Ei käy kateeksi Horvatia. Taitaa kääntyä taas alivoiman tappajaksi ja vastustajan kärkiketjun pimentäjäksi.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
SaiPan sopimustarjous vakuutti Mark Pysykin välittömästi – entuudestaan tuttu joukkuekaveri auttanut sopeutumisessaLue lisää »
-
Lapa jäähän: PWHL-tähdet inspiroivat nuoria suomalaispelureitaLue lisää »
-
Kokkolalaisten hurja liito sai jatkoa – Hermekselle kahdeksas peräkkäinen voitto ja Mestiksen kärkipaikkaLue lisää »
-
Jakub Málek ohittamaton este espoolaisilleLue lisää »
-
Liiga-kierros: Ilves nollasi kivikovan, SaiPan huima putki sai jatkoa, KalPa tarvitsi jatkoajanLue lisää »
-
SHL-viikkokatsaus: Sarjanousija kärkipaikalla − NHL-konkari Jakob Silfverberg vei kasvattajaseuransa huipulleLue lisää »
Vancouver Canucks 2021–2022
- Viestiketjun aloittaja nuck
- Alkaa
- 87 927
- 399
Ei käy kateeksi Horvatia. Taitaa kääntyä taas alivoiman tappajaksi ja vastustajan kärkiketjun pimentäjäksi.
Tänään vihdoin paluu peleihin!
Ja olisiko ketjut nyt jotain tämmöistä:
Demko aloittaa. Nyt onkin sitten vastassa ehkä NHL:n kovin hyökkäys.
Ja olisiko ketjut nyt jotain tämmöistä:
Demko aloittaa. Nyt onkin sitten vastassa ehkä NHL:n kovin hyökkäys.
En ole ehtinyt tänne kirjoittelemaan nyt viime aikojen otteista, mutta laitetaan nyt jotain pientä tältä vieraskiertueelta.
Canucks on ajautunut ensimmäistä kertaa Boudreaun aikana nyt tappiokierteeseen, kun joukkue hävisi vieraspelinsä Tampalle ja Floridalle. Siinä mielessä en ole nyt noista kuitenkaan huolissani, että joukkue pelasi kummassakin pelissä hyvän vieraspelin tappiosta huolimatta ja voitti yhteenlasketut maaliolettamat ja vaaralliset maalipaikatkin. Tampalla ja Floridalla kotipelien saldo on tällä hetkellä vain niin kova (yhteensä 33-7-3), että siellä paikat osattiin käyttää paremmin hyödyksi. Minään isona yllätyksenä nuo tappiot eivät kuitenkaan tulleet.
Tuossa Vancouverin viimeisimmässä pelissä Tampaa vastaan nähtiin aika mielenkiintoinen ketju, kun Horvat sai laidoille Petterssonin ja Garlandin. Aika yllättävästi Boudreau tuntuu näitä ketjulottoja kokeilevan. Ketju toimi kyllä hyvin, sillä sen aikana Canucks voitti maalipaikat 8-1 ja vaaralliset paikat 4-1, mitä voi pitää Tampaa vastaan vieraissa kovana suorituksena. Muuten tuossa pelissä Miller oli saanut laidoilleen Boeserin ja Pearsonin sekä sentteriksi taas palautettu Dickinson puolestaan Höglanderin ja Podkolzinin. Nelonen (Lammikon laidoilla Motte ja Highmore) onnistui tuossa pelissä tekemään molemmat Canucksin maalit.
Tänään on sitten tämän kovan vierasputken kolmas peli Carolinaa vastaan iltapäiväpelinä. Jos Canucks pystyy jatkamaan tuota kahdessa edellisessä pelissä näkynyttä pelin tasoa, pelistä on odotettavissa tasainen. Ennakko-odotuksissa toki siitäkin luvassa kotivoitto, sillä Carolina on Tampan ja Floridan tavoin tämän hetken top4-joukkueita koko NHL:ssä ja heillä myös kotisaldo (11-4-1) on hyvä.
***
Athleticin Scott Wheeler rankkasi Canucksin prospect-poolin sijalle 28. kaikkien joukkueiden kesken ja pitää sanoa, että eipä ole sijoituksessa mitään yllättävää.
theathletic.com
Eli Wheelerin lista Vancouverin prospecteissa:
1. Jack Rathbone
2. Danila Klimovich
3. Jett Woo
4. Michael DiPietro
5. Joni Jurmo
6. Aidan McDonough
7. Jacob Truscott
8. Linus Karlsson
9. Ardiv Costmar
10. Connor Lockhart
11. Jackson Kuntz
12. Arturs Silovs
13. Jonathan Myrenberg
14. Viktor Persson
Pari omaa ajatusta tuosta listasta:
- Kokonaisuutena lähellä sitä mikä olisi minullakin eikä tuosta ole suuremmin narisemista.
- Luonnollisesti heikko kattaus sekä kärjen että syvyyden osalta. Rathbonella ja Klimovichilla näen mahdollisuuksia top4 puolustajaksi / top6 hyökkääjäksi, mutta kummallakaan en näe tulevaisuuden kärkipelaajan lahjakkuutta.
- Top4 on sama mikä itselläni tällä hetkellä.
- Nostaisin tämän kauden otteiden perusteella Silovsia vähän ylöspäin, vaikka tilastot eivät mitenkään häikäisekään.
- Zlodeyev puuttuu listalta, vaikka nuorten MM-kisoissa kahden pelin jälkeen innokkaimmat alkoivat taas tapojensa mukaan ylireagoimaan ja tehdä jo kaavailuja seuraavasta Chubarovista.
Canucks on ajautunut ensimmäistä kertaa Boudreaun aikana nyt tappiokierteeseen, kun joukkue hävisi vieraspelinsä Tampalle ja Floridalle. Siinä mielessä en ole nyt noista kuitenkaan huolissani, että joukkue pelasi kummassakin pelissä hyvän vieraspelin tappiosta huolimatta ja voitti yhteenlasketut maaliolettamat ja vaaralliset maalipaikatkin. Tampalla ja Floridalla kotipelien saldo on tällä hetkellä vain niin kova (yhteensä 33-7-3), että siellä paikat osattiin käyttää paremmin hyödyksi. Minään isona yllätyksenä nuo tappiot eivät kuitenkaan tulleet.
Tuossa Vancouverin viimeisimmässä pelissä Tampaa vastaan nähtiin aika mielenkiintoinen ketju, kun Horvat sai laidoille Petterssonin ja Garlandin. Aika yllättävästi Boudreau tuntuu näitä ketjulottoja kokeilevan. Ketju toimi kyllä hyvin, sillä sen aikana Canucks voitti maalipaikat 8-1 ja vaaralliset paikat 4-1, mitä voi pitää Tampaa vastaan vieraissa kovana suorituksena. Muuten tuossa pelissä Miller oli saanut laidoilleen Boeserin ja Pearsonin sekä sentteriksi taas palautettu Dickinson puolestaan Höglanderin ja Podkolzinin. Nelonen (Lammikon laidoilla Motte ja Highmore) onnistui tuossa pelissä tekemään molemmat Canucksin maalit.
Tänään on sitten tämän kovan vierasputken kolmas peli Carolinaa vastaan iltapäiväpelinä. Jos Canucks pystyy jatkamaan tuota kahdessa edellisessä pelissä näkynyttä pelin tasoa, pelistä on odotettavissa tasainen. Ennakko-odotuksissa toki siitäkin luvassa kotivoitto, sillä Carolina on Tampan ja Floridan tavoin tämän hetken top4-joukkueita koko NHL:ssä ja heillä myös kotisaldo (11-4-1) on hyvä.
***
Athleticin Scott Wheeler rankkasi Canucksin prospect-poolin sijalle 28. kaikkien joukkueiden kesken ja pitää sanoa, että eipä ole sijoituksessa mitään yllättävää.
Wheeler’s 2022 NHL prospect pool rankings: No. 28 Vancouver Canucks
The Canucks don't have a single prospect who'd rank among the league's, say, 32 best, according to us.
theathletic.com
Eli Wheelerin lista Vancouverin prospecteissa:
1. Jack Rathbone
2. Danila Klimovich
3. Jett Woo
4. Michael DiPietro
5. Joni Jurmo
6. Aidan McDonough
7. Jacob Truscott
8. Linus Karlsson
9. Ardiv Costmar
10. Connor Lockhart
11. Jackson Kuntz
12. Arturs Silovs
13. Jonathan Myrenberg
14. Viktor Persson
Pari omaa ajatusta tuosta listasta:
- Kokonaisuutena lähellä sitä mikä olisi minullakin eikä tuosta ole suuremmin narisemista.
- Luonnollisesti heikko kattaus sekä kärjen että syvyyden osalta. Rathbonella ja Klimovichilla näen mahdollisuuksia top4 puolustajaksi / top6 hyökkääjäksi, mutta kummallakaan en näe tulevaisuuden kärkipelaajan lahjakkuutta.
- Top4 on sama mikä itselläni tällä hetkellä.
- Nostaisin tämän kauden otteiden perusteella Silovsia vähän ylöspäin, vaikka tilastot eivät mitenkään häikäisekään.
- Zlodeyev puuttuu listalta, vaikka nuorten MM-kisoissa kahden pelin jälkeen innokkaimmat alkoivat taas tapojensa mukaan ylireagoimaan ja tehdä jo kaavailuja seuraavasta Chubarovista.
Viimeksi muokattu:
Carolina koulutti Canucksia tuossa iltapäiväpelissä. Oli mielestäni hankalin ottelu Boudreaun aikana, vaikka tilastollisesti ihan hyvin menikin (esimerkiksi vaaralliset maalipaikat tasakentin tasan). Nämä kolme viimeistä peliä ovat olleet vähän samanlaisia vieraspelejä; ihan kohtalaista yritystä ja kokonaisuutena lukemista huolimatta kelvollista vieraspelaamista, mutta Florida, Tampa ja Carolina ovat näyttäneet miksi ovat tuolla kärjessä.
Samaan aikaan Vancouverin joukkueessa on vähän liikaa aukkoja eliittiseuroja vastaan, hieman hitaita yksilöitä (esimerkiksi Hunt-Schenn pakkipari ei ole lähellekään riittävä mitään Carolinaa vastaan) ja etenkin puolustuksessa taitovajausta. Ei siis mitään yllättäviä asioita siihen nähden mikä on ollut faneilla jo tiedossa. Carolina on itse malliesimerkki siitä, että kestää vuosia saada kasaan noin hyvä joukkue. Carolina keräsi esimerkiksi kausina 2014-18 NHL:n pisteprosenteissa vasta 26. eniten pisteitä ja nousi sitten 18-19 tuonne haastamaan kärkeä.
Pääosin oikeita päätöksiä pitää olla tietysti taustalla ja nähtäväksi jää sitten osataanko niitä tehdä tarpeeksi Vancouverin tulevaisuudessa. Juuri nyt näyttää, että covidtauko vei joukkueelta parhaan momentumin ja siihen päälle tämä vaikea vieraspeliputki näyttää imevän loputkin mehut. Jos ne playoff-toiveet jo alkoivat kuitenkin vähän heräillä, niin nyt niitä on sammutettu. Saapa ainakin uusi seurajohto ehkä paremman rauhan purkaa joukkuetta vähän ennen kuin aloittaa uuden rakentamisen.
Samaan aikaan Vancouverin joukkueessa on vähän liikaa aukkoja eliittiseuroja vastaan, hieman hitaita yksilöitä (esimerkiksi Hunt-Schenn pakkipari ei ole lähellekään riittävä mitään Carolinaa vastaan) ja etenkin puolustuksessa taitovajausta. Ei siis mitään yllättäviä asioita siihen nähden mikä on ollut faneilla jo tiedossa. Carolina on itse malliesimerkki siitä, että kestää vuosia saada kasaan noin hyvä joukkue. Carolina keräsi esimerkiksi kausina 2014-18 NHL:n pisteprosenteissa vasta 26. eniten pisteitä ja nousi sitten 18-19 tuonne haastamaan kärkeä.
Pääosin oikeita päätöksiä pitää olla tietysti taustalla ja nähtäväksi jää sitten osataanko niitä tehdä tarpeeksi Vancouverin tulevaisuudessa. Juuri nyt näyttää, että covidtauko vei joukkueelta parhaan momentumin ja siihen päälle tämä vaikea vieraspeliputki näyttää imevän loputkin mehut. Jos ne playoff-toiveet jo alkoivat kuitenkin vähän heräillä, niin nyt niitä on sammutettu. Saapa ainakin uusi seurajohto ehkä paremman rauhan purkaa joukkuetta vähän ennen kuin aloittaa uuden rakentamisen.
Tärkeä vierasvoitto Washingtonista eilisillan ottelussa. Canucks pelasi ihan hyvän vieraspelin ja sai nyt palkinnonkin tuosta. Tuo oli neljäs vieraspeli kuuteen iltaan ja toisena peräkkäisenä iltana pelattu peli, mutta nyt tuota oli onneksi tasoittamassa se, että tällä kertaa myös vastustaja pelasi toisena peräkkäisenä iltana. Nyt on tämä kauden vaikein vierasrypistys enää yhtä peliä vajaa. Mikäli pystyttäisiin ottamaan voitto Nashvillesta, tämä vierasputki olisi selvitetty kuitenkin ihan kohtalaisesti kun ottaa huomioon noiden vastustajien tason.
Hieno oli nähdä seuran ykkössentterin (joka tosin ei pelannut sentterinä) lopultakin ratkaisevan pelin kahdella maalilla. On tätä kyllä jo kauan odotettukin, kun kausi alkaa olla nyt puolivälissä. Jos siellä ykkössentteri olisi tuottanut edes lähelle sitä kuin on odotettu... no, tuo on turhaa spekulaatiota ja pääasia olisi, että Pettersson alkaisi saada onnistumisten kautta omaa peliä taas takaisin. Kykyjensä mukaan pelatessa hänen arvonsa joukkueelle on valtavan tärkeä.
Millerin ketju (laidoilla Boeser ja Pearson) oli tässä pelissä joukkueen paras. Ketju voitti maalipaikkansa 13-6 ja vaaralliset maalipaikat 5-1 lukemin. Pakko sanoa lisäksi, että pidän paljon tuon nelosketjun otteista. Ei ole liigan taitavin yhdistelmä, mutta Lammikko, Motte ja Highmore tuovat pelistä toiseen energiaa eivätkä jätä vaihtoja puolitiehen. Boudreaukin tuntuu arvostavan, sillä siellä on esimerkiksi Lammikon jääaika tasakentin noussut kolmella minuutilla peliä kohden tässä kuussa.
Ylivoima tuotti nyt kaksi osumaa, mikä oli joukkueen voiton kannalta tärkeä asia. Boudreaun aikana Canucksin ylivoima on toiminut yhteensä 24.3%, mikä on NHL:n parempaa puoliskoa. Greenin aikana ylivoima oli 17.4%, mikä oli NHL:n huonoimmassa kolmanneksessa. Ylivoimassa on ollut kyllä ongelmia juuri tällä vieraskiertueella, mutta jospa se tästä kehittyisi noiden onnistumisten jälkeen.
Alivoimalle pitää kuitenkin tehdä jotain. Se ei ole ollut nyt niin surkeaa mitä oli Greenin aikana (64.6% oli NHL:n huonointa), mutta ei ole ollut Boudreaunkaan aikana kuin 75.9%, mikä on NHL:n sisällä vasta 23. parasta. Ehkä tuossa tullaan nyt vähän siihen pelaajamateriaaliinkin. Sutter ja Hamonic olivat sinne viime kaudella tärkeitä palasia, mutta kumpikaan ei ole tällä kaudella sitä auttanut (Sutter ei ole pelannut peliäkään ja Hamonic on muutaman pelin).
Yksilöistä;
- Garland meni covid-protokollaan ja missasi pelin. Chiasson nousi tilalle. Chiassonilta nähtiin hänelle tyypillinen peli.
- Hunt joutui syystäkin katsomon puolelle. Burroughs paikkasi puolestaan häntä. Burroughs toi taklauksia ja otti yhden tappelunkin, mutta ajautui taas taklauksia hakiessa pelin ulkopuolelle ja pelasi alle yhdeksän minuuttia. Pitäisin hänet silti Huntin edellä pakkihierarkiassa.
- Demkolta nähtiin taas hyvä peli ja hän oli voiton kannalta yksi avainpelaajia.
- Myersilta taas todella hyvä peli. Pelasi melkein 26 minuuttia. Toi fyysisyyttä ja tuki hyökkäyksiä. On ollut eri luokan pelaaja nyt Boudreaun aikana.
- OEL:n on pakko olla rikki. Liike on hidastunut alkukaudesta selvästi ja karttaa kulmia. Ettei tässäkin jäljet veisi Bostonin sylttytehtaalle...
- Dickinson on ollut taas huono. Ei tuota mitään ja on matkustajana mukana. Laidalla pelatessaan oli mielestäni muutenkin paremmin pelissä mukana. Lammikko on ollut mielestäni sentterinä parempi kuin Dickinson eikä yllättänyt, että Lammikko pelasi 15 minuuttia ja Dickinson 10 minuuttia.
Hieno oli nähdä seuran ykkössentterin (joka tosin ei pelannut sentterinä) lopultakin ratkaisevan pelin kahdella maalilla. On tätä kyllä jo kauan odotettukin, kun kausi alkaa olla nyt puolivälissä. Jos siellä ykkössentteri olisi tuottanut edes lähelle sitä kuin on odotettu... no, tuo on turhaa spekulaatiota ja pääasia olisi, että Pettersson alkaisi saada onnistumisten kautta omaa peliä taas takaisin. Kykyjensä mukaan pelatessa hänen arvonsa joukkueelle on valtavan tärkeä.
Millerin ketju (laidoilla Boeser ja Pearson) oli tässä pelissä joukkueen paras. Ketju voitti maalipaikkansa 13-6 ja vaaralliset maalipaikat 5-1 lukemin. Pakko sanoa lisäksi, että pidän paljon tuon nelosketjun otteista. Ei ole liigan taitavin yhdistelmä, mutta Lammikko, Motte ja Highmore tuovat pelistä toiseen energiaa eivätkä jätä vaihtoja puolitiehen. Boudreaukin tuntuu arvostavan, sillä siellä on esimerkiksi Lammikon jääaika tasakentin noussut kolmella minuutilla peliä kohden tässä kuussa.
Ylivoima tuotti nyt kaksi osumaa, mikä oli joukkueen voiton kannalta tärkeä asia. Boudreaun aikana Canucksin ylivoima on toiminut yhteensä 24.3%, mikä on NHL:n parempaa puoliskoa. Greenin aikana ylivoima oli 17.4%, mikä oli NHL:n huonoimmassa kolmanneksessa. Ylivoimassa on ollut kyllä ongelmia juuri tällä vieraskiertueella, mutta jospa se tästä kehittyisi noiden onnistumisten jälkeen.
Alivoimalle pitää kuitenkin tehdä jotain. Se ei ole ollut nyt niin surkeaa mitä oli Greenin aikana (64.6% oli NHL:n huonointa), mutta ei ole ollut Boudreaunkaan aikana kuin 75.9%, mikä on NHL:n sisällä vasta 23. parasta. Ehkä tuossa tullaan nyt vähän siihen pelaajamateriaaliinkin. Sutter ja Hamonic olivat sinne viime kaudella tärkeitä palasia, mutta kumpikaan ei ole tällä kaudella sitä auttanut (Sutter ei ole pelannut peliäkään ja Hamonic on muutaman pelin).
Yksilöistä;
- Garland meni covid-protokollaan ja missasi pelin. Chiasson nousi tilalle. Chiassonilta nähtiin hänelle tyypillinen peli.
- Hunt joutui syystäkin katsomon puolelle. Burroughs paikkasi puolestaan häntä. Burroughs toi taklauksia ja otti yhden tappelunkin, mutta ajautui taas taklauksia hakiessa pelin ulkopuolelle ja pelasi alle yhdeksän minuuttia. Pitäisin hänet silti Huntin edellä pakkihierarkiassa.
- Demkolta nähtiin taas hyvä peli ja hän oli voiton kannalta yksi avainpelaajia.
- Myersilta taas todella hyvä peli. Pelasi melkein 26 minuuttia. Toi fyysisyyttä ja tuki hyökkäyksiä. On ollut eri luokan pelaaja nyt Boudreaun aikana.
- OEL:n on pakko olla rikki. Liike on hidastunut alkukaudesta selvästi ja karttaa kulmia. Ettei tässäkin jäljet veisi Bostonin sylttytehtaalle...
- Dickinson on ollut taas huono. Ei tuota mitään ja on matkustajana mukana. Laidalla pelatessaan oli mielestäni muutenkin paremmin pelissä mukana. Lammikko on ollut mielestäni sentterinä parempi kuin Dickinson eikä yllättänyt, että Lammikko pelasi 15 minuuttia ja Dickinson 10 minuuttia.
Viimeksi muokattu:
Tuo nelosketju nyt viimeistään sulatti kyllä sydämen. Huikea matsi tuolta ketjulta vaikka tällä kertaa tehot jäivätkin uupumaan. Mutta loputonta taistelua ja hyvää kiekollistakin peliä. Lopussa tuo palkittiin jopa ylivoima-ajalla. Edellisissä kolmessa matsissa tuo nelosketju taisi olla selvästikin meidän tehokkain vitja.
Millerit vastaavasti ottivat pitkiä pyörityksiä ja homma pyöri välillä oikein maukkaasti. Millerit olikin jäänyt kolme peliä ilman tehoja, joten hyväkin saada nyt hanat auki.
OEL on tosiaan varmastikin rikki, niin heikkoa on tuo pelaaminen tällä hetkellä. Itse en tykännyt edellisissä peleissä myöskään Myersin pelaamisesta ja tässäkin oli hetkiä kun hän pyöri omalla maalilla hukaten jatkuvasti kiekon tai vastustajan. Myersin alku Brucen alaisuudessa meni hyvin, mutta tämän vieraskiertueen perusteella honeymoon alkaa olla ohitse.
Schenn vastaavasti on pitänyt korkea tasoaan yllä nyt jo pitkään. Omiin ei juurikaan uppoa ja turhia jäähyjäkään ei tule. Mutta laidat ryskää ja maalin edestä pidetään vastustajat poissa. Yksinkertaista, mutta tehokasta peliä.
Florida, Tampa ja Carolina tosiaan olivat juuri niin hyviä mitä sarjataulukkokin kertoo. Noissa peleissä ei ollut oikein mitään saumaa ja vaikeita ovat vielä kolme seuraavaakin; NSH, FLA ja STL. Tuon kolmikon jälkeen päästääkin takaisin perinteisimpiin vastustajiin ja äärimmäisen tärkeisiin divisioonan sisäisiin matseihin.
Joo oli ja olihan siellä taas paikkaa laittaa kiekkoa sisäänkin. Jos jatkavat ketjuna tuohon malliin, niin hieman vaikea siellä olisi Sutterille paikkaa löytyäkään mikäli olisi kunnossa. Tuo ketju olisi kyllä hyvä nähdä tulevaisuudessakin. Kauden jälkeen rajoittamattomaksi vapaaksi agentiksi tulevaa Mottea on tosin hieman huhuttu kaupattavaksi, joten katsotaan mitä käy.
Tämä olisi paitsi aika haastava tilanne joukkueelle, mutta myös Boudreaulle. Jos nimittäin toinen tuosta pakkiparista on rikki ja toisella alkaisi olla honeymoon ohi ja valmentaja pistäisi kuitenkin heidät pelaamaan vastustajien kärkiä vastaan kun vain pystyy, niin tuossahan menisi pelit ja myös valmentajan ammattitaito kyseenalaiseksi. Tuosta olen samaa mieltä, että Myersilla oli tässä pari vaikeampaa peliä, mutta aika harva siellä muutenkaan pääsi loistamaan ja paljon vastustajien kärkiä pelanneet pakit olivat noissa isoimmissa / näkyvimmissä ongelmissa (ehkä Hughesia lukuun ottamatta).
Schenn on ollut kyllä roolissaan hyvä. Täyttää paikkansa kun pelaa nuo noin 15-17 minuuttia ja tuo fyysisyyttä sekä yksinkertaista peliä.
Eipä tuo ohjelma tosiaan kyllä helpotu juuri nyt lähitulevaisuudessa muutenkaan vastustajien osalta. Noista nuo Florida ja St. Louis ovat kotipelejä, mutta usein reissun jälkeinen ensimmäinen kotipeli on ollut haastava ja nyt kun vastassa on Florida, niin vaikeaa peliä on odotettavissa. Toki Florida ei ole ollut vieraissa yhtä hyvä kuin kotona ja nyt Canucksilla olisi velkoja tuoreessa muistissa maksettavana.
Viimeksi muokattu:
Hieno päätös tuolle helvetistä olevalle vierasputkelle, kun Canucks otti vierasputken viimeisessä pelissä 1-3 voiton Nashvillesta. Kaiken kaikkiaan siis viidestä pelistä tuli nyt kuitenkin kaksi voittoa, mitä voi pitää tuohon putkeen nähden ihan kohtalaisena suorituksena. Viisi kertaa pelattiin viikon sisään kuitenkin NHL:n tämän kauden top10 joukkueita vastaan vieraissa ja ehkä tuollaisesta putkesta olisi ollut vähän epärealististakin odottaa edes piste/peli -tahtia. Noilla vastustajilla kotisaldot on kuitenkin yhteensä 69-23-9 lukemissa.
Vierasputken vaikeinta oli tällä kertaa pelaaminen Carolinassa, jossa Canucks ei ollut lähelläkään voittoa. Carolina oli hävinnyt edellisen pelinsä kotonaan rumasti 0-6 Columbukselle ja tuli siihen peliin ekstralatautuneena. Tuon Columbus-tappion jälkeen Carolina voitti sitten Canucksin 4-1 ja nyt viime yönä Bostonin 7-1 numeroin, joten tuo taisi toimia siellä herättäjänä. Vaikeassa paikassa pelattiin nyt ehkä vielä täysin väärään aikaan.
Sen sijaan mielestäni Tampaa vastaan joukkue olisi nyt ansainnut paremmankin tuloksen mitä tuli ja samoin Floridaa vastaan olisi ehkä jonain toisena iltana voinut tulla piste mukaan (sen pelin vaaralliset maalipaikat tulivat Vancouverille 19-12 lukemin) vaikka peli selvillä lukemillä lopulta kotijoukkueelle menikin. Washingtonia ja Nashvillea vastaan pystyttiin ottamaan taisteluvoitot tuon kiertueen loppuun, mitkä toivottavasti poikivat sitten jatkossa vielä hyvää tulosta.
Jos tästä kiertueesta nostaisi esiin yksilöitä, niin Demko pelasi kaikki Canucksin kiertueen pelit ja vaikka kiertueen tilastot (89.6%, 3.04) eivät hyviä olleet, Demko oli hyvä tuosta huolimatta ja sai myös Boudreaulta kiitosta. Nelosketju oli toinen onnistuja ja kruunasi kiertueen vielä Carolinaa vastaan Lammikon maalilla. Hughes oli puolustuksessa selvä kärki ja pelasi kiertueen aikana keskimäärin peliä kohden yli 25 minuuttia.
Ehkä kuitenkin parasta antia saattoi olla lopulta Petterssonin mahdollinen herääminen. Hän teki kahteen viimeiseen peliin kolme maalia ja alkoi näkyä varjoja siitä pelaajasta, joka on nähty ennenkin. Negatiivisina puolina tässä reissussa oli sitten Garlandin ja Horvatin joutuminen covidin alle. Toivottavasti olisivat mukana taas mahdollisimman pian.
Nyt tässä olisi parin päivän tauko ennen Floridaa vastaan pelattavaa kotipeliä. Toivottavasti joukkue osaisi tulla nyt vierasputken jälkeiseen ensimmäiseen kotipeliin paremmin kuin viimeksi. Tai sitä edellisellä kerralla. Tai sitä edellisellä kerralla... Tuo Floridan suurinumeroinen tappio Calgarylle ei ollut välttämättä kovin hyvä asia mietittäessä tuota Canucks-peliä.
