Vantaa

[Orava]

Luulen, että Orava tarkoitti sitä, että on kaavoitettu ja rakennettu uusia laadukkaita asuinalueita johon muuttaa näitä hyvätuloisiakin asukkaita lasten kanssa tai ilman.

Nimen omaan, kun ennen oli pelkästään halvalla pykättyjä rivari- ja kerrostaloalueita, Kuninkaanmäen ja Itä-Hakkilan aluetta lukuunottamatta, josta minä muuten olen kotoisin ;) Kaupunki tarvitsee kaikenlaista porukkaa toimiakseen. Aina duunareista toimitusjohtajiin, työssäkäyvistä opiskelijoihin ja lapsiperheistä yksineläjiin. Onneksi Vantaallakin on alettu tajuamaan tämä.

 

[scholl]

Mikä on sinänsä käsittämätöntä, koska tiheillä pientaloalueilla päästään samoihin tehokkuuslukuihin kuin pienkerrostaloalueilla, joita Helsinginkin kerrostaloalueet pääasiassa ovat. Pientaloasuminen on hyvin yleistä Euroopan suurkaupungeissa, käykääpä joskus katsomassa vaikka Amsterdamia tai Liverpoolia.

Outoa on myös se, ettei kaupunkivilloja suosita kovin paljon Suomessa. Itselläni on paljon kokemusta sellaisessa asumisesta. Lähinnä vain Eiran ympäristössä ja Kaivopuistossa niitä on. Paljon kätevämpää kuin joku rivitalo urbaanille ihmisille, joita ei kiinnosta leikata nurtsia, mutta silti voisi maistua joskus pihalla grillaaminen. Joku yhden rapun max 10 asunnon taloyhtiö on juuri sopiva ja kun jokainen talo on vähän erinäköinen niin saadaan mukavasti merkittävää arkkitehtuuriakin.

Olen muutaman kerran ihmetellyt nyt sitä, että kun lentokentältä ajaa pois niin se on ihan metsää. Siis oikeasti sellaista maaseutua, jota muualla maailmassa ei juuri metropolialueella ole. Silti asunnot ovat Helsingissä ehkä tuplahintaisia johonkin Berliiniin verrattuna, eivätkä Espoo tai Vantaakaan ole hintalaatusuhteeltaan kilpailukykyisiä kansainvälisessä vertailussa.

Eilen uutisissa taas puhuttiin siitä, että tämä johtuu "liian" alhaisesta korkotasosta. Eihän se niin voi olla vai ovatko kansalaiset niin hölmöjä, että eivät tajua, ettei siinä, että me myymme asuntoja toisillemme koko ajan kalliimmalla, ole mitään järkeä. Jos vaihtaa isompaan niin väliraha laukkaa kuitenkin todennäköisesti koko ajan myöskin, joten ei siitä hintojen noususta ole hyötyä kuin joillekin asuntosijoittajille, lainoja myöntäville pankeille sekä rakennusliikkeille, jotka pystyvät myymään uudisrakennuksia hirveillä katteilla.

Jos on noin paljon metsää niin meidän pitäisi kyllä keksiä keino rakentaa joku 100 tuhatta asuntoa huomattavan paljon halvemmalla kuin mitä nyt asunnot maksavat. Siinä kuntien yhteistyöllä pitäisi olla keskeinen rooli. On samantekevää ovatko kunnat itsenäisiä vai yhdistyvätkö ne, mutta kun otetaan kartta esiin niin pitää katsoa minne on tarkoituksenmukaisinta sijoittaa asukkaita riippumatta siitä, minkä kunnan alueelle se alue sijoittuu.

Keski-Pasila on yksi. Sinne pitäisi tehdä jotain 30-50 kerroksisia taloja täyteen pieniä asuntoja, jotta nuorehkot uraatekevät pääsevät nopeasti alle viidessä minsassa keskustaan duuniin. Pääradan varteen voisi tehdä puolestaan kokonaan vaikka uuden kaupungin kuten Soininvaara on joskus ehdottanut, jos Vantaalta ja Helsingiltä ei irtoa maita reilusti. Lentokentän lähelle voisi myöskin rakentaa paljon lisää. Sinne tulee se uusi rata ja osalle kv. tehtävissä toimiville olisi varsin kätevää (paljon matkustavat kv. firmojen palveluksessa olevat henkilöt, lentoyhtiöiden henkilökunta jne.), jos heillä olisi joku asunto, mihin pääsisi muutamassa minuutissa kentältä, kun tulevat iltaisin himaan viimeisellä koneella.

Mitä tulee sitten Länsimetroon niin sekä se, että metroradan jatkaminen entiseen Sipooseen, tulee luonnollisesti lisäämään asuntorakentamista. Aina löytyy joku tontti tai alue, mihin mahtuu lisää asukkaita, mutta eivät ne ole niin keskeisiä välttämättä kuin todella suuret hankkeet, vaikka täytyy todeta, että varmaan siellä Sipoon ja lännessä Kirkkonummen paikkeilla on paljonkin potentiaalia.

 

[Ruutuässä]

Keski-Pasila on yksi. Sinne pitäisi tehdä jotain 30-50 kerroksisia taloja täyteen pieniä asuntoja, jotta nuorehkot uraatekevät pääsevät nopeasti alle viidessä minsassa keskustaan duuniin. Pääradan varteen voisi tehdä puolestaan kokonaan vaikka uuden kaupungin kuten Soininvaara on joskus ehdottanut, jos Vantaalta ja Helsingiltä ei irtoa maita reilusti. Lentokentän lähelle voisi myöskin rakentaa paljon lisää. Sinne tulee se uusi rata ja osalle kv. tehtävissä toimiville olisi varsin kätevää (paljon matkustavat kv. firmojen palveluksessa olevat henkilöt, lentoyhtiöiden henkilökunta jne.), jos heillä olisi joku asunto, mihin pääsisi muutamassa minuutissa kentältä, kun tulevat iltaisin himaan viimeisellä koneella.

Helsingissä asuntojen keskipinta-ala pitää muistaakseni olla 65 m2, joten jos rakennetaan paljon pieniä asuntoja, niin sitten pitää tehdä paljon isojakin. Nämä taas eivät mene kaupaksi, kun ihmisillä ei ole halua eikä varaa laittaa miljoonaa euroa kerrostalokämppään. Lentokentän lähelle asuinrakennusten tekoa taas taitaa haitata melko pitkälti melu ja siitä syystä lienee kaavoitettu muuhun tarkoitukseen. Tilaa kieltämättä on ja jatkuvastihan lentokentän lähelle tehdään uusia toimistoja.

Neliöhinnat Helsingissä ovat kyllä todella korkeat vanhoissa asunnoissa, joissa remonttien takia asumiskustannukset ovat erittäin suuret. Tästä syystä mekin päädyimme pari vuotta sitten Tammistoon, josta sai uuden asunnon 7. kerroksesta 3200 euron neliöhinnalla. Urheilumahdollisuudet ovat erinomaiset, kun pääsee esimerkiksi hiihtämään, pyöräilemään, rullaluistelemaan, melomaan, juoksemaan ja seinäkiipeilemään todella nopeasti. Siitä syystä alueelta ei ole halua muuttaa pois, mutta ehkä isompaan asuntoon pitäisi muutaman vuoden päästä vaihtaa. Voittaa 100-0 Kampin, jossa asuimme tätä ennen vuokralla, vaikka oli sielläkin hyvät puolensa. Näin perheellisenä ei kyllä kaipaa yhtään takaisin.

 

[Tadu]

Helsingissä asuntojen keskipinta-ala pitää muistaakseni olla 65 m2

Tämä on erittäin ymmärrettävää, koska Stadissahan ei asu sinkkuja.

 

[SGD]

Olen muutaman kerran ihmetellyt nyt sitä, että kun lentokentältä ajaa pois niin se on ihan metsää. Siis oikeasti sellaista maaseutua, jota muualla maailmassa ei juuri metropolialueella ole. Silti asunnot ovat Helsingissä ehkä tuplahintaisia johonkin Berliiniin verrattuna, eivätkä Espoo tai Vantaakaan ole hintalaatusuhteeltaan kilpailukykyisiä kansainvälisessä vertailussa.

No ensimmäisenä tulee Freisingin kenttä mieleen... Mikä on järkevää, ei kukaan halua sellaisen laitoksen viereen. Sitten kun kone putoaa, on parempi että siinä menee vain rypsisato eikä käy tyyliin Bijlmermeer.

Tämän rakentamistiheysasian pitäisi muuten olla itsestään selvää, mutta ei ole. Suomalainen paradoksi asiassa on hauska: kaikki valittavat kun Helsinki on tuppukylä oikeisiin kaupunkeihin verrattuna, mutta heti kun yritetään rakentaa jotakin jonnekin on miljoona ihmistä vastustamassa. Ei teitä, ei metroja, ei just siihen mun metsään taloja kun mun lenkkimaastot menee.

Sitten tehdään juuri näitä Kartanonkoskia. Kivannäköinen alue ja kaava ja tavallaan fiksu suunnittelu, mutta keskellä ei mitään. Mihinkään ei pääse eikä koko kylässä taida olla edes lähikauppaa. Ei baarin baaria. Sen alueen olisi voinut sijoittaa vaikka Viikkiin. Tai eihän mikään vieläkään estäisi. Ainoa paikka Vantaalla jossa tuntee olevansa kaupungissa on Tikkurila. Koko muu mesta on lähiötä toisen perään höystettynä metsällä, pellolla ja kauppakeskuksilla.

Ihan hyvä ettei liitetty Vantaata. Itä-Sipoonkin olisi voinut jättää kaappaamatta. Olisi ehkä joskus saatu jotain tolkkua kaavoitukseen. Nyt vedetään metro sinne hevonkuuseen ja rakennetaan parille kymmenelle tuhannelle lähiö josta on taas saakelin pitkä matka mihinkään. Mitään ei taaskaan olla opittu. Rakentaisivat mieluummin sen toisen metrolinjan.

 

[Jymäkkä]

Rakentaisivat mieluummin sen toisen metrolinjan.

Olikohan hesarin NYT-liitteessä vai kuukausiliitteessä parisen kuukautta takaperin kuvitteellinen juttu Helsingin metrolinjoista oletuksella, että silloin metropäätös tehdessä ei olisi valittu sitä kaikkein raskainta vaihtoehtoa, vaan ns. kevyt-metro. Metrokartta vaikutti monine haaroineen todella kattavalta, vähän niin kuin niissä oikeasti toimivissa suurkaupungeissa. Nykyisen metron laajentaminen on raskaan junamallin vuoksi huomattavasti kalliimpaa ja hitaampaa kuin tuon kevyt- metron. Noh, tietenkin siinä jutussa annettiin varmaan turhankin ruusuinen kuva niistä kevyt- metrolinjoista, tuskin se ihan niin kattava kuitenkaan olisi. Mutta mielenkiintoinen juttu joka tapauksessa.

 

[scholl]

Helsingissä asuntojen keskipinta-ala pitää muistaakseni olla 65 m2, joten jos rakennetaan paljon pieniä asuntoja, niin sitten pitää tehdä paljon isojakin. Nämä taas eivät mene kaupaksi, kun ihmisillä ei ole halua eikä varaa laittaa miljoonaa euroa kerrostalokämppään.

Muistin itse, että se olisi 75m2, mutta mitä sitten. Säännöt on tehty sen takia, että ne voidaan muuttaa. Toi sääntö pois, esteettömyyssääntö pois, pommisuojasääntö pois jne. niin voidaan rakentaa joka paikalle sinne sopivia asuntoja.

vaikka oli sielläkin hyvät puolensa. Näin perheellisenä ei kyllä kaipaa yhtään takaisin.

Omassa konseptissani nuo eivät ole joko-tai, vaan henkilö asuu viikot kaupungissa ja viikonloput kaupungin ulkopuolella. Pitää saada vain kaupunki-/duuniasuminen halvemmaksi.

 

[Creed Bratton]

Sitten tehdään juuri näitä Kartanonkoskia. Kivannäköinen alue ja kaava ja tavallaan fiksu suunnittelu, mutta keskellä ei mitään. Mihinkään ei pääse eikä koko kylässä taida olla edes lähikauppaa. Ei baarin baaria. Sen alueen olisi voinut sijoittaa vaikka Viikkiin. Tai eihän mikään vieläkään estäisi. Ainoa paikka Vantaalla jossa tuntee olevansa kaupungissa on Tikkurila. Koko muu mesta on lähiötä toisen perään höystettynä metsällä, pellolla ja kauppakeskuksilla.

Pitäisi ensin määritellä keskellä ei mitään. Jos itsellesi se lähisiwa on todella tärkeä, niin huonot palvelut joo, mutta muutenhan tuossa tekstissä ei ollut järkeä.

Itselle hyvät palvelut tarjoaa kilometrin päässä sijaitseva Jumbo ja Flamingo. Sen lisäksi jos niihin ei halua mennä, niin 1-2 kilometrin päässä sijaitsevan Tammiston kaupat tarjoaa myös hyviä vaihtoehtoja. Ja sitten kun perustellaan ettei ole kiva mennä isoon markettiin hakemaan sitä maitotölkkiä, niin sen voi hakea joko Teboilin 24h K-Marketista (noin 700metriä) tai tämän vuoden aikana Kartanonkoskelle valmistuvasta Valintaladosta. Ja tuoreet leivät voi hakea Vaasan leipomosta suoraan. Ja mihinkään ei pääse, jännä juttu. Kantakaupunkiin pääsee bussilla nopeimmillaan 20minuutissa, sen lisäksi menee suorat bussilinjat Itäkeskukseen ja Westendiin sekä tietenkin poikittaislinjat Vantaalla. Eikä unohdeta lentokenttää josta pääsee lähes minnepäin maailmaa haluaa.

Ulkoilumahdollisuuksiin en jaksa sen enempää perehtyä, mutta en nyt ihan ymmärrä miten me ollaan ostettu asunto keskeltä metsää missä ei ole yhtään mitään.

Ps. Jos kaupunkifiilis tulee niistä kodittomista deekuista ja nisteistä, niin niitä ei todellakaan löydy tuolta seudulta, joten landella ollaan.

 

[Snakster]

Kartanonkosken ainoa ongelma on juuri noiden pienten liikkeiden ja esim. kahviloiden puuttuminen, jotka osaltaan elävöittäisivät viihtyisän alueen katukuvaa entisestään. Sillekin on looginen selitys, nimittäin kaavavaiheessa alueelle suunniteltiin kovastikin kivijalkaliiketiloja, mutta jostain itselleni tuntemattomasta syystä asia ei tullut kaavoihin riittävän velvoittavana, vaan enemmänkin sellaisena kainona toiveena. Rakennuttajat sitten laskivat saavansa asunnoista paremman hinnan kuin liiketiloista, ja kaavassa olleet toiveet jäivät toteutumatta. Palveluthan tosiaan ovat sikäli kunnossa, että Jumbo ja muut ovat aivan vieressä. Enemmänkin tuo olisi ollut katukuvan elävyyttä parantava asia.

Marja-Vantaan kaavassa kivijalkaliiketilojen rakentamisvelvoite on olemassa ja siellä ei enää sama "virhe" toistu.

Jumbossa minua riipii erityisesti se, että sitä ei ole juuri suunniteltu jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden tarpeita ajatellen, kun loogisin sisäänkäynti ja tavallaan pääovi sijaitsee parkkihallissa. Kyllähän sinne jalkaisinkin pääsee, mutta jalankulkijoiden turvallisuus ja mukavuus on suunnittelussa ollut kakkossijalla.

Mitä liikenneyhteyksiin tulee, niin kehäradan valmistuttua Kartanonkoskelta tulee näillä näkymin aika tiheä syöttöliikenne tuolle asemalle, jolloin liikenneyhteydet paranevat entisestään. Kehärataa suunniteltaessa esillä oli myös mahdollisuus vetää rata Jumboon kiinni ja tehdä siihen asema, mutta radan mutkasta olisi tullut liian jyrkkä eikä toteutus ollut teknisesti mahdollinen. Harmi.

 

[Creed Bratton]

Kartanonkosken ainoa ongelma on juuri noiden pienten liikkeiden ja esim. kahviloiden puuttuminen, jotka osaltaan elävöittäisivät viihtyisän alueen katukuvaa entisestään. Sillekin on looginen selitys, nimittäin kaavavaiheessa alueelle suunniteltiin kovastikin kivijalkaliiketiloja, mutta jostain itselleni tuntemattomasta syystä asia ei tullut kaavoihin riittävän velvoittavana, vaan enemmänkin sellaisena kainona toiveena. Rakennuttajat sitten laskivat saavansa asunnoista paremman hinnan kuin liiketiloista, ja kaavassa olleet toiveet jäivät toteutumatta. Palveluthan tosiaan ovat sikäli kunnossa, että Jumbo ja muut ovat aivan vieressä. Enemmänkin tuo olisi ollut katukuvan elävyyttä parantava asia.

Marja-Vantaan kaavassa kivijalkaliiketilojen rakentamisvelvoite on olemassa ja siellä ei enää sama "virhe" toistu.

Jumbossa minua riipii erityisesti se, että sitä ei ole juuri suunniteltu jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden tarpeita ajatellen, kun loogisin sisäänkäynti ja tavallaan pääovi sijaitsee parkkihallissa. Kyllähän sinne jalkaisinkin pääsee, mutta jalankulkijoiden turvallisuus ja mukavuus on suunnittelussa ollut kakkossijalla.

Mitä liikenneyhteyksiin tulee, niin kehäradan valmistuttua Kartanonkoskelta tulee näillä näkymin aika tiheä syöttöliikenne tuolle asemalle, jolloin liikenneyhteydet paranevat entisestään. Kehärataa suunniteltaessa esillä oli myös mahdollisuus vetää rata Jumboon kiinni ja tehdä siihen asema, mutta radan mutkasta olisi tullut liian jyrkkä eikä toteutus ollut teknisesti mahdollinen. Harmi.

Niin itse olen miettinyt samaa, että miksei niihin kivijalkoihin ole mitään rakennettu, kun olisi sopinut hyvin alueeseen, mutta tuossahan selitys tuli.

Jumbo on kyllä siinä mielessä varsin outo, kun tosiaan sisälle pääsee vain sieltä autojen seasta. Toisaalta Flamingosta löytyy sitten jo ihan hyvä sisäänkäynti. Flamingossa näkyy muutenkin se, että alun innostuksen jälkeen liikeet vaihtuvat, kun ei alkurynnistyksen jälkeen enää riitä asiakkaita näille alkuperäisille. No tuo on luonnollista jokaisessa kauppakeskuksessa.

Jännä nähdä minkälainen siitä Martinlaakson Radanjatke Vantaasta tulee, kun se aikanaan valmistuu. Jotain jättikokoista kauppakeskusta myös sinne on suunniteltu. Onkos Snaksterilla tiedossa mitään osoitetta mistä näkisi minkälaisia taloja tai miten niitä on suunniteltu sinne rakennettavan ja minne paikoille? Siinä naapurissa asuneena asia kiinnostaa paljon.

 

[scholl]

Jotain jättikokoista kauppakeskusta myös sinne on suunniteltu.

Jättikokoisia kauppakeskuksia suunnitellaan joka paikkaan. Herää kysymys, miksi. Jos ihminen on menossa kauppakeskukseen niin eikö hän voi mennä olemassa oleviin, kun niitä on jo pk-seutu täynnä. Sen sijaan kuten edellä onkin otettu jo esille niin lähipalvelut ovat niitä, mihin pitäisi satsata. 1-2km ei ole ihan vieressä, vaan ihan vieressä on max 100-200m. Jos kantakaupungissa tekee tuon 1-2km retken niin voi mennä jo varmaan ainakin 10 päivittäistavarakaupan ohi. Vaikka Siwa on ihan kommariskeidaa niin esim. Tehtaankadulla ja Pietarinkadulla on muutaman korttelin sisällä 3 Siwaa, siihen voi lisätä sitten useita muita kauppoja, varsinkin jos haluaa tehdä 1-2km retken. Siis on eriasia tehdäänkö omakotitaloalue vai kaupunkimainen ympäristö. Jos rakennetaan kaupunkimaista niin siellä pitää olla pieniä valintamyymälöitä, kahviloita ja muita palveluita. Perverssi ajatus, että henkilön pakko aina lähteä autolla jonnekin, kun hän menee ovesta ulos. Mitä järkeä rakentaa joku alue, jos siellä ei voi oleskella. Silloinhan se on yhtä kuin nukkumalähiö eli siellä voi nukkua, ei muuta.

 

[Snakster]

Marja-Vantaan keskustan suunnitelmaluonnokset löytyvät täältä: Vantaa - Marja-Vantaan ydinkeskusta ( nro 230600)

Keimolanmäkihän tuosta alueesta lähtee ensimmäisenä rakentumaan ja se on myös ainoa asemakaava, joka on tähän mennessä valtuustossa vahvistettu. Se olis tässä: Vantaa - Keimolanmäen asuntoalue (nro 220200) Tuossa varsinkin ne oikealla alhaalla olevat havainnekuvat ovat, no, havainnollisia.

Lisäksi jos koko alueen osayleiskaava kiinnostaa, niin sitä voi tutkailla täältä: Vantaa - Marja -Vantaan osayleiskaava Tuo tosin on enimmäkseen aika puisevaa luettavaa, mutta kyllähän siitä selviää esimerkiksi asuntojen, toimistojen ja palveluiden sijoittuminen.

Kauppakeskuksen paikkaahan päätettiin juuri muuttaa pikkuriikkisen, kun suunnittelua haitanneista maanomistukseen liittyneistä ongelmista päästiin sopuun ja tämä käänne ei noissa kartoissa vielä näy.

 

[Creed Bratton]

Jättikokoisia kauppakeskuksia suunnitellaan joka paikkaan. Herää kysymys, miksi. Jos ihminen on menossa kauppakeskukseen niin eikö hän voi mennä olemassa oleviin, kun niitä on jo pk-seutu täynnä. Sen sijaan kuten edellä onkin otettu jo esille niin lähipalvelut ovat niitä, mihin pitäisi satsata. 1-2km ei ole ihan vieressä, vaan ihan vieressä on max 100-200m. Jos kantakaupungissa tekee tuon 1-2km retken niin voi mennä jo varmaan ainakin 10 päivittäistavarakaupan ohi. Vaikka Siwa on ihan kommariskeidaa niin esim. Tehtaankadulla ja Pietarinkadulla on muutaman korttelin sisällä 3 Siwaa, siihen voi lisätä sitten useita muita kauppoja, varsinkin jos haluaa tehdä 1-2km retken. Siis on eriasia tehdäänkö omakotitaloalue vai kaupunkimainen ympäristö. Jos rakennetaan kaupunkimaista niin siellä pitää olla pieniä valintamyymälöitä, kahviloita ja muita palveluita. Perverssi ajatus, että henkilön pakko aina lähteä autolla jonnekin, kun hän menee ovesta ulos. Mitä järkeä rakentaa joku alue, jos siellä ei voi oleskella. Silloinhan se on yhtä kuin nukkumalähiö eli siellä voi nukkua, ei muuta.

Siihen miksi kauppakeskuksia rakennetaan, ei ole ainakaan itsellä mitään selkeää vastausta. No Vapaavuorihan Eduskunnassa yrittää ajaa läpi sitä ehdotusta jolla kiellettäisiin tuollaiset jättimarkettien rakentaminen keskelle peltoa jonne ei olisi julkista liikennettä... juuri kuten Jumbo on aikoinaan rakennettu keskelle silloista ei mitään. Mutta Marja Vantaalla tuota kauppakeskuksen paikkaa nimenomaan vaihdettiin sen verran, että se tarkalleen rakennetaan juna-aseman viereen, hyvä päätös Vantaan Kaupungilta vaikka vähän tuloa menikin sivusuun.

Mutta noi väittämät, että pitää käyttää jotain Siwaa tai K-markettia joissa on paska valikoima ja kalliit hinnat on omasta mielestä ihan hölmöä hommaa. Toki olisihan se hienoa jos täällä olisi sama meininki kuten Saksassa, että kohtuu hinnalla voisit käydä ensin leipomosta hakemassa tuoreet leivät, lähitorilta vihannekset tms, mutta kun Suomessa tuo ei vaan yksinkertaisesti ole mahdollista paitsi Hakaniemessä. Silloinkin nuo tavarat maksavat sen verran hurjia hintoja ettei nykyisellä palkkatasolla normaalilla työssä käyvällä ihmisellä ole varaa niihin päivittäin tinkimättä jostain muusta oleellisesta asiasta omassa elämässään. Priorisointikysymys, mutta itselle ainakin matkustaminen tms ajaa tuon edelle. Toki tämä ongelma johtuu suurilta osin SOK:sta ja Keskosta jotka ovat ajaneet tilanteen tälläiseksi.

Se jos scholl ei jaksa kävellä 200 metriä pidemmälle, kertoo enemmän Schollista kuin lähikauppojen kaukaisesta sijainnista.


edit. lisätään sen verran, että on niitä muitakin toreja josta saa tuoretta tavaraa, mutta hinnat ovat edelleen kalliit tavalliselle perheelle.

 

[scholl]

Siihen miksi kauppakeskuksia rakennetaan, ei ole ainakaan itsellä mitään selkeää vastausta.

Taisit alempana jo vastata tuohon.

Mutta noi väittämät, että pitää käyttää jotain Siwaa tai K-markettia joissa on paska valikoima ja kalliit hinnat on omasta mielestä ihan hölmöä hommaa.

Nehän ovat täydennysostospaikkoja, eikä pääasiallisia ostospaikkoja. Poikkeuksena eläkeläiset ja sellaiset opiskelijat, joiden asunnoissa on pieni jääkaappi. He voivat ostaa kaiken minimarketeista, mutta jos ajatellaan normaalia työssäkäyvää ihmistä niin hänhän voi ostaa pari kertaa viikossa kaapin täyteen ruokaa ja käydä lähikaupoissa täydennysmielessä tai silloin kun on vapaapäivä ja haluaa viettää aikaa asuinseudullaan.

Se jos scholl ei jaksa kävellä 200 metriä pidemmälle, kertoo enemmän Schollista kuin lähikauppojen kaukaisesta sijainnista.

Annan muutaman mahdollisen esimerkin:
- olet tekemässä ruokaa, jotain on jo paistinpannulla ja luet ohjeesta, että pitäisi olla maitoakin. No ei sen kanssa halua kikkailla kauaa, vaan miettimättä enempää kävelee 100m siihen lähikauppaan ja hakee sen maitotölkin
- heräät aamulla ja huomaat, ettei sinulla ole tuoretta leipää tai muuten haluaisit jotain, mitä sinulla ei ole kuten vaikkape grapea. Käytkö suihkussa, laittaudut, skrapaat autosi ikkunat ja ajat kauppakeskukseen. Ei, laitat pyjaman päälle päällysvaatteet ja kävelet sen 100m lähikauppaan ja ostat sen, mitä sillä hetkellä haluat. Jos valikoima on huonompi kuin jossain muualla niin so what, teet ostopäätöksen sen valikoiman pohjalta
- katsot jääkiekkoa, jalkapalloa tai vaikkapa elokuvaa ja haluat rentoutua. Olutvarastossasi on kuitenkin vain merkkejä, joita olet viime aikoina jo maistellut ja haluat vaihtelua. Kävelet sen 100m ja ostat pari sellaista olutta, joita et ole ikinä tai ainakaan vähään aikaan maistellut
- sinulla on lapsia ja päätät kysyä heiltä haluavatko jäätelöt. Kävelette kauppaan sen 100m, ostatte jäätelöt ja istutte jonnekin syömään ne
- kotoa puuttuu jotain, lähetät lapsen yksin kauppaan. Haluatko, että joku alle 10 vuotias menee yksikseen jonnekin liikenteen sekaan vai käveleekö tai pyöräileekö hän 100m lähikauppaan. 70 luvun lopussa oli omakotitaloalueillakin tuollaisia lähikauppoja, jonne saattoi mennä ilman vanhempien mukanaoloa
- lapset viettävät keskenään aikaa pelaten jalkapalloa tai pihalätkää. Jossain vaiheessa tulee mieleen lähteä ostamaan cokikset. Pitääkö heidänkin lähteä jonnekin jumalanselän taakse vai saavatko skidit asuinalueeltaan juomat
- sinulla on vapaapäivä. Aurinko paistaa, mitä teet. Autolla ei huvita lähteä liikenteeseen, vaan menet ovesta ulos tutustumaan, mitä lähiympäristössä tapahtuu. Menet lähikahvilaan, juot siellä kahvin tai teen ja samalla luet jonkun päivän lehden. Katselet ohimeneviä ihmisiä ja kaupungin elämää. Jatkat matkaa, saatat pistäytyä jossain toisessa pienliikkeessä kuten vaikkapa kioskilla ostamassa jotain tai pelaamassa vaikkapa illan pitkävetoa, sen jälkeen jatkat taas matkaa ja ostat lähikaupasta jotain ennenkuin palaat himaan

Jos Espooseen tai Vantaaseen halutaan rakentaa kaupunkimaista asuinympäristöä niin kyllä siellä ainakin kahvila ja elintarvikeliike kivijalkamyymälänä täytyy olla. Kaupungissa on lähipalveluita. Älytön ajatus, että pitäisi autolla lähteä joka ainoalle asialle.

Ymmärrän menon kauppakeskukseen silloin, jos on oikeasti shoppailemassa. Sen sijaan ruokaostosasioilla en ymmärrä kauppakeskuksia. Niissä saa auton (pl. ehkä Ruoholahti) niin hemmetin huonosti sijoitetuksi suhteessa kaupan sisäänkäyntiin. Onneksi isojakin marketteja on sellaisia, jonne pääsee autolla about oven eteen, mutta siinäkin tapauksessa isokin on suhteellista. En tajua hirveästi KKK Supermarketia isompia kauppoja, siis niitä missä on hemmetti polkupyörät, vaatteet ja kaikki hemmetit samassa. Jos menet ostamaan ruokaa niin menet ruokakauppaan, sen täytyy riittää. Jos käy KKK-Supermarketissa, Stockmannin Herkussa ja Lidlissä niin siinä on jo sellainen yhdistelmä, että kaiken tarvittavan saa ja lähikaupasta voi sitten täydentää.

Kaikissa kauppakeskuksissa on samat ankeat liikkeet, joten ei niissä ole kiva viettää aikaa. Aina sama Suomalainen Kirjakauppa, jossa ei ole yhtään sellaista kirjaa, minkä haluaa ostaa. Aina saman ketjun urheilukauppa, missä on huonot valikoimat. Aina sama ketjuvaateliike, mikä myy vain retalemerkkiä. Aina sama Chico's tai muu ketjuravintola, missä on mitäänsanomattoman pahaa ruokaa. Iso Omena ja Sello esim. ovat esimerkkejä tällaisista ankeista kauppakeskuksista, joissa oleskelu on kuin helvettiin olisi joutunut.

 

[Orava]

Jos haluaa pohdiskella kaupunkimaista rakennusta kantakaupungin ulkopuolella, niin mielestäni alue johon on saatu vähän elämääkin on Herttoniemenranta. Siellä on kahviloita ja ravintoloita elävöittämässä kaupunkikuvaa. Varsinkin kesällä mukavaa kun ihmiset istuskelevat ulkona kahviloissa. Tosin tuolla alueella liikkuu todennäköisesti enemmän rahaa kuin Vantaan lähiöissä. Silti kaupunkimaiseen rakentamiseen kuuluvat kaupat ja kahvilat kivijaloissa.

 

[scholl]

Tosin tuolla alueella liikkuu todennäköisesti enemmän rahaa kuin Vantaan lähiöissä.

Ei se nyt ihan noin ole. Herttoniemenrannassa on kai kaupungin vuokra-asuntojakin ainakin joku määrä ja eikös Kartanonkoski rakennettu nimenomaan vähän paremmin toimeentulevien alueeksi Vantaan sisällä kilpailemaan esim. niistä perheistä, jotka voisivat ajatella muuttavansa Viikkiin tai Arabianrantaan. Siis nyt kun ajatellaan noita samanaikasesti rakennettuja alueita.

 

[Creed Bratton]

Nehän ovat täydennysostospaikkoja, eikä pääasiallisia ostospaikkoja. Poikkeuksena eläkeläiset ja sellaiset opiskelijat, joiden asunnoissa on pieni jääkaappi. He voivat ostaa kaiken minimarketeista, mutta jos ajatellaan normaalia työssäkäyvää ihmistä niin hänhän voi ostaa pari kertaa viikossa kaapin täyteen ruokaa ja käydä lähikaupoissa täydennysmielessä tai silloin kun on vapaapäivä ja haluaa viettää aikaa asuinseudullaan.

- sinulla on vapaapäivä. Aurinko paistaa, mitä teet. Autolla ei huvita lähteä liikenteeseen, vaan menet ovesta ulos tutustumaan, mitä lähiympäristössä tapahtuu. Menet lähikahvilaan, juot siellä kahvin tai teen ja samalla luet jonkun päivän lehden. Katselet ohimeneviä ihmisiä ja kaupungin elämää. Jatkat matkaa, saatat pistäytyä jossain toisessa pienliikkeessä kuten vaikkapa kioskilla ostamassa jotain tai pelaamassa vaikkapa illan pitkävetoa, sen jälkeen jatkat taas matkaa ja ostat lähikaupasta jotain ennenkuin palaat himaan

Jos Espooseen tai Vantaaseen halutaan rakentaa kaupunkimaista asuinympäristöä niin kyllä siellä ainakin kahvila ja elintarvikeliike kivijalkamyymälänä täytyy olla. Kaupungissa on lähipalveluita. Älytön ajatus, että pitäisi autolla lähteä joka ainoalle asialle.

Ymmärrän menon kauppakeskukseen silloin, jos on oikeasti shoppailemassa. Sen sijaan ruokaostosasioilla en ymmärrä kauppakeskuksia. Niissä saa auton (pl. ehkä Ruoholahti) niin hemmetin huonosti sijoitetuksi suhteessa kaupan sisäänkäyntiin. Onneksi isojakin marketteja on sellaisia, jonne pääsee autolla about oven eteen, mutta siinäkin tapauksessa isokin on suhteellista. En tajua hirveästi KKK Supermarketia isompia kauppoja, siis niitä missä on hemmetti polkupyörät, vaatteet ja kaikki hemmetit samassa. Jos menet ostamaan ruokaa niin menet ruokakauppaan, sen täytyy riittää. Jos käy KKK-Supermarketissa, Stockmannin Herkussa ja Lidlissä niin siinä on jo sellainen yhdistelmä, että kaiken tarvittavan saa ja lähikaupasta voi sitten täydentää.

Kaikissa kauppakeskuksissa on samat ankeat liikkeet, joten ei niissä ole kiva viettää aikaa. Aina sama Suomalainen Kirjakauppa, jossa ei ole yhtään sellaista kirjaa, minkä haluaa ostaa. Aina saman ketjun urheilukauppa, missä on huonot valikoimat. Aina sama ketjuvaateliike, mikä myy vain retalemerkkiä. Aina sama Chico's tai muu ketjuravintola, missä on mitäänsanomattoman pahaa ruokaa. Iso Omena ja Sello esim. ovat esimerkkejä tällaisista ankeista kauppakeskuksista, joissa oleskelu on kuin helvettiin olisi joutunut.

No ollaan kenties eri mieltä siitä, että onko 100 metriä vai 700 metriä tarpeeksi lähellä vai pitääkö autoa käyttää. Siitä tässä oli kysymys. Itseni mielestä joku maidon hakeminen alle kilometrin päästä ei ole mahdoton ajatus ilman autoa. Samaan tapaan ne lapset osaa hakea sen jäätelön myös 600 metriä kauempaa.

Ymmärrän myös schollin idean kahviloista, mutta samaan aikaan ymmärrän hyvin ettei noita pahemmin löydy suomalaisista lähiöistä, koska ei niitä saada kannattaviksi, varsinkin kun tyypilliset suomalaiset (ei siis scholl) juo sen kahvin kotona, koska ennen maksoi kahvi markan ja nyt maksaa 2 euroa, tai ainakin tuollaista marinaa saa aina kuunnella vaikken itse kahvia juo.

Ja en osaa samaistua ongelmaasi auton kanssa kauppakeskukseen menemisessä, koska onhan siellä ostoskärryt olemassa jolla pääset niin lähelle autoa kuin tarve on?

Toki olen samaa mieltä, että etenkin S-ryhmän hallitsemat kauppakeskukset ovat äärimmäisen ankeita, kun niiden ravintola-osaa hallitsee aina S-ryhmän ankeat ravintolat, eli Coffee House, Hesburger, Chicos ja joku surkea pastapaikka. Mutta joistakin kauppakeskuksista, kuten Itäkeskus, löytyy ihan ok-mestojakin.

Ei se nyt ihan noin ole. Herttoniemenrannassa on kai kaupungin vuokra-asuntojakin ainakin joku määrä ja eikös Kartanonkoski rakennettu nimenomaan vähän paremmin toimeentulevien alueeksi Vantaan sisällä kilpailemaan esim. niistä perheistä, jotka voisivat ajatella muuttavansa Viikkiin tai Arabianrantaan. Siis nyt kun ajatellaan noita samanaikasesti rakennettuja alueita.

Ainakin oman käsityksen mukaan Kartanonkoskella ja Tammistossa asuu ihan hyvin toimeentulevaa jengiä. Ainakaan mitään tyypillistä vuokra-asuntojengiä en ole huomannut, toisin kuin esimerkiksi vajaan parin kilometrin päässä 90-luvun Pakkalassa pyörii deekuja ja virolaisia raksamiehiä. Ja Viikissä en näe mitään muuta etua Tammisto/Kartanonkoskeen nähden kuin sijainti Helsingin puolella. Muutenhan se on varsin metsässä liikenneyhteyksien puolesta (pohjoisimpaan osaan menee vain yksi bussi) ja palvelut on heikommat. Toki alue kehittyy koko ajan.

Herttoniemenrannassa on ainakin paljon Nuorisosäätiön asuntoja.

 

[scholl]

No ollaan kenties eri mieltä siitä, että onko 100 metriä vai 700 metriä tarpeeksi lähellä vai pitääkö autoa käyttää. Siitä tässä oli kysymys. Itseni mielestä joku maidon hakeminen alle kilometrin päästä ei ole mahdoton ajatus ilman autoa. Samaan tapaan ne lapset osaa hakea sen jäätelön myös 600 metriä kauempaa.

Ehkä, mutta se on vähän maalaista. Ei kaupunkimaisessa ympäristössä noin valtavia matkoja pitäisi olla. Jos rakennetaan niin, että palvelut ovat keskellä niin mistään ei tule kovin pitkiä matkoja. Kyllä 600m on aika pitkä matka lapselle. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että itse olisin lähtenyt tuosta vain sellaista matkaa taittamaan. Epäilyttävää on myöskin se, jos 700m päässä oleva mesta on huoltoasema. Silloin se tarkoittaa, että siellä on paljon liikennettä, joten lasten lähettäminen sinne on vähän kyseenalaista.

Ymmärrän myös schollin idean kahviloista, mutta samaan aikaan ymmärrän hyvin ettei noita pahemmin löydy suomalaisista lähiöistä, koska ei niitä saada kannattaviksi, varsinkin kun tyypilliset suomalaiset (ei siis scholl) juo sen kahvin kotona, koska ennen maksoi kahvi markan ja nyt maksaa 2 euroa, tai ainakin tuollaista marinaa saa aina kuunnella vaikken itse kahvia juo.

Alaa ei osata. Niin minullahan ei ole tällä hetkellä kahvikonetta lainkaan, mutta käyn mielelläni noutamassa kotiinkin cappuccinon, jos läheltä saa. Toki tuo hinnoittelu on totta, mutta ei se joka paikassa ole kallista. Mm. Mestaritallia vastapäätä on joku elintarvikekioski/kahvila, jossa espresso maksaa euron. Sen voi kiskaista nopeasti huiviin ja jatkaa matkaa. Mielestäni se on tilakysymys saako mestan kannattavaksi. Olen jonkinverran laskellut tota hommaa katsomalla Italiassa, mitkä toimivan kahvilan mitat ovat. Sehän tehdään niin, että vasemmalle tiski, oikealla on pienet pöydät seinän vieressä ja siinä välissä ihmiset kulkevat kahvilan päähän vessaan ja toisaalta juovat seisaaltaan tiskillä espresson tai oluen. Ulkona voi olla muutama terassipöytä. Olennaista on kuitenkin se, että kahvila on kapea, pitkulainen, jottei tule kalliita hukkaneliöitä. Silloin voi myydä tarpeeksi halvalla sen espresson ja cappuccinon. Mitä tulee sitten olueeseen niin myy halvalla, mutta vähän. Silloin ei tule spurguja, koska ne haluavat halvalla ja paljon. Hanaan joku Nastro Azzurro tai San Miguel ja lasit 0,25 l kokoisia. Se pitää riittää se määrä. Jos ei riitä niin tilatkoon toisen, mutta kun hinta on halvempi kuin joku yli 7 euroa maksava isompi juoma Helsingin keskustassa niin takuulla kauppa käy. Ei kahvilaan pääsääntöisesti tulla dokaamaan, vaan nautiskelemaan yksi juoma ja silloin se 0,25l on riittävän suuri. Niitä cokiksen 0,2l pulloja ei taida Suomesta saada, mutta limuissa ja vesissäkin saisi riittävän katteen, kun pakkauskoko olisi riittävän pieni kuten noissa maissa.

En ymmärrä miksei kulttuuri voisi mennä siihen suuntaan, että käydään pienissä kahviloissa tms. sen takia, että voidaan jutella se pari sanaa kahvilanpitäjän tai vaikkapa naapurin kanssa ja sitten jatkaa taas matkaa. Se himassa nyhjääminen on jotenkin niin öistä, vaikka kuinka olisi kahvia. Itse esim. kun olen nyt ollut pari päivää huonovointinen niin se on raskasta olla koko ajan himassa.

Ja en osaa samaistua ongelmaasi auton kanssa kauppakeskukseen menemisessä, koska onhan siellä ostoskärryt olemassa jolla pääset niin lähelle autoa kuin tarve on?

Niin mutta se kävely on turhaa. Esim. Isossa Omenassa henkilö joutuu ensin ajamaan ostoskärryllä liukuportaita, tämän jälkeen vielä seikkailla siellä parkkihallissa ennenkuin pääsee auton luo. Itse en edes mene minnekään kärryjen kanssa, vaan pakkaan ostokset muovikasseihin jo kaupassa ja kannan ne sitten ulos. Pyrin pysäköimään luonnollisesti mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä ja asioimaan kaupassa silloin, kun ei ole kassajonoja. Ajatus siitä, että pitäisi työntää ostoskärryjä jossain parkkihallissa pitkiä matkoja, on jotenkin vieras. Niin ja ennen sitä pitäisi ajella autolla ympäriinsä, että ylipäätänsä se parkkipaikka löytyy.

Ja Viikissä en näe mitään muuta etua Tammisto/Kartanonkoskeen nähden kuin sijainti Helsingin puolella.

Viikissä on rakennettu aika näyttäviä asuntoja mäen päälle isoilla terasseilla. Olennaista on lähinnä se, että jos joku perhe on ostamassa asuntoa niin se miettii minne milläkin rahalla pääsee ja nuo asuinalueet satuttiin rakentamaan suht samaan aikaan. Sen takia otin sen esimerkiksi.

En ole varma muistanko oikein, mutta sellainen muistikuva olisi, että Espoossa olisi pyritty rakentamaan joku uusi asuinalue, jossa kaikki palvelut olisi lähellä saatavilla, ts. kenenkään ei tarvitsisi lähteä mihinkään, jos ei tahdo.

 

[Creed Bratton]

Ehkä, mutta se on vähän maalaista. Ei kaupunkimaisessa ympäristössä noin valtavia matkoja pitäisi olla. Jos rakennetaan niin, että palvelut ovat keskellä niin mistään ei tule kovin pitkiä matkoja. Kyllä 600m on aika pitkä matka lapselle. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että itse olisin lähtenyt tuosta vain sellaista matkaa taittamaan. Epäilyttävää on myöskin se, jos 700m päässä oleva mesta on huoltoasema. Silloin se tarkoittaa, että siellä on paljon liikennettä, joten lasten lähettäminen sinne on vähän kyseenalaista.

No tätä keskustelua voidaan jatkaa vaikka ikuisuuksiin, mutta omasta mielestä alle kilometrin päässä sijaitseva lähikauppa on edelleen lähellä ja sinun mielestäsi ei. Ehkä se sitten on vähän maalaista.

En ymmärrä miksei kulttuuri voisi mennä siihen suuntaan, että käydään pienissä kahviloissa tms. sen takia, että voidaan jutella se pari sanaa kahvilanpitäjän tai vaikkapa naapurin kanssa ja sitten jatkaa taas matkaa. Se himassa nyhjääminen on jotenkin niin öistä, vaikka kuinka olisi kahvia. Itse esim. kun olen nyt ollut pari päivää huonovointinen niin se on raskasta olla koko ajan himassa.

Tästä olen täysin samaa mieltä, olisihan se toivottavaa, että kulttuuri kehittyisi näin. Toki suomalaiseen elämään ei sovi tuollainen ylimääräinen juttelu tuntemattomien kahvilanpitäjien kanssa ;)

Niin mutta se kävely on turhaa. Esim. Isossa Omenassa henkilö joutuu ensin ajamaan ostoskärryllä liukuportaita, tämän jälkeen vielä seikkailla siellä parkkihallissa ennenkuin pääsee auton luo. Itse en edes mene minnekään kärryjen kanssa, vaan pakkaan ostokset muovikasseihin jo kaupassa ja kannan ne sitten ulos. Pyrin pysäköimään luonnollisesti mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä ja asioimaan kaupassa silloin, kun ei ole kassajonoja. Ajatus siitä, että pitäisi työntää ostoskärryjä jossain parkkihallissa pitkiä matkoja, on jotenkin vieras. Niin ja ennen sitä pitäisi ajella autolla ympäriinsä, että ylipäätänsä se parkkipaikka löytyy.

Tämäkin on taas mielipide ero. Itsekin kyllä hakeudun autollani mahdollisimma lähelle ovia, toki lailliseen paikkaan eikä mannetyyliin invapaikalle. Mutta en näe mitään ongelmaa työntää niitä kärryjä sinne markettiin ja takaisin. Itseasiassa mukavempaa noin, koska juon paljon vichyä ja vituttaisi kantaa sitä suurissa määrin autolle.

Viikissä on rakennettu aika näyttäviä asuntoja mäen päälle isoilla terasseilla. Olennaista on lähinnä se, että jos joku perhe on ostamassa asuntoa niin se miettii minne milläkin rahalla pääsee ja nuo asuinalueet satuttiin rakentamaan suht samaan aikaan. Sen takia otin sen esimerkiksi.

En ole varma muistanko oikein, mutta sellainen muistikuva olisi, että Espoossa olisi pyritty rakentamaan joku uusi asuinalue, jossa kaikki palvelut olisi lähellä saatavilla, ts. kenenkään ei tarvitsisi lähteä mihinkään, jos ei tahdo.

Sinne Viikinmäkeen, eli lahdenväylän toiselle puolelle tulee niitä tosi hienoja asuntoja ihan Pikkukosken viereen, toki vähän kaikesta ulkonahan noikin ovat. Ja niinhän se menee, että sen mukaan valitaan asunto mistä sattuu vaan parhaimman kokonaisuuden sillä käytössä olevalla rahamäärällä hankkimaan.

Espooseen rakennetaan uutta Suurpellon asuinaluetta josta pyritään rakentamaan sellainen todella edistynyt asuinpaikka jossa ei autoa pahemmin tarvitse. Mutta tuo taantuma taisi hidastaa senkin rakentamista jonkin verran.

 

[scholl]

Ihan hyvä ettei liitetty Vantaata. Itä-Sipoonkin olisi voinut jättää kaappaamatta. Olisi ehkä joskus saatu jotain tolkkua kaavoitukseen. Nyt vedetään metro sinne hevonkuuseen ja rakennetaan parille kymmenelle tuhannelle lähiö josta on taas saakelin pitkä matka mihinkään. Mitään ei taaskaan olla opittu.

Tämä jäi huomaamatta. Itse olen sitä mieltä, että tuossahan on tolkkua kaavoituksessa. Helsingin niemelle ei haluta niin valtavasti lisää asukkaita. Päinvastoin itse esim. haluan eläkeläisten muuttoa pois. Niinpä kun keskustan väkiluku ei voi, eikä sen haluta kasvavan hirveän nopeasti, täytyy rakentaa sinne, missä on tilaa ja järkevintä se on tehdä jonkun radan varteen. Metro ja päärata ovat hyviä esimerkkejä. Siinä ei ole mitään järkeä, että moni käy Helsingissä töissä Hämeenlinnasta tai Lahdesta, kyllä lähempänäkin täytyy olla tilaa. Kirkkonummi on hyvä esimerkki siitä, että kysyntää rakentamiselle on ja idässä päin Sipoo on jarrutellut ihan liikaa. Itäkeskus on kuitenkin sen verran lähellä metrolla saavutettavissa, joten tuon asuinalueen sijainti ei ole niin huono. Varsinkin kun meri on myöskin suhteellisen lähellä. Se sijainti mahdollistaa kaikenlaisen ulkoilutoiminnan. Lähempänä kaupunkia se on kuin jotkut Espoon asuinalueet, eivätkä kaikki ole edes keskustassa töissä. Toki on vaikea sanoa tarkemmin ennenkuin tietää, mitä sinne rakennetaan ja millaisin palveluin.

 

[Lohipoika]

Ihan hyvä ettei liitetty Vantaata. Itä-Sipoonkin olisi voinut jättää kaappaamatta. Olisi ehkä joskus saatu jotain tolkkua kaavoitukseen.

Eipä tuo Vantaan liitoksen torppaaminen hirveästi Jussi Pajusen liitosaikeita horjuttanut. Tämä Helsingin lahja Suomen kunnallispolitiikalle oli pari päivää sitten Hyvinkäällä ehdottanut jopa kuuden kunnan yhdistymää, jonka Kerava oli välittömästi torjunut.

Kerava torjuu Helsingin kosinta-aikeet

Eikö Pajunen tajua, että ihmiset eivät halua liittyä Helsinkiin? Kuinka kauan hän aikoo vänkätä samasta aiheesta?

 

[DAF]

Eikö Pajunen tajua, että ihmiset eivät halua liittyä Helsinkiin? Kuinka kauan hän aikoo vänkätä samasta aiheesta?

Varmaan niin kauan kunnes liitokset tapahtuvat. Riippuen hallituspohjasta ei välttämättä jää Pajusen kysymykseksi. Aika monelle "ihmiselle" lienee se ja sama, onko kunta Vantaa tai Helsinki nimeltään, ja veikkaanpa että kansangallupeilla saataisiin hyvinkin mielenkiintoisia tuloksia, jotka toki perustuvat mielikuviin eivätkä muutosten todellisuuteen. Aika rohkeaa sanoa siis, että ihmiset haluavat tai eivät halua liittyä Helsinkiin - Vantaan kaupunginvaltuuston enemmistöstä tämän voi nyt legitiimisti toki sanoa.

 

[Snakster]

Nostetaanpa tätäkin ketjua taas ylöspäin, kun Vantaalla tuntuisi tänään olevan ilmassa kohtuullista poliittista säpinää, kun valtuusto valitsee uuden kaupunginjohtajan. Mediassa valintaa on mainostettu nykyisten apulaiskaupunginjohtajien Lipponen (kok.) ja Peltomäki (SDP) kauppana, mutta tokihan muitakin hakijoita on kehissä ja yllätykset ovat aina mahdollisia. Harmi, että valtuuston kokouksia ei toistaiseksi näy netistä.

 

[Lohipoika]

Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäestä tuli sitten uusi kaupunginjohtaja elokuun alusta alkaen. Kunnallispolitiikan seuraaminen on minulla sen verran vähäistä, että vaikea on lähteä millaan lailla kommentoimaan. Minulla ja hänellä ei ole olemaan ongelmia, kunhan hän suhtautuu kielteisesti kaikenlaisiin yhdistymisiin Helsingin kanssa tai maan luovuttamiseen Helsingille.

 

[Pavlovin Koira]

Syyttäkää nyt ikärasismista tai mistä mutta en oikein ymmärrä päätöstä, valita kaupunginjohtajaksi henkilöä joka jää muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle. Ei sen pitäisi mikään jäähdyttelyvirka olla. Minusta kaupunginjohtajalla tulee olla jonkinlainen visio mitä hän haluaa kaupungissaan saada aikaan ja myös riittävästi aikaa sen vision toteuttamiseen. Nyt sinne tulee henkilö, varmaan ihan pätevä, lähinnä hallinnoimaan.