Vasemmistoliitto

  • 783 582
  • 6 114

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja mitä sitten tulee itse taiteisiin, niin mikäli taiteesta maksetaan etukäteen on omasta mielestäni kyseessä työtilaus, eikä taidetta.

Tämä on minusta aika kuolleena syntynyt ajatus taiteen erottelemiseen, sillä logiikallasi esim. Mona Lisa ei ole taidetta. Koko keskustelun voisi summata sanontaan "Kauneus on katsojan silmässä", enkä ymmärrä miksei se pätisi.

Ketjun aiheeseen liittyen: Eipä tule Vasemmistoliittoa ikävä hallituksessa. Tosin eipä tule koko hallitustakaan kun uusi saadaan.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Tämä on minusta aika kuolleena syntynyt ajatus taiteen erottelemiseen, sillä logiikallasi esim. Mona Lisa ei ole taidetta.

Täytyy ottaa huomioon, että tällaisesta työtilauksestakin voi tulla taidetta. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen vaikkapa Mona Lisa. Toisaalta jos Da Vinci olisi jättänyt maalauksen maalaamatta ja käyttänyt palkkiorahat huumeisiin ja huoriin ja kuollut sitten yliannostukseen, olisi kyseessä ollut työtilaus ilman taidetta.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Täytyy ottaa huomioon, että tällaisesta työtilauksestakin voi tulla taidetta.

Josta väistämättömänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että ei voida sanoa jonkun olevan (tai olevan olematta) taidetta vain tilaustavan perusteella. Kommentoin vain tuota sanomaasi, että jos kyseessä on tilaus, tehty työ ei ole taidetta, sillä se ei näemmä omastakaan mielestäsi pidä paikkaansa.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Josta väistämättömänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että ei voida sanoa jonkun olevan (tai olevan olematta) taidetta vain tilaustavan perusteella. Kommentoin vain tuota sanomaasi, että jos kyseessä on tilaus, tehty työ ei ole taidetta, sillä se ei näemmä omastakaan mielestäsi pidä paikkaansa.

Luin itsekin uudestaan kirjoittamani ja näköjään ajatukseni ei nyt ihan pukeutunut siihen asuun kuin oli tarkoitus. Tarkoituksena ei siis ollut määritellä taidetta tilaustavan perusteella vaan tuoda esiin se, että tuotos on taidetta tuollaisessa tapauksessa vasta kun se sellaiseksi osoittautuu ja sitä ennen kyseessä on ainoastaan työtilaus, eikä taidetta.

Tämä siis yhtenä syynä siihen, että näen erittäin kyseenalaisena taiteilijoiden tukemisen pelkästään sillä verukkeella, että "taiteita tarvitaan" ja "taiteilijoidenkin pitää saada elantonsa".
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Luin itsekin uudestaan kirjoittamani ja näköjään ajatukseni ei nyt ihan pukeutunut siihen asuun kuin oli tarkoitus. Tarkoituksena ei siis ollut määritellä taidetta tilaustavan perusteella vaan tuoda esiin se, että tuotos on taidetta tuollaisessa tapauksessa vasta kun se sellaiseksi osoittautuu ja sitä ennen kyseessä on ainoastaan työtilaus, eikä taidetta.

Tämä siis yhtenä syynä siihen, että näen erittäin kyseenalaisena taiteilijoiden tukemisen pelkästään sillä verukkeella, että "taiteita tarvitaan" ja "taiteilijoidenkin pitää saada elantonsa".

Joo no nyt kirkastuu täälläkin! Ehdottomasti samaa mieltä yllä kirjoittamastasi kokonaisuudessaan. Tässähän kävi Jatkoajalle varsin epätyypillisesti niin, että väärinkäsitys selvisi melko nopeasti ilman monen sivun vääntöä asiasta, jossa siis molemmat osapuolet ovat samaa mieltä ja tuskailevat toisen itsepäisyyttä ja sokeutta ja omassa väärässä kannassa (joka oikeasti on sama kuin vastaväittäjällä) pysymistä. Loistavaa!
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Oletteko todellakin sitä mieltä, että mikäli markkinavoimat eivät osta, sitä taidetta ei kannata tehdä? Ihanko totta?!Jos jo tällainen peruslähtökohta on tyystin erilainen kanssani, eipä kannata paljon kirjoitella. Olen yrittänyt puhua ennenkaikkea taiteesta, joka on laadullista, mutta jota ei välttämättä osteta. En ole ikinä sanonut, että jokaikinen, joka vääntää koukeron jonnekin on avustuksen tarpeessa. On erilaisia kerhoja, joissa voi toteuttaa itseään ja on tilaisuuksia, joissa voi esittää tuotantoansa.

Ei kai kukaan ole tuota mieltä? Jokaisella on oikeus tehdä taidetta jos niin haluaa. Kysymys oli siitä että mistä moinen harrastus rahoitetaan. Suomessa on iso määrä muusikoita, maalaajia, valokuvaajia etc. jotka rahoittavat harrastuksensa käymällä päivisin töissä. Joillekkin onnellisille harrastus muuttuu päivätyöksi, toisille ei koskaan.

Minun silmissäni markkinavoimat taiteessa kuvaavat sirkusta. "leipää ja sirkushuveja". Muutakin tarvitaan. En ole ollut kieltämässä massojen viihdettä, mutta korotan ääntäni vähemmän suositun puolesta. BigRedCat:lle sanoisin, että mikäli pidät minua kopeana ja ylimielisenä ja ainoana oikeassaolevana, niin erehdyt ja pahasti. En aseta itseäni kenenkään yläpuolelle, mutta tarvittaessa sanon kyllä sanaseni ja kiivaastikin.

Tää on vähän sama kun haukutaan kaikki mainstream bändit alimpaan helvettiin, ja hehkutetaan Iivo Ituhippiä siitä, kuinka kaunista ja sielukasta musiikkia hän tekee ukulelellä ja sähkökitaralla.

Kun taiteilijoita tuetaan, kyllä heidän perustarpeensa pitäisi saada hoidettua. Ei tässä puhuta mistään kalliista, elitistisistä tavoitteista, vaan siitä, että taiteilijakin voi päästä alkuun. Esim. kustantamot eivät välttämättä edes lue niille kaikkia saapuneita tuotoksia, vaan yritelmä joutaa roskakoriin tutkimatta. Omakustanne on käsittääkseni aika kallista tavalliselle pulliaiselle. Vaikka jonkinlainen "starttiraha"taiteilijoillekin voisi olla hyvä alku.

Miksi taiteilija ei voi hoitaa perustarpeitansa omalla rahalla? Onko ihan oikeasti niin, että jos maalaa yms, niin ei voi tehdä mitään muuta siinä samalla?

Minä taas väitän että kustantamot lukevat järkeään kaikkia tuotoksia. Kokeneella silmällä osataan varmasti poimia nopeasti sellaiset kirjoitukset, jossa on potentiaalia johonkin. Juttelin vasta erään levy-yhtiön A&R tyypin kanssa, ja hän sanoi että totta munassa kaikki demot kuunnellaan. Koskaan ei tiedä kuinka lahjakas poppoo/artisti sieltä löytyy. Tähän peilaten tuntuisi hassulta, että kustantamot työntäisivät teoksia suoraan roskiin.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Oletteko todellakin sitä mieltä, että mikäli markkinavoimat eivät osta, sitä taidetta ei kannata tehdä? Ihanko totta?!Jos jo tällainen peruslähtökohta on tyystin erilainen kanssani, eipä kannata paljon kirjoitella. Olen yrittänyt puhua ennenkaikkea taiteesta, joka on laadullista, mutta jota ei välttämättä osteta. En ole ikinä sanonut, että jokaikinen, joka vääntää koukeron jonnekin on avustuksen tarpeessa. On erilaisia kerhoja, joissa voi toteuttaa itseään ja on tilaisuuksia, joissa voi esittää tuotantoansa.

Eihän kukaan ole kieltämässä sellaisen taiteen tekemistä, mutta taiteilijan pitää ymmärtää se raaka tosiasia, että jos taide ei myy niin on tehtävä myös jotain muuta jotta sen leivän saa suuhunsa ja mielellään sen leivän päälle jotain muutakin.

Jos minä haluan vääntää paskatorttuja vanerilevylle väittäen niiden olevan taidetta jota muut eivät ymmärrä, niin se on minun omaa hölmöyttäni jos kuolen nälkään sen sijaan, että menisin vaikkapa siivoamaan varastoja ja työllä ansaitsemillani rahoilla tekisin vapaa-ajalla haluamaani taidetta.

Kerronpa esimerkin elävästä elämästä. Setäni elättää nykyään itsensä yksinomaan maalamalla ja piirtämällä ja kirjoittamalla (hän ei saa apurahoja eikä ole koskaan sellaisia hakenutkaan, koska ne ovat hänen mielestä järjettömiä), mutta päästäkseen tähän asemaan hän on kulkenut todella pitkän tien ja opintojen ohella (päättötyötä vaille valmis arkkitehti) hän maalasi ja piirsi ja teki mitäerilaisimpia hanttihommia - kuten siivosi, oli saaralassa töissä, teki pihatöitä etc. Ja tämän jälkeen hän pitkälle 80-luvun loppuun teki kaikenmoisia töitä - joita nykyään monet kutsuvat paskaduuniksi - jotta saisi tehdä sitä mitä haluaa eli taidetta ja koska hän tiesi, että taiteella ei elätä itseään helposti hän tietenkin teki (maalasi, piirsi etc.) töitä joita ihmiset halusivat ostaa. Ja kaiken aikaa hän kehitti itseään ja tekniikkaansa etc. Hän eli simppeliä yksinkertaista elämää päämääränään oma unelmansa elättää itsensä taiteella.

Siinä 90-luvun taitteessa hän sitten lopetti käytännössä kaikki muut työt ja ryhtyi taiteilijaksi, mikä todellakin on kovaa työtä, koska se vaatii käytännössä 24h/vrk omistautumista ammatilleen. Nyt hän voi maalata paljon sellaisia töitä joista itse pitää ja jollaisia haluaa maalata, mutta silti hän tiedostaa sen, että elääkseen ammatillaan on hänen myös pakko tehdä myönnytyksiä ja maalata/piirtää etc töitä joita ihmiset haluavat ostaa.

Kun olen nähnyt minkä tien setäni on kulkenut, minun on hyvin vaikea ostaa ajatusta siitä, että sitä vaan voi ryhtyä taiteilijaksi ja tehdä mitä haluaa ja toivoa, että yhteiskunta maksaa elämisen. Kyse on yksintein "minä-minä"-ajattelusta eikä mistään muusta. Vastaavasti minulla on sitten lähipiirissä ihan suht' lahjakkaitakin taiteilijanalkuja, jotka käyttävät energiaansa kitisemiseen miksi yhteiskunta on niin julma taiteilijoita kohtaan ja ettei taiteella voi elättää itseään. Eivät kaikki voikaan tai jos voisivat niin tässä maassa asuisi reilut 5,5 miljoonaa taiteilijaa eikä kukaan tekisi muuta työtä päivääkään. Ei ole tarkoitettu, että kuka tahansa meistä voi menestyä ja elää taiteella, vain parhaimmat ja lahjakkaimmat ja monipuolisimmat sekä sopeutuvimmat siihen pystyvät. Ei ole tarkoitettu, että ihan kuka tahansa käsitetaiteilija voi runkata kissanraadolle ja elää elämänsä tekemättä muuta työtä.

vlad.
 

kalkkifredi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Trump 2016, IFK, Jerry Springer, Veronica
Kun te nyt täällä jauhatte taiteen apurahoista, niin ajattelin kantaa myös korteni asian tiimoilta kekoon.

Ketjussa aiemmin ehdotettiin taiteilijalle jonkinlaista starttirahan tyylistä ratkaisua. Tähän haluaisin kommentoida sen verran, että hieman vastaava apurahamalli on jo olemassa ja se on yksittäisen projektiin haettu apuraha. Tämä apurahan muoto taitaa myös olla se laajimman taiteilijoiden piirin nauttima etuus, joka siis ei todellakaan kata mitään elämisen menoja, vaan se kattaa kyseisen projektin menoerät - tai ainakin osan niistä. Tällaisen tukemisen näen henkilökohtaisesti varsin hyvänä asiana, mutta toisaalta olen itse nostanut omiin projekteihini apurahaa, joten näkökantani on myös subjektiivinen.

Mitä taas tulee tähän jatkuvasti juoksevaan apurahaan, joka muistaakseni myönnetään aina kahdeksi vuodeksi eteenpäin ja suuruudeltaan se taisi olla jotain 1600-1800e/kk -luokassa, niin tällaista apurahan maksamisen muotoa en kannata - ja sama pätee myös urheilijoiden apurahaan. Jos puhutaan ammattilaisuuden statuksesta, niin sellaiseen ei mielestäni kuulu valtion tukema ammattilaisuus - ei urheilun- eikä kulttuurin saralla, kun puhutaan aloista yksilöiden näkökulmasta.

Toki voidaan aina argumentoida taiteen puolesta historiaan peilaten, kuinka töiden todellinen arvo saatetaan löytää vasta joskus kaukaisessa tulevaisuudessa, mutta korkea kulttuurin tulevaisuuden kehitystä ei kukaan pysty arvioimaan ja siksi se vaikuttaa totaalisen absurdilta, että valtio elättäisi taitelijaa potentiaalisen kulttuurillisen perinnön nimissä. Saman voi myös osoittaa niille uimareille, juoksijoille, hiihtäjille ja kaikille muille, joiden perustulo turvataan urheilijan urakehityksen ja mahdollisten arvokisamitalien perusteella.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
No, ihmiset arvottavat asioita eri tavoin - itse arvostan suuresti kirjallisuutta ja suomen kieltä, ja tiedän että kautta vuosikymmenien apurahat ovat mahdollistaneet hienojen kirjoittajien työtä. Pienet sijoitukset ovat tuottaneet suhteettomia tuottoja. En oikein ymmärrä, miksi näissä asioissa käytetään aina esimerkkinä jotain omista ulosteistaan Jeesus-patsaita tekevää nykytaiteilijaa. Markkinamekanismi ei sovi kaikille elämänalueille, enkä ole ihan varma, että esimerkiksi kirjallisuus olisi sellainen, jossa pelkästään sen tulisi vallita.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
...

Oletteko todellakin sitä mieltä, että mikäli markkinavoimat eivät osta, sitä taidetta ei kannata tehdä?....

Kyllä siellä vasemmallakin tekisi hyvää miettiä mitkä ovat valtion tehtäviä ja niiden prioriteettejä.

Jos sinä olet kovasti sitä mieltä, että jos joku kaupallisesti kannattamaton taide kaipaa tukea, niin miksi minun pitäisi maksaa siitä? Siksi, että valtio tietää paremmin? Mistä muista asioista haluat päättää puolestani?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Eikö noi ole hyviä sijoituskohteita joille löytyy markkinoilta helposti rahaa? Vai liitotteletko vähän?

Niin, ajattelin lähinnä kansallisen kulttuurin ja kielen arvoja, hyvinkin porvarillisesti siis. Hmm, tai ex-porvarillisesti. Ymmärrän etteivät välttämättä markkinat ajattele näin, mutta arvoa voi tosiaan tulla muualtakin kuin markkinoilta - ehkäpä jopa etupäässä ainakin arvot tulevat muualta.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Yhteiskunta tukee luovien alojen ihmisten tekemää työtä kohtalaisella panostuksella nykyäänkin, mutta erilaiset yksityiset säätiöt ovat olennainen tulonlähde nekin.

Voisi tietysti ajatella niinkin, että jos taide ei puhuttele apurahasysteemin kirstunvartijoita sen enempää kuin "markkinavoimiakaan", niin onkohan kyse elinkelpoisesta taiteesta ensinkään. Kysymys on toki retorinen.

Toki erityisesti kuvataidepuolella yhteiskunnan rahahanojen vääntäjät ovat vahvasti laitavasemmistolaista väkeä. Tätä rahanjaon puolueellista pohjaväriä on käsitellyt mm. Nykypäivä-lehti parisen vuotta sitten. Ja on sekin tiedossa, että vanhastaan vasemmistosävyinen HS:n kulttuuritoimitus on kollektiivisesti hyvinkin suopea tälle taiteiden rahanjakoeliitille. Näin varmistetaan omien etujen säilyminen kulttuuriväen hyväveli-verkostossa.

Kirjailija voi tietysti koettaa edetä Kalle Päätalon ja Antti Tuurin tietä. Helvetin hienoja kirjailijoita muuten. Tehdään jämptiä päivätyötä, Kallen tapaan vaikkapa rakennuksilla. Alkuilta pyhitetään perheelle, mutta kun muu väki painuu petiin niin sen jälkeen alkaa kirjoitustyö. Sitä tehdään kunnes kroppa tai järki sanoo että pitää nukkua välillä. Aamusta taas porvarillisiin hommiin. Tietääpähän tekevänsä työtä jolla on tarkoitus.

Toinen vaihtoehto on tietysti juopotella punkkua kotona ja muotoilla lusikalla paskajeesuksia, kasvatella partaa ja sitä rataa. Välillä voi mouruta Kansan Uutisille ettei Suomessa arvosteta taiteilijaa.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Onko Kokoomuksen Nykypäivä neutraali toimija?
Ei ole. En väitäkään että olisi.

Vaan eipä ole mm. Helsingin Sanomillakaan ollut erityistä halua ottaa kuvataiteen rahanjaon poliittisia kytköksiä puheeksi. Liekö sitten taustalla sellaisia intressejä, joihin edellä viittasin.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kirjailija voi tietysti koettaa edetä Kalle Päätalon ja Antti Tuurin tietä. Helvetin hienoja kirjailijoita muuten. Tehdään jämptiä päivätyötä, Kallen tapaan vaikkapa rakennuksilla. Alkuilta pyhitetään perheelle, mutta kun muu väki painuu petiin niin sen jälkeen alkaa kirjoitustyö. Sitä tehdään kunnes kroppa tai järki sanoo että pitää nukkua välillä. Aamusta taas porvarillisiin hommiin. Tietääpähän tekevänsä työtä jolla on tarkoitus.

Kalle ei näin muuten kovin kauan tehnyt - eikä olisi pystynytkään. No, hyvä tietysti että hän sitten pärjäsi markkinoilla, mutta en kyllä voi, näin elitistinä, ajatella, ettei meidän suomalaisten, pienen kielen markkina-alueen, kannattaisi olla tukematta kansallista kirjallisuutta, teatteria ja elokuvaa. Ja varmaan on olemassa hyvää nykytaidettakin, luulisin, ehkä. Tämän tukemisen voi toki tehdä huonommin tai paremmin ja enemmällä tai vähemmällä byrokratialla ja rahalla, mutta itse perusperiaatteesta, näin selkeänä, joskin selvästikin vanhanaikaisena kulttuuri-porvarina, en kyllä tinkisi.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kalle ei näin muuten kovin kauan tehnyt - eikä olisi pystynytkään. No, hyvä tietysti että hän sitten pärjäsi markkinoilla, mutta en kyllä voi, näin elitistinä, ajatella, ettei meidän suomalaisten, pienen kielen markkina-alueen, kannattaisi olla tukematta kansallista kirjallisuutta, teatteria ja elokuvaa. Ja varmaan on olemassa hyvää nykytaidettakin, luulisin, ehkä. Tämän tukemisen voi toki tehdä huonommin tai paremmin ja enemmällä tai vähemmällä byrokratialla ja rahalla, mutta itse perusperiaatteesta, näin selkeänä, joskin selvästikin vanhanaikaisena kulttuuri-porvarina, en kyllä tinkisi.
Kalle teki tuota ehkä viitisen vuotta, kunnes siirtyi kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi. Eikä tehnyt kovin pitkään Anttikaan, mutta lähtö kirjailijanuralle oli hänelläkin jonkin aikaa kahden duunin tekemistä. Tervehdin kyllä ilolla että kumpainenkin heistä uskalsi ja jaksoi ottaa härkää sarvista. Kallekin oli jo kypsällä iällä, kun päätös ryhtyä ammattikirjailijaksi syntyi.

En tietenkään tarkoita, että vain ja ainoastaan Kallen ja Antin metodilla pitäisi lähteä liikkeelle, vaan että näinkin voi tehdä. Elämä on valintoja täynnä, eikä jokaisen valinnan tarvitse perustua tukiaisille ja yhteiskunnan rahalle.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
En tietenkään tarkoita, että vain ja ainoastaan Kallen ja Antin metodilla pitäisi lähteä liikkeelle, vaan että näinkin voi tehdä. Elämä on valintoja täynnä, eikä jokaisen valinnan tarvitse perustua tukiaisille ja yhteiskunnan rahalle.

Jaa, Kalle ei enää vastaa, mutta olisi kiinnostava kuulla mitä Tuuri sanoisi kirjailija-apurahoista. Sen verran kun tunnen asiaa niin kautta vuosikymmeniä näitä avustuksia ovat saaneet myös hyvinkin kunnioitetut nimet, jotka ovat tuottaneet tekstiä, jota todennäköisesti ei olisi muuten vastaavasti syntynyt. Itse siis kannatan ehdottomasti kirjailijoiden ja elokuvantekijöiden tukemista - enkä erityisesti tai ensisijaisesti minkään radikaalin, kokeellisen ja käsittämättömän työn tukemiseksi vaan ohjaisin tukea kansallisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti olennaista taidetta tekeville. Eikä tämä tosiaan ole mikään sinänsä vasemmistolainen kanta vaan tapasi leimata selkeästi sangen kunnioitettavaa kansallisen kulttuuriporvariston ajattelua. Toki sittemmin tuli ylilyöntejä ja liikaa, hmm, "kansandemokraattisuutta" taide-ajatteluun, mutta en heittäisi lasta pesuveden myötä tässä asiassa.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Jaa, Kalle ei enää vastaa, mutta olisi kiinnostava kuulla mitä Tuuri sanoisi kirjailija-apurahoista. Sen verran kun tunnen asiaa niin kautta vuosikymmeniä näitä avustuksia ovat saaneet myös hyvinkin kunnioitetut nimet, jotka ovat tuottaneet tekstiä, jota todennäköisesti ei olisi muuten vastaavasti syntynyt. Itse siis kannatan ehdottomasti kirjailijoiden ja elokuvantekijöiden tukemista - enkä erityisesti tai ensisijaisesti minkään radikaalin, kokeellisen ja käsittämättömän työn tukemiseksi vaan ohjaisin tukea kansallisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti olennaista taidetta tekeville. Eikä tämä tosiaan ole mikään sinänsä vasemmistolainen kanta vaan tapasi leimata selkeästi sangen kunnioitettavaa kansallisen kulttuuriporvariston ajattelua. Toki sittemmin tuli ylilyöntejä ja liikaa, hmm, "kansandemokraattisuutta" taide-ajatteluun, mutta en heittäisi lasta pesuveden myötä tässä asiassa.
Siitä ei olekaan kysymys etteikö taidetta ja kirjallisuutta saisi mielestäni tukea yhteiskunnan toimesta. Mielestäni saa ja pitääkin.

Olen erityisen paljon kanssasi samaa mieltä tuon sivulauseen "ohjaisin tukea kansallisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti olennaista taidetta tekeville" kanssa. Siinä on tietysti pohdinnan paikka, kuinka kohdistaa tuki nuorten/uusien lupaavien kykyjen ja jo kyntensä näyttäneiden konkareiden välillä. On se niinkin, että painosten kuninkaat ja kuningattaret eivät enää tukia tarvitse, mutta jalkaa oven väliin työntäville apu tulee varmasti tarpeeseen. Toki puhtaasti kaunokirjallisuuden kirjoittamisella leipänsä tienaavien joukko ei Suomessa ole kovin suuri.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
No, ihmiset arvottavat asioita eri tavoin - itse arvostan suuresti kirjallisuutta ja suomen kieltä, ja tiedän että kautta vuosikymmenien apurahat ovat mahdollistaneet hienojen kirjoittajien työtä. Pienet sijoitukset ovat tuottaneet suhteettomia tuottoja. En oikein ymmärrä, miksi näissä asioissa käytetään aina esimerkkinä jotain omista ulosteistaan Jeesus-patsaita tekevää nykytaiteilijaa. Markkinamekanismi ei sovi kaikille elämänalueille, enkä ole ihan varma, että esimerkiksi kirjallisuus olisi sellainen, jossa pelkästään sen tulisi vallita.

Arvostan kirjallisuutta todella paljon, kulttuurimuodoista ehdotonta kärkeä. Ja tiedostan myös kirjoittamisen haasteellisuuden olipa kyse millaisesta luovasta kirjoittamisesta tahansa, ei ole ihme, että kirjan kirjoittaminen voi olla jopa vuosien projekti - varsikin osa-aikaisella kirjoittajalla - joten ymmärrän sen, että tällaista taidemuotoa haluttaisi tukea. Mutta kuinka? Karsastan ajatusta vuosiksi myönnettävistä apurahoista, jotka joillekin saattavat jopa langeta kuin manulle illallinen. Sen sijaan kirjallisuudenkin kohdalla pyrkisin kohdentamaan projektiluonteisen tuen nuoriin ja aloitteleviin kirjailijoihin ja kirjoittajiin, luoda heille edellytys aloittaa ura kirjailijana ja jos se siitä lähtee nousuun niin se on hyvä asia, mutta ei kuitenkaan pitäisi antaa kirjailijan asennoitua siihen, että tuki on jatkuvaa ja vuosia kestävää.

Yksinkertaisimmillaan tuki voi olla rahoitus projektiin ja pienimuotoiseen omakustanteeseen - tässäkin huomioituna kirjoittajan lahjakkuus ja odotusarvot. Tuskin kukaan haluaisi näyttöjen perusteella lahjoittaa minulle parin vuoden projektiin rahaa, jotta saisin tuherrella paperille hajanaisia ajatuksia eli näyttö kyvykkyydestä on oltava olemassa. Toisaalta tuki voisi olla jonkin ensipalkinnon voittajalle myönnettävä kulttuuripalkkio vuodeksi, eli annettaisi kirjailijalle mahdollisuus täysipainoiseen työhön, mutta samalla kirjailijalla itsellään olisi sitten vastuu uransa jatkosta - jos ei tule menestystä niin jatkaa vaan kirjoittamista pöytälaatikkoon ja toivoo, että joku päivä pamahtaisi ja samalla sitten kantaa vaikkapa postipaketteja Itellalla - jos sielläkään kovinkaan kummoisesti enää on töitä tarjolla.

Mutta missään nimessä en minkään - painotan: en minkään - taidemuodon kohdalla ryhtyisi jakamaan rahoitusta taiteen/kulttuurin tekemiseen vuosikausiksi. Jos tulosta ei synny, siitä on viisainta tässä tapauksessa sen kirjailijan tehdä omat johtopäätöksensä ja ottaa lusikka kauniiseen käteen ja miettiä elämää muutoinkin kuin asenteella "mitä minä haluan - minun on saatava tehdä juuri sitä eikä mitään muuta".

vlad.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Arvostan kirjallisuutta todella paljon, kulttuurimuodoista ehdotonta kärkeä. Ja tiedostan myös kirjoittamisen haasteellisuuden olipa kyse millaisesta luovasta kirjoittamisesta tahansa, ei ole ihme, että kirjan kirjoittaminen voi olla jopa vuosien projekti - varsikin osa-aikaisella kirjoittajalla - joten ymmärrän sen, että tällaista taidemuotoa haluttaisi tukea. Mutta kuinka?

No, en toki minäkään kannata mitään "valtiontaiteilija"-ajatusta, mutta en näe ongelmana, että annetaan määräaikoja, jolloin lahjakas ja luova henkilö pystyy kokonaan keskittymään työhönsä. Tervettä toki on että pääosin kuitenkin eletään yhteiskunnassa ihan normaalisti, mutta esim. vuoden kestävät suuret apurahat ovat mielestäni ihan ok. Ja samaa mieltä olen sinun ja Kääpiön kanssa siitä, että on hyvä löytyä tukea aloitteleville lupaaville kirjoittajille ja taiteilijoille (myönnettäköön että olen nykytaiteen suhteen aika varautunut, mutta varmaan siellä on ihan merkityksellistäkin työtä joukossa).
 

kalkkifredi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Trump 2016, IFK, Jerry Springer, Veronica
En tiedä, onko säädökset muuttuneet sitten oman aikani, mutta ainakin ennen Englannissa tuettiin nuoria muusikoita niin, että he saivat ansaita musiikillaan hieman normaalia säännöstä suuremaan summan ansiotuloa vuodessa menettämättä sosiaalietuuksiaan. Joku tämän kaltainen ratkaisu voisi olla mielestäni ihan pätevä tuoda Suomeenkin, jos haluttaan tukea uutta taidetta.
 
Vakavasti puhuen minun on vaikea ymmärtää, miksi veronmaksajien pitäisi rahoittaa yksityishenkilön ammatillinen toimeentulo, varsinkin kun puhutaan hyvinki abstrakteista käsitteistä. Elämme aikaa, jossa leikkauksia pitää tehdä jotta Oy Suomi Ab pysyy tolpillaan - Kaikki ovat tästä samaa mieltä, mutta itselle tärkeästä asiasta ei saa leikata.

On sekin kyllä erikoista että mun pitää osaltaan kustantaa naapurin teatterissa käyminen ja pölhöpaskan katsominen teeveestä mutta itse en saa siltä pennin jeniä jos käyn lätkämatsissa tai vuokraan elokuvan makuunista. En näe näissä mitään eroa mutta silti toista tuetaan poskettomilla summilla. Miksi?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
On sekin kyllä erikoista että mun pitää osaltaan kustantaa naapurin teatterissa käyminen ja pölhöpaskan katsominen teeveestä mutta itse en saa siltä pennin jeniä jos käyn lätkämatsissa tai vuokraan elokuvan makuunista. En näe näissä mitään eroa mutta silti toista tuetaan poskettomilla summilla. Miksi?

Jääkiekko taitaa olla yksi eniten tuetuista urheilulajeista, joten vertauksesi ei oikein toimi.
 

er_bai_wu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, LOFC, JJK, NYR, S.S. Lazio, v. Sacher-Masoch
Kyllä siellä vasemmallakin tekisi hyvää miettiä mitkä ovat valtion tehtäviä ja niiden prioriteettejä.

Jos sinä olet kovasti sitä mieltä, että jos joku kaupallisesti kannattamaton taide kaipaa tukea, niin miksi minun pitäisi maksaa siitä? Siksi, että valtio tietää paremmin? Mistä muista asioista haluat päättää puolestani?

Listaatko tähän apurahat, joita valtio maksaa? Siis valtio. Yleensä rahoittajia ovat yksityiset säätiöt, jotka saavat kai rahoittaa ketä lystäävät. Ja päteekö sama logiikka tieteeseen, jonka potentiaali on epävarmaa eli ensin pitää tehdä läpimurrot, koska turha sitä on rahoittaa jotain minkä kaupallista potentiaalia ei tiedä varmuudella.

Niin, ja kuriositteettina: vasemmiston äänestäminen ei ole minulle edelleenkään vaihtoehto.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös