Vancouver Canucks 2018–2019

[Isäntä]

Ps. Minä olen edelleenkin ehdottomasti sitä mieltä, että kaikki joita oman kuplan ulkopuoliset asiat ahdistavat, käyttäkää sitä ignore-toimintoa. Maailma on kova ja karu paikka, joskus joku voi olla jopa eri mieltä ja sekös se pistää harmittamaan

Taasko tuli voitto? Mikä on saldosi paluusi jälkeen? Entä kokonaisuudessaan? Onko sinulla jotain mestaruusviirejä huoneesi seinällä näistä? Sabresin mestaruusviirejä siellä ei ainkaan taida olla.

Anteeksi off-topic.

 

[444]

Tässähän voisi hiljalleen vaikka siirtyä Canucks-aiheisiin asioihin. Ainakin omasta mielestäni.

 

[nuck]

Vastaan vielä kerran Dissonanssille. Tämän jälkeen lupaan pitää tuon ignore-napin pohjassa. Kyseisen nimimerkin kanssa on näköjään ihan turhaa lähteä keskusteluun, kun sieltä tulee mitä tahansa sitä itseään, vaikka hän sanoo vielä tarkistaneensa asiat..

Ulkopuoliselle lukijalle (jolla ei esimerkiksi ole tuota tilausta) voi syntyä melkoisen harhaanjohtava kuva tuosta listan käsittelystä. Kumpikaan teistä ei tuo esille noita mainitsemiani seikkoja, jotka selittävät nähdäkseni 100% tuon Hughesin sijoituksen.

Totta, emme varmaan tulleet ajatelleeksi tätä ollenkaan. Tuossahan oli riskit suuriin väärinymmärryksiin läpi palstan. Hughes nyt ainakin piti tuon sijansa Pronmanilla, vaikka olisi se voinut hyvin muuttuakin. Eihän tuolla tietenkään ole mitään tekemistä hänen jatkouransa kanssa kuitenkaan.

No eihän tuossa pelkästä koosta ollut kyse. Esim. Morin, Zadorov ja Müeller ovat puolustajia, jotka olivat enemmänkin tuollaisia isokokoisia vahvuudet puolustuspäässä olevia.

Näin juuri. Tuolloin oli ykköskierroksella noita isompia ja liikkuvia puolustajia tarjolla.

Vuosina 2005-2016 (eli siis muutosten jälkeinen aika) samanlaisia varauksia tehtiin yksi (1) eli Ryan Ellis. Kyllä tuossa aika helvetinmoisesta sattumasta nyt puhutaan. Hän oli ihan oikeasti poikkeustapaus, mitä kuvastaa hänen olleen ainoa kriteerit täyttävä.

Noita ykköskierroksella varattuja alle 6-0 mittaisia pakkeja tuolla aikavälillä oli neljä, ei yksi. Kannattaisi hankkia laskukone ja lukea käyttöohjeet. Lisäksi 6-0 mittaisia ykköskierroksella varattuja puolustajia tuolla aikajänteellä oli 15 kappaletta. Toki nuo eivät tuohon sinun asettamaan kokomittariin mahtuneet.

Mutta ymmärrän kyllä tuon mitä ajat takaa ja voihan se ollakin, että kahden viime kesän aikana tuossa on tullut muutos. Itse katselen noita asioita aina vähän pidemmän kaavan mukaan kuin kahden tai kolmen kesän.

Eikai mitään absoluuttisia esteitä liene kuin jotkut raajojen puuttumiset tms. Kuitenkin tuossa menee selkeä raja. Kyse ei ole myöskään siitä, että puhuttaisiin väestökoossa jotenkin vähemmistössä olevasta kokoluokasta - esim. Suomessa miesten keskipituus on alle 6'0.

Onhan siinä "selkeä raja" onko pelaaja 178 senttinen vai 180 senttinen..

Jos tuo olisi ollut sama paketti 190 sentin laatikossa, olisi varmaan mennyt ihan kärjessä.

Mahdollisesti ja mahdollisesti menisi tänäkin päivänä.

Prospect-kontekstissa toki. Molemmat ovat hyökkääviä puolustajia, joiden vahvuudet ovat kiekollisissa taidoissa ja liikkeessä. Tämä myös vastauksena @Mr. Smith , niin ei tarvitse loppuelämää odotella.

Eli tämän lokeroinnin perusteella Hughesiin joissakin paikoissa verratut Brian Campbell ja Brian Rafalski ovat myös pelaajaprofiililtaan Derrick Poulioteja? Onhan heissä kyllä samojakin asioita prospecteina jos sen haluaa noin katsoa.

Tukeuduit argumentaatiossasi neljästi yhdessä viestissä juuri Pronmaniin. Se on melko erikoista, kun olet haukkunut kyseisen kirjoittajan näkemykset täysin. Ainoa selitys on se, että nämä valikoituvat, koska ne tukevat omaa näkemystä. Ihan inhimillistä, mutta väkisinkin nakertaa uskottavuutta.

Uskottavuutta Jatkoajan keskustelupalstan väittelyssä? Minä olen puhunut täällä tuosta Pronmanin listasta, koska sen pohjalta tämä koko keskustelu on ylipäänsä lähtenyt. Missään en ole sanonut, että Hughesin kuuluisikin olla ykkösenä tai että mielipiteeni Pronmania kohtaan olisi muuttunut. Aika vaikea täällä on vaikka Wheelerin listasta ollut nyt puhua. En arvosta hänen näkemyksiään edelleenkään niin paljon kuin joidenkin muiden ammattilaisten.

Ps. Minä olen edelleenkin ehdottomasti sitä mieltä, että kaikki joita oman kuplan ulkopuoliset asiat ahdistavat, käyttäkää sitä ignore-toimintoa. Maailma on kova ja karu paikka, joskus joku voi olla jopa eri mieltä ja sekös se pistää harmittamaan

Ilmeisesti joillakin todella karu ja kova, kun väännetään vaikka rautalapiosta... Minulla on kyllä ihan sopivasti tuota kovuutta ja karuutta nähtävillä tämän palstan ulkopuolellakin, joten nyt tosiaan pistän osaltasi tämän ja jatkossa muutkin keskustelut jäihin. Ei maksa vaivaa lähteä keskustelemaan kanssasi tämän enempää.

 

[Dissonanssi]

Kyseisen nimimerkin kanssa on näköjään ihan turhaa lähteä keskusteluun, kun sieltä tulee mitä tahansa sitä itseään, vaikka hän sanoo vielä tarkistaneensa asiat..

Voit ihan rauhassa koittaa spinnata tätä asiaa näin. Palataan tähän tuonnempana.

Näin juuri. Tuolloin oli ykköskierroksella noita isompia ja liikkuvia puolustajia tarjolla.

Niinkuin toin esille, kyse ei ollut pelkästään koosta vaan pelaajaprofiilista. Nuo eroavat selvästi esimerkiksi Shea Theodoresta pelaajaprofiililtaan, vaikka ovatkin isokokoisia.

Myös viime vuoden draftissa oli tarjolla isoja, liikkuvia ja puolustuspää vahvuutena olevia puolustajia. Esimeriksi Mattias Samuelsson ja Adam Ginning, jotka ovat kyllä ihan verrattavissa noihin ensiksi mainittuihin nimiin heidän draftinsa aikaan. Nuo siis menivät toisella kierroksella vasta.

Noita ykköskierroksella varattuja alle 6-0 mittaisia pakkeja tuolla aikavälillä oli neljä, ei yksi. Kannattaisi hankkia laskukone ja lukea käyttöohjeet. Lisäksi 6-0 mittaisia ykköskierroksella varattuja puolustajia tuolla aikajänteellä oli 15 kappaletta. Toki nuo eivät tuohon sinun asettamaan kokomittariin mahtuneet.

Sen sijaan, että huutelet laskukoneen perään, voisit laittaa ne neljä nimeä pöytään. Tämän jälkeen voitaisiin sitten katsoa, johtuiko ero laskuissa ihan käytetyistä lähteistä (eli eri tavalla ilmoitetuista pituuksista) vai sitten laskutoimituksista. Tämä ei tainnut käydä mielessä?

Oli Ellisin lisäksi kolme tai ei, niin ei tuo muuta kokonaisuutta käytännöksi miksikään.

Niin, miksiköhän tuo kokomitta itselläni valikoitui tuoksi... Olisikohan se johtunut siitä, että keskustelun kohde eli Quinn Hughes on juuri tuon "valitsemani" kokoluokan pelaaja. Ilmeisesti mielestäsi on mielekästä verrata appelsiineja omenoihin?

Mutta ehkä ironisinta tässä on se, että tuomalla esille tuon 6'0 kokoluokan otannan sinä vain argumentoit itseäsi vastaan - puheesi "kahdesta tulitikun mitasta" asettuu entistä kummallisempaan valoon, kun sen merkitys on tässäkin tarkastelussa se, että kohdejoukon lukumäärä romahtaa.

Mutta ymmärrän kyllä tuon mitä ajat takaa ja voihan se ollakin, että kahden viime kesän aikana tuossa on tullut muutos. Itse katselen noita asioita aina vähän pidemmän kaavan mukaan kuin kahden tai kolmen kesän.

No en tiedä mikä on pitkä tarkasteluväli, jos vuosien 2005-2016 ja vuosien 2017-2018 ei ole riittävän pitkä? Tuota trendin muutosta tukee myös yleinen keskustelu liigassa siitä, kuinka joukkueet enemmän ja enemmän huutavat noiden kiekollisten ja liikkuvien puolustajien perään - koosta ollaan valmiita tinkimään.

Onhan siinä "selkeä raja" onko pelaaja 178 senttinen vai 180 senttinen..

Matematiikkaheittosi asettuu entistä kummallisempaan valoon, jos sinun mielestäsi 6'0 on vain 180 senttiä - ei muutes ole.

Eli tämän lokeroinnin perusteella Hughesiin joissakin paikoissa verratut Brian Campbell ja Brian Rafalski ovat myös pelaajaprofiililtaan Derrick Poulioteja? Onhan heissä kyllä samojakin asioita prospecteina jos sen haluaa noin katsoa.

Noniin, ihmeen kauan sitä pitkin pantata, vaikka yksimielisyys tästäkin oli. Identtisinä pelaajina en tokikaan heitä pitänyt. Jättiläisen kokoinen Brent Burns on lähempänä tuota puolustajaprofiilia kuin vaikka isompikokoiset, mutta silti kiekolliset Cody Franson ja Mike Green. Näin esimerkkinä.

Uskottavuutta Jatkoajan keskustelupalstan väittelyssä? Minä olen puhunut täällä tuosta Pronmanin listasta, koska sen pohjalta tämä koko keskustelu on ylipäänsä lähtenyt. Missään en ole sanonut, että Hughesin kuuluisikin olla ykkösenä tai että mielipiteeni Pronmania kohtaan olisi muuttunut. Aika vaikea täällä on vaikka Wheelerin listasta ollut nyt puhua. En arvosta hänen näkemyksiään edelleenkään niin paljon kuin joidenkin muiden ammattilaisten.

Uskottavuutta siitä, että missä määrin on kykyä/halua objektiiviseen tarkasteluun.

Tuo lainaus on ylipäänsä heikko yritys spinnata hommaa ympäri. On täyttä höpöä, että täällä olisi käsitelty Pronmanin listaa sen enempää kuin mitä oli kyse tuosta sijoitusmuutoksesta (sen lisäksi kuin mitä tukeuduit siihen itse). Tämän jälkeen en viitannut siihen millään tavalla tai edes maininnut sitä. Minä puhuin omista havainnoistani Hughesin pelaamisesta kisoissa sekä toin esille Hughesin varaamiseen liittyvän, ainakin itse tekemäni trendimuutoksen. Minun mielenkiinnonkohteeni tässä liigassa on myös erilaiset trendimuutokset - mihin ikinä ne liittyvätkään.

On täysin absurdi väite, että pelkästään Pronmanin maininta tms. jotenkin sitoisi keskustelussa yhtään kenenkään käsiä. Kuka tämän asetti pakonalaiseksi?

Me käsittelimme täällä Hughesia prospectina sekä hänen haasteistaan NHL-kaukaloissa. Lisäksi käsittelimme väitettäni yleisestä trendimuutoksesta liittyen noihin pienikokoisiin puolustajiin. Pronmanin lista oli pelkkä yhdentekevä sivujuonne. Pronmanin listat eivät käsitelleet jälkimmäistä aihetta miltään osin. Se, että olisit ollut jotenkin pakotettu viittaamaan vain häneen argumentaatiosi tueksi, on täyttä paskapuhetta.

Viittasit, koska se tuki näkemystäsi. Siitä huolimatta, että olit haukkunut hänet täysin aiemmin. Oli selvästi täysin oikea ratkaisu ihan sanatarkasti hakea ne viestit, koska tällainen spinnausyritys sieltä tuli kuin tulikin. Vaikeata näyttää olevan sen myöntäminen, että näin tuli tehtyä.

lmeisesti joillakin todella karu ja kova, kun väännetään vaikka rautalapiosta... Minulla on kyllä ihan sopivasti tuota kovuutta ja karuutta nähtävillä tämän palstan ulkopuolellakin, joten nyt tosiaan pistän osaltasi tämän ja jatkossa muutkin keskustelut jäihin. Ei maksa vaivaa lähteä keskustelemaan kanssasi tämän enempää.

Noh,noh. Vaikka Hughesin pituus tässä onkin tullut esille aika kriittisessä kontekstissa, niin älä nyt sentäs miestä rautalapioksi moiti.

 

[Mr. Smith]

Tanner Kero nostettiin ylös jos Horvat ei pystyisi pelaamaan, mutta ilmeisesti Horvat on pelikykyinen. Taisi lopussa tuo Kassianin taklaus osua ikävästi jalkoihin, mutta näköjään Horvat taistelee itsensä taas kentälle. Mikäli Pettersson ja Horvat olisivat pois niin eihän tuolla rosterilla paljoa voitosta taisteltaisi.

Demko tekee tänään tämän kauden debyyttinsä NHL:ssä. Demko on voittanut kaikki ottelut NHL:ssä, joten eiköhän tuo putki jatku, kun vastassa on Buffalo. Toki pelejä ei ole takana kolmeen viikkoon, joten ihan kylmiltään pitää tuo debyytti nyt tehdä.

 

[nuck]

Demko tekee tänään tämän kauden debyyttinsä NHL:ssä. Demko on voittanut kaikki ottelut NHL:ssä, joten eiköhän tuo putki jatku, kun vastassa on Buffalo. Toki pelejä ei ole takana kolmeen viikkoon, joten ihan kylmiltään pitää tuo debyytti nyt tehdä.

Aika hankala paikka tuo tulee Demkolle olemaan noinkin. Sentteritilanne huolettaa tällä hetkellä aika paljon. Jos Horvat nyt taistelisikin itsensä pelikuntoon, niin tuskin hän olisi täydessä iskussa. Petterssonilla puolestaan oli viimeksi loukkaantumisesta toivuttua ongelmia alkuun, eikä hän saanut esimerkiksi siinä loukkaantumisen jälkeisessä ensimmäisessä pelissä Pittsburghia vastaan aikaan edes yhtään laukausta. Saa nyt nähdä pelaako hän ylipäänsä tuossa pelissä.

Kolmeen viikkoon pelaamaton maalivahti ja kaksi tärkeintä sentteriä enemmän tai vähemmän rampoina.. Veikkaan vaikeaa peliä vastustajasta huolimatta.

 

[Mr. Smith]

Helppo voitto Buffalosta ja Demkon puhdas saldo NHL:stä sai jatkoa. Demko teki jo kahden pelin jälkeen historiaakin Vancouverissa. Kukaan muu maalivahti ei ole aloittanut uraansa kahdella voitolla. Kuulostaa uskomattomalta, mutta kai se sitten totta on.

Demko ei matsissa päässyt helpolla vaan otti useampia game savereitä. Alussa Vancouver oli ihan telineissä ja avauskympin jälkeen ei tainnut olla vielä yhtään vetoa Ullmarkia kohti. Taisi olla sitten toinen veto joka uppos ja tuon jälkeen Pouliot näytti kiekollista taitoakin ja järjesteli upean maalin jonka sai Bärtschi heittää sisään. Kolmannessa maalissa Horvat oli se joka järjesteli Boeserille tyhjän maalin, mutta kyllähän tuosta maalista suurin kunnia menee Pilutille. Mahtava bulgarialainen!

Buffalo kuittasi niin toisen kuin kolmannenkin maalin, mutta neljättä ei enää kuitannutkaan vaikka hyviä paikkoja kyllä riitti. Neljännessä maalissa Leivo oli järjestelijä ja Eriksson sai nostaa kiekon puolityhjään maaliin. Hienot alustukset siis kolmeen viimeiseen Vancouverin maaliin. Ennen tuota neljättä ja sen jälkeen Buffalolla oli paikkoja vähintäänkin riittävästi, mutta Demko oli uskomattoman hyvä. Maskikin otti vähän osumaa: Vancouver Canucks on Twitter

Horvat taas uurasti lähes 20 minuuttia ja vei aloitukset 71 % (17/24). Maalia ei vielä tullut, mutta pari syöttöä tuli ja näin 200 tehopistettä tuli täyteen. Nuorempana Horvat tuon rajan rikkoi kuin esim Sedinit. Pitää nyt toivoa sitä maalia Horvatille, kun se vaan avaisi taas maalihanoja.

Boeserille seuraava maali on uran 50, joten nopeasti on Boeser tuohon pääsemässä. Nyt takana on 107 ottelua.

 

[nuck]

Helppo voitto Buffalosta ja Demkon puhdas saldo NHL:stä sai jatkoa.

Kyllä oli hieno ensimmäinen peli Demkolta pitkän pelaamattomuuden jälkeen ja ansaittu ykköstähti. Ei Green ole kovin montaa kertaa sanonut maalivahtiaan näiden parin kauden aikana joukkueen parhaaksi pelaajaksi, mutta nyt sanoi. Luulisi ainakin nyt tulevan noita startteja enemmänkin ja jos Demkon peli pysyy tuolla tasolla jatkossakin, tuo antaa joukkueelle hyvän tilanteen maalivahtien kanssa.

Demko sanoi tuosta ensimmäisestä pelistään;

"This was everything. This is why I put so much work in. To get a result like this. I worked to prove to the guys in the room I was ready to compete for them and play hard for them."

“And to the coach, too, he’s making the calls. But it’s the guys in the room who I play for. I know I have a lot to prove but I’m OK with that.""

Demkolle tuo joukkueen surkea alku oli varmasti toivottu asia ja hän pääsi sillä peliin mukaan. Tuo tilanne missä maskiin tuli osumaa, oli tulosta pohjatyöstä tuohon peliin;

"It just hit me. I was trying to be big because I knew he was in pretty tight. I knew that pass was going to be right in his wheelhouse so I really tried to be as big as I could. It ended up hitting me right in the mask.”

"I was ready because I know they use a lefty on that side and I saw that in the power play video we watched before the game. I was aware of their options.”

Luongo puhui aikanaan tullessaan Canucksiin, miten hänen pitää opetella Läntisen konferenssin joukkueiden ja parheiden yksilöiden peliä videoilta paljon. Tuo näkyi ajan kanssa. Nyt tuo oppimisprosessi on menossa Demkolla koko NHL:ää kohtaan. Noita tilanteita pystyy kokemuksen kautta ennakoimaan, mutta yhteen peliinkin on mahdollista aina tiettyjä asioita ottaa talteen. Joskus noilla voi olla tärkeä merkitys pelien ratkaisuissa.

Hyökkäyspäässä Horvat oli kuitenkin kolhuistaan huolimatta ihan hyvä ja jatkoi tuota eteenpäin menevää peliään. Edelleenkään sieltä ei maaleja tullut ja edelleenkään peli ei ole parasta, mutta kaksi ykkössyöttöä tuli ja selvää kehitystä pelissä on nähtävissä. Hänellä oli tuossa Boeserin maalissa erinomainen paikka laukoa itsekin ja rikkoa tuo maaliton putki, mutta onneksi hän huomasi Boeserin vapaana.

“As soon as I got that puck all I could think was ‘I’m shooting this thing no matter what." Look where I was. I was coming right down Main Street."

“But then I just caught Boes at the last second out of the corner of my eye. And then I thought ‘Ahhhh, I better pass this one over to him. Because if I miss, I’ll just keep kicking myself because he’s wide open. He put it in.”

Horvatilla oli ennen peliä viimeisissä 10 pelissään yhteensä 37 laukausta ja useita maalipaikkoja. Mutta ei siis yhtään maalia. Myös haastoja 1-1 -tilanteissa nähtiin paljon vähemmän kuin normaalisti. Niitä ei nähty vieläkään ja nyt nuo paikatkin jäivät käyttämättä, mutta hän oli isossa roolissa pelin voitossa. Veikkaan, että kohta alkaa tulla taas maaleja tuttuun tyyliin.

Kokonaisuutena Demko ja toisaalta taas Buffalon repeilevä puolustus takasivat voiton. En ole tainnut nähdä tällä kaudella Canucksia vastaan vielä vastustajan puolustuksen aukeavan levälleen samalla lailla kuin nyt Buffalolla. Vierailijoiden kannalta tuossa kävi vähän Ullmarkia jopa sääliksi. Suurimman osan pelistä Buffalon puolustajat kyllä pystyivät pitämään Canucksin pelin ulkopuolella, mutta sitten tuli ihan käsittämättömiä repeämisiä.

Derrick Pouliot käveli tällä kaudella varmaan ensimmäisen kerran keskeltä vapaalla väylällä vastustajan läpi koko viisikon muka-puolustaessa ja pohjusti tuon toisen maalin. Voittomaalissa Eriksson sai ihan vapaasti iskeä kiekkoa maalin edestä sisään. Tuossa tilanteessa Scandella alkoi nostamaan mailaansa ikään kuin puolustaessaan (vai tilasiko hän taksia?) jo kiekon ollessa maalissa. Ja sitten oli tuo Pilutin bulgarialainen suoraan keskelle Horvatille, joka pohjusti Boeserin osuman.

Boeserille seuraava maali on uran 50, joten nopeasti on Boeser tuohon pääsemässä. Nyt takana on 107 ottelua.

Hyvällä tahdilla hän on maaleja iskenyt ja vielä kun ottaa huomioon hänelle osuneet loukkaantumiset ja noista normaaliin pelikuntoon pääsemisen, niin tuo tahti on kyllä ollut kovaa. Tuo olisi 38 maalin tahtia kautta kohti ja parempaankin olisi mahdollisuuksia jos pysyy terveenä. Nyt Boeserin puolustuspeli oli toisaalta tuossa pelissä kyllä heikolla tasolla ja tuota pitää pystyä parantamaan. Toisaalta taas eipä ollut yksin. Pettersson olisi varmaan hyvä lääke piristämään joukkuetta. Onneksi nuo Buffalot kaatuvat ilmankin.

***

Michael DiPietro teki OHL:ssa sarjan historiaa viime yönä nollapelien määrissä pelaamalla uransa 17. nollapelin. Saa nähdä yltääkö hän tällä kaudella jo 20 nollapeliin OHL-urallaan.

 

[nuck]

Elias Pettersson on luultavasti mukana illan pelissä Detroitia vastaan;

Petterssonin haastattelu

"There's a good chance I will be playing tomorrow." - Pettersson took part in the Canucks full team practice today and is hopeful to return Sunday.

Saa sitten nähdä (jos pelaa), että mikä on pelikunto tauon jälkeen. Luultavasti ketjuihin tulee ainakin muutoksia Petterssonin pelatessa. Puolustus pysynee samana ja Markström on varmaan taas maalilla vuorostaan.

En laittanut tuota NHL.comin toimittajien äänestystä tänne, mutta laitetaan nyt. Siinä nhl.comin 20 toimittajaa olivat äänestäneet vuoden parasta tulokasta tammikuun ensimmäisen viikon jälkeen ja Pettersson sai kaikilta ykkösvalinnan Calderiin.

Koko lista ja äänet:

Voting totals (points awarded on a 5-4-3-2-1 basis): Elias Pettersson, Canucks, 100 points (20 first-place votes); Rasmus Dahlin, Sabres, 71 points; Brady Tkachuk, Senators, 51 points; Miro Heiskanen, Stars, 39 points; Colin White, Senators, 20 points; Andrei Svechnikov, Carolina Hurricanes, 11 points; Jesperi Kotkaniemi, Canadiens, 6 points; Anthony Cirelli, Tampa Bay Lightning, 1 point

Pettersson became the fifth active player to score 40 points within his first 40 NHL games, joining Alex Ovechkin (Washington Capitals), Sidney Crosby (Pittsburgh Penguins), Evgeni Malkin (Penguins) and Connor McDavid (Edmonton Oilers). He's the seventh active player to score 20 goals within his first 40 games, joining Auston Matthews (Toronto Maple Leafs), Ovechkin, Boeser, Malkin, Crosby, and Laine.

***

Yliopiston puolella Tyler Maddenin jatkoaikaosuma ja maalivahti Cayden Primeaun hieno peli kaatoi viime yönä sarjaykkösen Massachusettsin (mm. Cale Makarin joukkue) lukemin 1-2. Maddenin maali ja tuuletus katsottavissa täältä. Melkoista nudistitouhua tuolla katsomossa..

Maddenilla on viimeisistä 10 pelistä 15 (5+10) pistettä. Nuorten MM-kisojen jälkeen hän on tehnyt neljään peliin 2+3 pistettä ja hän johtaa nyt joukkueensa pistepörssiä kauden saldon ollessa 18 pelistä 20 (8+12) pistettä. Vertailuna viime kauden Hobey Baker -voittaja Gaudetteen; Maddenilla on nyt tulokkaana 1.1 pistettä pelissä kun Gaudette teki samassa iässä tulokkaana ensimmäisiin 20 peliin 0.35 pistettä pelissä. Maddenin pistekehitys on vielä kasvussa ainakin tällä hetkellä. Piste/peli -tahti olisi jo erinomainen saldo tulokkaalta yliopistossa.

*

Quinn Hughesin joukkueen Michiganin loppukauden näkymille tuli iso takaisku nuorten MM-kisoissa. Michiganin arvokkain hyökkääjä Josh Norris ilmoitti kisojen jälkeen joutuvan jättämään loppukauden pelaamatta. Norris oli Michiganin sisäisen pistepörssin kakkonen Hughesin jälkeen. Nyt kakkosena on toinen Canucks-prospecti Will Lockwood. Lockwood joutui Norrisin tavoin jättämään viime kaudella loppukauden pelaamatta nuorten MM-kisojen jälkeen.

Hughesilla on nuorten MM-kisojen jälkeen vasta kaksi peliä pelattuna ja noissa on tullut kaksi syöttöä. Norrisin menetys tietänee Michiganille vaikeaa loppukauttta ja ehkä sitä, että Hughes nähdään loppukaudella antamassa näyttöjä Canucksissa, mikäli sopimuksen allekirjoittaa.

*

WHL:ssä Jett Woo teki joukkueensa ainoan maalin viime yönä Vancouver Giantsia vastaan. Woo'lla on 39 pelistä 38 (9+29) pistettä. Viikonlopun toisessa pelissä Victoriaa vastaan Woo ei pisteille päässyt, mutta oli tähdillä.

 

[nuck]

"I just said, 'Hey, we've got a chance to win. If you haven't been good tonight, look in the mirror.' And give them credit, they did. They found their game. And when a team responds, you're proud of them." - Travis Green

Pettersson palasi takaisin peliin Detroitia vastaan ja oli heti tekemässä 1+1 tehoja Canucksin 3-2 voitossa. Tehoista huolimatta tuo oli mielestäni heikoimpia Petterssonin pelejä tällä kaudella. Ajoitukset eivät olleet ihan kunnossa, hyökkäyspäässä ei nähty näyttäviä harhautuksia, hän teki pari näkyvää huonoa purkua ja ilmeisesti polvivamma oli vienyt vähän kestävyydestäkin. Hieno merkki silti, että hän pystyi olemaan isossa roolissa pelin voitossa huonompanakin iltana ja hänen kohdallaan olen varma, että peli löytyy nopeasti.

Kokonaisuutena peli oli Detroitin hallintaa kaksi ensimmäistä erää ja näytti usein siltä, että Canucks olisi pelannut tasavoiminkin alivoimaa. Kolmas erä oli sitten Vancouveriltakin jo parempaa kiekkoa. Joulun jälkeen Vancouver on pelannut ajoittain huonoa kiekkoa, mutta saanut tuohon nähden ihmeen hyvin tulosta. Niin tuo välillä menee, että hyvillä otteilla ei jää käteen mitään ja sitten heikompina jaksoina tuntuu pisteitä tulevan. Joulun jälkeisistä 11 pelistä on kuusi voittoa ja vain kolme peliä joukkue on hävinnyt varsinaisella peliajalla.

Iso ansio tuosta kuuluu maalivahdeille (pääosin Markströmille) ja niin nytkin. Markström on ollut hyvän luokan ykkösvahdin tasolla jo aika pitkään. Joulukuun alun jälkeen yli 10 peliä pelanneista maalivahdeista vain Robin Lehnerilla, Matt Murraylla ja Carey Pricella on parempi torjuntaprosentti koko NHL:ssä. Markström on pelannut joulukuun alun jälkeen 16 peliä ja lukemat ovat 92.7% torjuntaprosentti ja 2.11 päästettyä maalia pelissä. Noilla lukemilla voi jo odotella noita voittojakin.

Horvat; "It wasn't our prettiest game, but for us to stay composed and keep at it and get those two huge goals in the third was big,"

Horvat katkaisi tuon jo ikuisuudelta tuntuneen (peräti 11 peliä) maalittoman putkensa lopulta. Tässäkin pelissä näytti jo siltä, että sieltä ei mikään uppoa, mutta sitten tuollainen kääntösuttasu katkaisi tuon putken. Maalin lisäksi Horvatille tuli kuusi vetoa ja aloitukset 14-9 (61%). Toivottavasti tuo maali avaisi nyt vähän hanoja taas. Jos Horvat pystyy parantamaan, niin hänen parempi peli ja Petterssonin paluu tietää Vancouverista taas vähän erilaista joukkuetta kuin tässä on ollut.

Mielestäni Canucksin paras ketju roolissaan oli Beagle-Motte-Eriksson. He pelasivat pääosin kuumaa Larkinia (viimeisistä kolmesta pelistä kuusi pistettä) vastaan ja vaikka Larkin hyvän pelin pelasikin peräti yli 25 minuutin peliajalla, Canucksin puolustava ketju onnistui mielestäni hyvin. Beagle on älykäs ja kovakin tuossa puolustavan sentterin hommassaan. Motte tuo ketjuun luisteluvoimaa ja Eriksson osaa lukea peliä. Älyttömän kallishan tuo ketju on tuohon rooliin (pitkälle kiitos Erikssonin kuuden millin lapun), mutta riippuu katsojasta kuinka paljon arvostaa tuota tuollaisena. Joukkueelle tuo on ollut nyt tärkeä.

Leivon voisi myös nostaa tuolta esiin. Arvokasta työtä joukkueen eteen pelistä toiseen. Tulostaululle Leivo ei ole päässyt juuri lainkaan (10 viime peliin vain 1+1 tehot), mutta hänen vahvuutensa on näkynyt muualla. Detroitia vastaan Leivo laukoi neljä kertaa ja pelasi Canucksin hyökkääjistä suurimmat tasakenttäajat. Häntä pystytään peluuttamaan missä ketjussa tahansa ja työmäärä pysyy aina samana. Leivo tekee oikeastaan kaiken hyvällä tasolla, mutta ei häikäise. Hyvä täydentävä pelaaja kuitenkin ja hänen ollessa joukkueessa, joukkueen saldo on nyt 18 pelistä 12-4-2. Ei tuo Leivon ansioksi mene, mutta mielestäni hän parantaa joukkuetta.

Roussel on toinen työteliäs laituri joukkueessa ja Leivoa enemmän "Dr. Jekyll and Mr. Hyde -tyyppi". Hän hankkii vastustajillekin paljon jäähyjä, mutta ottaa noita myös paljon itse eikä oikein koskaan tiedä mitä sieltä tulee. Saanut kyllä kakkosia jo maineensakin vuoksi. Detroitia vastaan oli tyyppiesimerkki Rousselista; ensin pari kakkosta, sitten hukattu läpiajo kolmannessa erässä pelin ollessa tasan, Detroitin pelaajien kuittailua perään tuosta ja ehkä tuosta ärsyyntyneenä pelin voittomaali (vähän kyseenalainen tilanne tuo, kun sitä edelsi Virtasen poikittainen maila, mutta Canucks-fanina otan tuon vastaan). Pidän kyllä pelaajasta. Nyt kun pelaa omilla.

En ole tosin välttämättä samaa mieltä Rousselin kanssa;

“If we win the next couple of games, we maybe show we are in the chase to be buyers (at the deadline).

“We might need another winger. We might need another D. Or some depth.

“I’m excited for that.”

Nyt olisi erinomainen tilaisuus koittaa saada Edler kaupaksi ja olla Rousselin toiveiden vastaisesti myyjiä. Edlerista voisi saada jotain arvokasta tulevaisuutta hyödyntävää ja kun hän on usein sanonut viihtyvänsä joukkueessa ja perhe asuu kaupungissa, hän saattaisi tehdä paluun kesällä myynnistä huolimatta. Toisaalta en usko joukkueen nyt lähtevän kaupoille jos Canucks roikkuu mukana tuossa playoff-kisassa. Varmaan joukkueessa nähdään tilanne niin, että noille nuorille tekisi hyvää päästä kokemaan playoff-kiekkoa, vaikka ei siellä menestystä tulisikaan. No katsotaan miten seuraavat pari viikkoa menevät.

 

[nuck]

Tähdistöpeliviikonloppu saatiin päätökseen. Yritin katsella tuota tähdistöpeliä ensimmäiset 10 minuuttia. Taitokisojen perusteella voisi sanoa viikonlopulta sen, että Pettersson ei osaa käsitellä kiekkoa juuri lainkaan, mutta luistelijana hän on tähtien keskellä kohtalainen - jos tuosta kierroksen kiertämisestä keilapallojen ympäri nyt voi jotain päätellä.

Vancouverilla on nyt peräti viikon tauko peleissä ja toivottavasti joukkue muistaa huilata hyvin, sillä sitten kun pelit pyörähtävät taas käyntiin, Canucks pelaa 12 päivään kahdeksan peliä. Seuraavista yhdeksästä pelistä seitsemän pelataan vieraissa ja nuo kaksi kotipeliä ovat oman divarin kovia Calgarya ja San Josea vastaan. Flames on NHL:n kakkonen ja Sharks kolmonen. Sharksia Canucks ei pysty nykypäivänä voittamaan juuri koskaan - viimeisistä 10 joukkueiden välisistä peleistä Vancouver on hävinnyt yhdeksän.

Tuo kova pelirypäs näyttelee luultavasti osaansa Vancouverin loppukauden suunnitelmissa. Ellei ihmeitä satu, Canucks jää playoff-junasta tuon aikana ja joukkueen ainakin pitäisi olla myyjänä siirtotakarajalla. Jos nuo nuoret nyt kuitenkin hinaavat seuraa vielä mukaan playoff-kisaan tuossa vaiheessa, niin ei tuokaan huono vaihtoehto olisi. Huonoin vaihtoehto olisi joukkueen vahvistaminen lyhyellä lainalla tulevaisuuteen vaihtamisella ja playoffeista rannalle jääminen.

Tässä kaudessa on ollut hienoa seurattavaa se, että joukkue on ollut hyökkäyspäähän hyvin pitkälle nuorten Petterssonin, Boeserin ja Horvatin varassa. Petterssonin kaltaista tulokasta seurassa ei olla nähty koskaan. Tuolla kolmikolla on kolmoisjohto seuran pistepörssissä aika selvällä erolla. Neljäntenä on 23 vuotias Goldobin. Tuo nelikko on tehnyt yhteensä 143 pistettä ja tuo on noin 40% seuran pelaajien yhteispisteistä. Joukkue on ollut viimein tulosroolissa hyvin vahvasti nuorten pelaajien varassa ja tuohon on hyvä rakentaa tulevaisuutta.

Vancouver on pystynyt korvaamaan nuorten pelaajien tehoilla yllättävänkin hyvin Sedinien (ja Vanekin) tehot. Tuo ei ole silti tarkoittanut sitä, että joukkue olisi kokonaisuutena esimerkiksi viime kautta edellä tässä vaiheessa. Itse asiassa Canucks on lähes identtisissä asetelmissa aikaisempaan nähden.

Blake Price twiittasi:

Canucks at the break

2019- 51 games, 52 pts...
2018- 51 games, 48 pts...
2017- 51 games, 52 pts...
2016- 51 games, 52 pts...

It certainly "looks" different than the past few years, but the results aren't.

Tämä kausi on tosiaan näyttänyt erilaiselta kuin ennen. Nyt ei ole ollut Sedineitä, mutta nyt on ollut Pettersson ja aikaisempaa parempia pelaajia hyökkäyksen syvyysrooleissa. Tuo ei ole silti vielä riittävää, jotta joukkueen voisi uskoa haastavan playoffeissa. Edelleen Vancouverilla on paljon hommia edessä joukkueen rakentamisessa.

Nyt olisi ehkä mahdollisuus saada Edlerista hyvä tulevaisuutta auttava siirtokorvaus ja samalla kiinnittää kesälle parempi varausvuoro. Isoon romahdukseen en usko ainakaan ilman avainpelaajien loukkaantumisia, mutta top10 varaus on täysin mahdollinen. Tuohon jos saataisiin tällä kerralla tuuria vielä mukaan, niin ehkä sieltä olisi mahdollista saada jopa top5 varaus. Pelaajat eivät tietenkään noin ajattele, mutta saa nähdä millainen tilanne joukkueella on muutaman viikon päästä kun tuo paha tuleva otteluohjelma on ohi.

***

- Yliopistossa Quinn Hughesille tuli yksi syöttö viime yön tappiossa Penn Statea vastaan, mutta vastapainona pari pahaa maaleja maksanutta menetystä. Michiganin pelejä seuranneiden mukaan Hughes olisi yrittänyt nyt liikaa ottaa hyökkäysvastuuta Josh Norrisin loppukauden loukkaantumisen jälkeen ja vastustaja kykeni käyttämään tuon hyödyksi. Hughes petasi jälleen muutaman hyvän paikan pelissä, mutta nuo eivät taululle päätyneet. Will Lockwood iski pelissä yhden maalin Michiganille.

- Tyler Madden jäi pisteittä viime yön pelissä, kuten koko Northeasternin joukkue.

- Jack Rathbone teki Harvardile yhden maalin ja sai tehopörssiin +3 lukeman. Yliopistossa tulokaskautta pelaava puolustaja on tehnyt nyt yhteensä 19 pelissä 11 (4+7) pistettä.

- WHL:ssä Jett Woo oli tänäkin viikonloppuna tähdillä. Viikonlopun kaksi peliä toivat Woo'lle kaksi syöttöä ja +4 tehopörssimerkinnät. Edelleen Woo on siellä pelaamassa vaikeita puolustusminuutteja ja samalla tehnyt 41 pistettä 42 peliin.

- OHL:ssa Matt Brassardin Niagara ja Mitch Eliotin Sarnia ottivat yhteen ja kummallekin Canucksin prospect-pakille kirjattiin yksi syöttö. Brassardilla on 43 peliin 37 pistettä ja Eliotilla 47 peliin 36 pistettä. Saa nähdä kumpi puolustajista kerää kauden loppuun enemmän tehoja.

 

[nuck]

Laitetaan tännekin tuo NHL.comin mock draft tammikuulta. Kausi on tietysti vielä ihan kesken ja paljon ehtii tapahtua pelaajien ja joukkueiden sijoituksissa, mutta tällä hetkellä Canucks olisi varaamassa 13. sijalla ja tuo toimittajien paneeli ennustaisi Vancouverille kolmea eri pelaajaa: Alex Turcottea, Ryan Suzukia ja Victor Söderströmiä.

Noista pelaajista Turcotte kelpaisi hienosti hyvänä kahden suunnan sentterinä. Hän joutui jättämään alkukauden väliin loukkaantumisen vuoksi, mutta on ollut palattuaan vakuuttava ja tehnyt nousua listoilla. Uskoisin hänen menneen kuitenkin jo ennen tuota 13. vuoroa mikäli tuo nyt noin päätyisi. Oikeastaan ainoa "miinus" Turcottea kohtaan tulisi pelipaikasta. Hän on sentteri ja joukkueella on jo Pettersson ja Horvat siellä tulevaisuuteen. Canucks ei tosin noin varmaankaan laskisi mikäli Turcotte olisi saatavilla.

Suzukiin en jostain syystä itse lämpene juurikaan tuossa kohtaa ja syynä on varmaan tuo hänen pistetahtinsa OHL:ssa. Vaikka 14 pistettä ei ole varsinaisesti huonostikaan viimeisiin 20 peliin, tuo ei kyllä riittäisi minun papereissa hyökkäävältä pelaajalta tuolle vuorolle. Suzuki on älykäs ja hyvä tekemään peliä, mutta silti näyttää ainakin tällä hetkellä pelaajalta, joka on putoamassa. Häneen sopivat sentterinä myös samat sanat kuin Turcotteenkin.

Söderström on sen sijaan tehnyt nousua "omissa papereissa" tämän kauden aikana. Hän on kahden suunnan puolustaja eikä välttämättä tule koskaan tekemään älyttömiä tehoja, mutta hänellä voisi olla lahjoja siihenkin. Hän pelaa SHL:ssä ikäisekseen samoilla piste/peli -tahdeilla kuin Erik Brännström varausikäisenä, mutta on ottanut SHL:ssä tuossa iässä selvästi Brännströmiä isomman roolin. Viimeisissä kuudessa pelissä Söderström on pelannut keskimäärin noin 20 minuuttia pelissä ja tuo on kyllä paljon varausikäiseltä puolustajalta SHL:ssä. Brynäs luottaa Söderströmiin paljon jo nyt ja tuo kehitys saattaa lupailla vielä hyvää tulevaisuutta.

Katsellaan miten kauden loppu noilla(kin) pelaajilla menee, mutta tällä hetkellä olisin Söderströmin varaukseen tyytyväinen, mikäli hän Canucksin vuorolle päätyisi. Täytyy olla siihen suuntaan nyt silmät auki.

 

[nuck]

Athleticin artikkeli Bo Horvatista: "Deployed like a defensive dynamo, does Bo Horvat have a Selke Trophy in his future?"

Itse en ainakaan vielä tässä kohtaa alkaisi puhua Horvatille mitään Selkeä tulevaisuuteen, mutta artikkelissa tuodaan kyllä esiin tuo miten hankalassa paikassa Horvat on ollut tällä kaudella kehittyneillä tilastoilla mitaten;

The egregious disparity between Horvat’s matchups and teammates is unparalleled this season — he’s the only centre in the league to play first-line competition (75th percentile or higher) with teammates at or below the 50th percentile. Tack on the fact that he leads all players in faceoff attempts, regularly starts his shifts from the defensive zone and ranks 16th among NHL forwards for time on ice per game and it’s shocking that Horvat is on pace for 66 points.

Tuon artikkelin ajankohta on sikäli vähän erikoinen, että Horvatin alivoimarooli on pienentynyt selkeästi Beaglen ja Sutterin ollessa joukkueessa. Tällä kaudella Sutter ja Beagle ovat kantaneet nyt isoimmat kuormat ja Granlund otti tuota roolia Horvatilta pois silloin kun nuo kokeneemmat sentterit olivat sivussa. Horvatin lukemat alivoimilla ovat kyllä menneet eteenpäin, mutta hän ei ole ollut nyt edes Vancouverissa joukkueen paras puolustava sentteri.

Edelleen hän pelaa kyllä erittäin hankalia minuutteja vastustajan kärkeä vastaan keskiarvoa heikommilla laitureilla ja on 66 pisteen vauhdissa, mutta toisaalta hänen puolustuspään kehittyneet tilastot ovat laskeneet viime kaudesta (varmasti johtuen tuosta peluutuksesta, mutta silti).

Horvat has the toughest usage of any centre in the league in large part due to the disparity between his teammate quality (50th percentile) and his competition level (89th percentile)

The fact that Horvat’s on pace for 66 points despite playing with a laundry list of subpar wingers is really encouraging. On average, centres who’ve seen these difficult assignments see an eight-or-nine-point boost when given equivalent level teammates. Given this, it’s reasonable to expect Horvat to score 70-80 points if given a play driving winger like Mark Stone to work with.

Horvat’s context-adjusted two-way and defensive profiles were very poor early in his career, but have improved steadily to the point where they looked very solid last season — better than he’s been allotted credit for. He’s taken a step back and struggled defensively thus far into 2018-19, though, which is unusual for a young player. It’ll be interesting to see how he looks in both areas moving forward.

Horvatia on monissa paikoissa uran alussa verrattu saman ikäiseen Kesleriin, joka voitti Selke Trophyn Vancouverissa. Horvat on pisteissä edellä saman ikäistä Kesleria (kuten on myös edellä saman ikäisiä Sedineitä), mutta Kesleria ja Burrowsia peluutettiin aikanaan isommilla puolustuspään vastuilla. Horvatin ikäisenä Kesler teki 37 pistettä ja hän alkoi saamaan nimeään ympäri NHL:n Selke-kisaan esiin (oli sijalla 11. äänestyksessä tuon ikäisenä).

Keslerin puolustuspään aloituskuorma tuossa iässä suhteessa hyökkäyspään aloituksiin oli vielä suurempi kuin Horvatilla nyt ja lisäksi Kesler oli Burrowsin kanssa joukkueen alivoiman kärjessä peliajoissa. Hän oli Horvatin tavoin joukkueen eniten käytetty aloittaja. Keslerin "miinus" tuolloin oli se, että häntä ei osattu nähdä oikein top6-hyökkääjänä (mikä Horvat on ollut) ja vasta Sundinin ketjun laitaan siirtyminen seuraavalla kaudella avasi Keslerin pistehanat kunnolla. Tuon jälkeen hän oli Selke-kisassa jo kolmas ja tuosta parin kauden päästä voitti tuon palkinnon taas sentteriksi palattuaan.

Millään en osaa nähdä nyt Horvatia Selke-kisassa finaalikolmikossa ensi kaudella. Hänen roolinsa ei ole ollut samanlainen kuin Keslerilla aikanaan vastustajien nollaajana ja olivathan nuo Sundin ja Demitra eri tason pelaajia tuohon aikaan kuin Virtanen, Eriksson tai Roussel nyt. Tuo ei silti poista sitä, etteikö Horvat olisi pelaajana saman ikäisen Keslerin edellä noin muuten, mutta puhtaasti puolustavana hyökkääjänä Horvat ei ole siellä. Horvatille olisi kyllä mielestäni kuulunut Selke-kisaan ääniä jo viime kaudella, mutta ilmeisesti häntä ei nähdä samalla lailla puolustavana hyökkääjänä kuin esimerkiksi Kesleria aikanaan.

Kuitenkin jos Horvat tällä kaudella tekee tuon noin 70 pistettä noilla laitureilla, pelaa jatkuvasti vastustajien kärkeä vastaan ja ottaa isoa kuormaa puolustuspäästä (vaikkakaan ei saman ikäisen Keslerin verran), niin eihän häntä voi olla huomaamatta tuossa äänestyksessä. Tässä vaiheessa voisin veikata, että hän ei tule kuitenkaan koskaan Selkeä voittamaan (toivottavasti olisin väärässä), mutta kokonaisuutena Kesleria parempi ura on ihan täysin mahdollinen.

 

[nuck]

- Yliopistossa Quinn Hughesille tuli yksi syöttö viime yön tappiossa Penn Statea vastaan, mutta vastapainona pari pahaa maaleja maksanutta menetystä. Michiganin pelejä seuranneiden mukaan Hughes olisi yrittänyt nyt liikaa ottaa hyökkäysvastuuta Josh Norrisin loppukauden loukkaantumisen jälkeen ja vastustaja kykeni käyttämään tuon hyödyksi. Hughes petasi jälleen muutaman hyvän paikan pelissä, mutta nuo eivät taululle päätyneet. Will Lockwood iski pelissä yhden maalin Michiganille.

Tuon viime viikonlopun pelin jälkeen Hughes oli ottanut vastuun kopissa joukkueen edessä itselleen: Michigan Dailyn artikkeli.

“I just thought he had a tough night as far as a couple of his turnovers,” said Michigan coach Mel Pearson. “And he knows. He stood up in the locker room and took responsibility for them.”

“As long as you play this game and you’re a hockey player,” Pearson said. “You’re going to have some nights that are hard and it’s one of those nights for him.”

Hyvä merkki joukkueen tähtipelaajalta, että kykenee katsomaan peiliin huonon pelin jälkeen ja ottamaan joukkueen edessä vastuun itselleen.

Valmentaja Pearsonia haastateltiin Vancouver 1040:lla (tsn:n linkki).

Pearsonin mukaan Hughesilla olisi vielä kypsymistä kiekkoilijana. Hän sanoi, että kun joukkue on tappiolla, Quinn yrittää tehdä liikaa ottaessaan vastuuta pelin kääntämisessä. Hän on niin kilpailuhaluinen luonne ja yrittää voittaa niin paljon. Ajoittain nuo sitten maksavat hintaa. Pearsonin mukaan Hughes olisi ollut jo tällä kaudella valmis NHL-kiekkoon, mutta on kuitenkin kasvanut yliopistossa vuoden aikana. Kysyttäessä näkisikö Pearson Hughesin pelaavan vielä ensi kauden yliopistossa, vastaus tuli nopeasti.

 

[nuck]

Canucks aloitti tuon rankan peliputkensa (joukkue pelaa 12 päivään kahdeksan peliä, joista yhdeksästä ensimmäisestä pelistä seitsemän pelataan vieraissa) 1-5 voitolla Coloradosta. Numerot eivät kerro pelin kulusta (Colorado voitti maalipaikat 21-12), mutta lepäämään päässyt Markström pelasi yhden kauden parhaista peleistään ja hyökkäyspäässä kunnostautuivat lähinnä joukkueen haalariosaston pelaajat. Voitolla Canucks nousi taas playoff-viivan paremmalle puolelle.

Nelosketjun Tyler Motte oli hienolla pelipäällä, kun maalin lisäksi tilastoihin kirjattiin viisi taklausta ja neljä laukausta. Motte oli pelannut hyvästä syvyyshyökkääjän pelistä huolimatta 11 peliä ilman maaleja, joten oli jo aikakin osua. Kolmosketjun sentteri Brandon Sutter oli puolestaan joukkueen eniten pelannut hyökkääjä ja hänen ketjunsa (laidoilla Roussel ja Virtanen) teki kaksi maalia pelissä.

Pitkät maalittomat putkensa Motten ohella katkaisivat pelin avausmaalilla myös Virtanen ja pitkästä aikaa pelaamaan päässyt ykkösketjun Goldobin, jotka eivät olleet saaneet kumpikaan maaleja aikaan peräti 13 viime peliin. Canucks kaipaisi kummaltakin tasaisempaa osumatahtia ja toivottavasti nuo maalit nyt toimisivat henkisellä puolella herättäjinä.

Vancouverin kärkihyökkääjistä Boeser osui ja teki uransa 50. maalinsa NHL:ssä nyt kun pelejä on 110 takana. Maali oli Boeserillekin vasta kolmas viimeisiin 10 peliin - Canucksin ongelmat ennen taukoa hyökkäyspelissä näkyvät yksilöillä laajemminkin kuin syvyyspelaajissa. Pettersson sai syötön tuohon Boeserin osumaan. Pettersson pelasi Canucksin senttereistä vähiten ja pitkälle varmaan siksi, että Vancouver oli johdolla lähes koko pelin ja Green pisti noita haalariosaston pelaajia turvaamaan johtoa. Boeserille tuli ykkösketjussa reilu 12 minuuttia peliaikaa, mikä oli kauden pohjalukemat.

Puolustus pelasi suurimmaksi osaksi hyvän pelin. Vaikka Avalanchen taitavat yksilöt pystyivätkin harhauttamaan pakkeja ihan riittävästi suurempiinkin maalimääriin, alakerta ei unohdellut miehiä liikaa vapaaksi takatolpille tai maalin eteen. Jälleen kerran tällä kaudella Edler oli mielestäni kentän paras puolustaja ja muista Stecherilta nähtiin mielestäni hyvä peli. Pouliot-Gudbranson -kaksikko oli jälleen suurimmissa ongelmissa. Maalilla Markström ei mahtanut Coloradon ainoalle maalille mitään ja peitti hyvin tilanteet.

Vancouver jatkaa vieraskiertuettaan Philadelphiaan, jossa pelataan kuumaa Flyersia (seitsemän vottoa putkeen) vastaan tiistaiyönä.

 

[nuck]

Jett Woo pelasi eilen kauden 44 pelinsä WHL:ssä, eli saavutti tuon saman pelimäärän, mikä hänellä oli viime kaudella. Tuossa pelissä tuli kolme syöttöä ja noilla Woo on jälleen yli piste/peli -tahdissa (44 peliä, 10+35=45 pistettä). Vertailuna viime kauteen:

2017-18: 44 peliä, 9+16=25 pistettä
2018-19: 44 peliä, 10+35=45 pistettä

Eli ihan hyvin hän on nostanut tuota pistekeskiarvoaan ja joulukuun alun jälkeen hän on tehnyt jopa 1.26 pistettä pelissä. Tällä hetkellä Woo on WHL:n pakkien pistepörssissä kuudentena, vaikka ei ole mikään varsinainen hyökkäävä puolustaja vaan enemmän tuollainen kahden suunnan hyvin luisteleva fyysinen puolustaja. Osaltaan tuo johtuu kyllä siitä, että vuotta Woo'ta vanhempi Monrealin toisen kierroksen varaus Josh Brook pääsi Kanadan nuorten maajoukkueeseen ja tuo avasi Woo'lle paikan Moose Jaw'n kärkipakkina.

Viime kaudella Woo oli menossa ykköskierroksen varaukseksi ennen olkapäävammaa ja sitten kun hän palasi, Moose Jaw hankki WHL:n parhaaksi puolustajaksi valitun Kale Claguen tammikuussa tuomaan lisää laatua puolustukseen. Claguen ja Brookin takana pelatessa Woo'n sijoitus draft-listoilla putosi (oli varmaan jo lähtenyt putoamaan tuon yli viiden viikon sairausloman aikana) ja lopulta hän oli toisen kierroksen alussa varattu pelaaja. Olihan tuolla viime kaudellakin mm. McKenzie ja Future Considerations, jotka pistivät Woo' ensimmäiselle kierrokselle rankkauksissaan, mutta muuten aika lailla listojen mukaan Woo meni.

Tässä on Woo'n peliä katsellessa alkanut tuntumaan siltä, että Juolevi ei ole kauan toisena Canucksin pakkiprospectien listalla. Monen papereissa Woo on jo edellä. Ensi kaudella sitten mahdollisesti nuorten MM-kisat ja jos jatkaa Moose Jaw'ssa, niin seuran kärkipakin asema taitaa olla aika varma tuolloin.

- Yliopistossa Quinn Hughesille tuli sunnuntain vastaisena yönä 1+1 tehot (Michigan hävisi jälleen, tällä kertaa 4-3 Minnesotalle). Hughesilla on nyt 25 pistettä 23 peliin ja tuossa omassa joukkueessa on neljän pisteen ero pistepörssin kakkoseen Lockwoodiin.

- OHL:ssa Michael DiPietro oli tähdillä Ottawan voittaessa Niagaran. DiPietro päästi taakseen yhden maalin ja hän on voittanut nyt kuusi viimeistä starttiaan.

***

Canucks Armylla on mielenkiintoisia muistoja Brian Burken sanomana viime vuosituhannen lopulta.

“I had a tough situation with Markus Naslund. Once a player asks for a trade, in my mind, once he says he doesn’t wanna put on the uniform anymore, I get rid of him. But I did have Markus Naslund come in my office. He was gonna ask for a trade. I said ‘Don’t say it. Do not say what you’re about to say. Because you’re about to ask for a trade and then I will trade you. What I’d like you to do is shut your mouth and lets’ talk about this.’ And that’s what we did.”

Burke further explained how he handled the situation and got Naslund back on track.

“Mike Keenan was the coach and he was there until the All-Star break. He didn’t like Markus, Markus didn’t like him. Markus was playing very poorly and I said to Markus, ‘Look, this coach is gonna be gone long before you are.’ But I said ‘You’re stealing money right now. You’re not working hard enough, you’re not scoring goals, you’re not making anything happen – you’re just stealing money, so you’re just as guilty as the coaches, so don’t ask me for a trade. You gotta put your game together here.’ And he did. Straightened everything out and turned into a great player.”

***

Canucks pelaa nyt Flyersia ja Washingtonia vastaan kaksi seuraavaa vieraspeliä peräkkäisinä päivinä. Nyt olisi varmaan Demkon vuoro taas pelata toinen, vaikka Markström olikin vakuuttava tuossa Colorado-voitossa. Jotenkin tuntuu, että siitä Demkon toistaiseksi kauden ainoasta NHL-pelistä Buffaloa vastaan (jossa Demko oli pelin ykköstähti) olisi ikuisuus, mutta eihän tuossa ole kuin kolme peliä ollut välissä.

 

[nuck]

Canucks antoi kuumalle Flyersille lopulta hyvän vastuksen, mutta hävisi pelin 2-1 lukemilla. Loistavan pelin pelannut tulokasmaalivahti Carter Hart oli lopulta pelin avainpelaaja 41 torjunnalla. Lisäksi Flyersin puolustajat uhrautuivat hienosti ja Philadelphia otti peräti 30 blokkia Vancouverin 10 blokkia vastaan. Kokonaislaukaukset pelissä menivät Vancouverille 83-50, mutta Hartin selän taakse ei onnistuttu tekemään kuin yksi Boeserin toimesta ja sekin tuli vähän vahingossa.

Vancouverin illasta tappion lisäksi teki synkän Edlerin loukkaantuminen. Moneen vuoteen parasta kiekkoaan sopimuskautena pelannut Edler loukkasi vähän erikoisen näköisessä tilanteessa kasvonsa ja jalkansa. Alustavien arvioiden mukaan ainakin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä pelattava Capitals-peli jää väliin, luultavasti jää enemmänkin. Edler ei lennä joukkueen mukana Washingtoniin, vaan jää sairaalaan tarkempiin tutkimuksiin.

Tuo on kyllä todella paha isku joukkueelle jos tuosta tulee pitkä sairausloma. Väittäisin, että playoff-haaveet kaatava loukkaantuminen mikäli on pitkä. Samalla se voi olla myös mahdolliset myynnit estävä loukkaantuminen - mikäli joukkue nyt suunnitteli hänen kauppaamistaan tässä tilanteessa, kun seura taistelee edelleen paikasta pudotuspeleihin.

Edlerin lisäksi Sven Bärtschi on jälleen pois joukkueen vahvuudesta. Bärtschin olo alkoi mennä huonoksi syystä tai toisesta ja hän palasi kesken vieraspelireissun Vancouveriin jo ennen Flyers-peliä. Joukkueen toimesta kerrottiin, että kyseessä ei olisi aivotärähdykseen liittyvät asiat (joiden vuoksi hän oli tällä kaudella jo pitkään sivussa), mutta tarkempaakaan tietoa ei vielä tullut.

Ja kun näiden loukkaantumisten vauhtiin päästiin, niin Demkokin on nyt sitten sivussa ainakin tuon Caps-pelin ja Markström jatkaa siinäkin maalilla. Demkonkaan sairautta ei kerrottu. Puheissa on ollut nivusvammaa ja toisaalta flunssaa, joten en lähde arvailemaan enempää. Canucks nosti junioreista Michael DiPietron ylös. Todella tuskastuttava tuo Demkon tilanne tällä hetkellä.

Pari viivaa muuten Flyers-pelistä:

- Boeser sai vähän vahingossa tuon maalinsa, mutta maali tuli oikeaan osoitteeseen. Mielestäni tuo oli yksi parhaista Boeserin peleistä sen viime kauden vamman jälkeen. Peliaikaa tuli lähes 24 minuuttia ja noiden aikana kirjattiin seitsemän laukausta kohti maalia ja yhteensä 11 laukausta kun blokatut laukaukset lasketaan mukaan.

- Petterssonilta nähtiin puolestaan yksi kauden vaisuimmista peleistä. Ei hän huono ollut, mutta polvivamman jälkeen hän ei ole ollut nyt samassa iskussa kuin aikaisemmin. Toisaalta tässä pelissä pitää antaa tunnustusta myös Sean Couturierille, jonka puolustuspelaaminen Petterssonia vastaan oli erinomaista. Avauserässä meinasi mennä purkin kansi auki, kun Pettersson jätti kentän törmäiltyään Edlerin kanssa ja näytti vähän osuneen polveen tuo törmäys. Onneksi tuosta kuitenkin selvittiin säikähdyksellä.

- Horvatin peli on juuri nyt vähän väkinäisen näköistä mielestäni. Tilastojen mukaan ei ole kuitenkaan valittamista: 22:22 peliaikaa, neljä laukausta (seitsemän kokonaisvetoa), aloitukset 63% (15-9) ja tasakentin vedot kotiin 34-8 lukemilla. Boeser pelasi Horvatinkin ketjussa nyt paljon, kun Bärtschin loukkaantumista paikkaamaan tulleesta Tim Schallerista ei ollut mihinkään. Boeserin kanssa Horvat vei tasakentin laukaukset 16-1 lukemin.

- Hutton ja Stecher ovat olleet erittäin hyviä tauon jälkeen. Saa nähdä rikotaanko tuo pakkipari Edlerin loukkaantumisen vuoksi. Huttonin laittaisin itse edelleen tuonne ylivoimaan ja jos tuosta Edlerin loukkaantumisesta edes yksi hyvä asia voidaan kaivaa, niin se saattaisi olla tuossa. Ellei sitten Green pistä taas Pouliotia vetämään 0+0 lukemia sinne.

- Markström oli jälleen hyvä ja antoi joukkueelle mahdollisuuden voittoon. Hän jäi Hartin varjoon aika selvästi, mutta ei voi syyttää maalivahtia joka päästää taakse kaksi maalia ja joista etenkin Voracekin maali oli hieno näyte hyökkääjän käsistä.

- Tämä sama nauha pyörii lähes peli peliltä, mutta Pouliotin ottaisin heti pois tuolta jos tulisi tilaisuus. Ikävä kyllä hänen peliaika tulee vain lisääntymään vasemmalla puolella Edlerin ollessa sivussa. NHL:n tehopörssi pitäisi poistaa kokonaan, kun tuo ei kerro mistään. Hutton on vasemman puolen pakeista -11 ja Po +2 lukemassa. Nyt Hutton pelasi yli 25 minuuttia ja Po alle 15 minuuttia - noistakin tuli Edlerin loukkaantumisen vuoksi enemmän kuin oli varmasti tarkoitus.

- Goldobin näytti taas käsiään parissa kohtaa, mutta jälleen tehottomuus vaivasi. Yhden hänen paikkansa pelasti kyllä Hart komealla syöksyllä. Tuo olisi tasoittanut pelin ilman Hartin peliä kääntävää pelastusta.

Tätä ei varmaan Flyers-fanit lue, mutta onnittelut siihen suuntaan organisaation 2000 voitosta. NHL:n historian toiseksi nopein organisaation 2000 voitto on asia, josta on syytä olla ylpeä. Philadelphialla on ollut historiassa paljon todella hienoja pelaajia.

***

Edit:

Laitan vielä tuon yliopistokiekossa arvostetun Beanpotin semifinaalin maalikoosteen tänne. Tyler Maddenin voittomaalissa tehtiin enkeli ja siellä oli Selännekin juhlimassa osumaa.

 

[nuck]

Vähän samanlainen peli Chicagossa kuin edellinen peli Washingtonissa; Canucks tekee töitä ja pelaa ihan kohtalaisen hyvää vieraskiekkoa, mutta joukkueessa on tällä hetkellä vähän turhan moni asia rikki. Hyvä asia tietenkin tuo kahden maalin takaa tuleminen ensin tasoihin ja varsinaisen peliajan lopussa vielä uudelleen maalin päästä tasoihin tuleminen, mutta voitot näyttävät olevan tällä hetkellä vaikeasti saavutettavissa.

Olihan tuossakin pelissä mahdollisuudet siihen voittoon kuitenkin (mm. Petterssonilla oli jatkoajalla läpiajo - hyvin Markström löysi hänet), mutta Delia pelasi hyvin. Huonosti ei pelannut myöskään Markström, vaikka tässä jo vähän taas kaipailisi hänelle välipeliä. Neljäs vieraspeli kuuteen päivään tuntui aika kovalta urakalta, mutta otteissa tuota ei juuri näkynyt. Vieläkään ei tullut Markströmille tappiota Chicagoa vastaan varsinaisella peliajalla.

Mielestäni tuo peli oli kaiken kaikkiaan ihan viihdyttävää kiekkoa. Canucks vei tilastoidut maalipaikat 33-15, mutta noin selvä tuo peli ei ainakaan mielestäni ollut. Kuitenkaan joukkueilta ei tosiaan nähty mitään puolustuspelin juhlaa, mitä nyt ei voi nyky-Canucksin puolustukselta muutenkaan odotella, mutta ei varsinkaan nyt Edlerin ollessa sivussa. Eihän yhdellä puolustajalla saisi tuollaista merkitystä olla millekään joukkueelle. Edlerin loukkaantumisen jälkeen moni asia on kuitenkin mennyt lyhyessä ajassa aika paljon huonompaan suuntaan:

- Tanev "joutuu" pelaamaan väärällä (vasemmalla) puolella ja Gudbransonin pakkiparina. Tilastoilla mitaten Gudbranson on NHL:n huonoimpia puolustajia omaan päähän ja toisessa päässä tapahtuu vielä vähemmän. Tanev on olllut kauden suurimmissa ongelmissa nyt tämän vieraspelijakson aikana. Chicagoa vastaan hän oli jäällä kaikkien maalien aikana ja pahiten häntä vietiin tuossa Toewsin voittomaalissa - mikä nyt sinällään oli Toewsilta hieno peli, mutta olisi tuossa voinut Tanev'kin paremmin tilanteen pelata.

- Hutton pelasi Washingtonia vastaan yli 28 minuuttia ja nyt yli 31 minuuttia. Hän on ollut hyvä puolustaja tällä kaudella Vancouverille ja näyttää ottaneen uralla askeleen eteenpäin, mutta ei hänen kuuluisi olla puolet pelistä pelaamassa. Luultavasti ei olisi tuollaisia minuutteja kantava puolustaja missään toisessa seurassa. Nuo minuutit näkyivät ajoittain hänen pelissä. Tuosta huolimatta Hutton-Stecher -kaksikko oli joukkueen paras pakkipari.

- Pouliot on samassa sarjassa Gudbransonin kanssa, mutta hän ei tuo sitä fyysistä panosta mitä Gudbranson. Nyt hän pelasi kertaalleen fyysisesti ja senkin tilanteen väärin, mistä Canucks joutui pelissä toisen kerran kahden miehen alivoimalle. Moneskohan kerta tuo oli, kun Po pisti ilman mitään painetta pitkän kiekon tällä kaudella? Ei riitä kymmenen eikä varmaan edes kaksikymmentä tuohon. Green'kaan ei näytä enää luottavan häneen ja siksi Hutton joutuu kantamaan noita minuutteja.

Puolustukseen Caps-pelissä palannut Biega pelasi sen sijaan jälleen hyvän pelin. Hän teki maalin, taklasi viisi kertaa ja Canucks vei laukaukset 9-1 tasakentin Biegan ollessa jäällä. Biegalle voisi antaa kyllä useamminkin pelejä.

Puolustuksen lisäksi laiturit ovat kyykänneet kunnolla. Vancouverilla on yksi hyvä kärkiketjujen laitahyökkääjä (Boeser) ja tuon jälkeen tuleekin sitten pitkä matka muihin. Tämän hetken joukkueessa Boeserin takana parhaat ovat mielestäni Roussel, Leivo ja Virtanen, mutta he olisivat periaatteessa kolmosketjun laitureita. Bärtschi voisi olla ihan kelvollinen kakkosketjun laituri, mutta kun ei pysy kunnossa.

Ja kun puolustus ja laituritilanne on tuollainen, niin ei tuo maalivahtitilannekaan siinä mielessä kunnossa ole, että koko organisaatiossa on tällä hetkellä yksi maalivahti (Markström), johon joukkue luottaa. Demkoonkin olisi toki varmaan luottoa jos olisi terveenä. DiPietro siellä on nyt ollut vaihtopenkillä ja vaikka hän lahjakas maalivahti onkin, niin NHL olisi luultavasti hänelle vielä liian kova paikka. Demkolla on kuulemma polvivammaa ja saa nyt sitten nähdä kuinka vakava tuo on.

Sentteriosasto on tämän hetken tilanteessa oikeastaan ainoa paikka mikä on kunnossa. Sielläkin Horvatilla alkaa olla taas kohta apinaa kun ei saa tulosta aikaan hyvistä paikoista ja hyvästä pelistä huolimatta ja Pettersson on ollut polvivamman jälkeen aikaisempaa vähän vaisumpi. Minun mielestä tuossa Chicago-pelissä Elias meni vähän eteenpäin, joten katsellaan nyt rauhassa. Syvyysosaston Sutter ja Beagle ovat rooleissaan päteviä senttereitä (Sutterilta tosin idioottimainen jäähy tuossa pelissä), mutta joukkue voisi kyllä miettiä kohta toisen vaihtoa muun joukkueen vahvistamiseksi tai tulevaisuuden auttamiseksi.

Chicago muisti pelin aikana entistä pelaajaansa Tyler Mottea. Hieno ele joukkueelta.

 

[nuck]

Utica otti viime yönä tärkeän 5-2 voiton Lehigh Valley Phantomsista. Maalit Gauncelle, Pyattille, Boucherille, Bancksille ja Sautnerille. MacEwenille ja Woodsille kaksi syöttöä. Maalilla Leighton otti 25 torjuntaa. Voiton lisäksi Utica sai viimein Ashton Sautnerin takaisin puolustukseen loukkaantumisen jälkeen. Edellisen pelinsä Sautner oli pelannut joulukuun alussa. Sautner ei tee paljon pisteitä, mutta on Brian Burken sanoin "tougher than a night in jail" farmitasolla. Sautner oli pelin ykköstähti.

Utican kokoonpano Lehighia vastaan:

Gaunce – Gaudette – Lind
Boucher (A) – Kero – MacEwen
Dahlen – Woods – Pyatt
Bancks (C) – Darcy – Jasek

Sautner – Schenn
McEneny – Chatfield
LeBlanc – Sifers (A)

Leighton

Jos Leighton/Kulbakov kestää eikä uusia pitkiä loukkaantumisia tule, tuo on jo ihan hyvä kokoonpano farmitasolle. Hyökkäyksessä Gaudetten, Gauncen ja Pyattin tulot ovat auttaneet joukkuetta paljon ja samalla nuoret MacEwen, Dahlen ja Lind ovat menneet eteenpäin. Utica on pistänyt/saanut lisäksi puolustustaan uusiksi. Schenn on ollut farmitasolla hyvä fyysinen puolustaja tulonsa jälkeen ja jakanut paljon kovia taklauksia. Sautnerin paluu pitkän sairausloman jälkeen parantaa joukkuetta heti.

Kolmas "uusi pelaaja" LeBlanc tuli Torontosta viikko sitten treidillä Tanner MacMasteria vastaan. Hänestä ei vielä osaa kyllä sanoa mitään ja tuo peli oli hänelle ensimmäinen Comets-paidassa. Jalen Chatfieldille tuo oli puolestaan neljäs peli pitkän loukkaantumisen jälkeen, joten periaatteessa hänkin on näitä pakkeja vielä jotka voidaan laskea tuohon "uuteen aaltoon". Hyvä hyökkäävä pakki tuolta nyt kyllä puuttuu. Juolevista olisi ehkä ollut siihen rooliin, mutta hänen kautensa katkesi liian nopeasti.

Guillaume Brisebois on tällä hetkellä Canucksin mukana NHL:n puolella tuolta, mutta ei ole saanut vielä pelejä alle. Sautnerin voisin kuvitella nostettavan hänen tilalleen sitten kun saa ensin pelejä alle (mikäli Edler on pidempään sivussa). Sautner antoi jo viime kaudella ihan hyviä näyttöjä NHL:ssä syvyyspakkina.

 

[nuck]

Markström pelasi jälleen hienon pelin ja toimi 44 torjunnalla voiton avainpelaajana Calgarya vastaan viime yönä. Näihin oman divarin peleihin tuo olikin pakkotilauksessa Läntisen konferenssin kärkijoukkuetta vastaan. Silloin kun Canucks oli vielä huipulla, joukkue syttyi usein näihin sisäisiin peleihin eri lailla kuin muihin ja harvoin tuli tappioita ilman vastustajan maalivahdin huippupeliä. Nyt Markströmiltä nähtiin juuri tuollainen huippupeli.

Joulukuun alun jälkeen Markströmin saldot ovat 92.4%, 2.34 päästettyä maalia pelissä ja saldona 13-6-3.

Pakosti tulee mieleen tuossa seuraan takaisin Columbuksesta tulleen maalivahtivalmentaja Ian Clarkin vaikutus. Columbuksessa Clark toimi vuosia Sergei Bobrovskyn maalivahtivalmentajana. Kuuden kauden aikana Bobrovsky voitti kaksi kertaa Vezinan ja hänen yhteenlaskettu torjuntaprosentti oli 92.3%. Tällä kaudella se on ollut 90.2%. Clarkin edellinen visiitti Vancouverissa kesti kahdeksan vuotta ja loppui Luongo-Schneider -kaksikon ollessa maalissa ja NHL:n kärjessä. Markström ei ole saman tason lahjakkuus, mutta pystyy pelaamaan samalla tasolla ainakin ajoittain, kuten juuri nyt.

Markströmin lisäksi Pettersson meni jälleen eteenpäin ja oli isossa roolissa Canucksia, vaikka maaleja ei varsinaisella peliajalla tullutkaan. Kaksi ykkössyöttöä sekä voittomaali rankuissa siellä tuli sekä muutaman hyvän tilanteen petaaminen ketjukavereille. Tuo oli jo lähellä sitä Eliasta, mikä nähtiin ennen polvivammaa. Peliaikaakin tuli nyt yli 21 minuuttia.

Pettersson on ollut taas isossa roolissa kahdessa viime pelissä joukkueelle pisteiden tuomisessa. Ensin Chicagoa vastaan lopussa tasoitusmaali ja nyt rankuissa voittomaali. Vielä kun se Chicago-pelin jatkoajan läpiajo olisi mennyt sisään.. Ilman Petterssonia Canucks kisaisi tosissaan toisesta Hughesista. Nyt tuo näyttää epätodennäköiseltä. Ei tuo silti liikaa haittaakaan kun hyökkäyksen veturina on parikymppinen pelaaja.

Stecherin pelaaminen ylivoimalla oli hyvää ja vaihdan mielipidettäni tuon pelin jälkeen ylivoimapakkina Huttonista Stecheriksi - ainakin toistaiseksi. Enemmän Stecher näytti löytävän ylivoimalla Petterssonia ja Boeseria kuin Edler ja Hutton. Ja sitten kun Flames otti laidat kiinni, Stecher pisti kiekon karvaajan jalkojen läpi maalin eteen Horvatille (Bo osui tolppaan tuossa). Boeser kehuikin Stecheria ihan ansaitusti;

"He was awesome. I’m not surprised by it at all because he ran our power play at North Dakota."

“You can see his poise when he’s at the top and his ability to walk the line is impressive."

“The way he moved, really opened up some seams for us tonight and that opened up shots for us.”

Athleticilla oli tilastoitu Horvatin osalta juuri päättynyt neljän pelin vieraspelireissu:

Goals – 0

Shots – 13

Control of unblocked shot attempts – 59.34 percent

Control of scoring chances – 75 percent

Control of goals-for percentage – 100 percent

Lisäksi aloitukset tulivat kotiin 55.1%.

Nyt tuli ensimmäisessä vaihdossa maali ja vosi sanoa tuon tulleen ainakin oikeaan osoitteeseen. Toivottavasti tuo avaisi nyt hanoja.

Josh Leivon voisi vielä nostaa esiin tuolta. Kahteen peräkkäiseen peliin on tullut nyt maali ja hän on ollut tässä kuussa joukkueen tehokkain pelaaja yhdessä Petterssonin kanssa. Leivo on ehdottomasti joukkueen parhaita laitojen lähellä voittamassa tilanteita ja yksi kovimmista työntekijöistä. Painava laukaus on hänen suurin avunsa hyökkäyspäähän, mutta hän on näyttänyt myös syöttötaitoaan ja nopeaa silmää pelille. Leivolle ei ole tullut ura NHL:ssä mitenkään helpolla, mutta hän on tehnyt paljon töitä uransa eteen ja nyt näyttää viimein lunastavan vakiroolinsa.

Leivon agentti Ian Pulver; “It wasn’t easy for Josh. It was hard for him. But he just kept working. He never stopped working to get better every single day. He worked on his skills, and his skating and every time he was called upon he was ready.”

***

Utica otti toisen 5-2 voittonsa peräkkäin ja tällä kertaa Rochesterista. Reid Boucher ampui 11 kertaa, teki kolme maalia ja nosti kauden maalimääränsä 38 pelin jälkeen 23 osumaan. Zack MacEwen teki 1+3 ja hänellä on nyt 42 pistettä 49 pelistä. MacEwen on mennyt jälleen eteenpäin ja kutsu ylös on tulossa jossain kohtaa varmuudella. TheBigFella näytti jälleen tuota kovaa laukaustaan tuossa maalissaan. Dahlen teki yhden. Hän on tehnyt viisi maalia viimeisissä 10 pelissä kun alkukaudella tuli vain kolme maalia ensimmäisiin 20 peliin. Erilainen kiekko on ollut opettelussa, mutta tuossa alkaa tulla hiljalleen parempaa tulosta.

***

Yliopiston puolella Quinn Hughes syötti kolme maalia Michiganin voittaessa Michigan Staten 5-2 lukemin. Will Lockwood teki pelissä kauden 13. osumansa. Hughesilla on nyt 29 pistettä 25 pelistä. Lockwoodilla puolestaan 25 pistettä 29 peliin. Lockwood on edelleen kakkosena Michiganin sisäisessä pistepörssissä Hughesin johtaessa.

WHL:ssä Jett Woo on ollut parin pelin pelikiellossa, kun meni taklaamaan kiekotonta Kirby Dachia tarpeettoman kovaa keskialueella. Hän on edelleen WHL:n pakkien pistepörssissä kuudentena (45gp, 10+36=46). Harmittavasti tuo lentokeli katkesi tuohon pelikieltoon. Ennen tuota Woo oli tehnyt yhdeksän pistettä kuuteen peliin.

 

[Mr. Smith]

Markström pelasi jälleen hienon pelin ja toimi 44 torjunnalla voiton avainpelaajana Calgarya vastaan viime yönä.

Markströmin lisäksi Pettersson meni jälleen eteenpäin ja oli isossa roolissa Canucksia, vaikka maaleja ei varsinaisella peliajalla tullutkaan.

Josh Leivon voisi vielä nostaa esiin tuolta. Kahteen peräkkäiseen peliin on tullut nyt maali ja hän on ollut tässä kuussa joukkueen tehokkain pelaaja yhdessä Petterssonin kanssa.

Samat olisivat olleet omat nostot, mutta kirjoitetaan nyt jotain näistä kuitenkin. Markström oli huikea ja pelaa tällä hetkellä todella hyvällä tasolla vaikkei saa edes peräkkäisinä iltoina nyt huilia. Pitkään tuota ei vaan voi jatkua, joten toivotaan että Demko olisi kohta taas kunnossa. Tammikuun puolen välin jälkeen ei ole Markströmille tullut missään matsissa alle 30 laukausta pelissä, joten melkoisessa kiekkosateessa hän on pelistä toiseen. Nyt olisi vieraskiertueella taas 4 peliä kuuteen päivään, joten tuossa on pakko saada edes yksi peli huilia.

Pettersson nosti kauden saldonsa 50 pisteeseen (25+25) ja on nyt samassa tahdissa Sidney Crosbyn tulokaskauden kanssa. On kyllä kova suoritus tuo 50 pinnaa uran alun 44 ottelussa. Viimeiseen 30 kauteen vastaavassa on onnistunut vain 8 pelaajaa ja Joe Juneauta lukuunottamatta kaikki saanevat aikoinaan paikkaansa HHOF:ssa.

Leivo on tosiaan jo pidemmän aikaa pelannut hyvin ja päässyt omiin suosikkeihin laitureiden osalta. Leivo on tällä hetkellä toinen kärkiketjujen laituri, joka suorittaa tasaisesti. Virtasen ja Rousselin näkisin ennemmin kolmosketjussa kuin kahdessa ensimmäisessä. Bärtschi voisi olla sitten kolmas kärkiketjuihin, mutta kun hän ei pysy ehjänä niin vaikea laittaa hänelle vakipaikkaa. Leivo on nyt tehnyt Vancouverissa puoli pinnaa per peli ja olisi täydellä kaudella (tällä Vancouverin tahdilla) tekemässä lähes 25 maalia. Tuo on hyvä saldo tämän hetken joukkueessa.

Sitten noihin vähemmän vakuuttaviin pelaajiin. Gudbranson ja Pouliot ovat viime aikoina olleet jopa plussalla, mutta nuo otteet kentällä ovat pääosin luokattomia. Nyt kun Biega on päässyt pelaamaan pari peliä niin itse olisin antamassa tuon Gudbransonin fyysisen pelaajan roolin Biegalle, kun tekee vähintään yhtä hyvää työtä viides osalla Gudbransonin palkasta. Tässä pelissä Biega oli kyllä pihalla kaverinsa Pouliotin kanssa. Tosin tuntuu, että pelaa Pouliot kenen tahansa kanssa niin tuo pari on aina pihalla. Vaikka Biega ottaakin turhiakin jäähyjä niin mieluummin häntä tuolla kentällä katselen kuin Gudbransonia. Pouliotin osalta uskoisin, että farmin kärkipakit ovat vähintään samalla tasolla pelillisesti, joten en ymmärrä miksei heille anneta edes mahdollisuutta. Brisebois on nyt istunut taas vaan penkillä ja farmissakin olisi vähintään kaksi-kolme potentiaalista pakkia odottamassa vuoroonsa. Uskoisin, että jopa Luke Schenn olisi nyt parempi kolmosparin pakki kuin Gudbranson tai Pouliot.

Edit. Lisätään nyt vielä, että Brandon Sutterin voisi myydä ennemmin kuin myöhemmin. NTC muuttuu vasta 1.7.2019 osittaiseksi, mutta voisi hyvin kysellä jo nyt trade deadlinella kiinnostusta siirtyä pelaamaan playoffeja. Pelin taso ei vaan vakuuta tällä hetkellä ja kyllä Gaudette pitää saada ylös pelaamaan viimeistään ens kaudella. Lisäksi farmissa on vielä Gaunce jonka uskon pystyvän täyttämään tontin jos loukkaantumisia tulee.

 

[nuck]

Samoja pelejä olemme Mr. Smithin kanssa näköjään katselleet.

Pettersson nosti kauden saldonsa 50 pisteeseen (25+25) ja on nyt samassa tahdissa Sidney Crosbyn tulokaskauden kanssa. On kyllä kova suoritus tuo 50 pinnaa uran alun 44 ottelussa. Viimeiseen 30 kauteen vastaavassa on onnistunut vain 8 pelaajaa ja Joe Juneauta lukuunottamatta kaikki saanevat aikoinaan paikkaansa HHOF:ssa.

Erittäin kovassa seurassa on tosiaan Pettersson tällä hetkellä. Tuo Juneau tuossa vähän rikkoo muuten myöhempien supertähtien joukkoa (vaikka hyvä ura häneltäkin nähtiin), mutta ei hänenkään tulokaskautensa jättänyt kylmäksi. Varmaan tuossa oli tosin osin osuutta myös sillä, että Juneau pelasi tuon tulokaskautensa viisi vuotta varauksesta ja oikeastaan valmiina pelaajana sekä pääsi pelaamaan "Bonanza lineen" Oatesin ja Kvartalnovin kanssa. Oates paukutti tuolla kaudella 142 pistettä. Ei tuota varmaan häirinnyt myöskään Ray Bourquen pelaaminen Bruinsin kärkipakkina. Bourque teki tuolloin 82 pistettä.

Leivo on nyt tehnyt Vancouverissa puoli pinnaa per peli ja olisi täydellä kaudella (tällä Vancouverin tahdilla) tekemässä lähes 25 maalia. Tuo on hyvä saldo tämän hetken joukkueessa.

Erinomainen saldo suorastaan ja Leivo on noussut minunkin suosikkieni joukkoon. Alkukauden perusteella hänelle voi lupailla varmaa paikkaa ensi kaudellakin ja niin kauan kuin tuo työnteko jatkuu tuollaisena, hänen suhteen ei ole ongelmia. Häntä on verrattu viime kauden lopun onnistujaan Leipsiciin tuon yllättävän hyvän onnistumisen vuoksi, mutta Leivo on huomattavasti monipuolisempi ja isompi pelaaja.

Leivo menee kaiken kaikkiaan minun listoilla yhdeksi "Benningin aikojen" parhaaksi hankinnaksi. Häneen vaihdettu Carcone on tehnyt Toronto Marliesissa 17 peliin yhdeksän pistettä. Vielä Leivon aika on tosin kovin lyhyt Vancouverissa.

Gudbranson ja Pouliot ovat viime aikoina olleet jopa plussalla, mutta nuo otteet kentällä ovat pääosin luokattomia. Nyt kun Biega on päässyt pelaamaan pari peliä niin itse olisin antamassa tuon Gudbransonin fyysisen pelaajan roolin Biegalle, kun tekee vähintään yhtä hyvää työtä viides osalla Gudbransonin palkasta

Kyllä minäkin alkaisin kallistua nyt Biegan puoleen noiden kahden suhteen. Vaikea tietysti arvioida miten sitten suoriutuisi pidemmän päälle. Gudbranson on ollut kuitenkin nyt jatkuvasti ongelmissa omassa päässä. Fyysinen panos on mukana esimerkiksi näissä Luoteisen divarin sisäisissä peleissä, mutta kokonaisuutena tuo samalla niin paljon ongelmia, että tuo fyysinen peli ei nosta häntä riittävästi hyvässä esiin. Hän saattaisi olla jollekin joukkueelle ihan kohtalainen hankinta siirtotakarajalla kuitenkin. Oikein roolitettuna hän saattaisi olla playoffeissa (joissa peli muuttuu fyysisemmäksi) arvokkaampi kuin nyt.

Hughes varmaan ottaa Pouliotin paikan loppukaudella ainakin osassa peleissä. Pelien määrä riippuu sitten ihan siitä miten hän pelaa. Onhan Pouliot fyysisesti vielä kehittyneempi Hughesiin nähden vanhempana pelaajana, mutta hän ei tuo mitään sellaista miksi hänen kuuluisi olla pelissä. Keskinkertaisesti luisteleva ja aika hitaasti peliä lukeva kiekollinen puolustaja, joka ei tee kuitenkaan pisteitä, on huono omassa päässä eikä tuo fyysisyyttä juuri yhtään. Pouliotista ei voi ainakaan sanoa, etteikö hänelle oltaisi annettu mahdollisuuksia entisen valmentajansa alaisuudessa.

Minä en oikein luota enää Schenniin NHL-pakkina, vaikka farmissa onkin pelannut hyvää kiekkoa Uticalla. Fyysisyys riittää, mutta en tiedä riittääkö muu peli. Sautner voisi olla noista Utican pakeista ihan käyttökelpoinen puolustaja ylhäällä ainakin pienemmässä roolissa, mutta ei ehkä ihan vielä kun on pitkä tauko pelaamisesta. Chatfieldista en usko koskaan tulevan NHL-pakkia. McEneny on kärsinyt liikaa vammoista. Brisebois on kehittynyt, mutta veikkaan hänen pelaavan vielä pari kautta farmissa ennen kuin pystyy tosissaan haastamaan paikoista ylhäällä.

Edit. Lisätään nyt vielä, että Brandon Sutterin voisi myydä ennemmin kuin myöhemmin. NTC muuttuu vasta 1.7.2019 osittaiseksi, mutta voisi hyvin kysellä jo nyt trade deadlinella kiinnostusta siirtyä pelaamaan playoffeja. Pelin taso ei vaan vakuuta tällä hetkellä ja kyllä Gaudette pitää saada ylös pelaamaan viimeistään ens kaudella. Lisäksi farmissa on vielä Gaunce jonka uskon pystyvän täyttämään tontin jos loukkaantumisia tulee.

Olen tuosta samaa mieltä, mutta minun mielestä Sutter on kantanut puolustusvelvoitteensa hyvin. Sutter tekee myös paljon töitä sekä on luotettava ja vahva alivoimalla, mutta hyökkäyspäähän ei sitten tapahdu mitään ja kyllä tuolla palkalla toivoisi vähän sitäkin. Eiköhän Gaudette nähdä tulevaisuuden sentterinä ja luultavasti juuri Sutterin tilalla.

Zack MacEwen teki 1+3 ja hänellä on nyt 42 pistettä 49 pelistä. MacEwen on mennyt jälleen eteenpäin ja kutsu ylös on tulossa jossain kohtaa varmuudella.

Eilen kirjoitin näin ja nyt MacEwen on nostettu ylös. Benning lukee tätä palstaa..? ;)

Toivottavasti TheBigFella saisi näyttöpaikan. Myöhäiskehittynyt hyökkääjä, joka pelasi vielä kolme vuotta sitten MJAHL-liigassa ja on kehittynyt tuon jälkeen suurin harppauksin. Isokokoinen urheilija, joka on hyvä luistelija, ampuu kovaa / tarkasti ja hänellä on melko taitavat kädet. Pystyy pelaamaan fyysisesti (tarvittaessa tappelemaankin), osaa käyttää kroppaansa kiekon suojaamiseen ja tekee töitä koko jään alueella.

Viime kaudella hän oli vielä sentterinä, mutta siirtyi täksi kaudeksi laidalle ja löysi peliinsä uusia elementtejä. MacEwenia on peluutettu tällä kaudella farmissa alivoimilla, mutta ei ole mielestäni parhaimmillaan puolustuspelissä (ei huonokaan tuossa kuitenkaan). Saa nähdä millainen rooli hänelle löytyy tulevaisuudessa ja vaikea sanoa saako hän nyt minuutteja, mutta jos jonkun farmin pelaajan voi sanoa ansainneen paikan ylös työnteon kautta, niin MacEwen on tuollainen. Kova työnteon asenne ja tuo koko ovat olleet toistaiseksi hyvä yhdistelmä hänelle.

 

[Mr. Smith]

Toivottavasti TheBigFella saisi näyttöpaikan. Myöhäiskehittynyt hyökkääjä, joka pelasi vielä kolme vuotta sitten MJAHL-liigassa ja on kehittynyt tuon jälkeen suurin harppauksin. Isokokoinen urheilija, joka on hyvä luistelija, ampuu kovaa / tarkasti ja hänellä on melko taitavat kädet. Pystyy pelaamaan fyysisesti (tarvittaessa tappelemaankin), osaa käyttää kroppaansa kiekon suojaamiseen ja tekee töitä koko jään alueella.

Toivotaan tosiaan, että MacEwen saisi peliaikaa eikä istuisi vain poppareilla kuten nämä aiemmat nostot farmista. Paikan hän on tosiaankin ansainnut.

Farmissa Dahlen on nyt saanut vähän taas tehoja aikaiseksi. Noita pelejä en ole nähnyt, mutta mitä juttuja on tullut The Athleticistä luettua ja tilastoja seurattuna niin eipä taida Dahlen kolmosta korkeammalla pelata eikä myöskään peliaika päätä huimaa. Jossain välissä tais olla listaa missä Dahlen oli saanut 12. eniten peliaikaa hyökkääjistä. Peliaikoja ei virallisesti mitata, mutta eiköhän nuo hyvinkin ole suuntaa antavat. Petrus Palmu sai vähiten peliaikaa, joten ei ihme että lähti Suomeen. Toiseksi vähiten on saanut Gadjovich, joten eipä hänellekään ole tuolla käyttöä löydetty. Ja päälle 20 peliä Gadjovich on "opetellut peliä" katsomosta käsin. Pakko myöntää, että tällä hetkellä ihmetyttää melko paljon tuo Utican pelaajien kehittäminen.

Dahlen on nyt neljän pelin pisteputkessa ja kun katsoo kenen kanssa nuo pisteet ovat syntyneet:

Schenn (Dahlen, Gadjovich)
Dahlen (Woods, Darcy)
Dahlen (Woods)
Pyatt (Woods, Dahlen)
Dahlen (Gaunce, Lind) PP

Dahlen on siis pelannut pääosin Woodsin kanssa. Woods on tuollainen rouhija joka on tällä kaudella tehnyt jopa 8 pinnaa (2+6). Niistä toki kolme on tullut nyt kolmessa viime pelissä kun on syötellyt lähinnä Dahlenin maaleja. Itse en ymmärrä miksi Dahlenia peluutetaan ns puukäsien kanssa ja vaaditaan kannattelemaan omaa ketjuansa. NHL:ssä Dahlenilla olisi kuitenkin tilausta ihan sinne kärkiketjuihin, joten voisihan hän saada jo AHL:ssäkin harjoitusta tuohon rooliin. Dahlen on nyt noussut kuitenkin jo viidenneksi Utican pistepörssissä tehoilla 14+13 (43 ottelussa). No, nyt kun MacEwen on nostettu ylös niin saisiko Dahlen vähän enemmän vastuuta.

Kole Lind on taas farmissa hyytynyt, vaikka pääsi ainakin välillä pelaamaan ihan ykkösketjuun. Viimeiseen 7 otteluun on syntynyt vain 0+1 tehot, joten kovin epätasainen kausi tulee Lindille. Nyt kasassa on 10 pistettä (2+8). Gaunce ja Gaudette onneksi saavat hyvin onnistumisia alhaalla, joten ovat hyvässä vireessä mikäli kutsu käy ylös.

 

[Logan]

Mitäs Canucksia enemmän seuraavat ovat mieltä Markus Granlundista? Särähti korvaan Ylen NHL-illassa kun Seppälä sano käytännössä ettei käyttöä jatkossa.

 

[nuck]

Pakko myöntää, että tällä hetkellä ihmetyttää melko paljon tuo Utican pelaajien kehittäminen.

Hyvää pohdintaa kokonaisuutena Utican nuorista, mutta otan tästä nyt vain kiinni. Tuo on nimittäin asia mitä itsekin ihmettelen aika ajoin.

Täällä oli mielestäni erinomainen ja kattava kirjoitus tuosta Utican pelaajatuotannosta.

..Eikä tuo kyllä päätä huimaa. Etenkin kun vertaa tuota Tampaan, niin sokeakin näkee missä joukkueet menevät. Kuten tuossa artikkelissa mainitaan, Utican valmentajana nyt oleva Trent Cull toimi Tampan farmin Syracusen kakkosvalmentajana vuodesta 2013 vuoteen 2017 ja hänellä ainakin pitäisi noin periaatteessa olla käsitys nuorten kehityksestä farmissa. Hänen(kin) käsistään on lähtenyt NHL-maailmaan todella iso määrä pelaajia. Siksi minäkin pidin tuota valmentajan valintaa toissa kesänä arvossa. Tuota taustaa vasten tuo Utican nuorten pelaajien saama vastuu on ajoittain tuntunut tällä kaudella ihmeelliseltä.

Toki kyseessä voi olla pelaajamateriaalikin. Utican kohdalla tuota on kuitenkin vaikea kuvitella, sillä harvoin on Vancouverin farmijoukkueeseen tullut yhden kesän aikana niin paljon lahjakkaita pelaajia, mitä viime kesänä tuli. Dahlen oli Allsvenskanin arvokkain pelaaja viime kaudella, Gaudette voitti Hobey Bakerin, Juolevi oli kärkivaraus ja monet näkivät hänen nousevan mahdollisesti kauden aikana ylös, Palmu valittiin viime kaudella SM-Liigan parhaaksi tulokkaaksi, Lind teki WHL:n +1 draftkaudella 95 pistettä 58 pelissä ollen Kelownan tähti, Gadjovich oli Kanadan nuorten maajoukkueen pelaaja nuorten MM-kisoissa, Jasek tuli hienosti AHL:aan sisään viime kauden lopussa...

Sitten kun pelit lähtivät käyntiin, Juolevi aloitti kauden hyvin ennen loukkaantumistaan ja Gaudette tuosta ryhmästä pelasi alkukauden NHL:ssä ja on ollut hyvä farmissakin. Kaikilla muilla oli ongelmia saada peliaikaa ja sitä kautta tulosta. Palmuhan meni sanomaan vielä ihan suoraan mitä mieltä hän oli joukkueen kehitystyöstä, eikä tuo kyllä imarrellut.

“Honestly, I didn’t get the reason why I didn’t get the ice time, nobody really talked to me.” I tried to do my job and help the team when I played. I think the first games when I played there, I was playing good, but then, like everybody knows, I didn’t get very big minutes, which was very tough for me.”

Peliaikaa tuli marraskuun lopussa Clevelandia vastaan esimerkiksi 4:57 eikä Palmu tiennyt itse syytä, kun kukaan ei sanonut. Tuo on jo aika hälyttävää jos noin kerran oli.

Tuollainen mykkäkoulu ei ilmeisesti onneksi ole kaikkia nuoria kuitenkaan masentanut ja puoli vuotta Dahlenia vanhempi MacEwen on tuollainen poikkeus. Ilmeisesti Juolevi oli toinen. Enemmän noista nuorista olisi kuitenkin pitänyt saada irti ja kuten sanoitkin, niin kyllähän esimerkiksi tuo Dahleninkin paikka kertoo tuosta, että ei siellä ainakaan parhaita pelaajia samaan ketjuun nuorten kanssa olla laitettu (Cam Darcy oli toinen laituri tuossa pelissä muuten). Itse laittaisin Dahlenin pelaamaan Keron ja Boucherin kanssa ja siirtäisin Pyattin siitä pois. Toisaalta Pyatt on pelannut hyvin ja ansaitsee sikäli paikkansa.

Yksi vaihtoehto on saattanut nyt olla sekin, että noita nuoria oli kerralla vain liikaa. Valmentajat eivät nähdäkseni peluuta niin paljon nuoria kuin minäkin Canucks-fanina toivoisin, vaan menevät enemmän menestys edellä. Tuossa tapauksessa osa nuorista "joutuu" istumaan väkisinkin. Tietysti tuossa tapauksessa esimerkiksi nuo Gadjovichin pelimäärät katsomossa tuntuvat kyllä turhan kovilta. Toisaalta ymmärrän tuon menestys edellä pelaamisen täysin, vaikka se sotiikin omia farmin "fantasiaketjuja" vastaan nimenomaan Canucks-fanina.

Se on joka tapauksessa selvää, että Canucksinkin pitää saada enemmän pelaajia Uticasta. Kuten tuossa artikkelissa mainittiin, niin nykyjoukkueesta on kolme pelaajaa joilla on enemmänkin pelejä farmissa (mikäli maalivahteja ei lasketa): Virtanen, Goldobin ja Biega. Noistakin Biega oli enemmän AHL-kiertolainen ennen kuin sai jalansijaa ylhäällä. Tuo on kyllä todella vähän. Silloin esimerkiksi kun joukkue oli vielä huipulla, ylhäällä pelasi lähemmäs 10 Manitoba-taustaista (silloinen farmi) pelaajaa. Esimerkiksi 2010 mm: Kesler, Burrows, Edler, Bieksa, Grabner, Hansen ja Rypien.

Green sanoi muuten näkemyksensä MacEwenista;

“He’s progressing and he’s a good character guy. Big body, but has decent hands at that level. I’d like to get a look at him. You’re always looking for size and guys that can play the game and skate."

“Whether he plays or not is not always the most important thing, but it’s just getting him up here and being around the group and really for us to get some eyes on him to see how he looks in our group in a practice, in a morning skate. He’s had a good year — he’s had two good years — and he’s well deserving of the call up."

“He’s a guy we’ve liked from day one. He works hard at his game. Like I said, he’s a high character guy that competes hard and wants to become a better hockey player and does whatever it takes, and I just think it’s the right time, with all the games and we have a roster spot, to bring him up.”

Jotenkin tuntuu, että MacEwen nostettiin noita aamujäitä varten ylös..

En nyt löydä sitä artikkelia mutta jostain luin, että MacEwen olisi harjoitellut jonkun Olympiatason kelkkailijan (en tunne kelkkailijoita enkä muista nimeä) kanssa viime kesänä ensimmäisiä potkujaan - ilmeisesti haettiin voimaa ja sähäkkyyttä jalkoihin. Tuo olisi auttanut häntä tuossa lähtönopeudessa. Ei muuta kuin samanlaista ohjelmaa päälle ensi kesänäkin.

Mitäs Canucksia enemmän seuraavat ovat mieltä Markus Granlundista? Särähti korvaan Ylen NHL-illassa kun Seppälä sano käytännössä ettei käyttöä jatkossa.

Tuo on se yleisimmin vallalla oleva käsitys. Monet näkevät ennemmin sentterinä Gaudetten (jos Sutter lähtee) ja laitureina nuoremmat Goldobinin, Dahlenin tai McEwenin esimerkiksi. Toisaalta Granlund on pelannut hyökkäyksestä kuudenneksi eniten peliä kohti vakipelaajista ja näyttää nauttivan ainakin jonkinlaista luottoa Greenilla, vaikka nyt ei ole vastuuta tullutkaan.

Tuossa varmaan suurin piirtein sellainen hyökkäyksen hahmotelma, mitä nyt tällä hetkellä moni odottaa.

Leivo - Pettersson - Boeser
Bärtschi - Horvat - UFA (Stone olisi haaveissa ja sinne jäänee..)
Roussel - Sutter/Gaudette - Virtanen
Eriksson - Beagle - Motte
Goldobin/Gaunce/Dahlen/MacEwen

Luultavasti tulee pari muutosta tuohon lisää. Omasta mielestä Granlund menisi vielä mukana, mutta ei sitä käy kieltäminen, että tiukkaa tekee.

Onhan tuo Eriksson tuolla aika synkkä nähtävä kuuden miljoonan sopimuksella..