Näillä poliittisilla keskustelupalstoilla keskustelut ovat olleet jo kauan tasoa "ala-aste". Tähän ketjuun kirjoittavat ovat 99%:sti kokkareita tai muutoin oikeistosuuntautuneita ja vasemmistovihamielisiä. Jälki onkin sitten sen näköistä. Tuntisin myötähäpeää teidän puolesta, mutta kun olette niin tolloja, että ette edes tunne sitä häpeää!
Kaikkein pettynein olen Vladiin. Hänen arvostuksensa on laskenut kuin lehmänhäntä silmissäni. Seura taitaa tehdä pikkuhiljaa kaltaisekseen. Vai ei edes kulttuuria tarvitse tukea!Noh, Suomikin on sen jälkeen pullollaan Aku Ankka-taidetta tms. joka iskee massaan. Uudistujat, kehittäjät eivät tule koskaan pinnalle massojen kautta, joten ne tukehtuvat varojen puutteeseen. Mun mielestä sinä Vlad et kyllä nyt todellakaan ajatellut nokkaasi pitemmälle! Ylikansallinen paskaviihde pursuaa joka paikasta joka muodossa jo nyt, tasokkaampaa on pakko tukea, muuten sairastutaan henkisesti kaikki ja alamme olla samanlaisia kuin suurin osa tähän Vasemmistoketjuun kirjoittavistakin: itseään täynnä olevia, sokeita pellejä.
En usko että Noitarummun inhoamassa oikeistossa millään muotoa vihattaisiin taidetta ja mitään tiettyjä taidemuotoja, niiden kaupallisuuden asteesta riippumatta. Yksilöt voivat tietysti pitää jostakin taiteen lajista enemmän kuin toisesta. No persuporukoissa on takavuosina kummunut esiin tuntoja, joissa ns. realistisia esitysmuotoja jollakin tapaa preferoitaisiin, mutta ei mennä nyt tähän.
Taiteen tekeminen harrasteena on yllättävänkin yleistä. Jopa minä olen harrastanut pienesti kuvataiteita, toki sanataiteita myös. Lukemattomien muiden tavoin en kuitenkaan rohjennut ottaa noita harrasteita niin vakavasti, että ryhtyisin rakentamaan niiden ympärille ammattia tai toimeentuloa. Syyt ovat samat kuin useimmilla muillakin, eli jollakin konstilla pitäisi myös elää.
Tästä tullaankin väistämättä ydinkysymyksiin: pitääkö yhteiskunnan tukea ihan elättämiseen asti taiteilijoita, ja jos niin keitä ja kuinka isoa kaartia, ja minkälaisten taiteiden edustajia tämä koskisi?
Mielestäni ei voi olla niin, että kuka tahansa joka kovasti hinkuu taiteilijaksi voisi laskea sen varaan, että yhteiskunta takaisi tälle toimeentulon. Kuitenkin useimmat meistä varmasti nauttivat ainakin jostakin taidemuodosta erityisen paljon, jolloin on hieno juttu että taiteille annetaan mahdollisuus.
Olisi kuitenkin kategorisesti väärin, jos markkinatalouden lainalaisuudet eivät jollakin tapaa koskisi myös taiteita. Mitä helvettiä sellaisella taiteella on virkaa, joka ei saa kenessäkään aikaan mitään mielenliikkeitä? Jotain yleisön mielenliikkeitä tarvitaan välttämättä, jotta taide voisi kapitalisoitua. Noitarumpu tietysti vauhkoontuu koko sanasta, mutta fakta on tämä: taiteella pitää aina olla maksaja jossakin. Raha ei tule koskaan tyhjästä. Ei missään olosuhteissa.
Taideteoksen, olipa tämä fyysinen esine tai immateriaalinen teos, tulee pystyä tuottamaan arvoa. Jos taide ei pysty tuottamaan arvoa, niin ei siitä kukaan myöskään maksa mitään, paitsi kenties puhtaassa hyväntekeväisyysmielessä. Tuollaisessa tilanteessa rahaa vastineeksi vaativa taiteilija on täsmälleen samalla viivalla kadulla persehtivän kerjäläisen kanssa. Rahan pudottaminen kerjäläisen kippoon ei tuota mitään vastinetta, paitsi mahdollisesti hyvän mielen puolin ja toisin. Tosin esimerkiksi romanikerjäläiselle rahan antaminen on tajuttoman näköalatonta ja yhtään pidemmälle ajateltuna ehdottomasti tuomittavaa touhua, joskaan kommunistit eivät tällaisia asioita ymmärrä, vaan suu vaahdossa vaativat että "rikkaat" maksaisivat romanikerjäläisillekin kunnon tukiaiset. Mutta sama juttu tietysti nollataiteilijoiden kanssa. Jos kukaan ei halua maksaa kankaanpalalle vetäistystä spermatöhrystä mitään, niin ei tasan tarkkaan ole yhteiskunnan asia tukea tällaista spedeilyä. Suomessa taiteilija voi toki aina kipaista sosiaalitoimistossa ja antaa asiantuntijan arvioida toimentuloasiaansa.
No mitä tehdä jos ei ole maksajia? Eikö silloin arvon taiteilijan kannattaisi miettiä millaista taidetta olisi hyvä tehdä, että joku voisi siitä jotain maksaakin? Jos taiteilija ymmärtää taiteen tekemisen vain siltä kantilta, että luodaan intuitiivisesti juuri sellaista taidetta mitä syvältä sisimmästä kumpuaa, ja annetaan pelkästään tämän intohimon ohjata luomisprosessia ja teosten syntymekanismia, niin ei pidä jumaliste olla yhteiskunnan murhe, jos kukaan ei halua maksaa tällaisista lopputuloksista mitään.
En väitä että Tony Halme olisi ollut erityisen suuri ajattelija, mutta eräässä hänen nykytaidetta kuvaavassa sitaatissaan oli mielestäni paljon totuuttakin mukana - siitä huolimatta että myös minä pidän ainakin osaa nykytaiteesta suuressa arvossa. Halmehan lausui, että
"mä takaan sen, että jos mä väännän kunnon maissipaskat kattilaan ja lyön siihen propellin pystyyn ja vien sen yöllä salaa Kiasman näyttelyyn jonkun feministilesbotaiteilijan nimellä, niin siellä on helsinkiläiset taidekriitikot seuraavana päivänä lääpällään kehumassa että onpa uskomattoman hienoa taidetta". Eivätkä kaikki nykytaiteilijat ihan eri mieltä ole Halmeen väittämän kanssa. Lukemattomien taideteosten kiinnostavuus ja tätä kautta teoksen mielletty arvo (ja lopulta siis kauppatavarana myös hinta) ovat joskus järjettömyyksiin saakka kytköksissä siihen, kenen nimi teoksen vieressä olevassa pienessä valkoisessa lätkässä lukee.
Monen muun tavoin näkisin, että taiteiden tukemisessa yhteiskunnan kannattaisi panostaa nuoriin lahjakkuuksiin. Jonkin aikaa voisi antaa tukea lupaaville taiteilijoille. Jossakin vaiheessa siipien vain pitäisi alkaa kantamaan ja jonkinlaista brändin tapaistakin saisi syntyä taiteilijan nimen ympärille.
Ei voi olla niin, että eletään vuosikymmenestä toiseen tukiaisilla ja apurahoilla, ja päälle mourutaan saatana Kansan Uutisissa etteivät porvarit ymmärrä antaa rahaa taiteisiin.
Lisäksi häpeäisin rikkaina tukiaisten saamisia ja lapsilisien itselleen ottoa. Ensimmäisenä lapsilisätkin pitäisi poistaa niiltä kaikilta, jotka sen pistävät pankkitileille. Lapsilisähän on tarkoitettu JOKAPÄIVÄISEN ELÄMÄN MENOIHIN. Mutta sehän on tiedetty jo iät ja ajat, että mitä enemmän varallisuutta sitä ahneempi ihmisestä tulee ja kylmempi muita kohtaan. Mitään myötätuntoa ei tämä palstakaan köyhille osoita. En ihmettele enää miksi.
Minusta tuossa vasurien lapsilisäleikkauksista vinkumisessa ei todellinen huomio ole yksinomaan siinä, että juuri vähätuloisten lapsilisistä on määrä leikata muutama euro per lapsi. Vaikuttaa siltä, että jopa sellainen verotukseen perustuva malli olisi muutamien vasemmistopässittäjien mielestä ollut "oikeudenmukaisempi", jossa köyhiltäkin olisi voinut lähteä vaikka toista kymppiä per lapsi, kunhan hyvätuloisemmilta olisi otettu vaikka koko lapsilisät pois. Laitavasemmistolaisessa ajattelussa on usein enemmän kyse siitä että otetaan keskiluokalta ja "riistoporvareilta" rahaa pois, kuin siitä että ajetaan vähätuloisten asiaa
an sich.
Niin tai näin, vaikuttaa siltä että Vasemmistoliitossa oli tehty päätös hallituksesta lähtemisestä jo hyvissä ajoin ennen kuin asiassa tultiin ulos.