Vancouver Canucks 2011-2012

  • 143 909
  • 496

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Viime yön ottelu Rangersia vastaan jää muistoihin lähinnä Rick Rypienin muistotilaisuudesta. Mielestäni jälleen kerran erittäin hyvin tehty osuus organisaatiolta, mutta vaikka noista alkaa olla meillä jo kokemusta, toivottavasti noita vastaavia ei enää koskaan tarvitse nähdä.

Pelistä..

Canucks ampui yhteensä 82 kutia kohti Henrik Lundqvistin maalia, tuloksena nolla tehtyä osumaa. Kun jäädään nollille, niin ne samat tutut mantrat nousevat pintaan mitkä aina näissä tilanteissa: omien laukausten laatu, vastustajan uhrautuva peli ja päällään seissyt vastustajan maalivahti.

Kapteeni Henrik Sedinin oli helppo kiteyttää illan ottelu;

“We should have had that game after two periods. “But we didn’t. That’s tough to take."

“It’s a bit of both. Some of it was [Lundqvist] and how well he played. And some if it is on us.”


Illan ottelun avausmaalin merkitys oli jälleen suuri ja tällä kerralla ehkä jopa poikkeuksellisen suuri. Kun Canucks ei paikoistaan tehnyt ja Rangers sai kolmannen erän alussa yhden, pelin luonne muuttui. Vancouver alkoi avaamaan hyvin pelannutta pakettiaan, joka oli päästänyt kahdessa ensimmäisessä erässä vieraat ampumaan vain yhdeksän kertaa kohti Luongoa, ja Rangers onnistui iskemään lisää.

“That’s when you have to be very strong. But they got their first goal and that’s when we started forcing things."

“They were good at counter attacking from there. The goals they had, you can’t blame Luongo. They had 2-on-1s, 3-on-2s and back-door empty netters.” (Henrik Sedin)


Pelin lopputulos oli tietysti kenttätapahtumiin nähden pettymys ja kun pelattiin vielä Rypienin muisto-ottelua, niin tämä ottelu olisi pitänyt hoitaa. Kuten Moustache Dave kirjoitti, Vancouver tuli peliin kovalla asenteella, mutta pelin alun jäähyt veivät tuosta sen ihan parhaan terän ja joukkue alkoi pelaamaan vähän käsijarru päällä joitakin tilanteita. Ei Vancouver pehmeästi pelannut alun jälkeenkään, mutta jokin latauksessa jäi puuttumaan.

Rangersista voisi sanoa sen, että kaksi ensimmäistä erää joukkue turvautui vahvasti maalivahti Lundqvistiin ja pelasi joukkueena samalla uhrautuvasti oman pään (korkea blokkimäärä kertoo tuosta) ja onnistui syöttöjen peitoissa. Hyökkäysten käynnistämisessä ja/tai ylivoimassa Rangers ei sen sijaan vakuuttanut. Kolmannen erän alun maali oli heille todella tärkeä ja pelin luonne muuttui. Yksilöistä Lundqvist oli selkeä ykkönen, mutta myös puolustaja McDonagh pelasi hyvää kiekkoa.

Voitto oli muuten Rangersille ensimmäinen Vancouverissa sitten lokakuun 1997.

Pelin viivoja:

- Ryan Kesler teki paluun. KesLordille tuli pelissä peliaikaa 19:07, kolme laukausta, kaksi ohilaukausta, kolme taklausta, aloitukset 58.8% ja yksi jäähy. Hänen tulonsa näytti tekevän ylivoimasta vaarallisemman oloisen, mutta kun joukkue jäi nollaan yv-maaliin, niin tehokkuudesta ei voi puhua. Myös alivoima parantui mielestäni Keslerin päästyä askiin. Kokonaisuutena hänen pelinsä näytti kuitenkin vähän siltä, kuin hän olisi missannut koko harjoitusleirin ja harjoituspelit sekä viisi ensimmäistä peliä. Silti, hänen paluunsa paransi tappiosta huolimatta joukkuetta ja hän otti isomman roolin mitä kuvittelin tässä ensimmäisessä pelissä.

- Kakkosketjussa Hodgson otti Keslerilta "pois jääneet" aloitukset 62.5%:sti ja Higgins oli jälleen näkyvä - ehkä hieman yllättäen hän pelasi jopa hyökkäyksen toiseksi eniten tasakenttäpeliä. Ketjun kemiat eivät olleet kuitenkaan vielä parhaat, mikä nyt oli odotettuakin Keslerin tultua pitkältä sairauslomalta "uutena" ketjuun. Uskon ketjun kuitenkin parantavan jatkossa ja ketjussa on aineksia kovaksi kahden suunnan ketjuksi.

- Kolmosessa Hansen on aloittanut kauden melko vaatimattomasti (alivoima sentään toimii ihan hyvin), mutta minulla on uskoa tanskalaiseen. Hän oli sentterinsä Malhotran (aloitukset jälleen hienosti kotiin, 62.5%) kanssa aika pienellä jääajalla tällä kerralla, sillä molemmat saivat vain reilut 10 minuuttia peliaikaa.

- Puolustuksessa pakkipareja oltiin tosiaan jälleen sotkettu ja mikä minulle yllättävää, viime kaudella erinomaisesti pelannut ja tälläkin kaudella hyvin onnistunut Hammer-Bieksa pari oli hajotettu. Ballard pelasi Bieksan parina kuitenkin hyvää kiekkoa, joten ei tuo muutos välttämättä huono ole ja saapahan Ballard'kin nyt sitten sitä toivottua roolia.

- Edler on ollut puolestaan tosiaan edelleen liian epätasainen ollakseen joukkueen ykköspakki, mutta tasaisen varma Hamhuis paikkaa luultavasti jatkossa niitä heikompia hetkiä. Alberts oli hyvä sen mitä pelasi - kuusi taklausta peliin on kova määrä ja muuten hän oli tasaisen varma. Salon lämäri näkyi jälleen - yhteensä seitsemän kutia.

- Luongo on saanut taas niskaansa kritiikkiä, vaikka ei tappio hänestä johtunut. Tietysti kun vastustajan maalivahti onnistuu niin hyvin miten Lundqvist onnistui ja jos tulee tappio, niin saahan se näyttämään kenet tahansa huonossa valossa.

- Ai niin, Sedinit... Ei paras peli heiltä. Kumpikin pelasi yli 20 minuuttia, kumpikin laukoi vain kerran, Henrik otti jäähyn ja voitti joukkueen tilaston kiekonmenetyksissä. Lundqvist ja Rangersin uhrautuva peli etenkin kahdessa ensimmäisessä erässä sai heidät näyttämään yhtä lailla saamattomilta kuin Thomas ja Boston sai viime kauden finaaleissa (ja Rinne sekä Predators toisella kierroksella).
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Canucks
Kakkosketjussa Hodgson otti Keslerilta "pois jääneet" aloitukset 62.5%:sti
Pikku detailina voisin lisätä, että Hodgson ei ottanut aloituksia Keslerin kanssa pelatessaan. CoHo aloitti vain ylivoimissa, kun pelasi Higginsin & Burrowsin kanssa, sekä 4 vs. 4 tilanteissa, pelatessaan Higginsin parina. Joka tapauksessa 2. YV:n kannalta hyvä juttu, jos Hodgson pystyisi jatkossakin voittopuolisesti aloituksia viemään.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Pikku detailina voisin lisätä, että Hodgson ei ottanut aloituksia Keslerin kanssa pelatessaan. CoHo aloitti vain ylivoimissa, kun pelasi Higginsin & Burrowsin kanssa, sekä 4 vs. 4 tilanteissa, pelatessaan Higginsin parina. Joka tapauksessa 2. YV:n kannalta hyvä juttu, jos Hodgson pystyisi jatkossakin voittopuolisesti aloituksia viemään.
Niin tuo tosiaan taisi olla, että nuo kaikki CoHon aloitukset olivat ylivoimilla ja 4-4 -pelissä (Hodgson ja Higgins pelasivat varmaan tuolloin parina siksi, että Kesler istui jäähyllä). Jatkossa Hodgson tukenee Kesleria tarvittaessa kuitenkin varmasti enemmän myös 5-5 -pelissä. Tosin Hodgsonin aloitusprosentti (43.8%) ei ole vielä kovin korkea, mutta varmasti ainakin Samuelssonia ja/tai Raymondia parempi. Kakkosketjun pelaajista Higgins oli tosin myös viime kaudella laituriksi melko hyvä aloittaja (48.2%).
 

Lunatico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kait tämän tänne voi laittaa:

Rick Rypien Tribute

Linkki vie edesmenneen Rick Rypien muistovideoon. Hieno ja koskettava video...

Edit. Mikä biisi tuossa muuten soi?
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Oho, Canucks teki pelin ekan maalin ja voitti. Nashville oli tosin todella huono viime yön pelissä, näyttivät melkein alku kauden Canuckseilta. Predators otti paljon jäähyjä, paketti ei ollut kasassa ollenkaan (saimme tässä pelissä enemmän ylivoimahyökkäyksiä, kuin varmaan viime kauden kaikissa Predators peleissä yhteensä playoffit mukaan lukien). Erat ja Fisher puuttuvat kokoonpanosta ja kaverit lähtee takki auki peliin, Weber – Suter pari yhtä aikaa jäähypenkille, ei me ihan näin paljon tasoitusta tarvittaisi, mutta pisteet kelpaa kyllä. Perus Canucksyleisö-mentaliteetillä voisi tiivistää, että ihan vaan Pekka Rinteen takia hävisitte siis pelin, booo!

Meiltä Samuelsson oli huilivuorossa (pientä kolotusta leikkausten jäljiltä) ja Sturm otti hänen paikkansa kolmosketjussa. Salo nousi ykkösylivoimaan ja Bieksa Hamhuisin pariksi kakkosylivoimaan. Salo on kyllä hyvässä vedossa, melkein pitäisin hänet tuolla paikalla, vaikka Samuelsson tulisi takaisinkin. Sami on yllättänyt alkukaudesta. Loukkaantumisten keskellä hänen pelinsä on välillä näyttänyt siltä, että lopettaminen voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta nyt terveenä ollessaan, Salo ei todellakaan näytä pelaajalta, joka väkisin roikkuisi mukana, hänestä on juuri nyt todella paljon apua joukkueelle.

Sedinit saivat tilaa ja ylivoimaa, mikä yleensä tietää tehopisteitä. Ylivoimalla tuli nyt kaksi maalia (Henrik & Kesler tekijöinä) ja tasakentällisin yksi (Daniel). Higgins ja Weise onnistuivat myös maalinteossa. Kakkosketju alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä, että saamme toisen oikeasti vaarallisen ketjun jalkeille, tämä tulee auttamaan välillisesti myös Sedineitä.

Nelosketju oli myös näkyvässä roolissa. Weisen maali oli hänen uransa ensimmäinen ja hyvältä näytti maistuvan. Weise sai myös pienen all-stars hetken, kun pääsi pelaamaan vaihdon Sedineiden kanssa. Burrows oli juuri tappanut alivoiman ja yleensä Samuelsson pelaa alivoimien jälkeiset vaihdot Sedineiden kanssa. Nyt kun Samuelsson puuttui, oli Vigneaultilta hieno ele heittää maalintekijä Weise tuohon paikkaan. Weise valittiin myös pelin kolmostähdeksi. Lapierre ja Volpatti pudottivat hanskat ja etenkin Volpattilta todella hyvää pelisilmää hakea tykinkuulamoodiin päässyt Tootoo tappeluun. Tappelun jälkeen Tootoo ei taklannut pelissä kertaakaan.

Pakkiparit alkavat loksahtaa kohdilleen. Salon jo kehuinkin, myös Ballard ja Alberts ovat kehittyneet viime kaudesta. Ballard sai nyt puolustajista eniten yhteistä peliaikaa Sedinien kanssa tasakentällisin. Juuri näin olen toivonut häntä peluutettavan, hyvä V! Ylivoimalla Ballardia ei tosin ole vielä kokeiltu, mikä oli myös kesän toivelistallani.

Luongolta yksi kämmi, muuten varmaa peliä, ehkä se peli tästä uuden maskin kanssa lähtee kulkemaan.

-- -- - -
Ryan Parent on näköjään mahtunut kokoonpanoon peräti yhdessä AHL-pelissä tällä kaudella. Tietääkseni hänellä ei ole mitään vammaa. Nyt kun Wolves saa Tanevin ja loukkaantumisesta toipuneen Baumgartnerin vielä kehiin, ei Parentin uran jatko kovin valoisalta näytä.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Oho, Canucks teki pelin ekan maalin ja voitti.
Näin pääsi käymään. Vancouver teki tällä kaudella vasta toista kertaa pelin avausmaalin ja tuohan tietää voittoa melko varmasti: Viimeisten kahden- ja tämän kauden aikana Canucksin saldo on ollut 74-9-7 näissä peleissä, joissa joukkue on iskenyt ensin.

Nashville oli pelissä liikkeellä todella nuorella joukkueella (ilman Eratia, Fisheria ja Boullionia) ja Canucks halusi puolestaan kuitata edellisen Rangers-pelin vaikeudet paikkojen hyödyntämisessä. Ensimmäinen erä tulikin kotiin 4-1 ja peli oli melko pitkälle sillä kätelty. Vancouver vei vielä kuin varmuuden vuoksi toistakin erää ja teki loppulukemat 5-1 kolmannen erän ylivoimassa.

Nashvillen kanssa on joutunut aina älyttömän kovaan puristukseen, joten tällä kerralla vieraat olivat kieltämättä aika iso pettymys. Vielä kun luulin joukkueen olevan vain sisuuntunut heidän surkeasta edellisestä Oilers-pelistään (jossa he saivat aikaan vain 12 laukausta), niin vaisu ilta tuli yllätyksenä. Tosin Canucks pelasi ehjän pelin ja onnistui monella rintamalla.

Parit viivat:

- Sedinit saivat aikaa ja tilaa: tuloksena melko pienelläkin jääajalla kaksi maalia, viisi pistettä ja seitsemän laukausta.

- Kakkosketjun kaksikko Kesler-Hodgson alkaa löytämään toisiaan. Keslerille paluun jälkeisessä toisessa pelissä maali (ylivoimalla), joten yllättävän nopeasti hän sai tehoja. Ketjun kolmas lenkki Higgins iski myös jälleen osuman ja jatkaa näin taisteluaan Sedineita vastaan Canucksin maalipörssin kärjessä.

- Marco Sturmilta mielestäni melko pirteä peli, vaikka tehoja ei tullutkaan (ja vetoja tuli vain yksi). Saksalainen joutui jo kokonaan ulos kokoonpanosta heikkojen otteiden vuoksi ja voi olla siellä jälleen kun Samuelsson pelaa, mutta toivottavasti hänen suunta olisi ylöspäin. Polvivammojen jälkeen alkukaudesta oli odotettavissakin vaikeaa.

- Vancouverin nelosketju sai vastuuta ja onnistui. Lapierre ja Weise pelaavat tällä hetkellä hyvin yhteen ja oli hienoa nähdä Weisen onnistuvan ensimmäistä kertaa urallaan NHL:ssä maalinteossa. Ketjun kolmas lenkki Volpatti onnistui mielestäni myös hyvin, mutta enemmänkin fyysisellä puolella: viisi taklausta ja tappelu Tootoota vastaan.

- Puolustuksessa Keith Ballard pelasi vahvan pelin - ahkera mies blokeissa (7) ja taklauksissa (3) sekä liikkui jälleen hyvin. Mielestäni Ballard on pelannut tällä kaudella hyvää kautta, vaikka hänen tehopörssilukunsa (-6) ei siitä kerrokaan.

- Salo ja Alberts olivat jälleen myös hyviä. Salo on aina terveenä ollessaan erittäin arvokas pelaaja Vancouverille monessakin suhteessa. Nyt tuli yhteensä yhdeksän vetoa, joista tosin kolme paukkui maalin ohi/yli. Alberts on puolestaan fyysisenä kutospakkina tällä hetkellä joukkueelle tärkeä.

Moustache Dave #44 kirjoitti:
Perus Canucksyleisö-mentaliteetillä voisi tiivistää, että ihan vaan Pekka Rinteen takia hävisitte siis pelin, booo!
Tuo sama ajatus tuli minullakin mieleen pelin jälkeen. Vaikka Predatorsin puolustuspeli oli aika kehnoa ja tyhmiä jäähyjä nähtiin liikaa, maalivahti siellä oli häviämässä. Rinnettä nyt vaan kaupaksi.

Vancouverin kausi jatkuu tänään ja tällä kerralla jo poikkeuksellisesti myöhään illalla/yöllä suomen aikaa klo. 23.00, kun vastaan tulee kotona Minnesota. Wild on ollut alkukaudesta melkoinen "tasurijoukkue" (neljä peliä seitsemästä mennyt jatkoille), joten toivottavasti pelissä ei mennä ainakaan rankkuihin.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Canucks hommasi David Boothin, Steven Reinprechtin ja kolmoskierroksen varausvuoron Floridasta. Vaihdossa toiseen suuntaan siirtyi Mikael Samuelsson ja Marco Sturm.

Hieno treidi Canuckseille. Boothilla on tahti hidastunut aivotärähdysten jäljiltä, mutta on kuitenkin upgradaus Samuelssoniin nähden. Maisemanvaihto voi myös tehdä Boothille hyvää, eikä Keslerin saaminen sentteriksi varmasti haittaa ollenkaan.

Canucks acquire Booth, Reinprecht third round draft pick from Florida - Vancouver Canucks - News
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Voi voi Floridan touhuja. Vancouver senkuin nuorenee ja vahvistuu. Onnittelut ryöstöstä (Booth).

TSNBobMcKenzie Bob McKenzie

Canucks announce significant trade: Samuelsson and Sturm for Booth, Reinprecht and 3rd rder.

Twitter
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Oho, oikein Floridan kanssa kaupoilla. Näitä on viime kausina nähty ennenkin.

Boothin perään oltiin kuulemma jo kyselty jokin aika sitten, joten ei tullut ihan puskista hänen hankkimisensa. Luulin vain aikaisemmin, että me joutuisimme hänet saadaksemme menettämään jotain oikeasti arvokasta, emmekä kahta "corn-osaston istujaa". Nopeana ja kovana työntekijänä Booth voisi olla juuri sopiva lenkki Keslerin ketjuun, mutta tuo aivotärähdystausta tietysti vähän huolettaa. Pelata hän ehdottomasti osaa ja tuo lisää liikettä kahteen ensimmäiseen ketjuun.