Tämä tilasto on mielestäni yllättävä:
Aina ei tarvitse olla joka tilanteessa ihan vakavissaan (Boeser ja Davies olivat joukkuekavereita takavuosina Waterloossa):
"Päivän Boudreau-pätkä"
Vierasputken vaikeinta oli tällä kertaa pelaaminen Carolinassa, jossa Canucks ei ollut lähelläkään voittoa. Carolina oli hävinnyt edellisen pelinsä kotonaan rumasti 0-6 Columbukselle ja tuli siihen peliin ekstralatautuneena. Tuon Columbus-tappion jälkeen Carolina voitti sitten Canucksin 4-1 ja nyt viime yönä Bostonin 7-1 numeroin, joten tuo taisi toimia siellä herättäjänä. Vaikeassa paikassa pelattiin nyt ehkä vielä täysin väärään aikaan.
Sen sijaan mielestäni Tampaa vastaan joukkue olisi nyt ansainnut paremmankin tuloksen mitä tuli ja samoin Floridaa vastaan olisi ehkä jonain toisena iltana voinut tulla piste mukaan (sen pelin vaaralliset maalipaikat tulivat Vancouverille 19-12 lukemin) vaikka peli selvillä lukemillä lopulta kotijoukkueelle menikin. Washingtonia ja Nashvillea vastaan pystyttiin ottamaan taisteluvoitot tuon kiertueen loppuun, mitkä toivottavasti poikivat sitten jatkossa vielä hyvää tulosta.
Jos tästä kiertueesta nostaisi esiin yksilöitä, niin Demko pelasi kaikki Canucksin kiertueen pelit ja vaikka kiertueen tilastot (89.6%, 3.04) eivät hyviä olleet, Demko oli hyvä tuosta huolimatta ja sai myös Boudreaulta kiitosta. Nelosketju oli toinen onnistuja ja kruunasi kiertueen vielä Carolinaa vastaan Lammikon maalilla. Hughes oli puolustuksessa selvä kärki ja pelasi kiertueen aikana keskimäärin peliä kohden yli 25 minuuttia.
Ehkä kuitenkin parasta antia saattoi olla lopulta Petterssonin mahdollinen herääminen. Hän teki kahteen viimeiseen peliin kolme maalia ja alkoi näkyä varjoja siitä pelaajasta, joka on nähty ennenkin. Negatiivisina puolina tässä reissussa oli sitten Garlandin ja Horvatin joutuminen covidin alle. Toivottavasti olisivat mukana taas mahdollisimman pian.
Nyt tässä olisi parin päivän tauko ennen Floridaa vastaan pelattavaa kotipeliä. Toivottavasti joukkue osaisi tulla nyt vierasputken jälkeiseen ensimmäiseen kotipeliin paremmin kuin viimeksi. Tai sitä edellisellä kerralla. Tai sitä edellisellä kerralla... Tuo Floridan suurinumeroinen tappio Calgarylle ei ollut välttämättä kovin hyvä asia mietittäessä tuota Canucks-peliä.
Tämä tilasto on mielestäni yllättävä:
Aina ei tarvitse olla joka tilanteessa ihan vakavissaan (Boeser ja Davies olivat joukkuekavereita takavuosina Waterloossa):
"Päivän Boudreau-pätkä"
Viimeksi muokattu:
Se olisi sitten Garland, Horvat, Miller, Halak ja Demko kaikki koronassa - ainakin mikäli pikatestitkin pitävän paikkaansa. Melkoista.
Voi tsiisus noita ketjuja ja mokeja.
Voi tsiisus noita ketjuja ja mokeja.
Tosiaan tuo korona iski sitten kovalla kädellä joukkueeseen.
Maalilla on Spencer Martin. Viimeksi kun Martin pelasi NHL:ssä (helmikuun 2, 2017), Colorado hävisi Los Angelesille 5-0 lukemilla. Siellä nähtiin 47 sekunnin kohdalla tuolloin Los Angelesin voittomaali ja ensimmäisen erän jälkeen Kings johti 3-0 lukemilla.
***
Tämä oli ihan mielenkiintoinen uutinen analyysipuolelle:
Doarrie on ehtinyt tehdä jo paljon 25 vuotiaaksi. Hän oli Devilsin analyysipuolella jo neljä vuotta sitten. Nuori ikä on näkynyt välillä ilman filtteriä annetuilla sanomisilla eikä hän ole kerännyt aina ystäviä some-maailmassa (vaikka onkin ehkä totta puhunut, kuten viime kauden lopulla Petterssonista), mutta kaikesta päätellen Doarrie on älykäs persoona, jolla on tavoitteet korkealla ja pidän tästä palkkauksesta etukäteen.
Maksumuurin takaa artikkeli:
theathletic.com
Maalilla on Spencer Martin. Viimeksi kun Martin pelasi NHL:ssä (helmikuun 2, 2017), Colorado hävisi Los Angelesille 5-0 lukemilla. Siellä nähtiin 47 sekunnin kohdalla tuolloin Los Angelesin voittomaali ja ensimmäisen erän jälkeen Kings johti 3-0 lukemilla.
***
Tämä oli ihan mielenkiintoinen uutinen analyysipuolelle:
Doarrie on ehtinyt tehdä jo paljon 25 vuotiaaksi. Hän oli Devilsin analyysipuolella jo neljä vuotta sitten. Nuori ikä on näkynyt välillä ilman filtteriä annetuilla sanomisilla eikä hän ole kerännyt aina ystäviä some-maailmassa (vaikka onkin ehkä totta puhunut, kuten viime kauden lopulla Petterssonista), mutta kaikesta päätellen Doarrie on älykäs persoona, jolla on tavoitteet korkealla ja pidän tästä palkkauksesta etukäteen.
Maksumuurin takaa artikkeli:
Q&A: Rachel Doerrie on why she chose the Canucks, her new role in analytics and breaking barriers as a woman
The Canucks' Rachel Doerrie spoke with The Athletic for a wide-ranging interview about her new job.
theathletic.com
Viimeksi muokattu:
Vaikeasta aiheesta hienoa kunnioittamista:
En ehtinyt eilen kirjoittaa mitään tuosta Panthers-pelistä, mutta laitetaan nyt näin jälkeenpäin jotain;
Tuo oli minulle pelinä ehkä tämän kauden yllättävin yksittäinen Canucksin peli tavallaan ja toisaalta huomattiin taas, että ei ne nimet selässä paina välttämättä yksittäisissä peleissä niin paljon jos peli toimii joukkuetasolla. Osansa tuossa illassa oli varmasti myös Floridan tilanteella pelata toisena peräkkäisenä iltana, mutta tuokaan ei poista sitä, miten hyvin Canucks pystyi kovaa joukkuetta vastaan pelaamaan koko joukkueen voimin.
Positiiviset:
- Spencer Martin joukkueen maalilla saa kaikki pisteet tuosta ottelusta ja kävi sääliksi häntä, kun ei sitten rankkujen jälkeen pystynyt ottamaan hyvän illan jälkeen voittoa. Joukkue myös auttoi Martinia hienosti päästämällä Floridan tasakentin vain kolme kertaa koko pelissä vaaralliseen maalipaikkaan. Martin on pelannut Uticassa hyvin, mutta tässä pelissä hän näytti olevansa kotonaan yhtä NHL:n parasta seuraa vastaan ja se tuli kyllä isona yllätyksenä.
- Canucksin "nelonen" pelasi 20 minuutin illan ja on noussut avainrooliin seuran sisällä. Ketju pelasi Barkovin ketjua vastaan (OEL-Myers -pakkiparin edessä) ja vei maalipaikat ja laukaukset nimiinsä. Varmaan tuntuu Lammikostakin nyt vähän erilaiselta pelata tälläisiä iltoja, kun vielä Greenin aikana hän kellotti keskimäärin alle kymmentä minuuttia pelissä.
- Hughes oli puolustuksessa selkeä pelillinen johtaja koko joukkueelta. Nyt tuli yli 28 minuuttia peliaikaa.
- Hyökkäyksessä Chiasson näytti arvonsa nyt, kun hän teki joukkueen ainoan maalin varsinaisella peliajalla ja tuolla saatiin piste irti.
Negatiiviset:
- OEL-Myers -pakkipari pelasi kovat minuutit Barkovin ketjua vastaan eikä sekään helpota, että he ottivat oman pään aloituksista ison kuorman ja sitä kautta tuli heille myös noita oman pään tilanteita otettavaksi vastaan, mutta pistän kuitenkin tänne muutamien näkyvien huonojen ratkaisujen jälkeen.
- Muut farminostot Martinin jälkeen eivät juuri tehneet tilannettaan tulevaisuutta ajatellen paremmaksi. Sitä ei tehnyt myöskään Hunt, joka ei saanut kuin 12 minuuttia peliaikaa.
***
Vancouver on pelannut nyt Boudreaun aikana 15 peliä saldolla 10-3-2 ja voittoprosentin ollessa 73.3%, kun tuo voittoprosentti Greenin aikana oli 36.0%.
Boudreaun aikana ollaan pelattu myös kovia vastustajia vastaan, sillä vain kolme noista 15 pelistä on pelattu playoffien ulkopuolisia joukkueita vastaan ja vieraissa on pelattu yhdeksän peliä noista 15 pelistä.
Joukkueen ylivoimaprosentit on nousseet Greenin aikojen 16.9% nyt 23.6% ja alivoimaprosentit 63.4% nyt 72.7%. Alivoimassa olisi vielä tekemistä siis, vaikka ollaan menty eteenpäin.
Tuo oli minulle pelinä ehkä tämän kauden yllättävin yksittäinen Canucksin peli tavallaan ja toisaalta huomattiin taas, että ei ne nimet selässä paina välttämättä yksittäisissä peleissä niin paljon jos peli toimii joukkuetasolla. Osansa tuossa illassa oli varmasti myös Floridan tilanteella pelata toisena peräkkäisenä iltana, mutta tuokaan ei poista sitä, miten hyvin Canucks pystyi kovaa joukkuetta vastaan pelaamaan koko joukkueen voimin.
Positiiviset:
- Spencer Martin joukkueen maalilla saa kaikki pisteet tuosta ottelusta ja kävi sääliksi häntä, kun ei sitten rankkujen jälkeen pystynyt ottamaan hyvän illan jälkeen voittoa. Joukkue myös auttoi Martinia hienosti päästämällä Floridan tasakentin vain kolme kertaa koko pelissä vaaralliseen maalipaikkaan. Martin on pelannut Uticassa hyvin, mutta tässä pelissä hän näytti olevansa kotonaan yhtä NHL:n parasta seuraa vastaan ja se tuli kyllä isona yllätyksenä.
- Canucksin "nelonen" pelasi 20 minuutin illan ja on noussut avainrooliin seuran sisällä. Ketju pelasi Barkovin ketjua vastaan (OEL-Myers -pakkiparin edessä) ja vei maalipaikat ja laukaukset nimiinsä. Varmaan tuntuu Lammikostakin nyt vähän erilaiselta pelata tälläisiä iltoja, kun vielä Greenin aikana hän kellotti keskimäärin alle kymmentä minuuttia pelissä.
- Hughes oli puolustuksessa selkeä pelillinen johtaja koko joukkueelta. Nyt tuli yli 28 minuuttia peliaikaa.
- Hyökkäyksessä Chiasson näytti arvonsa nyt, kun hän teki joukkueen ainoan maalin varsinaisella peliajalla ja tuolla saatiin piste irti.
Negatiiviset:
- OEL-Myers -pakkipari pelasi kovat minuutit Barkovin ketjua vastaan eikä sekään helpota, että he ottivat oman pään aloituksista ison kuorman ja sitä kautta tuli heille myös noita oman pään tilanteita otettavaksi vastaan, mutta pistän kuitenkin tänne muutamien näkyvien huonojen ratkaisujen jälkeen.
- Muut farminostot Martinin jälkeen eivät juuri tehneet tilannettaan tulevaisuutta ajatellen paremmaksi. Sitä ei tehnyt myöskään Hunt, joka ei saanut kuin 12 minuuttia peliaikaa.
***
Vancouver on pelannut nyt Boudreaun aikana 15 peliä saldolla 10-3-2 ja voittoprosentin ollessa 73.3%, kun tuo voittoprosentti Greenin aikana oli 36.0%.
Boudreaun aikana ollaan pelattu myös kovia vastustajia vastaan, sillä vain kolme noista 15 pelistä on pelattu playoffien ulkopuolisia joukkueita vastaan ja vieraissa on pelattu yhdeksän peliä noista 15 pelistä.
Joukkueen ylivoimaprosentit on nousseet Greenin aikojen 16.9% nyt 23.6% ja alivoimaprosentit 63.4% nyt 72.7%. Alivoimassa olisi vielä tekemistä siis, vaikka ollaan menty eteenpäin.
Ketjut on pitkälti AHL-miehillä täytetty, mutta varamoke tuleekin USports-liigasta.
Olosuhteisiin nähden hyvä peli joukkuetasolla Bluesiakin vastaan, mutta tällä kertaa ei riittänyt pisteeseen / pisteisiin kovaa joukkuetta (kahdeksan voittoa viimeisistä 10 pelistä) vastaan. Pelin maaliolettamat tulivat Vancouverille 4.32 - 1.77 ja vaaralliset maalipaikatkin 17-8, mutta Canucks ei kyennyt hyödyntämään paikkojaan ja vastaavasti Blues osaa kääntää rutiinilla nämäkin pelit.
DiPietrolta nähtin hänen toistaiseksi lyhyen NHL-uran parasta peliä, mutta kolmas maali olisi pitänyt kyllä ottaa kiinni. Vastaavasti Bluesin maalilla Husso on juuri nyt erittäin kuuma; tämän vuoden puolella viiteen peliin 96.3% ja 1.2 päästettyä maalia pelissä. Bluesilla tulee olemaan mielenkiintoinen tilanne jatkossa jos kesällä UFA:ksi tuleva Husso pystyy jatkamaan tällä tasolla (lukemat tulevat putoamaan, mutta muuten).
Positiiviset;
- Hughes oli joukkueen paras pelaaja taas kerran. Nyt tuli noin 29 minuuttia peliaikaa.
- Ei ollut täydellinen peli, mutta OEL - Myers pakkiparin aikana joukkue voitti tasakentin vaaralliset paikkansa 8-1, vaikka he pelasivat tuota O'Reilly - Schenn - Perron -ketjua vastaan.
- Canucksin "nelosketjulta" taas erittäin hyvä ja kovan työnteon peli. Motte ja Highmore olivat erinomaisia ja siellä oli ketjun sentteri Lammikon aikana tasakentin laukaukset 9-2 ja maalipaikat 12-1 lukemissa.
Negatiiviset:
- Ei voi tietenkään kauheasti vaatia uransa kolmatta peliä starttaavalta maalivahdilta Bluesin tasoista joukkuetta vastaan, ei ole ehkä reilua heittää bussin alle tuolla pelituntumalla mikä hänellä nyt on farmin peluutuksen jäljiltä ja näytti hän ainakin paremmalta kuin noissa aikaisemmissa peleissään, mutta maalilla nähtiin joukkueiden suurin ero. DiPietro on tällä hetkellä organisaation nelosvahti. DiPietro on mitoiltaan isompi kuin Halak (tai vaikka Saros), mutta pelaa pienemmin. Pitää oppia näyttämään isommalta.
Sitten on tämäkin kyllä;
- Dickinson on parantanut mielestäni ja ollut jopa voittopuoleinen aloittaja joulukuun 1. päivän jälkeen, mutta kädet ovat maalipaikoissa ihan jäissä. Nuo läpiajot pitäisi pystyä naulaamaan selvästi paremmin.
***
DiPietrolta nähtin hänen toistaiseksi lyhyen NHL-uran parasta peliä, mutta kolmas maali olisi pitänyt kyllä ottaa kiinni. Vastaavasti Bluesin maalilla Husso on juuri nyt erittäin kuuma; tämän vuoden puolella viiteen peliin 96.3% ja 1.2 päästettyä maalia pelissä. Bluesilla tulee olemaan mielenkiintoinen tilanne jatkossa jos kesällä UFA:ksi tuleva Husso pystyy jatkamaan tällä tasolla (lukemat tulevat putoamaan, mutta muuten).
Positiiviset;
- Hughes oli joukkueen paras pelaaja taas kerran. Nyt tuli noin 29 minuuttia peliaikaa.
- Ei ollut täydellinen peli, mutta OEL - Myers pakkiparin aikana joukkue voitti tasakentin vaaralliset paikkansa 8-1, vaikka he pelasivat tuota O'Reilly - Schenn - Perron -ketjua vastaan.
- Canucksin "nelosketjulta" taas erittäin hyvä ja kovan työnteon peli. Motte ja Highmore olivat erinomaisia ja siellä oli ketjun sentteri Lammikon aikana tasakentin laukaukset 9-2 ja maalipaikat 12-1 lukemissa.
Negatiiviset:
- Ei voi tietenkään kauheasti vaatia uransa kolmatta peliä starttaavalta maalivahdilta Bluesin tasoista joukkuetta vastaan, ei ole ehkä reilua heittää bussin alle tuolla pelituntumalla mikä hänellä nyt on farmin peluutuksen jäljiltä ja näytti hän ainakin paremmalta kuin noissa aikaisemmissa peleissään, mutta maalilla nähtiin joukkueiden suurin ero. DiPietro on tällä hetkellä organisaation nelosvahti. DiPietro on mitoiltaan isompi kuin Halak (tai vaikka Saros), mutta pelaa pienemmin. Pitää oppia näyttämään isommalta.
Sitten on tämäkin kyllä;
- Dickinson on parantanut mielestäni ja ollut jopa voittopuoleinen aloittaja joulukuun 1. päivän jälkeen, mutta kädet ovat maalipaikoissa ihan jäissä. Nuo läpiajot pitäisi pystyä naulaamaan selvästi paremmin.
***
Itse en laita häviötä DiPietron piikkiiin vaikka tuo kolmas maali helpolla menikin. Kahta ensimmäistä ei olisi torjunut kukaan. Sinällään hienoa nähdä DiPietro maalilla vaikka tulikin nyt melkoisen takaoven kautta. Mutta on tuota DiPietroa niin päähän potkittu kaksi kautta (alle 20 peliä kahteen kauteen), että hienoa nähdä hänet pelaamassa.
Vancouverin olisi pitänyt tehdä paikoista maaleja, varsinkin ensimmäisessä erässä ja ylivoimalla. Tokihan tuo ainokainen runnottiin heti kahden miehen ylivoiman jälkeen.
Petterssonin pelaaminen ihmetyttää edelleen. Nyt sentään aloitusvoittoja tuli paremmin, mutta kiekko edelleen polttaa lavassa. Ja vedot puuttuvat edelleen. Kolmessa edellisessä pelissä yhteensä nyt 2 vetoa maalia kohden. Boeser ja Hughes sen sijaan laukovat reilusti ja pääosa kudeista menee maalillekin.
Peli tosiaan ihan hyvä suoritus tuolla rosterilla. Ei toki haittaisi jos vaikka pari pelaajaa saataisiin takaisin jo seuraavaan peliin.
En minäkään tappiota laita DiPietron piikkiin vaikka nyt tuonne negatiivisten listalle tuon helpon maalin vuoksi joutuikin. Usein näissä peleissä ei olisi varaa edes siihen yhteen helppoon, mutta nyt tuo maali ei tosin ratkaissut. Hieno oli tosiaan muuten nähdä DiPietro taas maalilla. Toivon hänelle tuon taustankin vuoksi jo pelkkää hyvää tulevaisuudessa ja odotan, että hänestä kasvaa vielä ainakin kakkosvahti Demkon taakse. Kyllä siihen pitäisi olla kaikki lahjakkuus olemassa.
Ei tuo tosiaan haittaisi mitään. Jos nyt jompi kumpi kahdesta ensimmäisen ketjun sentteristä tulisi takaisin, niin helpottaisi keskustan pelaamista. Lisäksi täytyy tietysti toivoa toisen maalivahdeista palaavan kentille.
Onneksi nämä eivät ole missikisat. Mitä ulkonäköön tulee, niin kauneus on katsojan silmässä ja minä laitan sen kuvankin.
Mielenkiintoinen palkkaus ja "rikkoo" kyllä tiettyjä rajojakin, kun tulee eturiviin isolle apulais-GM:n paikalle ensimmäisenä naisena. Talouspuolen tutkinto ja lakipuolen tutkinto sekä on toiminut pelaaja-agenttina, mistä saa pisteitä myös etukäteen. Aika tulee tietysti kertomaan miten hän sitten onnistuu. Mutta itse otan tämän virkistävänä ja luovana muutoksena ja ajatuksena boxin ulkopuolelta.
Viimeksi muokattu:
Koin velvollisuudekseni tulla tänne vieraaseen pöytään onnittelemaan Canuckseja uudesta vara-GM:stä. Hienoa, että näitäkin lasikattoja murretaan (tuo sanonta tuntuu vähän kliseiseltä, mutta koska kyseessä varsin harvinainen tapahtuma, se suotakoon anteeksi). Täytyy vain toivoa, että pesti on pitempikestoinen eikä häntä ensimmäiseksi lähdetä erottamaan, jos pelit eivät lähde menemään siihen suuntaan kuin oli toivottu.
Castonguya vaikuttaa fiksulta ja tuo taatusti uudenlaisia ajatuksia pöytään. Toivottavasti tämä on uuden trendin alku.
Castonguya vaikuttaa fiksulta ja tuo taatusti uudenlaisia ajatuksia pöytään. Toivottavasti tämä on uuden trendin alku.
Artikkelia maksumuurin takaa uudesta apulais-GM:stä Castonguaysta:
theathletic.com
‘She never quits’: Why Emilie Castonguay is the right person for Canucks hockey operations
Emilie Castonguay is the right person at the right time to fill one of the Canucks' assistant general manager roles.
theathletic.com
Miller ja Spencer Martin tänään peliin, Garland ja Halak seuraavaan ja Horvat vasta sunnuntaina. Mites Demko?
Edit. Kappas, hyökkäys olikin tosi hyvä ja laaja
Viimeksi muokattu:
Kuten jo aikaisemmin huhuiltiin, ruotsalaisesta Patrik Allvinista tulee ilmeisesti seuraava manageri. Allvin on toiminut Pittsburghissa apulais-GM:n paikalla nyt kahden viime kauden ajan (ja hoitanut vähän aikaa GM:n pestiä). Ei ole ehtinyt tehdä nimeään tunnetuksi ja vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa miehen työstä managerina siksi oikein mitään tarkempaa, mutta se nähdään sitten lähikausien aikana.
NHL-organisaatioissa (Montreal ja Pittsburgh) nyt 47 vuotias Allvin on toiminut jo vuodesta 2002 lähtien, eli aika nuorena hän on tuon polkunsa aloittanut. Alkuun hän oli Montrealin scouttina, kunnes siirtyi sitten 2006 Pittsburghin scoutiksi ja eteni siellä ensin Euroopan scouttipuolen vetäjäksi ja myöhemmin koko organisaation scouttipuolen vetäjäksi. Nyt tosiaan näiden kahden viimeisen kauden ajan hän on ollut apulaismanagerina.
Mielenkiintoinen palkkaus tämäkin ja on ainakin Rutherfordille tuttu mies. Rutherford puhui jo aiemmin, että joku sellainen nimi olisi lähellä pestiä, joka olisi ansainnut kovalla työllä näyttöpaikan ja tarkoitti näköjään Allvinia.
Viimeksi muokattu:
Ainakaan Allvinilla ei ole mitään näyttöjä onnistuneesta Draftaamisesta. Hänen aikanaan Pittsburgh ei ole löytänyt draftista käytännössä ketään. Etenkään Eruoopasta ei ole löydetty ketään, kun hän on ollut euroopan socutingin johtaja tai euroopan scoutti.
Että jos tässä nyt jotkut meriitit herralla on, niin ne perustuu pelkästään Jim Rutherfordin uskomukseen. Siltä pohjalta on hyvä lähteä. Mutta ehkä hän on hyvä näkemään ne ihmiset, jotka osaavat tuon työn tehdä.
Emilieen kovempi luotto mitä tähän ruotsin poikaan. Allvinin tulevien potkujen jälkeen siinä on eka naispuolinen GM.
Että jos tässä nyt jotkut meriitit herralla on, niin ne perustuu pelkästään Jim Rutherfordin uskomukseen. Siltä pohjalta on hyvä lähteä. Mutta ehkä hän on hyvä näkemään ne ihmiset, jotka osaavat tuon työn tehdä.
Emilieen kovempi luotto mitä tähän ruotsin poikaan. Allvinin tulevien potkujen jälkeen siinä on eka naispuolinen GM.
Tämä riippuu siitä mitä odottaa esimerkiksi noilta syvyysvarauksilta ja millainen pelaajan on oltava ollakseen mitat täyttävä NHL-pelaaja. Silloin kun Allvin oli Penguisin Euroopan scoutingin johtaja, Penguins varasi NHL:ään saakka kehittyneistä eurooppalaisista pelaajista viiden vuoden sisään Kasperi Kapasen (1. kierros, #22), Dominik Simonin (5. kierros, #137). Filip Gustavssonin (2. kierros, #55) ja Kasper Björkqvistin (2. kierros, #61).
Lisäksi en tiedä olivatko Oskar Sundqvist (3. kierros, #81), Olli Määttä (1. kierros, #22 - varattiin OHL-kauden jälkeen, mutta scouttaustyö hänenkin kohdalla oli jo varmasti alkanut aiemmin Suomessa) tai Tom Kuhnhacklin (4. kierros, #2010) Allvinin löytöjä hänen ollessaan Penguinsin Euroopan scoutti. Ei tuolta ole tullut mitään tähtiä, mutta ei noilta vuoroilta mitään kovin ihmeellistä voi realistisesti odottakaan.
Tuo Penguinsin ainoa Allvinin Euroopan pääscoutin aikainen ykköskierroksen käyttäminen osui kuitenkin NHL-pelaajaan (Kapanen) ja pari syvyyspelaajaa saivat syvyyskierroksilta. Onko tuo sitten riittävästi, riippuu varmaan mitä odottaa. Mutta ei noilta syvyyskierroksilta ole yleensä ihan kauheasti osumia tullut. Esimerkiksi tuosta 2016 draftista noiden Eurooppalaisten maalivahtien jälkeen varatuista 41 eurooppalaisesta pelaajasta vain Jesper Bratt (269 NHL-peliä), Maxim Mamim (56), Mikhail Maltsev (47), Lucas Carlsson (40) ja Oskar Steen (17) ovat kenties luomassa uraa.
Allvininkin scouttaustyötä olisi hedelmällisempää arvioida mikäli Penguinsilla olisi ollut käytössä enemmän ykköskierroksia tai hänen ollessa Euroopan scouttipuolen johtajana yleensä enemmän varauksia. Nyt Penguins varasi Allvinin ollessa Euroopan scouttipuolen johtajana top100 ryhmässä Euroopasta kolme pelaajaa viiteen vuoteen ja sai noilla kuitenkin kaikilla vuoroilla pelaajat, jotka ovat päässeet pelaamaan NHL:ssä (Kapanen, Gustavsson ja Björkqvist). On tuo osumaprosentti NHL-pelaajaa kohden ainakin huomattavasti parempi mitä se on ollut vaikkapa Canucksilla (top10-ryhmässä on saatu sentään osumakin).
Kaiken kaikkiaan Allvinin osaaminen managerina mitataan kuitenkin ihan muissa asioissa kuin noissa syvyysvarauksissa. En yhtään osaa sanoa mihin suuntaan hän on joukkuetta viemässä tai onko hän ylipäänsä tehtävään sopiva henkilö. Sen näyttää aika sitten ja siinäkin pitää mitata muutaman vuoden tekemistä enemmän kuin esimerkiksi ensimmäisiä siirtoja. Ihan mielenkiintoista kuitenkin nähdä mihin tuo joukkueen reitti tästä tulee viemään.
Rutherfordin sanomisia jos tulkitsee, niin muutoksia on ainakin tulossa:
Saattaa ollakin. Tosin Sedinitkin siellä harjoittelevat taustalla käsittääkseni juuri sitä varten, että ajan kanssa ottaisivat isompaa roolia seurassa. Mikä se rooli tulee sitten aikanaan olemaan, aika näyttää. Nythän siellä on sitten kolmen ruotsalaisen tiimi yhdessä Emilien kanssa.
Viimeksi muokattu:
Ávaatko tätä vähän? Meinaatko että ruotsalaisilla tai naisilla on jotenkin korkeampi moraali/etiikka vai mitä haet?
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy