Tuo Ducks-ottelu oli juuri vieraspeli (päättyi siis 0-3 Vancouverille). Canucks.comilta en peliä katsonut, mutta ainakin atdhe:lla oli katsottavaa kuvaa.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »
-
MTV: Miroslav Svobodan loukkaantuminen uhkaa ykkösmaalivahdin koko loppukauttaLue lisää »
-
Taponen nollasi Sportin Liigan juhlapelissäLue lisää »
-
Liiga-kierros: Jukurit yllätti Ilveksen, HPK otti aikalisän reilun minuutin jälkeen ja voittiLue lisää »
-
Maalivahdit loistivat TPS:n ja KalPan kohtaamisessa: Emma Hall vastasi ottelun ainokaisestaLue lisää »
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an alternative browser.
You should upgrade or use an alternative browser.
Vancouver Canucks 2009-2010
- Viestiketjun aloittaja nuck
- Alkaa
- 129 042
- 503
Lisää vaihtoehtoja
Ketjuun kirjoittaneetVancouverin kokoonpano tänä yönä San Josea vastaan pelattavaan otteluun:
Sedin - Sedin - Shirokov
Burrows - Scatchard - Parrish
Desbiens - Rypien - Hansen
Labrie - Bliznak - Walsky
Sauve - Mitchell
Ehrhoff - Ellington
O'Brien - Baumgartner
Raycroft (koko peli)
Machesney
Ykkösketju on mielenkiintoinen, kakkosketjussa Burrows pelaa ensimmäisen harjoituspelinsä kahden try-outin kanssa, kolmosessa riittää energiaa ja nelonen on täytepelaajia täynnä (joista Bliznak on esiintynyt edukseen toistaiseksi).
Puolustuksessä Ehrhoff pelaa ensimmäisen pelinsä Canucks-paidassa sopivasti San Josea vastaan. Sauve ja Ellington ovat keräämässä kokemusta, O'Brien yrittää vastata Romen Ducks-pelissä heittämään haasteeseen ja Baumgartner on joukon heikoimpana lenkkinä mukana.
Maalivahtiosasto pelottaa. Minulta kun ei löydy pätkääkään luottoa Raycroftiin.
Sedin - Sedin - Shirokov
Burrows - Scatchard - Parrish
Desbiens - Rypien - Hansen
Labrie - Bliznak - Walsky
Sauve - Mitchell
Ehrhoff - Ellington
O'Brien - Baumgartner
Raycroft (koko peli)
Machesney
Ykkösketju on mielenkiintoinen, kakkosketjussa Burrows pelaa ensimmäisen harjoituspelinsä kahden try-outin kanssa, kolmosessa riittää energiaa ja nelonen on täytepelaajia täynnä (joista Bliznak on esiintynyt edukseen toistaiseksi).
Puolustuksessä Ehrhoff pelaa ensimmäisen pelinsä Canucks-paidassa sopivasti San Josea vastaan. Sauve ja Ellington ovat keräämässä kokemusta, O'Brien yrittää vastata Romen Ducks-pelissä heittämään haasteeseen ja Baumgartner on joukon heikoimpana lenkkinä mukana.
Maalivahtiosasto pelottaa. Minulta kun ei löydy pätkääkään luottoa Raycroftiin.
Aika kova tiimi harkkapeliin näin nopeasti katsottuna, paljon NHL-pelaajia. Frazer McLaren pelannee Sharksin puolelta tänään, joten siinä voisi olla Rypienille tanssikaveri, heh.
Sharks lähtee kakkosketjuksi kaavaillun Marleau - Pavelski - Clowe kolmikon johdolla, loput ketjut ovat McLellanin mukaan sekametelisoppa. Ykkösketjua ei kentällä nähdä, eikä Boyleä.
Onneksi Canucks sentään pistää Razorin maaliin, niin menee helpommatkin, heh.
Sharks lähtee kakkosketjuksi kaavaillun Marleau - Pavelski - Clowe kolmikon johdolla, loput ketjut ovat McLellanin mukaan sekametelisoppa. Ykkösketjua ei kentällä nähdä, eikä Boyleä.
Onneksi Canucks sentään pistää Razorin maaliin, niin menee helpommatkin, heh.
Kovin toistaiseksi harjoituspeleissä tällä kaudella, mutta toisaalta ykkösketjusta 2/3 oli kentällä kauden ensimmäistä kertaa ja muuten hyökkäyksessä nähtiin vain kaksi viime kauden vakiokokoonpanon pelaajista. Puolustuksessa pelasi kolme NHL-tason pelaajaa, kaksi junnua ja yksi nykyisin valitettavan keskinkertainen AHL-pelaaja, joka sukeltaa välillä tosissaan. Maalilla oli tuo Raycroft...Aika kova tiimi harkkapeliin näin nopeasti katsottuna, paljon NHL-pelaajia. Frazer McLaren pelannee Sharksin puolelta tänään, joten siinä voisi olla Rypienille tanssikaveri, heh.
Kentällä tilanne oli lukemani perusteella kuten ounastelit ennen peliä. Sedinit olisivat valmiita aloittamaan runkosarjan tänään ja Shirokov jatkoi vakuuttavia otteitaan (kahdessa harjoituspelissä nyt tehot 2+2 ja käytännössä häntä on erittäin vaikea laittaa farmiin noilla otteilla), Ehrhoff oli hyvä, Raycroft onnistui ja kun riveissä oli muutamia yllättäjiä, kuten viime kaudesta paljon kehittynyt isokokoinen Sauve, niin kokonaisuus toimi.
Vancouver voitti pelin 2-6 ja otti näin kolmannen harjoituspelivoittonsa putkeen. Yhteismaalit harjoituspeleissä ovat nyt 11-3. Kotijoukkue San Josen maalit tekivät Ortmeyer ja McGinn. Vancouverin maalit merkittiin NHL.comin tilastoissa Ehrhoffille, Mitchellille, Hodgsonille, Danien Sedinille ja kaksi kertaa Henrik Sedinille. Tosiasiassa tuo pelistä sivussa oleva Hodgson oli Scatchard, mutta ei sen niin väliä. Ihan kiva, että Hodgson sai nimensä tilastoihin myös olemalla kokonaan kentiltä sivussa...
Pelaisikohan tuo Hodgson sitten jo oikeasti seuraavassa pelissä Edmontonia vastaan ensi yönä, kuten Canucks.comilla lupailtiin?
Ronald Petrovicky loukkaantui muuten Anaheimia vastaan 4-6 viikoksi. Hänellä ei ollut muutenkaan mahdollisuuksia pelaavaan kokoonpanoon, joten sinällään tuolla ei ollut merkitystä. Mutta tuo tietänee mahdollisesti viimeistään nyt koko uran loppua hänelle.
Vancouverin kokoonpano tämä yön Oilers-peliin:
Hordichuk - Kesler - Hansen
Bolduc - Hodgson - Samuelsson
Grabner - Scatchard - Parrish
Glass - Johnson - Pope
Salo - Edler
Bieksa - Lukowich
McIver - Oberg
Luongo
Machesney
Hodgson, Salo ja Edler pelaavat ensimmäiset harjoituspelinsä. Saa nähdä, miten tuo CoHo onnistuu, sillä Wellwood ja Shirokov ovat antamassa erittäin kovaa vastusta omilla tahoillaan ja Hodgson on vasta palautumassa siitä pitkästä selkävaivasta.
Hordichuk - Kesler - Hansen
Bolduc - Hodgson - Samuelsson
Grabner - Scatchard - Parrish
Glass - Johnson - Pope
Salo - Edler
Bieksa - Lukowich
McIver - Oberg
Luongo
Machesney
Hodgson, Salo ja Edler pelaavat ensimmäiset harjoituspelinsä. Saa nähdä, miten tuo CoHo onnistuu, sillä Wellwood ja Shirokov ovat antamassa erittäin kovaa vastusta omilla tahoillaan ja Hodgson on vasta palautumassa siitä pitkästä selkävaivasta.
Vancouver voitti jälleen harjoituspelinsä, kun Oilers kaatui kotona maalein 3-1. Vancouverin maalit Edlerille, Hordichukille ja Hodgsonille (tyhjiin). Oilersin maalin teki Souray. Luongo, Hansen, Oberg, Kesler ja Edler olivat joukkueen parhaita.
- Hodgsonilta kelvollinen esitys kauden ensimmäiseksi peliksi. Luistelussa on edelleen kehitettävää, mutta pelisilmän ansiosta hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, vei peliä järkevillä siirroilla eteenpäin ja voitti suurimman osan irtokiekoista. Tuosta on ainakin hyvä jatkaa.
- Grabner pelasi jälleen näkymättömän pelin. Näiden harjoituspelien jälkeen tuntuu, että hän ei ole mennyt yhtään eteenpäin viime kaudesta. Suurin pettymys.
- Oberg oli Edlerin ja Bieksan kanssa Canucksin paras puolustaja. Erittäin järkevää kiekollista peliä, nosti muutamaan kertaan itse kiekon omista ylös paineen alaisena ja vei ylivoimaa kuin olisi pelannut vuosia NHL:ssä. Oberg laitetaan farmiin oppiin pian, mutta kaikki hänessä viittaa hyvään tulevaisuuteen. Hän on tehnyt ison vaikutuksen.
- Hansen oli maalivahtien jälkeen kentän paras tänään. Kovaa vauhtia, kovaa yritystä, taklauksia ja loi maalipaikkoja, joista Hordi teki voittomaalin. Hän liittyi tällä pelillä Wellwood-Hodgson-Shirokov -rintamaan taistelemaan kolmosen pelipaikasta tosissaan.
- Shirokov kärsii San Jose -pelissä tulleesta lievästä polvivammasta. Hän joutuu olemaan kentiltä sivussa jonnekin ensi viikonloppuun. Saa nähdä onko tuolla vaikutusta siihen, missä hän aloittaa kautensa.
- Hodgsonilta kelvollinen esitys kauden ensimmäiseksi peliksi. Luistelussa on edelleen kehitettävää, mutta pelisilmän ansiosta hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, vei peliä järkevillä siirroilla eteenpäin ja voitti suurimman osan irtokiekoista. Tuosta on ainakin hyvä jatkaa.
- Grabner pelasi jälleen näkymättömän pelin. Näiden harjoituspelien jälkeen tuntuu, että hän ei ole mennyt yhtään eteenpäin viime kaudesta. Suurin pettymys.
- Oberg oli Edlerin ja Bieksan kanssa Canucksin paras puolustaja. Erittäin järkevää kiekollista peliä, nosti muutamaan kertaan itse kiekon omista ylös paineen alaisena ja vei ylivoimaa kuin olisi pelannut vuosia NHL:ssä. Oberg laitetaan farmiin oppiin pian, mutta kaikki hänessä viittaa hyvään tulevaisuuteen. Hän on tehnyt ison vaikutuksen.
- Hansen oli maalivahtien jälkeen kentän paras tänään. Kovaa vauhtia, kovaa yritystä, taklauksia ja loi maalipaikkoja, joista Hordi teki voittomaalin. Hän liittyi tällä pelillä Wellwood-Hodgson-Shirokov -rintamaan taistelemaan kolmosen pelipaikasta tosissaan.
- Shirokov kärsii San Jose -pelissä tulleesta lievästä polvivammasta. Hän joutuu olemaan kentiltä sivussa jonnekin ensi viikonloppuun. Saa nähdä onko tuolla vaikutusta siihen, missä hän aloittaa kautensa.
Vancouverin kokoonpano ensi yönä kotona pelattavaan Calgary-peliin on seuraava:
Sedin - Sedin - Burrows
Bernier - Hodgson - Grabner
Raymond - Wellwood - Parrish
Glass - Rypien - Labrie
Mitchell - Salo
Ehrhoff - O'Brien
Rome - Ramsey
Schneider (Pelaa koko pelin)
Luongo
Ykkösenä on tuo viime kauden viimeisissä 30 pelissä hurjaa jälkeä tehnyt ketju, ja onkin mielenkiintoista nähdä miten tuo yhdistelmä jatkaa. Kakkoseen on koottu kaksi joukkueen ykkösvarausta (2006 ja 2008), ja laitettu ketjun toiselle laidalle fyysistä vääntövoimaa tuomaan Bernier. Nyt olisi etenkin Grabnerin viimeinen aika ryhdistäytyä tässä mielenkiintoisessa nuorten ketjussa.
Kolmonenkin on mielenkiintoinen ketju. Ketjussa on toisilleen tuttu kaksikko Wellwood-Raymond sekä tryoutin kautta paikkaa hakeva Parrish. Näin pelissä voidaan verrata Wellwood-Hodgson -kaksikon paremmuutta. Nelosessa onkin sitten energiaa ja en varmaan kovin vikaan mene arvauksessani, jos sanon tuon ketjun saavan aikaan ainakin yhden tappelun.
Puolustuksen ykkösparissa on viime kaudella hyvin keskenään puolustavaa peliä pelanneet Mitchell ja Salo. Kakkosessa on hyvin liikkuva puolustuksen uusi kasvo Ehrhoff ja fyysinen SOB. Kolmosen Rome on esiintynyt toistaiseksi hyvin. Olisin toivonut hänen parikseen Obergia, mutta valmennusjohto haluaa näköjään antaa Ramseylle ilmeisesti viimeisen näyttöpaikan.
Maalilla on toistaiseksi hienosti onnistunut Schneider, joka pelaa koko pelin. Nyt nähdään Coryn tasoa pidempään.
Kokonaisuutena Canucks laittaa jäälle siis melko nimivahvan joukkueen. Joukkueen odotetuista top6 hyökkääjistä puuttuu vain Kesler ja Samuelsson (ja ehkä Demitrakin voidaan laskea heihin, mutta hän puuttuu vielä hieman pidempään). Puolustuksessa ovat sivussa Edler, Bieksa, Schneider ja syvyyspakkina mahdollisesti nähtävä Lukowich. Nuorista lupaavasti pelanneista pelaajista ei nähdä siis Obergia, eikä Shirokovia.
Pari linkkiä:
Hodgson ja Grabner ovat yhdessä.
V laukoo tuttuun tyyliinsä suoria ajatuksiaan, tällä kerralla Grabnerista.
Hodgsonin ensimmäisestä pelistä Oilersia vastaan V sanoo samassa jutussa;
Cory Schneider saa nyt näyttää tasonsa.
Ei mikään iso yllätys, että Luongo haluaa pelata noin paljon. Samalla se tekee kuitenkin joukkueen kakkosvahtivalinnan kimurantiksi, sillä toistaiseksi sekä Schneider, että Raycroft ovat onnistuneet harjoituspeleissä. Jos kumpikin saa vain vähän peliaikaa jatkossa ennen kautta, kumpi saa jatkaa ylhäällä? Raycroftilla on pienempi sopimus ja enemmän kokemusta. Schneider on organisaation historian lahjakkain maalivahti.
Mathieu Schneider harjoittelee niin kovaa kuin pystyy kuntouttaessaan olkapäävammaansa.
Sedin - Sedin - Burrows
Bernier - Hodgson - Grabner
Raymond - Wellwood - Parrish
Glass - Rypien - Labrie
Mitchell - Salo
Ehrhoff - O'Brien
Rome - Ramsey
Schneider (Pelaa koko pelin)
Luongo
Ykkösenä on tuo viime kauden viimeisissä 30 pelissä hurjaa jälkeä tehnyt ketju, ja onkin mielenkiintoista nähdä miten tuo yhdistelmä jatkaa. Kakkoseen on koottu kaksi joukkueen ykkösvarausta (2006 ja 2008), ja laitettu ketjun toiselle laidalle fyysistä vääntövoimaa tuomaan Bernier. Nyt olisi etenkin Grabnerin viimeinen aika ryhdistäytyä tässä mielenkiintoisessa nuorten ketjussa.
Kolmonenkin on mielenkiintoinen ketju. Ketjussa on toisilleen tuttu kaksikko Wellwood-Raymond sekä tryoutin kautta paikkaa hakeva Parrish. Näin pelissä voidaan verrata Wellwood-Hodgson -kaksikon paremmuutta. Nelosessa onkin sitten energiaa ja en varmaan kovin vikaan mene arvauksessani, jos sanon tuon ketjun saavan aikaan ainakin yhden tappelun.
Puolustuksen ykkösparissa on viime kaudella hyvin keskenään puolustavaa peliä pelanneet Mitchell ja Salo. Kakkosessa on hyvin liikkuva puolustuksen uusi kasvo Ehrhoff ja fyysinen SOB. Kolmosen Rome on esiintynyt toistaiseksi hyvin. Olisin toivonut hänen parikseen Obergia, mutta valmennusjohto haluaa näköjään antaa Ramseylle ilmeisesti viimeisen näyttöpaikan.
Maalilla on toistaiseksi hienosti onnistunut Schneider, joka pelaa koko pelin. Nyt nähdään Coryn tasoa pidempään.
Kokonaisuutena Canucks laittaa jäälle siis melko nimivahvan joukkueen. Joukkueen odotetuista top6 hyökkääjistä puuttuu vain Kesler ja Samuelsson (ja ehkä Demitrakin voidaan laskea heihin, mutta hän puuttuu vielä hieman pidempään). Puolustuksessa ovat sivussa Edler, Bieksa, Schneider ja syvyyspakkina mahdollisesti nähtävä Lukowich. Nuorista lupaavasti pelanneista pelaajista ei nähdä siis Obergia, eikä Shirokovia.
Pari linkkiä:
Hodgson ja Grabner ovat yhdessä.
V laukoo tuttuun tyyliinsä suoria ajatuksiaan, tällä kerralla Grabnerista.
I saw him last year in Manitoba and he was a dominant player in that league [AHL] with his speed and being able to use his shot to create scoring opportunities," Vigneault said about Grabner.
"He hasn't been able to do it so far at our level. If his expectations are to be with us this year, he's going to have to have a better week."
Hodgsonin ensimmäisestä pelistä Oilersia vastaan V sanoo samassa jutussa;
Vigneault rated Hodgson's game Saturday as "all right" but wants to see more.
As the week progresses, he should get better," the coach continued. "I think his back is 100 per cent so that's not an issue anymore. The issue is: Can he play at the NHL pace and can he compete at the NHL level?"
Cory Schneider saa nyt näyttää tasonsa.
Schneider has nothing left to prove in the AHL, where he was the league’s goalie of the year last season with Manitoba.
And, we remind you, he’s only 23 and after struggling initially at every advanced level he’s played, has found what it takes to become the best at that level eventually.
There are four preseason games left after Monday night and Luongo said Saturday he’d like to play at least three of them.
That makes Monday’s game even more important for Schneider, who is fighting for the bench-warming job with Andrew Raycroft.
“Obviously, Louie’s going to need his games to get ready for the season and I have to take advantage of every opportunity I get,” Schneider said.
Ei mikään iso yllätys, että Luongo haluaa pelata noin paljon. Samalla se tekee kuitenkin joukkueen kakkosvahtivalinnan kimurantiksi, sillä toistaiseksi sekä Schneider, että Raycroft ovat onnistuneet harjoituspeleissä. Jos kumpikin saa vain vähän peliaikaa jatkossa ennen kautta, kumpi saa jatkaa ylhäällä? Raycroftilla on pienempi sopimus ja enemmän kokemusta. Schneider on organisaation historian lahjakkain maalivahti.
Mathieu Schneider harjoittelee niin kovaa kuin pystyy kuntouttaessaan olkapäävammaansa.
Mielenkiintoinen peli Calgarya vastaan. Canucks hallitsi ensimmäistä erää mielin määrin (Flamesilla erässä kaksi vetoa, joista toinen tuli kaukaa) ja meni 2-0 johtoon Wellwoodin ja Daniel Sedinin maaleilla. Toisen erän alkuun Raymond teki jo 3-0 johdon, ja tuohon osumaan pelin kulku muuttui. Canucks alkoi pelaamaan höntsäkiekkoa ja Flames samalla näyttämään, että 'ei me näin huonoja olla'.
Glencross ja Lundmark toivat liekkipaidat maalin päähän toisessa erässä ja Bouwmeester tasoitti pelin kolmannen erän alussa. Tuon jälkeen Vancouver vei taas peliä, mutta Jokinen ohjasi tuosta huolimatta ylivoimalla Calgaryn maalin johtoon. Pelin lopussa Canucks haki tasoitusta ilman maalivahtia, ja teki kaksi maalia, joista jälkimmäinen hyväksyttiin - Daniel Sedin onnistui iskemään tasoituksen vain 0.2 sekuntia ennen pelin loppua.
Jatkoerässä Vancouverilla oli paikkoja sinetöidä peli pakettiin Glencrossin jäähyn aikana, mutta laukaukset kimpoilivat ties minne. Lopulta ratkaisua haettiin rankuista: Hodgson onnistui varmasti, samoin Dawes. Jokinen, Wellwood, Grabner ja Lundmark epäonnistuivat. Daniel Sedin teki varman maalin ja Bäcklundilta jäätyi viimeisessä yrityksessä pää ja sen myötä kädet täysin.
Ottelun kulku oli siis Canucksin näkökulmasta: hieno alku - liiallinen helpon pelin tunne ja jalkoihin ulottunut suvantovaihe - lopussa nousu tasoihin aivan kalkkiviivoilla ja lopulta voitto rankuilla. Mukava peli siis katsoa, kun pelin kulku heitteli päästä päähän. Ottelu oli viides harjoitusottelu, ja kaikista on poistuttu voittajana. Pisteitä ei vieläkään jaeta, mutta ennemmin näistä voittoja ottaa.
Pelin parhaiksi valittiin järjestyksessä Daniel Sedin, Bouwmeester ja Wellwood. Vancouverin kokonaislaukaukset (laukaukset kohti maalia, vastustajan toimesta blokatut laukaukset ja ohilaukaukset) olivat yhteensä 69 laukausta, Calgaryn 38 laukausta vastaan. Canucks vei myös pelin taklaukset lukemin 28-17.
Viivoja:
Maalilla:
- Cory Schneider ei vakuuttanut, kuten toivoin ja odotin. Kaksi helpohkoa maalia, eikä isoja torjuntoja. Hänen tilanteensa on kyllä vaikea. Lahjakas maalivahti joutuu olemaan ilman NHL-peliaikaa Luongon takana näissäkin harjoituspeleissä jatkossa.
Puolustuksessa:
- Aaron Romen tiesin pärjäävän väännöissä, mutta Rome on yllättänyt minut kiekollisilla taidoillaan ja hän vaikuttaisi olevan kokonaisuutena jopa yllättävän hyvän tuntuinen syvyyspuolustaja.
- Christian Ehrhoff liikkuu erittäin hyvin, nousee hienosti mukaan hyökkäyksiin ja pelaa hyvää kiekollista peliä - arvokas hankinta. Flamesia vastaan saksalainen antoi kaksi syöttöä.
- Willie Mitchell ja Sami Salo pelasivat aivan kuin kyseessä olisi ollut harjoitusottelu. Mitchellilta näki pari kertaa nukahtamisvirheitä.
- SOB oli hyvä ja varma, mutta ei pelannut mitään superpeliä. Tuttua SOB:ia: omaa puolustavaa peliä kolmella taklauksella maustettuna.
- Travis Ramseyn saadessa kiekon minua alkoi jännittämään. Ei mikään onneton farmipelaaja, mutta ei tee mitään erikoista ja on vähän hidas. Mies lähtee varmasti ensimmäisten joukossa alas.
Hyökkäyksessä:
- Daniel Sedin teki pelin avauserässä maalin, vei ottelun jatkoajalle 0.2 sekuntia ennen loppua tekemällään maalilla ja iski vielä lopuksi rankuissa voittomaalin. Enempää ei yhdeltä pelaajalta ehkä kannata pyytää.
- Alex Burrows vain yksinkertaisesti sopii Kaksosten ketjuun erinomaisen hyvin. Tuota kolmikkoa on vaikea lähteä rikkomaan, vaikka Samuelssonia sinne ollaankin ilmeisesti harjoituksissa yritetty ajaa.
- Mark Parrish taistelee ja pelaa välillä aggressiivistakin peliä, mutta taidot eivät riitä enää pelipaikan ottamiseen. Yksi laukaus pelissä on Canucksin tämän hetkisessä tilanteessa liian vähän pelaajalta, jolla ei ole edes sopimusta ja jonka pitäisi olla maalintekijä.
- Steve Bernierista näkee mitä kesällä tehty kuntoharjoittelu ja noin seitsemän kilon painonpudotus on tehnyt. Edessä hyvä kausi, jos pysyy terveenä. +20 maalia?
- Mason Raymond on Bernierin vastakohta siinä mielessä, että hän sai kesällä lisää lihasta muutamia kiloja. Nopeus tuntuu pysyvän kuitenkin onneksi samana. Mahdollisuus läpimurtoon, jos saa hyvän roolin pelata. Teki maalin ja laukoi kuusi kertaa.
- Henrik Sedin pelasi Danielin tavoin jälleen hyvän ottelun ykkösketjun sentterinä, vaikka ei noussutkaan veljensä tavoin esiin.
- Rick Rypien joutui kovan Sarichin taklauksen kohteeksi. Pelasi hyvän pelin pienellä jääajalla, vaikka tappelu jäi puuttumaan. Eikös sen Prustin kanssa oltaisi voitu vaikka ottaa uusinta...
- Cody Hodgson paransi, mutta ei tehnyt vieläkään mitään sellaista henkeä salpaavaa, miksi hänet pitäisi ehdottomasti ottaa varsinaiseen joukkueeseen ennemmin kuin Raymond, Shirokov, Wellwood tai edes Hansen (edellisen harjoituspelin tähti). Hänen pitää nostaa tasoaan vielä. Riittääkö voima NHL-tasolla vielä? Riittääkö jalat pitkähkön selkävaivan jälkeen?
- Michael Grabner paransi, mutta oli edelleen liian näkymättömissä. Monipuolisempi kuin moni ajattelee, mutta hän ottaa silti paikan maalien kautta, eikä yhdellä laukauksella juhlita.
- Kyle Wellwood menee samaan sarjaan Raymondin ja Bernierin kanssa pelaajana, jonka ulkoinen olemus on muuttunut kesän aikana edukseen. Liike on parantunut, Budge näyttää nyt jo ihan urheilijalta ja se näkyy kentällä. Yksi maali, +3, aloitukset 64% ja pelin kolmostähti.
- Pierre-Cedric Labrie teki lujasti töitä ja onnistui isona pelaajana melko hyvin fyysisellä puolella, mutta liikkeeseen pitäisi saada lisää energiaa. Farmi kutsuu seuraavalla koneella?
- Tanner Glass oli kentän ahkerin taklaaja, onnistui karvauksissa ja oli hyvin lähellä tehdä maalin. Miehellä on kuitenkin kapea osaaminen kentällä, vaikka omassa roolissa homma hoituukin. Labrien ja Ramseyn kanssa samaan farmikoneeseen, mutta mahdollisuuksia kauden aikana ylös loukkaantumistapauksissa?
Glencross ja Lundmark toivat liekkipaidat maalin päähän toisessa erässä ja Bouwmeester tasoitti pelin kolmannen erän alussa. Tuon jälkeen Vancouver vei taas peliä, mutta Jokinen ohjasi tuosta huolimatta ylivoimalla Calgaryn maalin johtoon. Pelin lopussa Canucks haki tasoitusta ilman maalivahtia, ja teki kaksi maalia, joista jälkimmäinen hyväksyttiin - Daniel Sedin onnistui iskemään tasoituksen vain 0.2 sekuntia ennen pelin loppua.
Jatkoerässä Vancouverilla oli paikkoja sinetöidä peli pakettiin Glencrossin jäähyn aikana, mutta laukaukset kimpoilivat ties minne. Lopulta ratkaisua haettiin rankuista: Hodgson onnistui varmasti, samoin Dawes. Jokinen, Wellwood, Grabner ja Lundmark epäonnistuivat. Daniel Sedin teki varman maalin ja Bäcklundilta jäätyi viimeisessä yrityksessä pää ja sen myötä kädet täysin.
Ottelun kulku oli siis Canucksin näkökulmasta: hieno alku - liiallinen helpon pelin tunne ja jalkoihin ulottunut suvantovaihe - lopussa nousu tasoihin aivan kalkkiviivoilla ja lopulta voitto rankuilla. Mukava peli siis katsoa, kun pelin kulku heitteli päästä päähän. Ottelu oli viides harjoitusottelu, ja kaikista on poistuttu voittajana. Pisteitä ei vieläkään jaeta, mutta ennemmin näistä voittoja ottaa.
Pelin parhaiksi valittiin järjestyksessä Daniel Sedin, Bouwmeester ja Wellwood. Vancouverin kokonaislaukaukset (laukaukset kohti maalia, vastustajan toimesta blokatut laukaukset ja ohilaukaukset) olivat yhteensä 69 laukausta, Calgaryn 38 laukausta vastaan. Canucks vei myös pelin taklaukset lukemin 28-17.
Viivoja:
Maalilla:
- Cory Schneider ei vakuuttanut, kuten toivoin ja odotin. Kaksi helpohkoa maalia, eikä isoja torjuntoja. Hänen tilanteensa on kyllä vaikea. Lahjakas maalivahti joutuu olemaan ilman NHL-peliaikaa Luongon takana näissäkin harjoituspeleissä jatkossa.
Puolustuksessa:
- Aaron Romen tiesin pärjäävän väännöissä, mutta Rome on yllättänyt minut kiekollisilla taidoillaan ja hän vaikuttaisi olevan kokonaisuutena jopa yllättävän hyvän tuntuinen syvyyspuolustaja.
- Christian Ehrhoff liikkuu erittäin hyvin, nousee hienosti mukaan hyökkäyksiin ja pelaa hyvää kiekollista peliä - arvokas hankinta. Flamesia vastaan saksalainen antoi kaksi syöttöä.
- Willie Mitchell ja Sami Salo pelasivat aivan kuin kyseessä olisi ollut harjoitusottelu. Mitchellilta näki pari kertaa nukahtamisvirheitä.
- SOB oli hyvä ja varma, mutta ei pelannut mitään superpeliä. Tuttua SOB:ia: omaa puolustavaa peliä kolmella taklauksella maustettuna.
- Travis Ramseyn saadessa kiekon minua alkoi jännittämään. Ei mikään onneton farmipelaaja, mutta ei tee mitään erikoista ja on vähän hidas. Mies lähtee varmasti ensimmäisten joukossa alas.
Hyökkäyksessä:
- Daniel Sedin teki pelin avauserässä maalin, vei ottelun jatkoajalle 0.2 sekuntia ennen loppua tekemällään maalilla ja iski vielä lopuksi rankuissa voittomaalin. Enempää ei yhdeltä pelaajalta ehkä kannata pyytää.
- Alex Burrows vain yksinkertaisesti sopii Kaksosten ketjuun erinomaisen hyvin. Tuota kolmikkoa on vaikea lähteä rikkomaan, vaikka Samuelssonia sinne ollaankin ilmeisesti harjoituksissa yritetty ajaa.
- Mark Parrish taistelee ja pelaa välillä aggressiivistakin peliä, mutta taidot eivät riitä enää pelipaikan ottamiseen. Yksi laukaus pelissä on Canucksin tämän hetkisessä tilanteessa liian vähän pelaajalta, jolla ei ole edes sopimusta ja jonka pitäisi olla maalintekijä.
- Steve Bernierista näkee mitä kesällä tehty kuntoharjoittelu ja noin seitsemän kilon painonpudotus on tehnyt. Edessä hyvä kausi, jos pysyy terveenä. +20 maalia?
- Mason Raymond on Bernierin vastakohta siinä mielessä, että hän sai kesällä lisää lihasta muutamia kiloja. Nopeus tuntuu pysyvän kuitenkin onneksi samana. Mahdollisuus läpimurtoon, jos saa hyvän roolin pelata. Teki maalin ja laukoi kuusi kertaa.
- Henrik Sedin pelasi Danielin tavoin jälleen hyvän ottelun ykkösketjun sentterinä, vaikka ei noussutkaan veljensä tavoin esiin.
- Rick Rypien joutui kovan Sarichin taklauksen kohteeksi. Pelasi hyvän pelin pienellä jääajalla, vaikka tappelu jäi puuttumaan. Eikös sen Prustin kanssa oltaisi voitu vaikka ottaa uusinta...
- Cody Hodgson paransi, mutta ei tehnyt vieläkään mitään sellaista henkeä salpaavaa, miksi hänet pitäisi ehdottomasti ottaa varsinaiseen joukkueeseen ennemmin kuin Raymond, Shirokov, Wellwood tai edes Hansen (edellisen harjoituspelin tähti). Hänen pitää nostaa tasoaan vielä. Riittääkö voima NHL-tasolla vielä? Riittääkö jalat pitkähkön selkävaivan jälkeen?
- Michael Grabner paransi, mutta oli edelleen liian näkymättömissä. Monipuolisempi kuin moni ajattelee, mutta hän ottaa silti paikan maalien kautta, eikä yhdellä laukauksella juhlita.
- Kyle Wellwood menee samaan sarjaan Raymondin ja Bernierin kanssa pelaajana, jonka ulkoinen olemus on muuttunut kesän aikana edukseen. Liike on parantunut, Budge näyttää nyt jo ihan urheilijalta ja se näkyy kentällä. Yksi maali, +3, aloitukset 64% ja pelin kolmostähti.
- Pierre-Cedric Labrie teki lujasti töitä ja onnistui isona pelaajana melko hyvin fyysisellä puolella, mutta liikkeeseen pitäisi saada lisää energiaa. Farmi kutsuu seuraavalla koneella?
- Tanner Glass oli kentän ahkerin taklaaja, onnistui karvauksissa ja oli hyvin lähellä tehdä maalin. Miehellä on kuitenkin kapea osaaminen kentällä, vaikka omassa roolissa homma hoituukin. Labrien ja Ramseyn kanssa samaan farmikoneeseen, mutta mahdollisuuksia kauden aikana ylös loukkaantumistapauksissa?
Seuraavaan harjoituspeliin San Josea vastaan (pelataan keskiviikon ja torstain välisenä yönä) Canucks näyttää kasaavan Vancouver Provincen mukaan todellisen "tähtisikermän".
Tässä kokoonpano:
Alex Burrows-Cody Hodgson-Ryan Kesler
Darcy Hordichuk-Dave Scatchard-Jannik Hansen
Mason Raymond-Alex Bolduc-Matt Pope
Tanner Glass-Mario Bliznak-Steve Bernier
Michael Funk-Alex Edler
Evan Oberg-Brad Lukowich
Yann Sauve-Kevin Bieksa
Roberto Luongo
Tuossa kokoonpanossa mielenkiinto kohdistuu ykkösketjuun. Muuten tuo kokoonpano on joukkueena heikko ja erikoinen, mikäli pelaajat pelaavat noissa rooleissa... ensimmäistä harjoituspeliään pelaava Funk ykkösparissa isoa vastuuta kantamassa... Hordichuk kakkosen laidalla maaleja iskemässä... Scatchard sentteröimässä kakkosta... Bernier nelosessa...
Mutta on tuossa kokoonpanossa hyvääkin. Luongo maalilla, hyökkäyksen MVP Kesler jälleen pelaamassa, Oberg, Bolduc, Pope ja Sauve saamassa kokemusta, Lukowich näyttämässä tasoaan kakkosparissa jne. Mielenkiintoisinta tuossa ryhmityksessä on kuitenkin tuo Hodgsonin asema joukkueen ykkössentterinä.
Hodgsonin olisi pakko onnistua tuossa pelissä Keslerin ja Burrowsin kanssa, jotta hänen mahdollisuutensa NHL-paikkaan säilyisivät. Toki CoHo saa varmasti näyttöpaikkoja vielä tuon pelin jälkeenkin, mutta nyt Bustille tarjotaan tilaisuutta sellaiseen paikkaan, johon häntä suunniteltiin rohkeimmissa kaavailuissa jo ennen harjoitusleiriä.
Harjoituspelien perusteella elämänsä kunnossa oleva Kyle Wellwood on kuitenkin nostanut asemaansa joukkueen sisällä viime kaudesta selvästi. Häntä puolikuntoisen Hodgsonin on erittäin hankala syrjäyttää sentterihierarkiassa. Wellwood on Hodgsonia paremmassa kunnossa, hän on varmempi NHL-pelaaja ensi kaudeksi kuin Hodgson, hän on halvempi ja kaiken lisäksi Hodgsonin uhkana on "CHL-säännökset", jotka eivät salli kymmenen pelin jälkeen takaisin junioreihin lähettämistä.
Sen sijaan Kesler on paperilla kakkossentteri, mutta hän pystyy pelaamaan myös laitaa ja on siellä parempi kuin Wellwood. Näin ollen mikäli Hodgson paikan NHL:stä ottaa, Kesler mennee pelaamaan laidalle ja joukkueen senttereinä nähdään tuossa tapauksessa järjestyksessä Henrik Sedin - Wellwood - Hodgson - Johnson. Tuokin olisi mielenkiintoinen nelikko, mikäli Wellwood pystyisi pelaamaan niin hyvän kauden mitä harjoituspelit lupaavat.
Tällä hetkellä kaikkein realistisin vaihtoehto on kuitenkin mielestäni se, että Hodgson pelaa kauden ensimmäiset yhdeksän peliä NHL:ssä ja sen jälkeen hänet laitetaan takaisin OHL:aan. Vancouverin joukkuesyvyys on sitä luokkaa, että viime kaudella AHL:ssa 30 maalia ampunut nuori ja kehittyvä pelaaja (Grabner) ei ole edes kovin lähellä paikkaa ja CHL:n viime kauden paras pelaajakaan ei ottane vakituista paikkaa ylhäältä.
Joissakin toisissa seuroissa Hodgsonia heikommille nuorille pelaajille tarjotaan melkein suoraa kakkosketjun paikkaa, mutta ei Vancouverissa. Toki Hodgsonin ympärille ei voi vielä laittaa rastia. Hän oli juuri kuusi viikkoa selkäkivun rasittamana pois kunnon harjoituksista ja heti siitä toivuttuaan hän on pelannut vasta kaksi harjoituspeliä, joissa otteet ovat olleet "ok".
Ennen harjoitusleiriä olin sitä mieltä, että Bustin takaisin junioreihin lähettäminen olisi pettymys ja huono vaihtoehto. Nyt asiaa tarkemmin mietittyäni mielipiteeni on kuitenkin muuttunut. Ensinnäkin tuota syvyyttä löytyy kiitettävästi (en edes muista milloin sitä oli näin paljon). Ja toisekseen historia on näyttänyt, että tuo nopea nousu NHL:ään ei kovin paljon pelaajien tulevaisuudesta kerro.
Esimerkiksi Anaheimin Bobby Ryan oli aikanaan vuoden 2005 varaustilaisuudessa jopa kakkosvaraus. Hänelle ei kuitenkaan pelipaikkaa NHL:stä löytynyt, vaan hän pelasi varauksen jälkeen kaksi kautta OHL:ssa. Kolmannen kautensa Ryan pelasi pääasiassa farmijoukkue Portlandissa, ennen kuin hän nousi vasta neljännellä kaudella NHL:ään, teki siellä yli 30 maalia ja melkein piste/ottelu -tahdilla tehoja.
Nyt Hodgsonilla on takana varauksen jälkeen vasta yksi OHL-kausi, joten esimerkiksi Ryaniin verrattuna hänellä ei ole mikään kiire. Ryanin pelissä oli muuten mielenkiintoista aikanaan hänen kehityksensä Anaheimin harjoituspeleissä. Hän ei tehnyt Hodgsonin ikäisenä niissä mitään, mutta oli seuraavalla kaudella jo joukkueensa paras pistemies. Siitä huolimatta hänet laitettiin farmiin kehittymään lisää ja nyt Anaheim poimii hedelmiä tuosta kärsivällisyydestä.
Ryan oli aikanaan korkeampi varaus kuin Hodgson, mutta Hodgson on pelannut OHL:ssä ja Kanadan nuorten maajoukkueissa toistaiseksi parempaa uraa kuin Ryan aikanaan. Pelaajat ovat aika lailla erilaisia ja Ryan oli aikanaan ehkä enemmän projekti kuin selvästi pienempi Hodgson, mutta kummallakin on/oli omia heikkouksiaan, joissa pitää/piti kehittyä. Hodgsonilla heikkoudet löytyvät lähtönopeudesta ja voimapuolelta, joita ei pystytty selkäongelman vuoksi kesällä harjoittelemaan niin paljon kuin oltaisiin toivottu.
Nyt tuo pitkä sairausloma näyttäytyy tietynlaisena keskenkuntoisuutena harjoituspeleissä, vaikka itse selässä ei ehkä enää ongelmia olekaan. Keskenkuntoisuus tuo peliin mm. ajoitusongelmia, joista näkyvin on ollut toistaiseksi Calgary-pelin Flamesin toinen maali. Siinä Hodgson ei selvästikään jaksanut polkea puolustuksen avuksi ja Lundmark pääsi tekemään 3-2 kavennuksen vapaasta paikasta keskeltä puolustusaluetta, joka olisi kuulunut sentteri Hodgsonin peitettäväksi.
Samalla kun Hodgson on ollut vain "ok", hänen kilpailijoistaan Shirokov, Raymond ja Wellwood ovat olleet viime kautta parempia ja Shirokov yllättänyt positiivisesti. Wellwoodilla ja Raymondilla on Hodgsoniin verrattuna selkeä kokemusetu puolellaan ja myös Shirokov on pelannut ammattilaisena KHL:ssa jo neljä täyttä kautta. Tuolla kokemusedulla on oma merkityksensä näiden pelaajien keskinäisessä kilpailussa.
Mutta katsotaan mitä seuraavissa peleissä tulee tapahtumaan. Kuten sanottu, Sharksia vastaan Hodgsonin pitäisi ottaa kyllä tuossa ketjussa isompaa roolia hyökkäyksessä, jotta voisin uskoa hänellä olevan vielä mahdollisuuksia NHL-paikkaan. Mutta ei OHL-vaihtoehtokaan välttämättä huonoksi tulisi kääntymään. Peliaikaa tulisi ainakin varmuudella enemmän ja hän pystyisi ehkä kehittämään samalla heikkouksiaan paremmin.
Tässä kokoonpano:
Alex Burrows-Cody Hodgson-Ryan Kesler
Darcy Hordichuk-Dave Scatchard-Jannik Hansen
Mason Raymond-Alex Bolduc-Matt Pope
Tanner Glass-Mario Bliznak-Steve Bernier
Michael Funk-Alex Edler
Evan Oberg-Brad Lukowich
Yann Sauve-Kevin Bieksa
Roberto Luongo
Tuossa kokoonpanossa mielenkiinto kohdistuu ykkösketjuun. Muuten tuo kokoonpano on joukkueena heikko ja erikoinen, mikäli pelaajat pelaavat noissa rooleissa... ensimmäistä harjoituspeliään pelaava Funk ykkösparissa isoa vastuuta kantamassa... Hordichuk kakkosen laidalla maaleja iskemässä... Scatchard sentteröimässä kakkosta... Bernier nelosessa...
Mutta on tuossa kokoonpanossa hyvääkin. Luongo maalilla, hyökkäyksen MVP Kesler jälleen pelaamassa, Oberg, Bolduc, Pope ja Sauve saamassa kokemusta, Lukowich näyttämässä tasoaan kakkosparissa jne. Mielenkiintoisinta tuossa ryhmityksessä on kuitenkin tuo Hodgsonin asema joukkueen ykkössentterinä.
Hodgsonin olisi pakko onnistua tuossa pelissä Keslerin ja Burrowsin kanssa, jotta hänen mahdollisuutensa NHL-paikkaan säilyisivät. Toki CoHo saa varmasti näyttöpaikkoja vielä tuon pelin jälkeenkin, mutta nyt Bustille tarjotaan tilaisuutta sellaiseen paikkaan, johon häntä suunniteltiin rohkeimmissa kaavailuissa jo ennen harjoitusleiriä.
Harjoituspelien perusteella elämänsä kunnossa oleva Kyle Wellwood on kuitenkin nostanut asemaansa joukkueen sisällä viime kaudesta selvästi. Häntä puolikuntoisen Hodgsonin on erittäin hankala syrjäyttää sentterihierarkiassa. Wellwood on Hodgsonia paremmassa kunnossa, hän on varmempi NHL-pelaaja ensi kaudeksi kuin Hodgson, hän on halvempi ja kaiken lisäksi Hodgsonin uhkana on "CHL-säännökset", jotka eivät salli kymmenen pelin jälkeen takaisin junioreihin lähettämistä.
Sen sijaan Kesler on paperilla kakkossentteri, mutta hän pystyy pelaamaan myös laitaa ja on siellä parempi kuin Wellwood. Näin ollen mikäli Hodgson paikan NHL:stä ottaa, Kesler mennee pelaamaan laidalle ja joukkueen senttereinä nähdään tuossa tapauksessa järjestyksessä Henrik Sedin - Wellwood - Hodgson - Johnson. Tuokin olisi mielenkiintoinen nelikko, mikäli Wellwood pystyisi pelaamaan niin hyvän kauden mitä harjoituspelit lupaavat.
Tällä hetkellä kaikkein realistisin vaihtoehto on kuitenkin mielestäni se, että Hodgson pelaa kauden ensimmäiset yhdeksän peliä NHL:ssä ja sen jälkeen hänet laitetaan takaisin OHL:aan. Vancouverin joukkuesyvyys on sitä luokkaa, että viime kaudella AHL:ssa 30 maalia ampunut nuori ja kehittyvä pelaaja (Grabner) ei ole edes kovin lähellä paikkaa ja CHL:n viime kauden paras pelaajakaan ei ottane vakituista paikkaa ylhäältä.
Joissakin toisissa seuroissa Hodgsonia heikommille nuorille pelaajille tarjotaan melkein suoraa kakkosketjun paikkaa, mutta ei Vancouverissa. Toki Hodgsonin ympärille ei voi vielä laittaa rastia. Hän oli juuri kuusi viikkoa selkäkivun rasittamana pois kunnon harjoituksista ja heti siitä toivuttuaan hän on pelannut vasta kaksi harjoituspeliä, joissa otteet ovat olleet "ok".
Ennen harjoitusleiriä olin sitä mieltä, että Bustin takaisin junioreihin lähettäminen olisi pettymys ja huono vaihtoehto. Nyt asiaa tarkemmin mietittyäni mielipiteeni on kuitenkin muuttunut. Ensinnäkin tuota syvyyttä löytyy kiitettävästi (en edes muista milloin sitä oli näin paljon). Ja toisekseen historia on näyttänyt, että tuo nopea nousu NHL:ään ei kovin paljon pelaajien tulevaisuudesta kerro.
Esimerkiksi Anaheimin Bobby Ryan oli aikanaan vuoden 2005 varaustilaisuudessa jopa kakkosvaraus. Hänelle ei kuitenkaan pelipaikkaa NHL:stä löytynyt, vaan hän pelasi varauksen jälkeen kaksi kautta OHL:ssa. Kolmannen kautensa Ryan pelasi pääasiassa farmijoukkue Portlandissa, ennen kuin hän nousi vasta neljännellä kaudella NHL:ään, teki siellä yli 30 maalia ja melkein piste/ottelu -tahdilla tehoja.
Nyt Hodgsonilla on takana varauksen jälkeen vasta yksi OHL-kausi, joten esimerkiksi Ryaniin verrattuna hänellä ei ole mikään kiire. Ryanin pelissä oli muuten mielenkiintoista aikanaan hänen kehityksensä Anaheimin harjoituspeleissä. Hän ei tehnyt Hodgsonin ikäisenä niissä mitään, mutta oli seuraavalla kaudella jo joukkueensa paras pistemies. Siitä huolimatta hänet laitettiin farmiin kehittymään lisää ja nyt Anaheim poimii hedelmiä tuosta kärsivällisyydestä.
Ryan oli aikanaan korkeampi varaus kuin Hodgson, mutta Hodgson on pelannut OHL:ssä ja Kanadan nuorten maajoukkueissa toistaiseksi parempaa uraa kuin Ryan aikanaan. Pelaajat ovat aika lailla erilaisia ja Ryan oli aikanaan ehkä enemmän projekti kuin selvästi pienempi Hodgson, mutta kummallakin on/oli omia heikkouksiaan, joissa pitää/piti kehittyä. Hodgsonilla heikkoudet löytyvät lähtönopeudesta ja voimapuolelta, joita ei pystytty selkäongelman vuoksi kesällä harjoittelemaan niin paljon kuin oltaisiin toivottu.
Nyt tuo pitkä sairausloma näyttäytyy tietynlaisena keskenkuntoisuutena harjoituspeleissä, vaikka itse selässä ei ehkä enää ongelmia olekaan. Keskenkuntoisuus tuo peliin mm. ajoitusongelmia, joista näkyvin on ollut toistaiseksi Calgary-pelin Flamesin toinen maali. Siinä Hodgson ei selvästikään jaksanut polkea puolustuksen avuksi ja Lundmark pääsi tekemään 3-2 kavennuksen vapaasta paikasta keskeltä puolustusaluetta, joka olisi kuulunut sentteri Hodgsonin peitettäväksi.
Samalla kun Hodgson on ollut vain "ok", hänen kilpailijoistaan Shirokov, Raymond ja Wellwood ovat olleet viime kautta parempia ja Shirokov yllättänyt positiivisesti. Wellwoodilla ja Raymondilla on Hodgsoniin verrattuna selkeä kokemusetu puolellaan ja myös Shirokov on pelannut ammattilaisena KHL:ssa jo neljä täyttä kautta. Tuolla kokemusedulla on oma merkityksensä näiden pelaajien keskinäisessä kilpailussa.
Mutta katsotaan mitä seuraavissa peleissä tulee tapahtumaan. Kuten sanottu, Sharksia vastaan Hodgsonin pitäisi ottaa kyllä tuossa ketjussa isompaa roolia hyökkäyksessä, jotta voisin uskoa hänellä olevan vielä mahdollisuuksia NHL-paikkaan. Mutta ei OHL-vaihtoehtokaan välttämättä huonoksi tulisi kääntymään. Peliaikaa tulisi ainakin varmuudella enemmän ja hän pystyisi ehkä kehittämään samalla heikkouksiaan paremmin.
Viimeksi muokattu:
Venäjältä kesällä Vancouveriin siirtynyt 23-vuotias hyökkääjä Sergei Shirokov on ollut harjoitusleirillä (yhdessä puolustaja Evan Obergin kanssa) leirin ja harjoituspelien suurin yllättäjä toistaiseksi. Lievä polvivamma pitää kahdessa harjoituspelissä tehot 2+2 tehneen venäläisen sivussa ensi viikonloppuun saakka. Shirokov ei puhu vielä kunnollista englantia, joten venäläinen kiekkokirjoittaja Andrey Osadchenko teki haastattelun Shirokovin kanssa Vancouver Suniin.
Tuo jutun viimeinen kysymys osoittaa jälleen Shirokovin puhutun hyvän asenteen todeksi;
Q: Your former CKSA teammate Nikita Filatov said if the Columbus Blue Jackets are going to send him back to the minors this season, he would have to consider offers from the KHL very seriously. If you'd be sent to Manitoba, would you share the same idea?
A: I don't think so. If I will be send to the AHL, I will prove that I deserve to play in the NHL.
Toistaiseksi Shirokov on osoittanut kuuluvansa NHL:ään, eikä minulla ole harjoituspelien perusteella pienintäkään epäilystä, etteikö hän sinne ensi kauden aikana menisi. Erinomainen, pienessä kaukalossa korostuva peliäly, taitavat kädet, hyvä tasapainoinen luistelu, syötöt, laukaus... kaikki hyökkäyspään elementit ovat olleet hänellä kohdallaan. Harmi vain, että hän ei ole toistaiseksi pystynyt näyttämään tasoaan kuin niissä kahdessa pelissä.
***
Viime kesänä varattujen pelaajien junioripäivityksestä voisi sanoa lyhyesti:
- Puolustaja Kevin Connauton on aloittanut uransa WHL:ssa Vancouver Giantsissa tehojen suhteen hyvin. Kolmessa ensimmäisessä pelissä on tullut tehot 1+3=4 pistettä. Kiekollisena puolustajana tunnettu Connauton oli Canucksin kolmannen kierroksen varaus viime kesältä ja siirtyi nyt kesällä yliopistokiekosta WHL:aan.
- Toinen Canucksin viime kesän varaus, isokokoinen (190cm, 88kg) ruotsalaispuolustaja Peter Andersson, on hänkin aloittanut kauden tehopisteiden mukaan varsin hyvin Ruotsin Allsvenskanin Boråsissa. Kolmessa ensimmäisessä pelissä on tullut tehot 2+1=3 pistettä ja niillä hän on joukkueensa tehokkain pelaaja. Andersson oli Vancouverin viidennen kierroksen varaus kesällä.
- Ja kolmas viime kesänä varattu pelaaja, QMJHL-liigajoukkue Saint Johnin hyökkääjä Steven Anthony iski viime pelissä kolme maalia, kun Saint John voitti Halifaxin. Kolmen maalin ilta oli Anthonylle QMJHL-uran ensimmäinen. Hän oli Vancouverin seitsemännen kierroksen varaus kesän varaustilaisuudesta. Sen mitä raporteista kesällä luki jo ennen varaustilaisuutta, Anthonylla olisi ollut lahjoja mennä jopa kahden ensimmäisen kierroksen sisään, mutta asenne ei ole ollut kohdallaan.
- Viime kesän toisen kierroksen varauksen Anton Rödinin pitäisi aloittaa kausi huomenna Elitserienissa Brynäsin riveissä. Rödin onnistui ainakin harjoituspeleissä kuuleman mukaan hienosti, mutta katsotaan nyt. Elitserien on kova sarja.
- Viime kesän ensimmäisen kierroksen varaus Jordan Schroeder aloittaa kautensa Gophersissa puolestaan vasta joskus ensi kuun puolivälissä.
Tuo jutun viimeinen kysymys osoittaa jälleen Shirokovin puhutun hyvän asenteen todeksi;
Q: Your former CKSA teammate Nikita Filatov said if the Columbus Blue Jackets are going to send him back to the minors this season, he would have to consider offers from the KHL very seriously. If you'd be sent to Manitoba, would you share the same idea?
A: I don't think so. If I will be send to the AHL, I will prove that I deserve to play in the NHL.
Toistaiseksi Shirokov on osoittanut kuuluvansa NHL:ään, eikä minulla ole harjoituspelien perusteella pienintäkään epäilystä, etteikö hän sinne ensi kauden aikana menisi. Erinomainen, pienessä kaukalossa korostuva peliäly, taitavat kädet, hyvä tasapainoinen luistelu, syötöt, laukaus... kaikki hyökkäyspään elementit ovat olleet hänellä kohdallaan. Harmi vain, että hän ei ole toistaiseksi pystynyt näyttämään tasoaan kuin niissä kahdessa pelissä.
***
Viime kesänä varattujen pelaajien junioripäivityksestä voisi sanoa lyhyesti:
- Puolustaja Kevin Connauton on aloittanut uransa WHL:ssa Vancouver Giantsissa tehojen suhteen hyvin. Kolmessa ensimmäisessä pelissä on tullut tehot 1+3=4 pistettä. Kiekollisena puolustajana tunnettu Connauton oli Canucksin kolmannen kierroksen varaus viime kesältä ja siirtyi nyt kesällä yliopistokiekosta WHL:aan.
- Toinen Canucksin viime kesän varaus, isokokoinen (190cm, 88kg) ruotsalaispuolustaja Peter Andersson, on hänkin aloittanut kauden tehopisteiden mukaan varsin hyvin Ruotsin Allsvenskanin Boråsissa. Kolmessa ensimmäisessä pelissä on tullut tehot 2+1=3 pistettä ja niillä hän on joukkueensa tehokkain pelaaja. Andersson oli Vancouverin viidennen kierroksen varaus kesällä.
- Ja kolmas viime kesänä varattu pelaaja, QMJHL-liigajoukkue Saint Johnin hyökkääjä Steven Anthony iski viime pelissä kolme maalia, kun Saint John voitti Halifaxin. Kolmen maalin ilta oli Anthonylle QMJHL-uran ensimmäinen. Hän oli Vancouverin seitsemännen kierroksen varaus kesän varaustilaisuudesta. Sen mitä raporteista kesällä luki jo ennen varaustilaisuutta, Anthonylla olisi ollut lahjoja mennä jopa kahden ensimmäisen kierroksen sisään, mutta asenne ei ole ollut kohdallaan.
- Viime kesän toisen kierroksen varauksen Anton Rödinin pitäisi aloittaa kausi huomenna Elitserienissa Brynäsin riveissä. Rödin onnistui ainakin harjoituspeleissä kuuleman mukaan hienosti, mutta katsotaan nyt. Elitserien on kova sarja.
- Viime kesän ensimmäisen kierroksen varaus Jordan Schroeder aloittaa kautensa Gophersissa puolestaan vasta joskus ensi kuun puolivälissä.
Pikkasen pitää tulla häiritsemään. Kaveri on canucks-fani henkeen ja vereen, eli siinä sivussa joukkueen pelejä on tullut katsottua enemmänkin, joten tiimi on sitten omassa kategoriassa heti sabresin jälkeen kakkosena.
Ketjusommitelman tynkää:
Sedin-Sedin-Burrows/Samuelsson
?-Kesler-Burrows/Samuelsson
Raymond-Welwood-Bernier
Hordichuk-Johnson-Rypien
Mielellään näkisin kolmoskentän samana kuin kauden lopussa. Pelasivat jo silloin hyvin yhteen ja kun koko kolmikko on pitänyt hyvää huolta kunnostaan kesän aikana, niin tässä kentässä on ainesta kauden suureksi positiiviseksi yllätykseksi. Kaikilla on eväät paukutella +20 maalia.
Kakkosessa olisi sitten paikka vapaana, josta tällä hetkellä Shirokov ja Hodgson käyvät kovaa kisaa. Miten tuonne Demitra enää mahtuu? :)
Shirokov-Kesler-Burrows/Samuelsson
Kesler-Hodgson-Burrows/Samuelsson
Pakisto on todella hyvällä mallilla ja käyttökelpoisia apuja valmiina ahl:stä, jos ja kun niitä loukkaantumisia tulee.
Bieksa, Edler, Ehrhoff, Salo, Mitchell, Scheider, SOB, Lukowich + Rome ja Oberg, tasaiselta ja hyvältä paketilta puolustus vaikuttaa.
Calgary matsin katsottua Rome yllätti positiivisesti ja pakkipari Ehrhoffilta myös varma peli ja hyviä nousuja tukemaan hyökkäyksiä. Tämän saksanpojan minä olisin halunnut sabresiin. Taisivat pelata ykkösylivoimaa Welwoodin johtaman hyökkäysketjun kanssa. Hyvin heille tuli vastuuta myös kolmannen erän lopun ylivoimassa, eikä Sedinejä laitettu heti kentälle.
+ maalilla on Luongo niminen muuri, joten hyvin on pullat uunissa canucksilla.
Ketjusommitelman tynkää:
Sedin-Sedin-Burrows/Samuelsson
?-Kesler-Burrows/Samuelsson
Raymond-Welwood-Bernier
Hordichuk-Johnson-Rypien
Mielellään näkisin kolmoskentän samana kuin kauden lopussa. Pelasivat jo silloin hyvin yhteen ja kun koko kolmikko on pitänyt hyvää huolta kunnostaan kesän aikana, niin tässä kentässä on ainesta kauden suureksi positiiviseksi yllätykseksi. Kaikilla on eväät paukutella +20 maalia.
Kakkosessa olisi sitten paikka vapaana, josta tällä hetkellä Shirokov ja Hodgson käyvät kovaa kisaa. Miten tuonne Demitra enää mahtuu? :)
Shirokov-Kesler-Burrows/Samuelsson
Kesler-Hodgson-Burrows/Samuelsson
Pakisto on todella hyvällä mallilla ja käyttökelpoisia apuja valmiina ahl:stä, jos ja kun niitä loukkaantumisia tulee.
Bieksa, Edler, Ehrhoff, Salo, Mitchell, Scheider, SOB, Lukowich + Rome ja Oberg, tasaiselta ja hyvältä paketilta puolustus vaikuttaa.
Calgary matsin katsottua Rome yllätti positiivisesti ja pakkipari Ehrhoffilta myös varma peli ja hyviä nousuja tukemaan hyökkäyksiä. Tämän saksanpojan minä olisin halunnut sabresiin. Taisivat pelata ykkösylivoimaa Welwoodin johtaman hyökkäysketjun kanssa. Hyvin heille tuli vastuuta myös kolmannen erän lopun ylivoimassa, eikä Sedinejä laitettu heti kentälle.
+ maalilla on Luongo niminen muuri, joten hyvin on pullat uunissa canucksilla.
Ei suostu näköjään Canucks häviämään tällä pre-seasonilla sitten millään. Nyt rankkareilla voitto San Josesta 4-3. Peliä ei tullut nähtyä ja siitä nuck toivottavasti tekee taas kattavan selostuksen. Mutta tuon rankkarikisan ratkaisut olivat varsin jäätävät niin Edlerin kuin Raymondinkin osalta. On nuorilla kavereilla ainakin itseluottamus kohdillaan harjoitusotteluissa. Alla vielä linkki ko henkilöiden rankkarikisan maaleihin.
http://www.youtube.com/watch?v=ZEbh_HnESrw
http://www.youtube.com/watch?v=ZEbh_HnESrw
Ei tullut tosiaan tappiota tälläkään kerralla, vaikka jalkeilla oli suurin piirtein huonoin yhdistelmä, mitä noista leiripelaajista saa kasaan. Kuudes voitto putkeen ja vaikka näistä ei pisteitä jaeta, on mukava huomata kuinka paljon syvyyttä joukkueessa on. En nyt mitään kattavaa sanottavaa keksi tuosta pelistä, mutta jotain kuitenkin.
Kaksi ensimmäistä erää oli nukuttavia, eikä Canucksin puolelta Bernieria, Grabneria ja Hansenia lukuun ottamatta ketään näyttänyt kiinnostavan. Kolmannessa erässä peliin tuli kuitenkin onneksi edes vähän virtaa ja rankuissa nuo Edlerin ja Raymondin yksilösuoritukset olivat mukavaa katsottavaa. Vancouver vei laukaukset pienellä marginaalilla, ja hävisi taklauksissa myös pienellä marginaalilla.
Pelin etukäteen seuratuin pelaaja oli Hodgson, jonka peli ei valitettavasti riitä NHL-paikkaan näillä näytöillä. Hodgsonin luistelu näytti viime kauden mini-Sundinilta (jokainen Sundinin peliä seurannut tietää mitä tarkoitan...), hän oli kentän huonoin pelaaja ja hän putosikin peluutuksesta kokonaan pois ottelun kuluessa.
CoHon otteet olivat minulle pettymys - jopa niin suuri, etten ymmärrä reilu parikymmentä hänen peliään- ja useita videoklippeja nähneenä mikä häneen on mennyt. Ei tuo mikä pelaaja mikä San Josea vastaan kentällä oli, ollut Hodgson kuin selässä olevan nimen perusteella. Nelosketjun yksipuolinen raataja Tanner Glass oli Wayne Gretzky Hodgsoniin verrattuna.
Ihmeellisintä CoHossa oli se, että kovassa OHL:ssa valmentajien toimesta kaksi kertaa peräkkäin kahden viime vuoden aikana älykkäimmäksi pelaajaksi valittu pelaaja näytti siltä, kuin hänellä ei olisi ollut pelisilmää lainkaan. Oliko tuossa kyse itseluottamuksesta, vai mistä, sitä jäin ihmettelemään pelin jälkeen.
Ehkä selkäkivuilla on sitten vielä osansa ainakin hermoston kautta hänen yleisilmeiseensä. Pelin alla luin Vancouver Sunin kirjoituksen, jossa Hodgson kuvaa selkäänsä seuraavasti;
Ikävää tietysti, että tuo vamma tuli juuri näin ennen harjoituspelejä, sillä olisi ollut mielenkiintoista nähdä mikä hänen antinsa olisi ollut täysin terveenä ja normaalisti harjoitelleena. Nyt tuo pelaaja joka kentällä kävi lyhyitä vaihtoja vääntämässä, hävisi suurimman osan aloituksistaan, menetti kiekkoja usein (tilastoissa ei ole tosin kuin yksi kiekonmenetys, mutta tuo ei pidä paikkaansa) ja laukoi kerran, ei joukkuetta hyödytä.
Toki voi olla, että Canucks antaa hänelle vielä aikaa parantua tuosta ja pitää hänet ylhäällä, mutta toinen asia on sitten se, kannattaako tuo. Sergei Shirokov ja Mason Raymond ovat esimerkiksi näyttäneet, että heitä ei ole järkeä laittaa farmiin tai katsomoon yhden selkäongelmaisen vuoksi, vaikka selästä kärsivä onkin terveenä pysyessään organisaation tulevaisuuden kulmakiviä.
Hodgson on pelannut nyt kolme peliä voittavassa joukkueessa. Hänellä on yksi tyhjiin tehty maali ja tehotilastoissa lukema -5. Pitäminen pelaavassa NHL-kokoonpanossa ei tekisi oikeutta Hodgsonille, eikä hänen kilpailijoilleen, jotka ovat olleet yli puolet CoHoa parempia toistaiseksi.
Toisaalta asiassa on sekin puoli, josta V sanoi aikaisemmin; "If we start with a player that might be 10 or 15 per cent behind somebody else at this time, but because his skill set is better ... he might become by Christmas a better player than what we have here, we'd have to consider that in the equation."
Omasta mielestäni Bustin takaisin junioreihin lähettäminen olisi kuitenkin ainoa oikea asia. Se ei saa riittää pelipaikaan, että hänet valittiin viime kaudella Kanadan junioriliigojen parhaaksi pelaajaksi ja että hän voitti nuorten MM-kisojen pistepörssin, ellei hän pelipaikkaa ota pelaamalla silloin kun pitäisi antaa näyttöjä.
Tuossa Vancouver Sunin jutussa Gillis kertoo olennaisen sanomalla;
“During the lockout year, there were a lot of top-flight guys that could have been playing in the NHL but were playing junior hockey,” Gillis said. “And they’re still premier players in this league. I think the top players develop regardless of where they may be at a particular time.
“It’s critical to us and the players here that we put the best players on the ice.”
Kuten olen sanonut, vaikka näennäisesti näyttäisi siltä, että CoHolla ei ole enää saavutettavaa OHL:ssa, paluu junioreihin ei ole kuitenkaan nähdäkseni huono asia Hodgsonin kehitykselle. Siellä hän saa varmuudella valtavaa roolia ja myös pelaaminen Kanadan nuorten maajoukkueessa on hyvä asia. Canucks ei tule Hodgsoniin kaatumaan kuitenkaan ja ensi kaudella hän voi yrittää pelipaikkaa paremmista lähtökohdista.
Muista yksilöistä:
Maalilla:
- Luongo oli oma itsensä. Maaleille hän ei voinut mitään ja otti pari tärkeää koppia.
Puolustuksessa:
- Kevin Bieksa pelasi paljon (26 minuuttia), mutta ei ollut pelissä mielestäni parhaimmalla tavalla mukana. Perusvarmaa peliä kuitenkin, mutta sitä sotki yksi turha pelin viivyttämisjäähy pelin lopussa, jonka aikana Sharks tuli tasoihin.
- Evan Oberg jatkoi siitä mihin edellisissä peleissä jäi. Hän on edelleen leirin suurin positiivinen yllättäjä puolustuksessa ja hänellä tulee olemaan edessä NHL-ura. Se ei vain ala tällä kaudella kun alakerrassa on niin paljon syvyyttä. Hyvä liike, lukee peliä hyvin ja osaa kuskata kiekkoa alhaalta omin avuin. Erinomainen vapaa agentti -hankinta Gillisilta yliopistokiekosta. Lähtee pian Mooseen pelaamaan ja saa varmasti kutsun ylös, mikäli puolustuksessa tulee loukkaantumisia. Tarvitsee tulevaisuuteen vain lisää voimaa ja lisää isoja pelejä.
- Kesän 2008 toisen kierroksen varaus Yann Sauve pelasi melkein 26 minuuttia, mikä kertoo valmennuksen luotosta ja Sauven onnistumisesta. Isokokoinen ja hyvin liikkuva puolustaja teki pari pientä virhettä kiekollisena, mutta pelasi kovan tason pelin. Lähtenee pian takaisin junioreihin, mutta hän voi olla erittäin tyytyväinen leiriinsä ja harjoituspeleihinsä. Sauve palautui prospect-kartalla näiden jälkeen eturiviin ja hänen mahdollisuutensa tulevaisuuden NHL-puolustajaksi paranivat roimasti.
- Michael Funk pelasi ensimmäisen harjoituspelinsä ja ylipäänsä ensimmäisen pelinsä 11 kuukauteen. Isokokoinen puolustaja oli melko näkymätön, mikä kertoo omalla tavallaan hänen onnistumisestaan. Lähtee Manitobaan Obergin kanssa pian. Kehityskelpoinen puolustaja mikäli pysyy kunnossa.
- Brad Lukowich oli hieman kuin Funk: häntä ei huomannut kunnolla, ja tuo ei ole huono juttu puolustavalle puolustajalle. Ehkä jotain ekstraa olisi kuitenkin toivonut hänen suhteensa, sillä pelkällä Stanley Cup -taustalla ei välttämättä pelipaikkaa oteta tämän hetkisessä tilanteessa.
- Alex Edler pelasi jälleen kaikin puolin hyvän pelin. Teki maalin ja oli omassa päässä varma. Odotan isoja asioita häneltä, sillä harjoituspelien perusteella Edler on mennyt jälleen eteenpäin.
Jatkuu...
Kaksi ensimmäistä erää oli nukuttavia, eikä Canucksin puolelta Bernieria, Grabneria ja Hansenia lukuun ottamatta ketään näyttänyt kiinnostavan. Kolmannessa erässä peliin tuli kuitenkin onneksi edes vähän virtaa ja rankuissa nuo Edlerin ja Raymondin yksilösuoritukset olivat mukavaa katsottavaa. Vancouver vei laukaukset pienellä marginaalilla, ja hävisi taklauksissa myös pienellä marginaalilla.
Pelin etukäteen seuratuin pelaaja oli Hodgson, jonka peli ei valitettavasti riitä NHL-paikkaan näillä näytöillä. Hodgsonin luistelu näytti viime kauden mini-Sundinilta (jokainen Sundinin peliä seurannut tietää mitä tarkoitan...), hän oli kentän huonoin pelaaja ja hän putosikin peluutuksesta kokonaan pois ottelun kuluessa.
CoHon otteet olivat minulle pettymys - jopa niin suuri, etten ymmärrä reilu parikymmentä hänen peliään- ja useita videoklippeja nähneenä mikä häneen on mennyt. Ei tuo mikä pelaaja mikä San Josea vastaan kentällä oli, ollut Hodgson kuin selässä olevan nimen perusteella. Nelosketjun yksipuolinen raataja Tanner Glass oli Wayne Gretzky Hodgsoniin verrattuna.
Ihmeellisintä CoHossa oli se, että kovassa OHL:ssa valmentajien toimesta kaksi kertaa peräkkäin kahden viime vuoden aikana älykkäimmäksi pelaajaksi valittu pelaaja näytti siltä, kuin hänellä ei olisi ollut pelisilmää lainkaan. Oliko tuossa kyse itseluottamuksesta, vai mistä, sitä jäin ihmettelemään pelin jälkeen.
Ehkä selkäkivuilla on sitten vielä osansa ainakin hermoston kautta hänen yleisilmeiseensä. Pelin alla luin Vancouver Sunin kirjoituksen, jossa Hodgson kuvaa selkäänsä seuraavasti;
Cody Hodgson suffered nerve damage with his summer back injury, but he can still feel acutely the pinch of circumstances working against him.
Hodgson injured his back training in July and was still not cleared for contact when the Canucks’ prospect camp opened two weeks ago. Since then, Hodgson has one goal in two pre-season games but has yet to show any explosiveness or dynamism.
“I’d have been a lot faster, but I can’t worry about that now,” he said. “It will take some time for that nerve to regrow. I’m not making excuses; that’s just what I have to do. I’m not looking for any slack; I want to make [the Canucks] outright. But it’s up to them.”
Ikävää tietysti, että tuo vamma tuli juuri näin ennen harjoituspelejä, sillä olisi ollut mielenkiintoista nähdä mikä hänen antinsa olisi ollut täysin terveenä ja normaalisti harjoitelleena. Nyt tuo pelaaja joka kentällä kävi lyhyitä vaihtoja vääntämässä, hävisi suurimman osan aloituksistaan, menetti kiekkoja usein (tilastoissa ei ole tosin kuin yksi kiekonmenetys, mutta tuo ei pidä paikkaansa) ja laukoi kerran, ei joukkuetta hyödytä.
Toki voi olla, että Canucks antaa hänelle vielä aikaa parantua tuosta ja pitää hänet ylhäällä, mutta toinen asia on sitten se, kannattaako tuo. Sergei Shirokov ja Mason Raymond ovat esimerkiksi näyttäneet, että heitä ei ole järkeä laittaa farmiin tai katsomoon yhden selkäongelmaisen vuoksi, vaikka selästä kärsivä onkin terveenä pysyessään organisaation tulevaisuuden kulmakiviä.
Hodgson on pelannut nyt kolme peliä voittavassa joukkueessa. Hänellä on yksi tyhjiin tehty maali ja tehotilastoissa lukema -5. Pitäminen pelaavassa NHL-kokoonpanossa ei tekisi oikeutta Hodgsonille, eikä hänen kilpailijoilleen, jotka ovat olleet yli puolet CoHoa parempia toistaiseksi.
Toisaalta asiassa on sekin puoli, josta V sanoi aikaisemmin; "If we start with a player that might be 10 or 15 per cent behind somebody else at this time, but because his skill set is better ... he might become by Christmas a better player than what we have here, we'd have to consider that in the equation."
Omasta mielestäni Bustin takaisin junioreihin lähettäminen olisi kuitenkin ainoa oikea asia. Se ei saa riittää pelipaikaan, että hänet valittiin viime kaudella Kanadan junioriliigojen parhaaksi pelaajaksi ja että hän voitti nuorten MM-kisojen pistepörssin, ellei hän pelipaikkaa ota pelaamalla silloin kun pitäisi antaa näyttöjä.
Tuossa Vancouver Sunin jutussa Gillis kertoo olennaisen sanomalla;
“During the lockout year, there were a lot of top-flight guys that could have been playing in the NHL but were playing junior hockey,” Gillis said. “And they’re still premier players in this league. I think the top players develop regardless of where they may be at a particular time.
“It’s critical to us and the players here that we put the best players on the ice.”
Kuten olen sanonut, vaikka näennäisesti näyttäisi siltä, että CoHolla ei ole enää saavutettavaa OHL:ssa, paluu junioreihin ei ole kuitenkaan nähdäkseni huono asia Hodgsonin kehitykselle. Siellä hän saa varmuudella valtavaa roolia ja myös pelaaminen Kanadan nuorten maajoukkueessa on hyvä asia. Canucks ei tule Hodgsoniin kaatumaan kuitenkaan ja ensi kaudella hän voi yrittää pelipaikkaa paremmista lähtökohdista.
Muista yksilöistä:
Maalilla:
- Luongo oli oma itsensä. Maaleille hän ei voinut mitään ja otti pari tärkeää koppia.
Puolustuksessa:
- Kevin Bieksa pelasi paljon (26 minuuttia), mutta ei ollut pelissä mielestäni parhaimmalla tavalla mukana. Perusvarmaa peliä kuitenkin, mutta sitä sotki yksi turha pelin viivyttämisjäähy pelin lopussa, jonka aikana Sharks tuli tasoihin.
- Evan Oberg jatkoi siitä mihin edellisissä peleissä jäi. Hän on edelleen leirin suurin positiivinen yllättäjä puolustuksessa ja hänellä tulee olemaan edessä NHL-ura. Se ei vain ala tällä kaudella kun alakerrassa on niin paljon syvyyttä. Hyvä liike, lukee peliä hyvin ja osaa kuskata kiekkoa alhaalta omin avuin. Erinomainen vapaa agentti -hankinta Gillisilta yliopistokiekosta. Lähtee pian Mooseen pelaamaan ja saa varmasti kutsun ylös, mikäli puolustuksessa tulee loukkaantumisia. Tarvitsee tulevaisuuteen vain lisää voimaa ja lisää isoja pelejä.
- Kesän 2008 toisen kierroksen varaus Yann Sauve pelasi melkein 26 minuuttia, mikä kertoo valmennuksen luotosta ja Sauven onnistumisesta. Isokokoinen ja hyvin liikkuva puolustaja teki pari pientä virhettä kiekollisena, mutta pelasi kovan tason pelin. Lähtenee pian takaisin junioreihin, mutta hän voi olla erittäin tyytyväinen leiriinsä ja harjoituspeleihinsä. Sauve palautui prospect-kartalla näiden jälkeen eturiviin ja hänen mahdollisuutensa tulevaisuuden NHL-puolustajaksi paranivat roimasti.
- Michael Funk pelasi ensimmäisen harjoituspelinsä ja ylipäänsä ensimmäisen pelinsä 11 kuukauteen. Isokokoinen puolustaja oli melko näkymätön, mikä kertoo omalla tavallaan hänen onnistumisestaan. Lähtee Manitobaan Obergin kanssa pian. Kehityskelpoinen puolustaja mikäli pysyy kunnossa.
- Brad Lukowich oli hieman kuin Funk: häntä ei huomannut kunnolla, ja tuo ei ole huono juttu puolustavalle puolustajalle. Ehkä jotain ekstraa olisi kuitenkin toivonut hänen suhteensa, sillä pelkällä Stanley Cup -taustalla ei välttämättä pelipaikkaa oteta tämän hetkisessä tilanteessa.
- Alex Edler pelasi jälleen kaikin puolin hyvän pelin. Teki maalin ja oli omassa päässä varma. Odotan isoja asioita häneltä, sillä harjoituspelien perusteella Edler on mennyt jälleen eteenpäin.
Jatkuu...
Jatkuu...
Hyökkääjät:
- Alex Burrows oli kaksi erää näkymätön, kolmannessa erässä erinomainen. Mies on hyvässä kunnossa.
- Ryan Kesleriin sopivat samat sanat kuin Burrowsiin. Kaksi erää meni vihkoon, kolmannessa hän oli hyvä.
- Steve Bernier oli jälleen yksi kentän parhaista pelaajista, ehkä jopa paras. Kesällä pois saadut kilot ovat selvästi parantaneet ison miehen liikettä ja edessä on uskoakseni selvä parannus aikaisempiin kausiin.
- Mason Raymond teki jälleen maalin varsinaisella peliajalla ja iski sitten rankuissa pelin voittosinetin. Ei mitään uutta häneltä näissä harjoituspeleissä; edessä voi olla todellinen läpimurto, jos pystyy säilyttämään kauden aikana tasaisuuden viime kautta paremmin.
- Darcy Hordichuk oli roolissaan ok. Jokainen tietää, miksi hän on mukana. Lämäsi kerran pelissä ja yllätti minut tuolla liikkeellään.
- Tanner Glass oli yllättävän hyvä raatajaosaston pelaaja. Teki Vancouverin kolmannen maalin ja oli jälleen kentän ahkerin taklaaja - jo toisessa peräkkäisessä pelissään. Hemmetti kun miehellä olisi vielä jonkinlaisia kiekollisia taitoja, niin hänestä tulisi arvokas kolmosketjun laituri. Nyt edessä saattaa olla kauden aloittaminen farmissa, vaikka positiivisen kuvan onkin jättänyt. Kauden aikana tullee näyttöpaikkoja ylhäällä.
- Jannik Hansen valittiin pelin parhaimmaksi pelaajaksi, vaikka ei tehnyt pisteitä. Jatkoi siis suurin piirtein siitä, mihin jäi edellisessä harjoituspelissään Edmontonia vastaan (tuolloin hänet valittiin kentän kakkostähdeksi). Hyvä luistelu, kova yritys, hyvä pelisilmä ja joukkueelle arvokas kahden suunnan peli ovat tanskalaisen avut. Lunastaa pelipaikan NHL:ssä jälleen?
- Mario Bliznak pelasi yli 16 minuuttia puolustavaa roolia, jossa onnistui kiitettävästi. Voitti aloitukset 67%:n tehokkuudella, voitti paljon kaksintaisteluja ja näytti, että slovakilla voi hyvinkin olla edessään tulevaisuus NHL:ssä nelosketjun puolustavassa roolissa.
- Matt Pope oli huomaamaton kentällä. Oli mielestäni edellisessä pelissään selvästi näkyvämpi, joten jäin odottamaan enemmän. Matkaa AHL:aan pian.
- Alexandre Bolducilta jäin myös kaipaamaan enemmän. Hän on ollut usein hyvän oloinen puolustava hyökkääjä, mutta ei ollut nyt parhaimmillaan. Hävisi useimmat aloituksensa.
- Michael Grabner parantaa, mutta ei vielä riitä kun ei tule tehoja. Hän aloitti pelin hyvin ollen ehkä joukkueen paras pelaaja ensimmäisessä erässä, mutta pudotti tasoaan sen jälkeen ja joutui penkille. Saatuaan taas uuden mahdollisuuden, hän nosti selvästi tasoaan. Pelaaja, jota joutuu koko ajan näköjään potkimaan persuksille saadakseen irti A-peliä.
**
Mukavaa nähdä sinuakin nimimerkki miski tässä ketjussa. Toivottavasti tulet tänne kirjoittamaan jatkossakin.
Hyökkääjät:
- Alex Burrows oli kaksi erää näkymätön, kolmannessa erässä erinomainen. Mies on hyvässä kunnossa.
- Ryan Kesleriin sopivat samat sanat kuin Burrowsiin. Kaksi erää meni vihkoon, kolmannessa hän oli hyvä.
- Steve Bernier oli jälleen yksi kentän parhaista pelaajista, ehkä jopa paras. Kesällä pois saadut kilot ovat selvästi parantaneet ison miehen liikettä ja edessä on uskoakseni selvä parannus aikaisempiin kausiin.
- Mason Raymond teki jälleen maalin varsinaisella peliajalla ja iski sitten rankuissa pelin voittosinetin. Ei mitään uutta häneltä näissä harjoituspeleissä; edessä voi olla todellinen läpimurto, jos pystyy säilyttämään kauden aikana tasaisuuden viime kautta paremmin.
- Darcy Hordichuk oli roolissaan ok. Jokainen tietää, miksi hän on mukana. Lämäsi kerran pelissä ja yllätti minut tuolla liikkeellään.
- Tanner Glass oli yllättävän hyvä raatajaosaston pelaaja. Teki Vancouverin kolmannen maalin ja oli jälleen kentän ahkerin taklaaja - jo toisessa peräkkäisessä pelissään. Hemmetti kun miehellä olisi vielä jonkinlaisia kiekollisia taitoja, niin hänestä tulisi arvokas kolmosketjun laituri. Nyt edessä saattaa olla kauden aloittaminen farmissa, vaikka positiivisen kuvan onkin jättänyt. Kauden aikana tullee näyttöpaikkoja ylhäällä.
- Jannik Hansen valittiin pelin parhaimmaksi pelaajaksi, vaikka ei tehnyt pisteitä. Jatkoi siis suurin piirtein siitä, mihin jäi edellisessä harjoituspelissään Edmontonia vastaan (tuolloin hänet valittiin kentän kakkostähdeksi). Hyvä luistelu, kova yritys, hyvä pelisilmä ja joukkueelle arvokas kahden suunnan peli ovat tanskalaisen avut. Lunastaa pelipaikan NHL:ssä jälleen?
- Mario Bliznak pelasi yli 16 minuuttia puolustavaa roolia, jossa onnistui kiitettävästi. Voitti aloitukset 67%:n tehokkuudella, voitti paljon kaksintaisteluja ja näytti, että slovakilla voi hyvinkin olla edessään tulevaisuus NHL:ssä nelosketjun puolustavassa roolissa.
- Matt Pope oli huomaamaton kentällä. Oli mielestäni edellisessä pelissään selvästi näkyvämpi, joten jäin odottamaan enemmän. Matkaa AHL:aan pian.
- Alexandre Bolducilta jäin myös kaipaamaan enemmän. Hän on ollut usein hyvän oloinen puolustava hyökkääjä, mutta ei ollut nyt parhaimmillaan. Hävisi useimmat aloituksensa.
- Michael Grabner parantaa, mutta ei vielä riitä kun ei tule tehoja. Hän aloitti pelin hyvin ollen ehkä joukkueen paras pelaaja ensimmäisessä erässä, mutta pudotti tasoaan sen jälkeen ja joutui penkille. Saatuaan taas uuden mahdollisuuden, hän nosti selvästi tasoaan. Pelaaja, jota joutuu koko ajan näköjään potkimaan persuksille saadakseen irti A-peliä.
**
Mukavaa nähdä sinuakin nimimerkki miski tässä ketjussa. Toivottavasti tulet tänne kirjoittamaan jatkossakin.
Vigneault jatkaa kauteen 2012-2013
Vancouver teki odotetun jatkosopimuksen valmentaja Alain Vigneaultin kanssa. Uusi sopimus pitää V:n seurassa kauden 2012-2013 loppuun. Ihan hyvä sopimus mielestäni, V on saanut joukkueen pelaamaan yritteliästä ja tuloksekasta kiekkoa. Kolmen V:n kauden aikana Canucks on voittanut kaksi kertaa Luoteisen divisioonan ja mennyt kaksi kertaa playoffien toiselle kierrokselle. Hän on voittanut noiden kolmen kauden aikana myös kertaalleen Jack Adams Trophyn NHL:n parhaana valmentajana.
Vigneaultin aikana vain kausi 2007-08 meni huonommin, sillä tuolloin jäätiin kolmen pisteen päähän playoff-paikasta. Toisaalta tuolla kaudella joukkueen puolustajat olivat sairauslomilla lähes 200 peliä ja kun vielä silloinen kakkossentteri puuttui yli puolet kaudesta, niin tuolla kaikella oli kieltämättä vaikutusta jo muutenkin hieman kapeaan kokoonpanoon.
In three seasons with the Canucks, Vigneault has a record of 133-86-27 and his .595 winning percentage is the most successful by a coach in team history. He won the Jack Adams Award as the league's top coach in his first year with the Canucks back in 2006-07.
Vancouver teki odotetun jatkosopimuksen valmentaja Alain Vigneaultin kanssa. Uusi sopimus pitää V:n seurassa kauden 2012-2013 loppuun. Ihan hyvä sopimus mielestäni, V on saanut joukkueen pelaamaan yritteliästä ja tuloksekasta kiekkoa. Kolmen V:n kauden aikana Canucks on voittanut kaksi kertaa Luoteisen divisioonan ja mennyt kaksi kertaa playoffien toiselle kierrokselle. Hän on voittanut noiden kolmen kauden aikana myös kertaalleen Jack Adams Trophyn NHL:n parhaana valmentajana.
Vigneaultin aikana vain kausi 2007-08 meni huonommin, sillä tuolloin jäätiin kolmen pisteen päähän playoff-paikasta. Toisaalta tuolla kaudella joukkueen puolustajat olivat sairauslomilla lähes 200 peliä ja kun vielä silloinen kakkossentteri puuttui yli puolet kaudesta, niin tuolla kaikella oli kieltämättä vaikutusta jo muutenkin hieman kapeaan kokoonpanoon.
In three seasons with the Canucks, Vigneault has a record of 133-86-27 and his .595 winning percentage is the most successful by a coach in team history. He won the Jack Adams Award as the league's top coach in his first year with the Canucks back in 2006-07.
V:n jatkosopimuksen lisäksi voidaan uutisoida sen verran, että Canucks leikkasi leirikokoonpanoaan aika lailla odotetuilla nimillä tänään:
Junioreihin:
Yann Sauve, Puolustaja, St. John, QMJHL
Manitobaan:
Taylor Ellington, Puolustaja
Pierre-Cedric Labrie, Laitahyökkääjä
Evan Oberg, Puolustaja
Eric Walsky, Laitahyökkääjä
Daren Machesney, Maalivahti
Travis Ramsey, Puolustaja
Ei sopimusta:
Ronald Petrovicky
Dave Scatchard
Sauve ja Oberg olivat tuosta joukosta parhaita ja toivottavasti he menevät vielä eteenpäin ensi kauden aikana, jotta tuohon tulevaisuuden puolustukseen olisi lisää laatua tarjolla. Ellington on tuosta muusta joukosta lähinnä pelaajaa, jonka voisin kuvitella vielä joskus luistelevan runkosarjan NHL-ottelussa. Walsky ja Labrie ovat enemmän projekteja.
Veteraanipelaajista Scatchard oli mielestäni ihan hyvä roolissaan sen mitä häntä seurasin, mutta loukkasi nivusensa. Petrovickylla ei puolestaan ollut alkujaankaan enää mahdollisuuksia ja meni sitten vielä hänkin loukkaantumaan kesken leirin. Toivottavasti Scatchard saisi jostain vielä NHL-paikan, sillä olen pitänyt miehen pelistä aikaisemmin.
Junioreihin:
Yann Sauve, Puolustaja, St. John, QMJHL
Manitobaan:
Taylor Ellington, Puolustaja
Pierre-Cedric Labrie, Laitahyökkääjä
Evan Oberg, Puolustaja
Eric Walsky, Laitahyökkääjä
Daren Machesney, Maalivahti
Travis Ramsey, Puolustaja
Ei sopimusta:
Ronald Petrovicky
Dave Scatchard
Sauve ja Oberg olivat tuosta joukosta parhaita ja toivottavasti he menevät vielä eteenpäin ensi kauden aikana, jotta tuohon tulevaisuuden puolustukseen olisi lisää laatua tarjolla. Ellington on tuosta muusta joukosta lähinnä pelaajaa, jonka voisin kuvitella vielä joskus luistelevan runkosarjan NHL-ottelussa. Walsky ja Labrie ovat enemmän projekteja.
Veteraanipelaajista Scatchard oli mielestäni ihan hyvä roolissaan sen mitä häntä seurasin, mutta loukkasi nivusensa. Petrovickylla ei puolestaan ollut alkujaankaan enää mahdollisuuksia ja meni sitten vielä hänkin loukkaantumaan kesken leirin. Toivottavasti Scatchard saisi jostain vielä NHL-paikan, sillä olen pitänyt miehen pelistä aikaisemmin.
Pavol Demitra jatkaa olkapäänsä kuntouttamista. Viimeisin lääkärikäynti oli tämän viikon tiistaina. Tohtori määräsi Demitralle lisää "täydellistä kiekonlaukomiskieltoa", joka kestää nyt ainakin lokakuun puoliväliin. Slovakin olkapään toipumisaikataulu on hivenen epäselvä, mutta epäilen ettei Demoa nähdä tositoimissa vielä lokakuussa.
Vancouver Province'kin epäilee Demitran paluun menevän aikaisintaan tuonne marraskuuhun. Myös puolustaja Mathieu Schneider saattaa olla sivussa vielä muutaman viikon. Tuossa uutisessa on yksi helpotus joukkueen palkkakatto-ongelmaan, eikä kumpaakaan pelaajista tarvita välttämättä heti kauden alusta, kun syvyyttä löytyy.vetoo kirjoitti:Pavol Demitra jatkaa olkapäänsä kuntouttamista. Viimeisin lääkärikäynti oli tämän viikon tiistaina. Tohtori määräsi Demitralle lisää "täydellistä kiekonlaukomiskieltoa", joka kestää nyt ainakin lokakuun puoliväliin. Slovakin olkapään toipumisaikataulu on hivenen epäselvä, mutta epäilen ettei Demoa nähdä tositoimissa vielä lokakuussa.
***
Vancouver hävisi viime yönä ensimmäistä kertaa tällä kaudella harjoituspelinsä, kun Anaheim kävi vierailulla ja voittamassa Selänteen maalilla jatkoajalla maalein 2-3. Canucksilta puuttui pelistä kaksi ykkös/kakkosketjun pelaajaa (Burrows, Kesler), kaksi kolmosketjun pelaajaa (Raymond, Bernier), puolustajista Edler, Bieksa ja Lukowich sekä maalilta Luongo. Myös Demitra, Schneider ja Shirokov olivat tietysti sivussa. Anaheimilla oli Lupulia ja Boyntonia lukuun ottamatta odotettu kauden avauskokoonpano pelissä.
Lyhyet viivat pelistä:
- Raycroft pelasi hyvin ja sai V:lta kehut pelin jälkeen. Tällä hetkellä hän on ottamassa kokeneempana maalivahtina tuota kakkosvahdin paikkaa.
- Grabner paransi jälleen edellisestä pelistä. Vieläkään hänen tasonsa ei kuitenkaan riitä mielestäni taistelussa mm. Raymondia, Wellwoodia ja Shirokovia vastaan, mutta parempaan suuntaan hän on menossa.
- Silmäväli pelasi Sedinien ketjussa mielestäni hyvän pelin, vaikka jäikin pisteittä.
- Rome vaikutti jälleen hyvältä puolustajalta. Yllättänyt minut kokonaisuutena.
- SOB oli hyvä ja teki maalin. En tiedä hämääkö harjoituspeli, jos sanon hänen parantaneen liikettään.
- Pope teki maalin ja paransi edellisestä pelistä. Hänellä on nyt mielestäni kaksi hyvää peliä ja yksi vähän heikompi peli takana.
- Rypien antoi Carterille oppitunnin 'pelaamisesta' ilman hanskoja.
- Salo oli lähellä loukkaantua jo tässä vaiheessa.
- Hodgson oli ehkä aavistuksen parempi kuin San Josea vastaan, mutta kuten Vancouver Province kirjoitti: It was painfully evident that Hodgson is either still hurting from an offseason bulging disc while training or that the weight of expectation is dragging down the first-round draft choice.
Hodgson kertoi itse tilanteestaan jutussa seuraavaa;
"There's obvious stiffness and all the tension comes with it, but it's just my power — it's not there," said the 19-year-old Hodgson, who finished a plus-2 but didn't have a shot on goal.
"The quick-twitch muscle needs to regrow and I'm trying to get so I can explode again. That's the most difficult part. I see an opening and I just can't get to it. Once I'm going I'm fine and I have the top-end speed.
"But the first two or three steps, there's no pop. The left leg has it, but with the right leg, there's no explosiveness yet."
Vancouverin saldo harjoituspeleistä on nyt siis 6-0-1. Joukkueella on jäljellä vielä kaksi harjoituspeliä, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Calgaryssa ja sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Edmontonissa. Shirokovin pitäisi palata tuohon Flamesia vastaan pelattavaan peliin. Luongo pelaa sen ja Schneider saa sitten tuon harjoituspelien viimeisen ottelun Oilersia vastaan.
Mark Parrish jäi odotetusti ilman sopimusta ja vapautettiin tryoutista. Farmiin menevistä pelaajista Nathan McIver, Nolan Baumgartner ja Guillaume Desbiens joutuvat menemään waivereiden lävitse. Saas nähdä kuin McIverin käy tällä kertaa. McIver ja Desbiens toivottavasti läpäisevät waiverin, Baumgartnerilla ei niin ole väliä.
Noista pelaajista Desbiens oli suurin pettymys minulle. Odotin hänen pystyvän haastamaan muut nelosen pelaajat paremmin kuin hän lopulta pystyi. Hän hävisi taistelun Tanner Glassia vastaan selvästi, puhumattakaan Hansenista, Hordichukista, Johnsonista tai Rypienista.Mark Parrish jäi odotetusti ilman sopimusta ja vapautettiin tryoutista. Farmiin menevistä pelaajista Nathan McIver, Nolan Baumgartner ja Guillaume Desbiens joutuvat menemään waivereiden lävitse. Saas nähdä kuin McIverin käy tällä kertaa. McIver ja Desbiens toivottavasti läpäisevät waiverin, Baumgartnerilla ei niin ole väliä.
McIverin kehitys näyttää puolestaan pysähtyneen kokonaan (ehkä menneen jopa vähän taaksepäin) ja miehestä tulee luultavasti AHL-kiertolainen. Odotin pari vuotta sitten hänen pystyvän tarjoamaan tulevaisuudessa vakavasti otettavan tarjokkaan tuonne seiskapakin paikalle, mutta näytöt eivät riitä. Asenne ja koko on kohdallaan, mutta liike ja kiekolliset taidot eivät.
Parrish oli korkeintaan kohtalainen tryoutissaan pelillisesti, mutta tehollisesti huono. Hänen olisi pitänyt pystyä tekemään ainakin pari maalia, jotta hänellä olisi ollut edes pieniä mahdollisuuksia. Nyt käteen ei jäänyt edes kunnolla laukauksia, saati sitten tekopaikkoja. Joku eurooppalainen joukkue saisi hänestä silti kohtalaisen vahvistuksen.
Baumer taas... voi voi. Miten ihmeessä hän pystyi pelaamaan pari kautta sitten sen yhden 34 pisteen NHL-kauden? Nyt hän on Vancouverin puolustuksen syvyyskartalla jossain 12-13. sijalla.
***
Vancouver voitti viime yönä vieraspelinsä Calgarya vastaan rankuilla maalein 1-2. Canucksin maalin teki varsinaisella peliajalla Samuelsson, Flamesilta onnistui Moss. Rankkareissa Canucksin voiton sinetöi Raymond tällä maalilla. Raymond tuntuu onnistuvan joka pelissä jollakin tavalla.
Joukkueiden kokoonpanot olivat seuraavat:
Vancouver:
Shirokov - Kesler - Samuelsson
Raymond - Hodgson - Grabner
Hordichuk - Johnson - Rypien
Glass - Bliznak - Hansen
Lukowich - Rome
Edler - O'Brien
Ehrhoff - Funk
Luongo
Calgary:
Moss - Jokinen - Iginla
Dawes - Langkow - Bourque
Glencross - Conroy - Sjostrom
Nystrom - Boyd - Prust
Regehr - Bouwmeester
Giordano - Phaneuf
Pardy - Stralman
Kiprusoff
Calgarylla oli siis melkein kaikki parhaat mukana. Vancouverilta puuttuivat Sedinit, Burrows, Salo, Bieksa, Mitchell, Bernier, Wellwood sekä pitkäaikaispotilaina Mathieu Schneider ja Demitra. Kun vielä Lukowich loukkaantui ensimmäisessä erässä ja Canucks joutui pelaamaan viidellä pakilla, niin tulos oli ainakin hyvä osoitus Canucksin syvyydestä.
Pari viivaa:
- Luongo oli erinomainen.
- Rome jatkoi vakuuttavia otteitaan puolustuksessa: peliaikaa tuli puolustuksen toiseksi eniten 25:19. Lisäksi tuli neljä laukausta, kolme blokkia, kaksi taklausta ja hyvin vähän virheitä. Valmennus heitti hänet todelliseen testiin, jonka hän kantoi niin hyvin, että ilman pelipaikkaa jääminen olisi jopa vääryys, vaikka samasta paikasta kisaavat hänen lisäkseen myös hyvin pelannut O'Brien, vähän virheitä tehnyt Lukowich ja Schneider. Rome on ollut toistaiseksi täydellinen yllättäjä ja melkein joukkueen paras puolustaja harjoituspeleissä.
- Samuelsson jatkoi hyviä otteitaan. Teki maalin, pelasi hyvin kahteen suuntaan, uurasti edukseen kiekottomana ja laukoi kuusi kertaa. Toistaiseksi hän on ollut juuri sellainen pelaaja, mitä toivoinkin. Toki laukaukset menevät myös usein ohi tai vastustajien blokkeihin (laukauksia tuli kokonaisuudessaan peräti 11), mutta mukava nähdä joukkueessa pelaajaa, joka ei säästele paikoissa.
- Shirokov palasi viikon sairauslomaltaan kentille ja oli jälleen hyvä. Häneltä nähtiin mm. muutamia hyviä takakarvauksia puolustuksen apuna, hyökkäyspäässä hän oli vaarallisen oloinen, vaikka jäikin maaleitta (syöttö tuohon Samuelssonin maaliin) ja mikä mielestäni parasta; hän ei aristellut 'ruuhkissa'. Ainoa miinus tulee siitä, että hän jätti pari kertaa miehensä merkkaamatta keskialueella - hän ei tule V:n systeemissä saamaan kunnolla peliaikaa, ellei hän paranna tuota asiaa.
- Hodgson oli jälleen näkymätön. Nopeus ei riitä (kun muutenkaan hän ei ole nopeimpia pelaajia, tällä hetkellä hän on pelistä toiseen kentän hitain pelaaja selkähermosta kärsivänä) ja voimaakin pitäisi saada lisää. Gillisilta tuli jo sen suuntaisia viestejä, että CoHo laitettaisiin takaisin junioreihin ja nuo viestit manageritaholta kertovat paljon.
"Hodgson is one of the early favorites for the Calder Trophy this season, but he is still eligible to return to junior hockey. "He hasn't shown enough in this camp to prove that he's ready to play at this level," Gillis said. "I don't think that's criticism. I think it's an assessment of fact." Hodgson realizes he must pick up his game or he'll be back in junior where he has nothing to prove as he was the top player in Canada last year. "He hasn't shown enough in this camp to prove that he's ready to play at this level," Gillis said today as he watched his team practise at UBC. "I don't think that's criticism. I think it's an assessment of fact." Stay tuned as we should know his fate by Wednesday."
Seuraava ja viimeinen Vancouverin harjoituspeli pelataan ensi yönä Edmontonissa. Joukkueen saldo näistä on nyt 7-0-1, joten tuo nolla (varsinaisen peliajan tappiot) olisi ainakin mukava pitää.
Useat eri slovakkimediat arvioivat maanantaina, että Pavol Demitran paluu tapahtuu vasta marraskuussa. Sinänsä tämä tieto ei sisällä mitään yllättävää tai "uutta".
Ja sitten kysyisin slovakkisentteri Mario Bliznakista. Minkälaista roolia hänelle voidaan odottaa AHL:n Moosessa? Harjoitusotteluissa Bliznak on pelannut neljännen ketjun sentterinä, mutta Canucksin useiden vakiomiesten paluu kokoonpanoon tietää Bliznakille kyllä varmaa AHL-retkeä. Bliznakissa on ilmeisesti ihan mukavaa potentiaalia tällaiseen puolustavan sentterin postille? Sellaisesta voisi olla jopa Slovakian maajoukkueelle tulevina vuosina hyötyä, sillä maassa on harvemmin ollut nelosketjun keskushyökkääjän rooliin erikoistunutta pelaajaa.
Glass - Bliznak - Hansen
Vancouverilta puuttuivat Sedinit, Burrows, Salo, Bieksa, Mitchell, Bernier, Wellwood sekä pitkäaikaispotilaina Mathieu Schneider ja Demitra.
Ja sitten kysyisin slovakkisentteri Mario Bliznakista. Minkälaista roolia hänelle voidaan odottaa AHL:n Moosessa? Harjoitusotteluissa Bliznak on pelannut neljännen ketjun sentterinä, mutta Canucksin useiden vakiomiesten paluu kokoonpanoon tietää Bliznakille kyllä varmaa AHL-retkeä. Bliznakissa on ilmeisesti ihan mukavaa potentiaalia tällaiseen puolustavan sentterin postille? Sellaisesta voisi olla jopa Slovakian maajoukkueelle tulevina vuosina hyötyä, sillä maassa on harvemmin ollut nelosketjun keskushyökkääjän rooliin erikoistunutta pelaajaa.
Bliznak on parhaimmillaan tosiaan puolustavana hyökkääjänä. Hän on hyvä aloittaja, hyvä alivoimapelaaja ja hän osaa ottaa vastustajilta tilaa pois hyvän liikkeen ja nöyrän asenteen ansiosta. Hän on enemmän raataja ("grinder-tyylinen" pelaaja) kuin taitopelaaja, hän menee vastustajien iholle ja hän osaa ärsyttää vastustajia. Viime kaudella Mario pelasi paljon veteraani Mike Keanen kanssa Manitoban rikkovissa ketjuissa, sai paljon kehuja faneilta omasta työstään ja uskon, että rooli tulee pysymään samankaltaisena ensi kaudellakin.Ja sitten kysyisin slovakkisentteri Mario Bliznakista. Minkälaista roolia hänelle voidaan odottaa AHL:n Moosessa? Harjoitusotteluissa Bliznak on pelannut neljännen ketjun sentterinä, mutta Canucksin useiden vakiomiesten paluu kokoonpanoon tietää Bliznakille kyllä varmaa AHL-retkeä. Bliznakissa on ilmeisesti ihan mukavaa potentiaalia tällaiseen puolustavan sentterin postille? Sellaisesta voisi olla jopa Slovakian maajoukkueelle tulevina vuosina hyötyä, sillä maassa on harvemmin ollut nelosketjun keskushyökkääjän rooliin erikoistunutta pelaajaa.
Bliznakin heikkona puolena pidetään hyökkäystaitoja. Hän on melko nopea (nostanut selvästi luistelunsa tasoa WHL-ajoista), mutta kädet eivät ole parhaimmat, ja keskittyminen on usein pelkästään tuossa omassa puolustavassa hommassaan. Tuossa ei sinällään ole varmasti valmentajien mielestä kuitenkaan mitään väärää, mutta enemmän kaivataan NHL-peleihin.
Viime kaudella Bliznak pelasi tulokaskautensa AHL:ssa ja siellä ei tullut kuin 16 pistettä 64 pelissä. Noustakseen NHL:ään hänen pitää siis parantaa kahden suunnan peliään, sillä ihan pelkällä puolustusosaamisella ei tule paikkaa. Hänen edellään on tällä hetkellä Alex Bolduc, joka on AHL:ssa myös hyvä puolustava hyökkääjä, mutta joka on siellä sellainen 30-40 pisteen pelaaja.
Bliznak oli positiivisia pelaajia leirillä, joten tuo antaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Ensi kausi farmissa antaa paremman kuvan hänen tulevaisuudestaan. Mikäli hän pystyy parantamaan kahden suunnan peliään puolustuspelin kärsimättä, hänestä saattaa kasvaa vielä tulevaisuudessa jonkin NHL-joukkueen nelosketjun sentteri ja mahdollisesti Slovakiallekin runkopelaaja sinne alempiin ketjuihin.
***
Ja tuo nollahan siellä pidettiin, vaikka tappio jatkoajalla tulikin. Näin yhdeksästä harjoituspelistä tuli saldo 7-0-2, eli yhteensä 18 kuvitteellisesta pisteestä joukkue keräsi 16. Hyvä saldo, vaikka noilla ei sinällään merkitystä olekaan.Seuraava ja viimeinen Vancouverin harjoituspeli pelataan ensi yönä Edmontonissa. Joukkueen saldo näistä on nyt 7-0-1, joten tuo nolla (varsinaisen peliajan tappiot) olisi ainakin mukava pitää.
Vancouverin maalintekijöinä toimivat Ehrhoff, Salo, Henrik Sedin ja Wellwood. Shirokov syötti kaksi osumaa. Edmontonilta onnistuivat Horcoff, Jacques, Comrie kahdesti ja jatkoajalla Gilbert. Pelin tähdistöön valittiin järjestyksessä Jacques, Shirokov ja Hemsky. Oilersin maalilla pelasi Khabibulin, Vancouverin maalilla Schneider.
Canucks oli liikenteessä melkein ykkösjoukkueella. Riveistä olivat poissa tärkeimmistä pelaajista vain Luongo, Kesler, Samuelsson ja Edler sekä tietysti ne pitkäaikaispotilassaariset M. Schneider ja Demitra.
En nähnyt tuota peliä kuin kolmannessa erässä, mutta luetun ja tuon yhden erän näkemäni perusteella pari viivaa:
- Cory Schneider vaikuttaa viidestä takaiskusta huolimatta jotenkin kypsemmältä kuin viime kaudella. Ennakoi tilanteita kuitenkin edelleen liikaa, eikä anna vastustajien tehdä riittävästi aloitteita. Aloittaa kauden Manitobassa?
- Hodgson parantaa. Parempi kiekollisena kuin edellisissä peleissä ja liikekin parempaa. Syötti Ehrhoffin maalin ja voitti aloitukset 50%:sti.
- Hansen tappeli Brulen kanssa ja loukkasi kätensä. Sairauslomaa on edessä useita viikkoja. Todella harmi Juutin kannalta, hän on ollut pelaamissaan peleissä järjestäen joukkueen parhaita. Toisaalta hänen loukkaantumisensa saattaa avata paikkaa myös hyvin pelanneelle Tanner Glassille tai vaikka CoHolle.
- Rome pelasi huonoimman harjoituspelinsä. Samalla tuo saattoi pudottaa hänet hyvistä aikaisemmista otteista huolimatta pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle. Menikö peli tuossa viimeisessä ottelussa yliyrittämiseksi?
- Shirokov ottaa paikan pelaavasta kokoonpanosta. Hän teki neljässä harjoituspelissä seitsemän pistettä (koko kausi tuota tahtia ja kasassa olisi päälle 140 pistettä...) ja näytti valmiilta, vaikka kärsiikin vielä vähän polvestaan;
“My knee is sore,” Shirokov said Sunday after the game. “But I play, I practice. I see guys are hardworking. I’m happy to play with this team and try to make NHL. I’m happy with Vancouver jersey, happy with these guys. It’s good.”
Shirokovin onnistuminen ja mahdollinen NHL-debyytti heti kauden alussa saa Luongo-kaupan tuntumaan aina vain paremmalta ja paremmalta...
- Ehrhoff näytti maalissaan puhuttua nopeuttaan. Maali on nähtävissä tästä videokoosteesta.
Harjoituspelien jälkeen oma joukkueeni kauden avaukseen olisi seuraava:
D. Sedin - H. Sedin - Burrows
Samuelsson - Kesler - Shirokov
Raymond - Wellwood - Bernier
Hordichuk - Johnson - Rypien
Glass/Hodgson
Salo-Edler
Mitchell-Ehrhoff
Bieksa-O´Brien
Lukowich/Rome
Luongo
Raycroft
Pakkiparit voivat olla hyvinkin erilaiset, mutta aloittaisin noilla. Hyökkäyksessä Samuelsson, Burrows ja Shirokov voivat vaihdella tuossa Kaksosten ketjussa, mutta aloittaisin kauden Burrowsilla tasakentin ja antaisin Shirokoville ja/tai Samuelssonille tuossa ykkösessä ylivoima-aikaa (Burrows kun raataa taas paljon alivoimalla). Sitten kun Mathieu Schneider ja Demitra tulevat mukaan joskus loka-marraskuun paikkeilla (ja Hansen palaa), tilanne menee ilman loukkaantumisia mielenkiintoiseksi ja jopa ongelmaiseksi.
- Cory Schneider vaikuttaa viidestä takaiskusta huolimatta jotenkin kypsemmältä kuin viime kaudella. Ennakoi tilanteita kuitenkin edelleen liikaa, eikä anna vastustajien tehdä riittävästi aloitteita. Aloittaa kauden Manitobassa?
Kyllä. Rosteria on leikattu kahdeksalla pelaajalla ja joukossa ovat mm. C.Schneider sekä Grabner: Tiedote
- Hodgson parantaa. Parempi kiekollisena kuin edellisissä peleissä ja liikekin parempaa. Syötti Ehrhoffin maalin ja voitti aloitukset 50%:sti.
Ennakkoon Hodgsonilta odotettiin varmasti eniten, mutta parasta Bustia ei olla vielä nähty. Uskoisin, että hän saa mahdollisuuden näyttää vielä runkosarjan alussa ja päätös palautetaanko junnuihin tehdään tuon 10 ensimmäisen pelin aikana. Vaikka OHL:ssa ei ole enää mitään todistettavaa ei yksi ylimääräinen kausi siellä ole mikään katastrofikaan. Peliaikaa luvassa mielinmäärin ja mahdollisuus kehittää rauhassa niitä heikkoja osa-alueita. Liikettä? Vaikka olisihan se pienoinen pettymys, kun yksi suurimmista suosikeista calder trophyn pokkaajaksi palaisi junnuliigaan.
- Shirokov ottaa paikan pelaavasta kokoonpanosta. Hän teki neljässä harjoituspelissä seitsemän pistettä (koko kausi tuota tahtia ja kasassa olisi päälle 140 pistettä...) ja näytti valmiilta, vaikka kärsiikin vielä vähän polvestaan;
Mielenkiintoinen kaveri tämä Shirokov. Vaikka ennakkoon kaveria on hehkutettukin, niin en uskonut paikkaa auringosta nappaavan heti alkuunsa, mutta vahvasti nyt siltä näyttää.
Harjoituspelien jälkeen oma joukkueeni kauden avaukseen olisi seuraava:
D. Sedin - H. Sedin - Burrows
Samuelsson - Kesler - Shirokov
Raymond - Wellwood - Bernier
Hordichuk - Johnson - Rypien
Glass/Hodgson
Salo-Edler
Mitchell-Ehrhoff
Bieksa-O´Brien
Lukowich/Rome
Luongo
Raycroft
Saas nähdä. Kakkosketjun laidoilla viilettäisi uudet kasvot ja puolustuksessa Ehrhoff paikkaisi Öhlundin. Nelosketju vaikuttaa näin paperilla ainakin tasapainoiselta ja vittumaiselta pelata vastaan. Muutenkin paketti vaikuttaa tasapainoiselta ja iskukykyiseltä. Ja ainakin harjoituspelit antavat odottaa hyvää alkavasta kaudesta.
Luongon harteilla lepää silti pitkälle Vancouverin mahdollisuudet, johon muuten ainakin Tsn-sivujen lukijat uskovat. Vajaasta 30 tuhannesta tähän asti äänestäneestä valtaosa on klikannut Vancouverin suosikikseen voittamaan Stanley Cupin! Muutenkin usko joukkueeseen on vahva, sillä Tsn:n toimittajat sijoittivat Vancouverin ennakkoon liigan kuudenneksi parhaaksi joukkueeksi. The Hockey Newsin kausikirjassa Canucks veikattiin läntisen kolmanneksi.
Ei Canucksista nyt ihan Stanley Cupin voittajaksi ole, mutta hyvä kirittäjä Blackhawksin matkalle kannun tykö..
Viimeksi muokattu:
Lukowich waiversiin ja Hodgson takaisin junnuihin, according to Kevin Allen.
Hodgsonin osalta odotettu ratkaisu ja hänen aikansa tulee sitten seuraavalla kaudella.
Lukowichin olisi kyllä todella mielellään nähnyt Vancouverin kutos-/seiskapakkina, mutta ilmeisesti halvemmat pakit vakuuttivat riittävästi ja capin kanssa on tiukkaa, joten tähän ratkaisuun päädyttiin.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »
-
MTV: Miroslav Svobodan loukkaantuminen uhkaa ykkösmaalivahdin koko loppukauttaLue lisää »
-
Taponen nollasi Sportin Liigan juhlapelissäLue lisää »
-
Liiga-kierros: Jukurit yllätti Ilveksen, HPK otti aikalisän reilun minuutin jälkeen ja voittiLue lisää »
-
Maalivahdit loistivat TPS:n ja KalPan kohtaamisessa: Emma Hall vastasi ottelun ainokaisestaLue lisää »