Toivottavasti hän onnistuu meillä yhtä positiivisesti odotuksiin nähden kuin Floridasta viime kaudella hyökkäykseen tullut Chris Higgins ja toivottavasti tämä ei ole yksi uusi luku NHL:ään Floridasta ostetuista turhan kalliista sopimuksista. Reinprecht on puolestaan ihan puhdas palkkaosto kaupan kylkiäisinä ja ehkä siksi kauppaan oli liitetty tuo varausvuoro. Omistajaporras Aquilinit ovat ilmeisesti valmiit maksamaan siitä lystistä, että hän kiekkoilee farmissa loppukauden, jos kauppa samalla auttaa Canucksia.

Kaupassa lähteneiden hyökkääjien Samuelssonin ja Sturmin perään ei liene kovin moni huutelemassa. Kummatkin ovat ihan kelvollisia kakkosketjun hyökkääjiä väläyksittäin (ainakin Samuelsson oli kahdella viime kaudella, Sturmista en osaa sanoa nykykunnossa enää mitään), mutta heidän parhaat vuodet ovat auttamatta jo takana, ja yli kahden miljoonan palkoilla joukkue ei saanut heiltä läheskään sitä panosta mitä olisi toivonut. Molempien sopimukset loppuvat tämän kauden jälkeen, joten kauaa Floridan ei tarvitse heidän palkkoja maksaa.

Pidän kaupasta kokonaisuutena ja erityisesti sen mahdollisuuksista Boothin vuoksi, vaikka siinä on aivotärähdystaustaa ja kallista palkkaa riskinä. Onnistuessaan Booth voi olla Keslerin vierellä jopa 35 maalin hyökkääjä. Epäonnistuessaan hän kärsii vammoista ja joutuu istumaan sivussa, mutta tuo kohtalo voi osua yhtä hyvin meilläkin vaikkapa Hamhuisille tai Malhotralle (vaikka ei olekaan juuri aivotärähdyksistä kärsinyt), jotka olisin valmis ottamaan edelleen koska tahansa nykyisillä sopimuksilla.

Pitkään kesti Gillisilta sen Keslerin laidan hankkiminen, mutta nyt olisi käsissä sellainen pelaaja, josta voisi kuvitella pidempiaikaista hyötyä. Se, että tuo pelaaja saatiin melkein ilmaiseksi, oli kyllä aika hieno veto manageritaholta.

***

Minnesotaa vastaan pelatusta ottelusta voisi lyhyesti sanoa sen, että Vancouverin pelikäyrä oli koko ajan nouseva ja lopulta joukkue otti mielestäni ansaitun voiton, vaikka vähän vaikeaksi tuo surkea ensimmäinen erä pelin tekikin. Sami Salon voittomaali oli komea ja kruunasi lopulta vaikean illan. Nuo iltapäiväpelit ovat kyllä usein ihmeen vaisuja - olen vuosien aikana aika monta sellaista Vancouverilta nähnyt ja yhden käden sormilla voin laskea hyvät sellaiset.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Pitkään kesti Gillisilta sen Keslerin laidan hankkiminen, mutta nyt olisi käsissä sellainen pelaaja, josta voisi kuvitella pidempiaikaista hyötyä. Se, että tuo pelaaja saatiin melkein ilmaiseksi, oli kyllä aika hieno veto manageritaholta.

Täällä pää nyt pyörii vähän epäuskoisena, että kuinka Sturm ja Samuelsson kaksikolla voi oikeasti saada Boothin ja vielä kierroksen kaupan päälle (toki myös salaryä Reinprechtin muodossa). Florida kumminkin hamstrannut noita vastaavan tason laitureita jo aika pirusti, joten en kyllä näe siellä oikein mitään käyttöä Sturmille ja Samuelssonille. Oliko kyseessä tosiaan pelkkä salary dump kummankin pelaajan osalta?

Oli miten oli niin nyt kakkoseen on oikeasti maalintekoon kykenevä pelaaja. Kesler - Booth kaksikko varmaan laitetaan yhteen, mutta toisen laidan kohtalo on vähän auki. Itse näkisin siinä mielelläni Hodgsonin, jolloin Higgins sitten menisi tekemään kolmosesta paremman. On muuten vaikea tehtävä Raymondilla lunastaa paikkansa kokoonpanosta pitkän loukkaantumisen jälkeen. Toki tuolla Boothin loukkaantumishistorialla ei kauaa ehjänä pysytä, joten eiköhän sieltä aina joku ole sivussa.

Viime yön peli sai sopivan päätöksen Salon toimesta, mutta muuten pelistä ei kauheasti jäänyt kerrottavaa. Ylivoimapeli oli hyvää ja tehokasta, mutta muuten peli ei toiminut. Laitetaan iltapäiväpelin ja Wildin hyvän puolustuspelin piikkiin.

Edit. Ja piti sanoa vielä Salosta, että eipä olisi uskonut, että Sami on suomalaisten maalipörssin kärkinimi, pistepörssin kakkonen ja plussien ykkönen. Nyt vaan kaikki sormet ja varpaat ristiin, että Salo pysyisi ehjänä.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Kaksi lukemisen arvoista juttua uudesta Canucks-hyökkääjästä Boothista:

USAHockey Magazinen jutusta saa kuvan hyväasenteisesta pelaajasta, joka voisi olla faneille aika läheinen pelaaja tulevaisuudessa (yläkuvassa näkyy muuten myös, että Booth on tainnut treenata eri ohjelmalla kuin Kyle Wellwood).

Vancouver Provincen jutussa Chris Higgins (joka pelasi Boothin kanssa Floridassa) kertoo hänen olevan muun muassa hyvä joukkuepelaaja.

Gillis kertoi puolestaan, että oli tavannut Boothin kesällä ja tuolloin Booth oli kertonut pelanneensa viime kauden terveenä, vaikka ei ollutkaan viime kaudella niin tehokas kuin parhaimmillaan. Ilmeisesti tuo keskustelu teki jonkinlaisen vaikutuksen Gillisiin, sillä hän oli yrittänyt saada Boothia jo jonkin aikaa Vancouveriin.

Florida-faneille Boothin viime kausi taisi olla varmaan pieni pettymys, kun hän jäi maaleissa 23 osumaan (oli tosin silläkin luvulla joukkueensa tehokkain maalintekijä). Pelien tärkeissä avausmaaleissa Booth oli NHL:ssä 10. paras seitsemällä maalilla. Laukauksia hän ei näyttänyt säästäneen, sillä hän ampui koko NHL:ssä 12. eniten. Myös taklauspeli kulki ja hän oli Floridan hyökkääjistä ahkerin taklaaja.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Hieman yllättyneenä olen selaillut läpi viikonlopun tavanomaista vilkkaampaa Canucks uutisointia. Floridassa on ilmeisesti jokin paikallinen tapa hankkiutua kauden aluksi aina väkisin yhdestä nopeasta nuoresta laiturista eroon. Booth –kauppa tuli vähän puun takaa. Siitäkin huolimatta, että Canucksilla on ollut ikuisuushaku päällä kakkosketjun laiturista, eikä Florida kauppakumppanina sinänsä yllätä. Lisäksi Canucksille on tyypillistä pitää matalaa profiilia kovimman tradehypen aikaan ja tehdä omat siirtonsa vasta sitten, kun jotain oikeasti sopivaa osuu kohdalle.

Yllättävää oli ehkä se, miten nopeasti Marco Sturm myönnettiin hudiksi. Kohtalaisen pre-seasonin jälkeen, Sturm kuuden runkosarjapelin aikana hävisi hälyttävän selvästi vertailun Hodgsoniin, Higginsiin, Samuelssoniin ja Hanseniin, 2-3 ketjun laituripaikkoja ajatellen. Kun nelosketju samaan aikaan löysi identiteettinsä laituripari Weise-Volpattin myötä, oli Sturm pudonnut täysin kokoonpanon ulkopuolelle. Pelillisesti Canucks ei menettänyt Sturmin myötä yhtään mitään.

Mikael Samuelsson jättää kohtalaisen merkittävän aukon paikattavaksi. Ailahteleva laituri pelasi paikoin kaikissa ketjuissa ykkösestä neloseen, oli ylivoiman vakiokalustoa ja stunttasi Burrowsia ykkösketjussa aina alivoimien jälkeen. Samuelsson keräsi kahdella Canucks kaudellaan 53 ja 50 pistettä ja oli tunnettu myös hyvänä play-off pelaajana. Samuelsson jakaa Pavel Buren kanssa Canucksin seuraennätyksen kategoriassa ”eniten maaleja yhdessä playoff-sarjassa” maalimäärällä 7. David Booth ei ole pelannut palyoffeissa ikinä.

Tällä kaudella Hodgson & Higgins ajoivat Samuelssonin ohi, mitä hyökkäyspeliin tulee. Kolmosketjussakin Samuelsson oli heikoin lenkki. Ylivoimassa Salo vei hänen paikkansa. Täten vaikuttaisi, että Canucks pystyy Samuelssonin jättämän aukon ilman suurempia ongelmia täyttämään. En kuitenkaan yllättyisi, jos ärsytetty Samuelsson äityisi Floridassa hyväänkin pistetehtailuun, mahdollisesti parempaan mihin Booth meillä tällä kaudella pääsee.

David Booth on loukkaantumisensa jälkeen mennyt täysin ohi minulta. Hieman yllätti, että hän on pelannut viime kaudella täydet 82 peliä ja oli Floridan paras maalintekijä, kuten Nuck kirjoitti. Samalla Boothilla oli kuitenkin joukkueen ylivoimaisesti huonoin +/- lukema. Corsi luvuissa hän oli silti yli 50 peliä pelanneista hyökkääjistä Floridan kolmanneksi paras. Peluutuksellisesti häntä ei ole kuitenkaan käytetty aivan vastustajan parhaimpia pelaajia vastaan, mikä yleensä hieman parantaa corsinumeroita. Zone start luku on 50% eli sitä kautta ei etua tule. Booth oli Floridan toiseksi käytetyin ylivoimahyökkääjä, alivoimaa hän ei käytännössä pelannut.

Ennen loukkaantumistaan, kun Booth teki läpimurtoaan, hän oli varmasti Floridan suosituin pelaaja. Kiiltokuvakasvot yhdistettynä Raffi Torresmaiseen ruhoon ilman hood-tatuointeja, tuntui vetoavan ainakin naisyleisöön. Tämä kausi on alkanut Boothilta uusien ketjukavereiden, Upshallin ja Kopeckyn, kanssa heikosti. Idästä tulleilta pelaajilta on monesti vienyt hieman pidempään sopeutua Canucksin pelitapaan, joten ihan valmista ihmeidentekijää en Boothista odota. Potentiaalia kuitenkin on. Booth on Keslerin ikäluokkaa ja samoilta seuduilta kotoisin. Nopean, vahvan ja paljon ampuvan laiturin voi helposti kuvitella sopivan Keslerin vierelle. Jos pelinumero säilyy samana, niin olisihan se jännä nähdä taas numero 10 kiitämässä tuulen nopeudella läpiajoon, lyhyt B:llä alkava nimi selässään.

Monet tuntuvat pitävän nyt selviönä jenkkiketjua Booth- Kesler- Higgins. Monipuolisuuden takia pitäisin itse kuitenkin Cody Hodgsonin Higginsin tilalla, kuten Mr. Smithkin oli ajatellut. Booth kun on jo vähän niin kuin rikkaan miehen Higgins, niin luulisi CoHosta olevan enemmän lisäarvoa ketjuun. Vigneault ei selvästikään ole pitänyt Hodgsonin kiekottomasta pelistä ja istuttikin häntä viltissä Minnesota pelissä. Eihän CoHon puolustuspeli juuri vakuuta, mutta ylivoimamestaroinnin takia en häntä enää farmiin pudottaisi. Kolmosessa Hodgson menisi vähän hukkaan, kun Higgins puolestaan sopisi kolmoseen erittäin hyvin.

Boothin 4,25 miljoonan caphitin sopimus loppuu vasta vuonna 2015, samana vuonna kuin Floridasta tulleen Keith Ballardin viime kaudella kammottavalta näyttänyt 4,2 miljoonan sopimus. Tämä on vähän uhka/mahdollisuus skenaario samaan aikaan. Jos Booth pystyy kakkosketjun paikan ottamaan, on meillä Kesler ja tutkapari lukittuna pitkäksi aikaa, ja molemmat ovat vielä kehityskäyrällään todennäköisesti eteenpäin meneviä pelaajia. Samalla Mason Raymondin uran jatkuminen Canuckseissa menee tosiaan vaikeammaksi, hänellä sopimus loppuu tähän kauteen, viime kausi oli takapakkia, ja paluu pelikentille tapahtuu ehkä tammikuussa.

Kauppaan nilkkapainoksi liitetty Steve Reinprecht tullaan hautaamaan AHL:ään, joten Canucks itse asiassa säästää caphitissä 0,5 miljoonaa, omistajan kukkaroa tämä järjestely tosin ikävästi rasittaa. Vuosikaudet lännessä kiekkoillut, ja Coloradossa Cupin voittanut, Reinprecht jäi aikoinaan mieleen hyvin peliä lukevana ja ketteräliikkeisenä sentterinä. Nykykunnosta ei ole mitään tietoa, mutta en pitäisi mahdottomana, että Reinprecht nähtäisiin ylhäällä siinä tapauksessa, jos Malhotra tai Lapierre loukkaantuisi.

Canucks sai kaupassa myös oman kolmannen kierroksen varausvuoronsa takaisin. Tämä varausvuoro on edellytys (kahden ykköskierroksen varauksen ja yhden kakkoskierroksen varauksen lisäksi), jotta joukkue voisi tehdä offer sheetin hintaluokassa 6,27 - 7,84 miljoonaa. Shea Weber on taas ensi kesänä RFA. Sanoinpahan vain.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
AHL:n puolella Wolves pelasi kolme peliä viikonvaihteessa, joukkueen saldo on nyt 2-3-2 ja he ovat divisioonassaan viimeisinä. Darren Haydar johtaa joukkueen pistepörssiä viidellä pisteellä. Connauton, Mancari, Schroeder sekä Kevin ”Tapparan mies” Doell ovat neljässä pisteessä. Darren Archibaldille ei avausmaalin jälkeen ole tehopisteitä kertynyt lainkaan. Anton Rödin on ollut nielurisatulehduksen takia poissa kokoonpanosta. Läck on pelannut viisi peliä (1-2-2), Climie kaksi (1-1-0).

Chris Tanev oli kokoonpanossa vain perjantain ottelussa, mikä on pistänyt huhuja liikkeelle, että Tanevin nimi olisi ollut esillä viikonlopun trade-neuvotteluissa. Mikäli tämä pitää paikkansa, hienoa että Gillis sai kaupat väännettyä pelkillä veteraaneilla, eikä Tanevista tarvinnut luopua.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mikael Samuelsson jättää kohtalaisen merkittävän aukon paikattavaksi.
Ehkä monessa paikassa on tosiaan aliarvioitu Samuelssonin merkitystä, kun on puhuttu menetyspuolena pelkästään tämän hetken merkityksestä.

Samuelsson oli Vancouverille ennen viime kevään loukkaantumistaan kuitenkin melko tärkeä hyökkääjä. Hän oli tosiaan pelaaja, jota pystyttiin peluuttamaan vähän missä tahansa ketjussa ja ylivoimilla monessakin roolissa. Samuelsson pelasi piikkejä, joiden aikana hän oli melkoinen taikuri tekemään pisteitä (esimerkkinä tuo huikea Kings-sarja keväällä 2010 ja muutenkin loistava kevät tuolloin jo runkosarjassa; mm. tuolloin keväällä 30 pelin aikana peräti 20 maalia).

Lisäksi minä pidin hänen halustaan laukoa usein, vaikka hän näyttikin tähtäävän maalivahteja rintaan. Hän oli aliarvostettu pelaaja kuljettamaan kiekkoa, laukoi melko kovaa ja pelasi veteraanina usein tilanteet järkevästi. Hän on iso ja vahva mies, jota oli usein vaikea saada irti kiekosta. Lisäksi hän vaikutti olevan melko pidetty joukkuekaveri. Ja sokerina pohjalla minulla tulee ikävä hänen haastatteluja.

Negatiivisena puolena Samuelssonissa oli se, että kun hän oli huono, hän tosiaan oli sitä. Hän otti ylipitkiä ja laiskoja vaihtoja, hidasti peliä, pelasi pelin ulkopuolella, menetti kiekkoja ja hän näytti siltä, että puolustaminen ei olisi kiinnostanut tippaakaan. Viime kevään jälkeen Samuelssonin pelissä oli ikävä kyllä nähtävissä enemmän tuota huonoa puolta.

Esimerkiksi nyt tämän finaalikevään playoffeissa Samuelssonista ei ollut joukkueelle ollenkaan hyötyä (11 peliin yksi maali ja -4), vaikka juuri häntä varmasti suunniteltiin edelliskauden tavoin ratkaisijaksi keväällä. Niihin vaisuihin otteisiin loukkaantumisilla oli kuitenkin varmasti merkitystä, mutta yhtä kaikki, tämän hetken Samuelsson ei ollut Vancouverille enää menetys. Joukkue eteni ilman häntä viime kaudella finaaleihin Higginsin pelatessa kakkosketjussa (etenkin ennen loukkaantumistaan) mielestäni parempaa peliä kuin Samuelsson oli esittänyt ollessaan kunnossa.

Kuitenkin jos puhutaan kokonaisuudesta ja ajatellaan asioita vähän pidemmälle, minä pidin Samuelssonista näiden parin kauden aikana mitä hän meillä pelasi. Hän pelasi riittävästi hyviä jaksoja ja keräsi kuitenkin molemmilla kausilla yli 50 pistettä, joten kyllä hän paikkansa täytti. Samalla toivoin kuitenkin koko ajan, että joukkue pystyisi parantamaan tuota kakkosketjun laitaa pelaajalla, joka toisi mukanaan myös fyysistä osaamista ja enemmän liikettä. Ja juuri noissa asioissa Higgins menestyi ja uskon nyt Boothista olevan vielä enemmän hyötyä.

Minulla on kuitenkin ihan samat ajatukset sen suhteen, että minäkään en yllättyisi jos Samuelsson tekisi loppukaudella enemmän pisteitä kuin Booth. Tuoreessa muistissa on vieläkin kevät 2010, jolloin Samuelsson jäi Ruotsin Olympiajoukkueen ulkopuolelle, sanoi mediassa suorat sanat Gustafssonin ja kumppaneiden päätöksestä ja iski kevätpuolikkaalla enemmän maaleja kuin Daniel Sedin. Jos hän nytkin sisuuntuu seuravaihdosta, niin kuka tietää mitä sieltä vielä tulee.

Moustache Dave kirjoitti:
Idästä tulleilta pelaajilta on monesti vienyt hieman pidempään sopeutua Canucksin pelitapaan, joten ihan valmista ihmeidentekijää en Boothista odota. Potentiaalia kuitenkin on.
Kyllä, nykyjoukkueen pelaajista Andrew Alberts, Keith Ballard, Maxim Lapierre ja Chris Higgins hakivat kaikki aikansa peliä ennen kuin istuivat seuraan. Kahdella ensin mainitulla oli vielä suuria ongelmia - etenkin Alberts oli jopa yksi surkeimmista pakeista minkä olen nähnyt koskaan meillä kun hän siirtyi. Toisaalta pakeilla virheet näkyvät usein korostetusti ja jos Booth pelaa Keslerin kanssa, hän pääsee varmasti helpommalla.

Ihmeidentekijää en minäkään kuitenkaan odota. Keslerilla on vielä hakemista Hodgsoninkin kanssa (mikäli CoHo tuossa ketjussa jatkaa) ja uudet kuviot vaativat usein aikaa kypsyäkseen. Ja senkin jälkeen kun Booth alkaa istumaan seuraan, hän ei ole meillä ihan kärkeä kuten Sedinit tai Kesler. Tärkeä mies hän voi onnistuessaan toki olla ja voi hän joskus kääntää pelejä, mutta ihmeidentekijäksi Boothia on turha odottaa. Jos hän pääsisi Burrowsin kanssa samalle tasolle "merkityksessä seuralle -sarjassa", niin se olisi jo todella hyvin.

Moustache Dave kirjoitti:
Monet tuntuvat pitävän nyt selviönä jenkkiketjua Booth- Kesler- Higgins. Monipuolisuuden takia pitäisin itse kuitenkin Cody Hodgsonin Higginsin tilalla, kuten Mr. Smithkin oli ajatellut.
Myös minulla on samat ajatukset. Higgins on ollut todella hyvä meillä, hänellä on yhteistä pelitaustaa Boothin kanssa ja hän selvästi sopii yksiin Keslerin kanssa, mutta Hodgson toisi ketjuun hyvän pelisilmän, käsiä ja jotain sellaista, mitä ketjulta ehkä vähän puuttuu, luovuutta. Ehkä tärkein tekijä tuossa olisi kuitenkin tuo hyökkäyksen tasapaino: Higgins sopisi tärkeään puolustavaan ketjuun kolmoseen selvästi paremmin kuin Hodgson, jolle hieman hänelle vieras laiturin paikka vaikeuttaa entisestään puolustuspeliä.

Mutta voi olla, että Vancouverin kakkosena nähdään näistä meidän mielipiteistä huolimatta kuitenkin "American Express Line", josta on tehty jo videokin.

Moustache Dave kirjoitti:
Vuosikaudet lännessä kiekkoillut, ja Coloradossa Cupin voittanut, Reinprecht jäi aikoinaan mieleen hyvin peliä lukevana ja ketteräliikkeisenä sentterinä. Nykykunnosta ei ole mitään tietoa, mutta en pitäisi mahdottomana, että Reinprecht nähtäisiin ylhäällä siinä tapauksessa, jos Malhotra tai Lapierre loukkaantuisi.
Niin, onhan Reinprecht kuitenkin "vain" saman ikäinen kuin meiltä lähtenyt Samuelsson (ja minuakin nuorempi), joten mistään ikälopusta pelaajasta ei ole todellakaan vielä kyse (voisi jopa sanoa, että parhaassa iässä olevasta pelaajasta). Viime kausi meni syystä tai toisesta vihkoon, mutta sitä edeltävillä kausilla tuli kuitenkin ihan kohtalaiset 38, 41 ja 46 pistettä. Hän tuo keskelle syvyyttä Ebbettin ja Hodgsonin kanssa ja keskellä näen mielelläni noita sentteritarjokkaita runsaasti.

Moustache Dave kirjoitti:
Sanoinpahan vain.
Teki mieleni sanoa samaa, mutta en viitsinyt. Hyvä kun joku sanoo kuitenkin ääneen sen mitä ajattelee.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Ei tule uutta merkittävää #10 –paitaa, sillä Booth vaihtaa numerokseen #7:n, jääkiekkoilevan pikkusiskonsa käyttämän pelinumeron mukaan. Ja harjoituksissa koossa oli tuo ”American Express Line”, Hodgson oli kolmosketjussa, joten näillä mennään varmaan illan Oilers pelissäkin.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Parin Canucks-pelaajan kommentteja Samuelssonin lähdöstä;

Cory Schneider:

“You just have to trust that management knows what it’s doing and is making the right move.

It’s tough. Mikael was close to a lot of guys after being here for two-plus seasons. He was always nice to me, encouraging, as an older guy. And he’s a productive player who can score and get on a roll. Obviously, we’re going to miss his leadership and production, but, hopefully, he’ll get a good opportunity in Florida.”

Kevin Bieksa:

“Yeah, I’m surprised. Sammy was a very strong personality on our team and he’s going to be missed. Obviously, Mike felt that he needed to make a move. I guess we’ll see what happens.”

Veteraanipelaajan menetys on usein joukkueelle isompi juttu kuin pisteet tai tilastot antaisivat ymmärtää. Onnekseen Vancouverilla ainakin pitäisi olla ydinryhmässä jo riittävästi kokemusta ilmankin, joten en usko joukkueen siitä kärsivän tässä tapauksessa. Mutta Samuelsson oli pidetty joukkuekaveri, joten kyllähän tuo menetys varmaan pelaajia koskettaa.

Alain Vigneault kertoi, että Canucks oli ollut Keslerin kanssa yhteyksissä ennen Boothin kauppaa ja kysynyt häneltä mielipidettä Boothista;

"Ryan is one of the best two-way centres in the NHL and we talked to Ryan before we made the trade and he spoke very highly of the person and the hockey player. We wanted to make sure anybody coming into our environment is a good person and a good player and that's what we feel we have."

Booth on Keslerille tuttu pelaaja. He pelasivat yhdessä teinivuosina ja olivat joukkuekavereina USA:n kehitysohjelmajoukkueessa ja myöhemmin kansainvälisellä tasolla muun muassa nuorten MM-kisoissa. Booth kertoi olevansa innoissaan pelaamisesta Keslerin kanssa samassa ketjussa.

I've been on so many championships with him. I'm really looking forward to it because he's a champion and a great leader.

Samalla hän kertoi kuitenkin, että lähtö Floridasta oli hänelle vaikeaa;

"It was an emotional time for me. I live with my brother down in Florida and it's hard to leave him. He's one year younger than me and I grew up my whole life with him.

It was tough to say goodbye and it is going to be tough for a while.

I am very close to my family. My dad was down there, too, for the weekend and I'm glad he was. It was good to see him. I have another brother and I am very close with him. My little sister is 16 and a hockey player and she wears No. 7. That's why I chose to be No. 7.

But Booth said once he had time to digest the news, he began to fully grasp the opportunity he is being presented with to play on a top team.

I didn't really sleep at all because of all the thoughts and emotions going through my head, but that is definitely one of them, being on a championship team here," he said. "I know these guys know how to win. It's awesome to be here and I want to be a part of that and get to the next level.

Ehkä maisemanvaihto tekee Boothille nyt hyvää. Vancouverissa hän pääsee parempaan joukkueeseen ja saa käyttää varmasti nopeuttaan enemmän kiekolliseen peliin. Boothin kanssa Floridassa pelannut Higgins kertoi Boothin nopeudesta ja uskoi hänen sopeutuvan Canucksin peliin;

"He's super fast. He's going to leave me behind, that's for sure. He's that fast. He's a powerful skater, he's low to the ice and generates a lot of speed very quickly, so it's tough for a defence to handle that kind of speed."

"That's the fun part of playing with this team. You realize when you come here after playing a couple of games, it's like, wow, you have the puck a lot and you enjoy having the puck and you can make some plays and he is certainly capable of doing that. So we are excited."

Alain Vigneault toivoi puolestaan tämän siirron tekevän Vancouverista vaarallisemman joukkueen;

"It makes it very challenging for the opposition. What do they do, go strength against strength, and who do they do that against? Do they put their best D-pair against the twins or Kes? Look at Nashville (last week), they started Weber-Suter against Kes and that left Hank and Danny a little bit more open, but that didn't last long.

"Then they put Weber-Suter against Hank and Danny. When you've got two lines that can produce and two others wearing down the opposition and spending time in their end, it makes it a lot more challenging for the opposition. That's what we're hoping to get."

Vancouverilla pitäisi olla nyt viisi oikeasti hyvää kahden ensimmäisen ketjun pelaajaa: Sedinit, Kesler, Burrows ja Booth. He ovat kaikki pelaajia, jotka pystyvät joko taistelemaan pistepörssin kärjessä (Sedinit) tai tekemään +30 osumaa (Kesler, Burrows ja Booth) samalla kun ovat joko erinomaisia puolustavia hyökkääjiä (Kesler ja Burrows) tai ahkeria taklaajia (Booth) ja erittäin nopeita (kaikki kolmikosta Kesler, Burrows ja Booth) pelaajia. Harva joukkue saa kasaan oikeasti viisi hyvää kahden ensimmäisen ketjun hyökkääjää.

Toisaalta odotukset Boothin suhteen pitää olla vielä matalalla, sillä uuteen joukkueeseen vaatii usein aikaa sopeutua. Yksi hyvä esimerkki tuosta on Pittsburghissa pelaava James Neal, joka pelasi viime kaudella siirtonsa jälkeen Penguinsissa 20 peliä tehden yhden maalin, mutta on nyt iskenyt tällä kaudella 10 peliin kahdeksan osumaa. Onneksi Boothilla (toisin kuin Nealilla viime kaudella) on nyt ainakin aikaa kasvaa joukkueeseen sisään melkein koko kauden verran. Minulle riittäisi tältä kaudelta melkein se, että hänestä olisi kunnon hyötyä vasta playoffeissa.

American Express Line pelaa nyt siis kuitenkin yhdessä ja Hodgson kolmosessa. Saapa nähdä, ottaako Hodgson kolmosesta sentterin paikan, sillä laidalla hänen puolustuspelinsä on ollut huonoa ja Malhotraa pystytään käyttämään laidallakin. Mikäli CoHo pelaisi keskellä, Manny toimisi varmasti ketjun aloittajana.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Kolmannen erän kiri ei Oilersia vastaan tällä kertaa riittänyt. Canucks hävisi 2-3, musta viisiminuuttinen koitui kohtaloksi. Katselin sivusilmällä peliä, toista puolikasta vähän enemmän, jos muutaman viivan laittaisi.

- Onkohan nämä Luongon pelistä vaihdot painettu juhlapäivien lailla kalenteriin? Aika tasan ajoittui edellisten vuosien malliin tämäkin. Ei nuo nyt niiiin pahoja imaisuja kuitenkaan olleet, jokaista maalia edelsi myös Canucks pelaajien virheet tai hävityt kaksinkamppailut. Schneiderille ei merkattu kuin 8 torjuntaa, joiden joukkoon mahtui yksi kauden näyttävimmistä.

- Maalivahdin vaihdon lisäksi Vigneault rikkoi pakkiparit ja palasi kauden alun pareihin.

- Canucks myllytti taas laukauksia 37 kohti, 31 blokkiin, 15 ohi. Laatua täytyisi saada lisää esim. Burrows (ohi), Edler (’Bulinin syliin) ja Salo (huipputorjunta) missasivat nyt erinomaisia maalipaikkoja kolmannessa erässä.

-Sedinien kenttä oli omassa päässä paikoin kammottavissa vaikeuksissa, samoin Hodgson ja myös Hansen oli todella hukassa Oilersin junnuketjua vastaan. Kolmannessa erässä Sedinit pääsivät kyllä vastaavasti aiheuttamaan useampaan otteeseen paniikkia Oilers päädyssä.

- Hodgson oli otettu pois ylivoimasta, mitä en voi käsittää. Kakkosylivoimassa oli Booth – Higgins – Burrows eikä koostumus toiminut yhtään. Hodgson pelasi yhden ylivoimavaihdon, senkin siksi, että Burrows oli pelannut juuri pitkän vaihdon ennen kuin jäähy vihellettiin.

- American Express oli kiekottomassa pelissä hyvä, ainoa ketju jota vastaan Oilersin junnut olivat oikeastaan aika aseettomia. Hyökkäyspäässä Booth oli ihan pihalla ja ketjun hyökkäysyritykset useimmiten kariutuivat Boothin harhasyöttöihin tai helponnäköisiin kiekonmenetyksiin.

- Ensi yöksi Canucks reissaa takaisin Vancouveriin, jossa St.Louis vastassa. Blues matkusti Vancouveriin jo eilen, eli vierasjoukkue pääsee tällä kertaa levänneemmällä jalalla peliin.

Öljystä:
- Yhden kentän ja Khabibulinin voimin tuli voitto, corsiluvuissa junnukenttä oli ainoana plussalla.
- Taylor Hall, pelin paras pelaaja, mutta… nyky NHL:ssä supertähdenkin pitäisi osata vähän ottaa taklauksia vastaan, ilman itkuraivareita, tuskin häntä ainakaan kevyemmin tullaan vuosien vieriessä ottamaan.
- Tämän piti kai olla Dubnykin läpimurtokausi, mutta… ensin pitäisi ohittaa huikeavireinen Khabibulin.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Ei tullut katsottua St.Louis peliä. Tästä huolimatta on helppo arvata, että luukkuvahtina penkillä istunut Luongo vaikutti jälleen suuresti Canucksin jäämiseen nollille kotonaan. Alex Steenkin oli ilmeisesti vetänyt perinteiset Canucks-peliä edeltävät superpähkinänsä. Tilastojen pohjalta pari huomiota:

- Schneiderin pelaaminen selkä-selkä pelissä oli varmaan sovittu etukäteen, joten tästä on turha hakea mitään dramatiikkaa.
- Malhotran pelaaminen nelosketjussa selkä-selkä pelissä vaikuttaa myös sovitulta kuviolta (sama tapahtui viimeksikin), joten tästäkään on turha hakea mitään dramatiikkaa. (Volpatti pelasi kolmosessa.)
- Sitten dramatiikkaa, American Expressille tuli luottoraja täyteen. Higgins pudotettiin kolmosketjuun viimeiseen erään. Hansen nousi aluksi Keslerin ketjuun, myöhemmin Hodgson, saa nähdä millä variaatiolla seuraavaan peliin lähdetään.
- Alexander Sulzer pelasi kauden ensimmäisen pelinsä, Alberts oli katsomon puolella. Sulzer pelasi Ballardin parina ja ilmeisesti onnistui hyvin.
- Kevin Bieksalle näyttää kertyvän peli peliltä enemmän negatiivisen puoleista palautetta.
- Canucks oli harvinaisen huono aloituksissa, Henrik ainoana 50%:ssa.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Ei tullut katsottua St.Louis peliä. Tästä huolimatta on helppo arvata, että luukkuvahtina penkillä istunut Luongo vaikutti jälleen suuresti Canucksin jäämiseen nollille kotonaan.
Et paljon menettänyt kun et peliä nähnyt. Ja kyllä, Luongon vika oli että tuli turpiin.

Vaikea sanoa mikä Canucksin pelissä nyt mättää, mutta moni yksilö on pelannut alkukaudesta selvästi alle heidän normaalitasonsa: Sedinit eivät ole olleet vielä totutun hyviä, vaikka tehoja onkin tullut, Kesler on viime kauden Keslerista aika kaukana (toki tuo loukkaantuminen vaikuttaa varmasti), Malhotra ja Hansen ovat jääneet viime kauden tasostaan paljon ja puolustuksessa etenkin Bieksan peliä on ollut usein kaamea katsoa. Tuohon kun lisätään se suurin syypää Luongo, niin aika moni tärkeistä pelaajista pelaa tällä hetkellä heille huonosti.

Yksilötason suoritusten lisäksi Vancouverin puolustuspeli on ollut viime aikoina todella heikkoa. Oman maalin edestä päästetään vastustaja laukomaan aivan liian vapaasti poikittaissyötöistä ja hyökkääjien selkä suoristuu liian helposti takakarvauksessa. Ihan kuin joukkue kuvittelisi itsestään jotain ihmeellistä, sillä yritys näyttää olevan vajaata. Mielestäni Blues sai ansaitut pisteet ihan pelkästään siitä syystä, että heidän yksilönsä pelasivat kokonaisuutena paremmin joukkueelle.

On Vancouverin pelissä toki hyvääkin.

- Joukkue pääsee tilanteisiin hyvin: oliko kolme vai neljä rautaan osunutta vetoa Elliotin takana ennen kuin Blues teki kolmannen maalinsa? Lisäksi esimerkiksi Edler ja Booth saivat kolmannessa erässä erinomaiset paikat, mutta kumpikaaan ei niistä onnistunut.

- Nelosketju pelasi hyvin. Toki Lapierren ja Malhotran pitäisikin pelata hyvin (etenkin jos ovat nelosessa), mutta myös Weise oli positiivinen pelaaja Bluesia vastaan.

- Ballard sai päälle 20 minuuttia peliaikaa ja onnistui mielestäni kiitettävästi. Kokonaisuutena selvästi parempi kauden alku hänelle, jos vertaa viime kauteen.

- Burrows tuo joka ilta kentälle 100%:n latauksen. Todella tärkeä pelaaja joukkueelle, vaikka tehoja ei tulisikaan.

- Booth vaikuttaa selvältä vahvistukselta, vaikka missasi kolmannessa erässä erinomaisen paikan (oli toki itse osannut hakeutua tilanteeseen). Hän Pelasi hyvää fyysistä peliä (neljä taklausta) ja meni ahtaisiin paikkoihin vahvasti. Viela kun Kesler saa parhaasta juonestaan kiinni, niin kaksikko voi tulla tekemään hyvää jälkeä.

Ja näillä näytöillä Hodgson sopii muuten kakkoseen paremmin kuin Higgins, vaikka laidalla CoHon peli onkin vähän enemmän hakemista. Higginsin puolustuspeli on tosin parempaa, mutta Hodgson tuo ketjuun paremman syöttäjän ja hyökkäyspään luovuutta. Hän monipuolistaa ketjun kokonaisuutta sopivasti.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Ilmeisesti yhteiset keskustelut joukkueen sisällä olivat onnistuneita, sillä Canucks tuli Washingtonia vastaan pelattuun viime yön peliin paremmin kuin viime aikoina on totuttu. Vancouver onnistui tekemään myös tärkeän pelin avausmaalin (vasta kolmannen kerran tällä kaudella ensimmäisten 11 pelin sisään) ja otti lopulta kotivoiton maalirikkaassa (7-4) ottelussa, vaikka Caps rimpuilikin kaksi erää aina tappioasemasta tasoihin.

Peli oli sikäli erikoinen, että harvoin nykypäivänä näkee ottelua, jossa päästään ampumaan nelisenkymmentä kertaa ykkössektorilta. Nyt kuitenkin päästiin ja maalivahdit eivät olleet tällä kerralla pääosassa. Washingtonin maalilla aloittanut Vokoun vaihdettiin avauserän jälkeen pois ja Vancouverin Luongo on hänkin nähnyt paljon parempia päiviä (ja parempaa puolustusta edessään). Capsilta Ovechkin teki kaksi osumaa ja Canucksilla oli peräti kolme kahden maalin pelaajaa (Edler, Higgins ja Lapierre).

Jos nyt kävisin runsasmaalisen pelin maaleja ja kulkua vähän Canucks-lasien kautta läpi, niin Canucks tuli peliin hyvin ja vei alkua. Maxim Lapierre teki 1-0 maalin pelin 3. minuutilla, ja maalin jälkeen nähtiin etenkin Aaron Volpattilta hyviä niittejä. Alexander Sulzerin huolimaton jäähy ensimmäisen erän 6. minuutilla tasoitti puntteja ja melkein heti jäähyn päättymisen jälkeen Ovechkin pomputteli pelin tasoihin (Sulzerin seuratessa maalia Luongon edessä).

Pelin 12. minuutilla Joel Wardille tuomittiin helpon oloinen jäähy ja Canucks iski ylivoimalla itsensä jälleen johtoon Chris Higginsin toimesta. Ensimmäistä erää ei ollut jäljellä enää kuin kymmenkunta sekuntia, kun Capitals otti jäähyn ja Vancouverin puolustaja Edler teki kauden ensimmäisen osumansa Salon ja Keslerin syötöistä. Canucks vei ensimmäisen erän laukaukset 17-10.

Toiseen erään Washington oli vaihtanut maalivahtia Vokounista Neuvirthiin. Vancouver aloitti toisen erän mahdollisimman huonosti, kun heti ensimmäisessä vaihdossa Dan Hamhuis otti kakkosen huitomisesta ja tilanteesta seuranneen ylivoiman aikana Capitals kavensi ottelun 2-3 Ovechkinin illan toisella osumalla. Ovechkinin maalista ei ehtinut kulua pitkään kun Edler kaatoi läpiajoon karanneen Mike Knublen ja tilanteesta tuomittiin rankkari - "kaikkien yllätykseksi" Luongo oli voimaton rankkarin torjumisessa ja peli oli tasan.

Capitalsin tasoituksen jälkeen Sedinit pyörittivät kulmapeliään ja löysivät sen seurauksena Edlerin, joka iski maalin makuun päästyään kauden- ja illan toisen osumansa erän puolivälissä. Edlerin johtomaalin jälkeen pelissä mentiin pitkään "pelailuvaihdetta" ja itse ennustin seuraavan virheen tekevää joukkuetta illan häviäjäksi. Toisen erän lopussa Keith Ballardin vaihtovirheen seurauksena Washington karkasi 2-1 ylivoimahyökkäykseen ja jälleen Luongo oli voimaton maalipaikassa - Marcus Johansson teki kauden 5. maalinsa ja jälleen Caps oli tullut tasoihin. Toisen erän laukaukset Vancouverille 14-12, mutta maalit vieraille 1-3.

Kolmannen erän alkupuolikkaalla Ovechkin otti kakkosen ja päästi Vancouverin ylivoimalle. Ylivoimalla Canucks ei kuitenkaan saanut lisäosumia, mutta onnistui heti ylivoiman jälkeen menemään jälleen johtoon, kun Henrik Sedin onnistui tekemään maaliruuhkasta 5-4 osuman. Tästä osumasta Caps ei enää noussut. Alle minuutin päästä Henrikin maalista Capsin puolustaja Collins kompuroi siniviivan kanssa ja Higgins teki 6-4 maalin. Maxim Lapierre viimeisteli lopulta loppulukemat 7-4 kolmannen erän puolivälissä.

Kolmannen erän laukaukset Vancouverille 12-10 ja kokonaislaukaukset 43-32. Aloitukset Canucksille 60-40% (paras Kesler 77%) ja taklaukset 25-11 (ahkerimmat taklaajat Volpatti, Lapierre ja Brouwer). Washington blokkasi hyvin vetoja, sillä vieraat ottivat 18 blokkia Vancouverin kuutta vastaan. Pelin tähdille valittiin järjestyksessä Edler, Higgins ja Lapierre.

Vancouverin puolelta pelin ratkaisijoina toimivat tällä kerralla kaksi alinta ketjua: kolmosketjun Higgins teki kaksi osumaa ja hyvän kemian löytäneestä nelosketjusta tuli myös kaksi maalia Lapierren toimesta - lisäksi Vancouverin nelosketju taklasi 11 kertaa, eli saman verran kuin koko Capsin joukkue. Ketjupuolella uusittu ja muokattu kakkosketju hakee edelleen tehojaan, vaikka ketjun pelaajat (Kesler, Booth ja Hodgson) laukoivat yhteensä 13 kertaa kohti maalia.

Vaikka Vancouverilla riittääkin syvyyttä hyökkäyksessä, niin pitää toivoa kakkosketjun heräämistä tehoissa. Vancouver lähtee nyt kuuden pelin mittaiselle vieraskiertueelle, jonka aikana pelataan järjestyksessä Calgarya, Minnesotaa, St. Louisia, Chicagoa, Los Angelesia ja Anaheimia vastaan. Kaksi noista peleistä on vielä selkä-selkä -pelejä, joten nyt vaaditaan tasaisuutta ja pelin tason nostoa kokonaisuutena.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Hyvä ettei tappioputki päässyt pidemmäksi ja päästään voitto alla vieraskiertueelle. Highlighttien perusteella näytti, että Higgins, Lapierre ja Hansen olisivat voineet värkätä pari maalia lisääkin. Hieman huvittava tilanne lopussa, kun Lapierre ja Higgins pääsevät 2vs1 hyökkäykseen. Higginsillä on jo kaksi maalia alla ja hän paukuttaa jäätä, ”anna mulle mää vedän hattrickin”, mutta ei, ärsyttäjän roolin sisäistänyt Lapierre vaan pitää kiekkoa ja vetää itse (teki maalin sentään).

Kakkosylivoimassa näyttää olleen neljä hyökkääjää, Hodgson, Booth, Burrows, Higgins & Hamhuis. Näkikö joku miten tuo koostumus pelasi? Onko CoHo viivamiehenä?

AHL:ssä Wolves pelasi kaksi peliä viime viikolla. Hävisivät 1-2 ja voittivat 2-1. Eipä siellä edelleenkään muut kuin Darren Haydar näytä pääsevän tehoille. Stefan Schneider ja Anton Rödin ovat toipuneet pelikuntoon. Chris Tanev on sen sijaan edelleen sivussa ja ilmeisesti loukkaantunut, tarkempaa tietoa ei ole. Reinprecht ei ole vielä liittynyt joukkueen vahvuuteen.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Kakkosylivoimassa näyttää olleen neljä hyökkääjää, Hodgson, Booth, Burrows, Higgins & Hamhuis. Näkikö joku miten tuo koostumus pelasi? Onko CoHo viivamiehenä?

Omasta mielestä viivassa oli Burrows, jota hivenen ihmettelin. Luulis että Burrows olisi ihanteellinen tuohon Keslerin rooliin kakkosyv:ssä eli hakkaamaan niitä ripareita sisään. Toisaalta Higgins on ollut hyvässä vireessä ja vastaavasti Booth pitäisi saada vireeseen.

Hyvin toi kakkosyv toimi ja välillä "ryösti" ykköseltäkin peliaikaa hyvillä otteillaan. Mutta itse ottaisin sinne viivaan ihan oikean pakin, kun noita tulivoimaisia pakkeja kumminkin riittää sinnekin Bieksan, Ballardin ja Sulzerin muodossa (jos Salo ja Edler ykkösessä ja Hamhuis kakkosessa).
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Omasta mielestä viivassa oli Burrows, jota hivenen ihmettelin.
Juu, näin oli. Burrowsia ei ole totuttu näkemään viivassa, joten kyllähän tuo vähän erikoinen siirto oli. Pääasiassa ihan hyvin tuo koostumus kuitenkin tosiaan pelasi ja sai tasaisesti peliaikaa ylivoimilla.

1. erässä: Kakkosylivoima sai pelata ylivoiman jälkimmäisen minuutin ja teki ensimmäisessä vaihdossaan maalin. Voitetun kulmapelin jälkeen kiekko pelattiin Hamhuisin toimesta maalin taakse Higginsille, joka hienosti malttoi odottaa kiertäessään Vokounia sivuttaisliikkeessä ja teki omasta reboundistaan maalin.

Kahdessa muussa ensimmäisen erän ylivoimassa kakkos-yv:tä ei nähtykään, sillä erän ensimmäinen Canucks-yv kuihtui kasaan Keslerin ottaessa koukkujäähyn ylivoimalla ja toista ylivoimaa ei ehditty pelata kuin viisi sekuntia, ennen Edlerin yv-maalia.

2. erässä: Kakkos-yv sai pelata jälleen ylivoiman jälkimmäisen minuutin. Tällä kerralla näkyi tuo neljän hyökkääjän peluutus, kun Burrows pelasi liian rohkeasti viivaa ja Caps sai 2-1 hyökkäyksen. Hyvää tuossa ylivoimassa oli lähinnä Boothin hyvä haasto 1-1 -tilanteessa, jossa hän kiersi Alznerin ja pääsi puolittaiseen läpiajoon. Muuten Higgins ja Booth pelasivat vahvasti maalille ja kiekkoa saatiin tuotua hyvin alueelle, mutta kunnon pidemään kestänyttä painetta ei saatu aikaan.

3. erässä: Kakkosylivoima aloitti kun ykkösketju oli ollut juuri jäällä Ovehckinin ottaessa jäähyn. Jälleen kakkos-yv sai noin minuutin peliaikaa, mutta tämä kerta oli näistä kakkosylivoiman yrityksistä kehnoin. Alkuun saatiin tosin vähän paremmin painetta, mutta Burrowsin riskisyöttö siniviivalla tappoi ylivoiman ja sen jälkeisen ajan Caps tappoi hyvin peliä. Ykkösylivoima onnistui tekemään pelin voittomaalin tuolla ylivoimalla (vaikka maali tulikin virallisesti kolme sekuntia sen jälkeen, kun Ovechkin oli takaisin kentällä).

Tuo Burrowsin paikka ylivoimassa viivalla jakaa varmasti mielipiteitä. Itse en oikein ymmärrä sitä, mutta ehkä hän pelaa siellä lähinnä hyvän liikkeen ansiosta (tuo liike toimii molempiin suuntiin). Washingtonia vastaan hän toi kerran kiekon hyvin alueelle "pakkina" ja antoi itselleen päätykiekon (Caps purki tuon kuitenkin nopeasti). Toisaalta taas hän sähläsi kahdesti kiekon siniviivalla Capsin alivoimalle - toisella kerralla tuli 2-1 vastaisku ja toisella kerralla oli Caps oli lähellä päästä yksin läpi keskeltä.

Burrowsille luulisi olevan ihanteellinen paikka ylivoimalla maalin lähellä, sillä hänellä on nopea maila ja rohkeutta pelata lähellä maalia. Toisaalta taas Capsia vastaan ahkerasti maalille menneet Higgins ja Booth ovat myös molemmat pelaajia, jotka menestyvät ruuhkissa. Ehkä tässä on ajateltu, että kolmea samantapaista pelaajaa ei haluta pistää "ylös", vaan annetaan pelintekijän paikka Hodgsonille. Higginsin ja Boothin tehtävänä on sitten kaivaa kiekkoja kulmista ja mennä maalille tekemään maskia/iskemään irtokiekkoja sisään.

Tuo kakkosylivoiman tilanne on kokonaisuutena vähän hankala, joten pyöritellään sitä vähän;

Burrows kuuluisi ehdottomasti ylivoimaan, mutta kenet hän korvaa jos pelaa muualla kuin viivalla? Ehkä Boothin tai Higginsin, mutta kumpikin onnistui mielestäni Capsia vastaan ylivoimalla. Entä jos laitetaan nuo kolme samantyylistä pelaajaa (Booth, Burrows ja Higgins) ylös ja pistetään Hodgson pakiksi? Hän pelasi viivalla ylivoimaa jo Bramptonissa (sekä ajoittain myös Kanadan nuorten maajoukkueissa), joten hänelle pakin paikan täyttäminen ylivoimissa olisi tuttua.

CoHolla on hyvin pelisilmää ja monipuolinen laukausvalikoima, joten hän sopisi sinne. Toisaalta taas, jos Hodgson pelaisi viivalla, syöttötaito kapenisi ylivoimissa ylempänä pelatessa. Boothin, Burrowsin ja Higginsin vahvuudet ovat maalille pelaamisessa, eivät pelin rakentamisessa. Joukkue varmasti haluaa saada ylivoimaan tuota syöttötaitoa siten, että Hodgsonilla olisi mahdollista järjestää peliä joka puolelle ja siksi Hodgsonia halutaan peluuttaa lähempänä maalia.

Entä kahden pakin käyttö? Kevin Bieksa oli esimerkiksi muutama kausi sitten (2008-09) yksi NHL:n tehokkaimmista ylivoimapakeista. Hän teki ylivoimalla meillä enemmän pisteitä kuin Daniel Sedin ja oli yhtä tehokas meillä kuin esimerkiksi Christian Ehrhoff San Josella. Nyt hänen ylivoimavastuunsa on laskenut kahden viime kauden aikana aika paljon ja tuosta kertoo esimerkiksi tuo Hammerin Bieksaa suurempi vastuu ylivoimissa.

Bieksan lisäksi tosiaan Ballard tai Sulzer ovat olleet aikaisemmin urillaan ylivoimavastuuta kerääviä pakkeja, joten heillekin tuo pakin paikan täyttäminen olisi luontevampaa kuin Burrowsille. Mutta kysymykseksi kahden pakin käytössä nousee se, kenet joukkue ottaisi pois ylivoimista?
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Calgary ei päässyt tolppaa lähemmäksi ennen kuin Canucks teki pelin avausmallin. Higgins ohitti pienellä rystylle viennillä Kiprusoffin, kun Malhotra ja Hansen olivat pelanneet hänet läpiajoon, ja tämähän tiesi varmaa voittoa. Olisikohan ollut kolmas läpiajo jo Canuckseille, kun vajaa 8 minuuttia oli pelattu.

Ensimmäiseen erään saatiin lisäksi pari ylivoimamaalia. 5-4:n käännyttyä 5-3 ylivoimaksi Canucks heitti toisen pakin tilalle Burrowsin (Salo/Edler vuorottelivat toisena). Calgary oli varmasti scoutannut viimepelin mukaan Burrowsin tunnetuksi viivapelotteeksi ja hämmentyi tämän parkkeerattuakin maalin eteen (Henrik siirtyi viivaan). Burrows nimenomaan parkkeerasi, istui maalin eteen selkä maalia kohden ja lapioi siitä reboundin sisään.

Hieman ennen erän loppua Daniel pisti vielä veljensä poikittaissyötöstä lukemat 3-0:aan ja nousi samalla Canucksin kaikkien aikojen maalintekijätilastossa Pavel Buren rinnalle neljänneksi. Huomionarvoista, että Bure tarvitsi samaan maalimäärään (254) peräti 371 peliä vähemmän. Aiemmin kaudella Daniel ohitti 80-luvun laiturin Tony Tantin. Kolmen kärjessä on kapteenikerho Smyl-Linden-Näslund, Smyliin Danielilla on matkaa kahdeksan maalia.

Toisessa erässä Flames jäi ilmeisesti vahtimaan vaihtoon mennyttä Dale Weisea, kun kaukaloon hypännyt Cody Hodgson sai vapaasti luistella maalinkulmalle ja siirtää Lapierren syötön käytännössä tyhjään maaliin. Canucksin viides ja viimeinen maali syntyi Edlerin viivavedolla, toinen peräkkäinen kolmen pisteen ilta Edlerille.

0-5 tilanteessa Calgaryn kotiyleisö oikeaoppisesti totesi oman maalivahtinsa orastavaan tappioon syylliseksi. Kiprusoff sai pilkkahurrauksia niskaansa ja yleisö alkoi kannustaa Luongoa Vancouverista tutuin Luuu-huudoin. Flamesin kenttäpelaajat tuntuivat kuitenkin Kipperistä pitävän, niin ahkerasti he hänen syliinsä valuivat, aina kun Canucks sai hyökkäyspäässä kiekon. Ehkä tuo oli jokin taktiikka, maalin kulmilla saavat vastustajat seistä vapaasti, mutta Kipperin syli, se on meidän.

Kolmannen erän alkuun Luongo ja Rene Bourque täräyttivät näyttävän nokkakolarin, Luongo keräili hieman kampaustaan, mutta pystyi jatkamaan peliä. Vigneault otti päätöserässä vähän jalkaa kaasulta ja antoi Sedineille ja Salolle huilia. Ykkösylivoimaa pelattiin koostumuksella Hodgson – Weise – Volpatti – Edler – Sulzer ja 2YV:ssä Kesler – Booth – Higgins – Bieksa – Ballard. Sanottakoon, että nämä koostumukset olivat yllättäen todella huonoja, mutta voipa V taas kehuskella valmentajien saunaillassa peluuttaneensa nelosketjua ylivoimassa.

Weisen ylivoimataituruus ja vaihtopenkkivaarallisuus ärsyttivät lopulta Tim Jackmanin hakemaan hänet väkisin tappeluun. Puoli minuuttia ennen loppua, aina Canucksia vastaan tehopisteille pääsevä, Alex Tanguay napautti kiintiömaalinsa ja vei Luongon nollan, kun Salo ei saanut pelattua Tanguayn mailaa pois.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös