljardia. Se on mielipideasia, että olisiko pitänyt elvyttää vielä enemmmän.
Tuossa on vielä Suomen työttömyystilasto, niin voit katsoa että kuinka hyvin Vanhasen hallituksen aikana työttömyys pysyi kurissa vuosina 2009-2010 ja verrata sitä 2011 tilanteeseen.
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2011/01/tyti_2011_01_2011-02-22_tie_001_fi_001.gif
En silti tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa tälle ajatusmallille, että työttömyys ja talouskasvu olisivat jotenkin suoraa seurausta valtion harjoittamasta talouspolitiikasta, jopa sille asteelle että BKT:n kehittymistä voitaisiin käyttää todisteena harjoitetun politiikan onnistumisesta. Siellä kun sellainen pikkuriikkinen tekijäkin kun maailmantalous vaikuttamassa Suomen talouteen, jota en ihan täysin sivuuttaisi merkityksettömänä näissä arvioissa.
Ks. edelleen jo aiemmin linkittämäni taustamateriaali:
https://vapausvalitatoisin.files.wordpress.com/2015/01/haaparanta-22-1-2015-vvt.pdf ja sieltä esim. sivut 16 ja 17. 2010-2011 finanssipolitiikka oli Vanhasen hallituksen johdolla elvyttävää, 2011-2013 Kataisen hallitus harjoitti kiristävää politiikkaa ja arvaa, heijastuuko se noissa kasvuluvuissa.
Kerrotko ensin omin sanoin, että mitä tuossa sivun 16 kaaviossa oikein kuvataan?
"Over the years 2011 to 2013, the unexpected growth of a country is the actual growth minus the growth that was projected in the IMF’s April 2011 World Economic Outlook. The unexpected growth of several advanced economies is plotted against the fiscal consolidation over the same period. The negative relationship shows that greater consolidation (austerity) was associated with actual growth that was lower than projected."
Siinä siis verrataan toteutunutta talouskasvua IMF:n 2011 ennusteeseen ja tällä perusteella saadaan odotettu/odottamaton kasvu. Ensiksikin pitäisi miettiä, että millä perusteella IMF on ennusteensa tehnyt. Oliko Suomen kohdalla huomioitu esim 10 miljardin liikevaihdolla operoineen Nokian tilannetta tai mitään vastaavia tekijöitä?
Tätä saatua ennustetta on sitten verrattu toteumaan ja katsottu löytyykö korrelaatiota siihen onko harjoitettu elvyttävää vai kiristävää politiikkaa. Suomi on Y-akselin oikealla puolella eli Suomessa on harjoitettu elvyttävää politiikkaa (ei hirveästi mutta kuitenkin). Silti Suomi on yksi heikommin pärjänneitä talouksia vertailussa. Odotus siis olisi ollut, että Suomen talouskasvu olisi toteutunut parempana kuin ennuste. Norjassa esim harjoitettiin tiukempaa politiikkaa, mutta tulos oli parempi.
Taulukon johtopäätös oli, että koska isompi osa Y-akselin vasemmanpuoleisista maista oli kuvaajan alapuolella, niin kuvaajan olisi pitänyt olla eri paikassa. Ihan mielenkiintoinen tulos sinänsä, mutta miten sitä pitäisi tulkita yksittäisten maiden kohdalla onkin sitten eri asia.
Toisekseen on tietysti selvää, että elvyttämällä velkataakka aluksi kasvaisi, mutta pidemmällä aikavälillä esim. Haaparanta on arvioinut, että elvytys voisi muuttua oikein kohdennettuna itseään rahoittavaksi.
Tämä ei ole teoriassa mahdotonta. Pitäisi vain tietää, että mikä on oikea kohdentaminen. Varmaan konsensus on siitä, että sen pitäisi olla jotain mikä kehittää uutta markkinavetoista liiketoimintaa.
Minullakin on teoriassa mahdollisuus mennä pankkiin, ottaa lainaa, sijoittaa ne hyvin, maksaa laina pois ja tehdä profit.