Vancouver Canucks 2006-07

  • 198 349
  • 1 444

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
nuck kirjoitti:
Heikko esitys Vancouverilta kauden ensimmäisessä kotipelissä San Josea vastaan. Canucks pelasi etenkin puolustussuuntaan ylivoimaisesti kauden heikoimman pelinsä ja teki omassa päässä isoja virheitä.

Eipä tuohon nuckin analyysiin ole paljoa lisättävää. Ykkönen pelaa hyvin, mutta muut kentät kohtuullisen surkeasti. Ei tunnu Morrisonillakaan toimivan uusien kavereiden kanssa. Ja nyt näyttää toi reilu 3 milliä aika kovalta palkalta...

Chouinard oli varsin näkymätön eikä pelannutkaan kuin lähinnä av:ta. Silti ehti keräämään tasakentällisin -2. Aloituksissakin Chouinard oli huonompi kuin Santala. Josh Green otti yhden typerän jäähyn ja saldon -3. Rypien tilalle?

Salon puuttuminen näkyi varsin selkeästi ylivoimassa, laukauksia viivasta ei juuri tullut. Toivottavasti Sami on takaisin jo seuraavassa pelissä.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mr. Smith kirjoitti:
Chouinard oli varsin näkymätön eikä pelannutkaan kuin lähinnä av:ta. Silti ehti keräämään tasakentällisin -2. Aloituksissakin Chouinard oli huonompi kuin Santala. Josh Green otti yhden typerän jäähyn ja saldon -3. Rypien tilalle?
No, Chouinardin toinen miinusmerkintä tuli Bourdonin intoilun ansiosta ja toinen oli puolestaan tilanne, jossa hän ei voinut maalille mitään (normaalissa hyökkäyksessä kiekko kulmasta maalille vaikeana, Luongo ei saanut suoraan haltuun ja irtokiekko sisään). Sinällään Marc ei tehnyt pelissään mielestäni virheitä ja tämä pieni peliaika oli loukkaantumisen jälkeen myös melko odotettua. Aloitukset negatiiviset ja tämä on tietysti hänen kohdallaan pettymys, mutta kuinka paljon näihinkin vaikuttaa sitten pelaamattomuus..?

Green ei tosiaan tehnyt mitään ihmeellistä ja Rypienia voitaisiin hyvin kokeilla hänen tilallaan. Tai sitten antaa Santalalle lisää todellisia näytönpaikkoja.

Mr. Smith kirjoitti:
Salon puuttuminen näkyi varsin selkeästi ylivoimassa, laukauksia viivasta ei juuri tullut. Toivottavasti Sami on takaisin jo seuraavassa pelissä.
Salon puuttuminen tosiaan näkyi. Canucks joutui pelaamaan viidellä puolustajalla ottelun jälkimmäisen puolikkaan, kun Bourdonista oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Mielestäni tämä Salon puuttuminen näkyikin juuri tasakentin, eikä niinkään ylivoimalla. Salon paikalla ylivoimassa pelanneelta Bieksalta kun tuli viivasta neljä laukausta kohti Toskalaa ja lisäksi kolme laukausta meni ohi.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Oikeastaan tämä ratkesi niihin ongelmiin jota itsekkin ounastelin Orca-leiriin ennen kauden alkua, joukkueen puolustuksen syvyys on huono, joukkue on fyysisesti heikko ja secondary scoringia ei löydy tarpeeksi.

Tähän päälle vielä Luongon heikko peli niin ei voi hirveästi odottaa.
 

kausi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Westendin työväenpalloilijat
San Jose - Vancouver otteluraportti

Sharks-Canucks 6-4


Tässä tulee myös minun näkökulmasta viimeyön pelin tilanteet eräkohtaisesti. Katsoin ottelun Canal+:lta.

1. erä

Ottelu alkoi Canucksien kannalta huonosti kun Marleau ujuttaa kiekon helpon näköisesti Luongon selän taakse. No eipä tarvinnut montaa minuuttia odotella kun jo Ruottalaiset teki tasoitusmaalin. Vancouver pääsi pelaamaan YV:tä mutta tuloksetta, taso surkea kuvaa mielestäni hyvin Canucksien ylivoimaa. Tämän jälkeen melkeinpä heti jouduttiinkin sitten alivoimaa pelaamaan, tämä hoidettiin kunnialla eikä SJ saanut juuri yhtään kunnon maalipaikkaa aikaan. Lukuun ottamatta Thornttonin vetoa yläputkeen.
Morrisonin puolittainen läpiajo päättyi siihen kun häntä koukittiin eikä siitä edes vihelletty jäähyä. SJ tekee toisen maalinsa kun Ehrhoff pääsee tälläämään riparin verkkoon. Tämä maali sai alkunsa siitä kun Vancouver mokasi hyökkäyspäässään menettämällä kiekon sharkseille. Erästä jäi mieleen myös Öhlundin viivapelaaminen, laukaukset olivat kehnoja ja muutenkin hän oli erässä hiukan vaisun oloinen. Erätauolle mentiin lukemissa 2-1.

2. erä

Erän alkuun Hannan ottaa heti 2minuuttisen mutta siitä ei juuri kostuttu, Buliskin otti vielä jäähyn SJ:n jäähyn aikana. Canucksit pääsi taas YV:tä pelaamaan kun Cooke hävisi pystypainin Clowelle ja siinä samassa lähti myös Bernier boxiin. Bieksa pääsi latasemaan kiekon maalin kun Bulis syötti maalin takaa suoraan hänen lapaansa. Tilanne oli 2-2.
Green istui boxissa ja Öhlund esti taidokkaasti CheeChoon maalinteko yrityksen josta myös SJ pääsi jälkitilanteeseen minkä taasen Luongo pelasti. Vancouver teki jälleen virheen hyökkäyspäässään ja siitä Rissmiller teki Clowen riparista maalin, SJ siirtyy 3-2 johtoon. Ja edellisestä maalista kun oli kulunut vain 2min, niin Nieminen sai onnekkaasti kiekon suoraan lapaansa maalinedustalla jonka pisti verkon perille. Fitzpatrick järjesti pienen joukkokähinän kun sharks hyökkääjä Michalek laukoi kiekon paitsiovihellyksen jälkeen kohti Luongoa, tästä tilanteesta molemmat miehet boxiin. Pelattiin siis ”4 on 4” kentällisillä ja Bieksa avaa pystyyn H. Sedinille joka syöttää veljelleen ja hän pistää kiekon reppuun, tilanne 4-3. Sharksit alkoivat ottaa jäähyjä erän loppuun ja seuraava erä päästään aloittamaan 5:llä kolmea vastaan. Tästä erästä jäi hyvä maku, oli paljon tilanteita ja muutenkin tapahtumarikas erä.

3. erä

Canucks ei onnistunut luomaan yhtään vaarallista tilannetta vaikka pelasi viidellä kolmea vastaan. Ja huono tuuri tuli jälleen kuvaan kun kulmasta maalinedustalle tarkoitettu syöttö lipesi siniviivan väärälle puolelle juuri kuin Brown tuli boxista ja pääsi siitä läpiajoon josta syntyi maali. Canucksit otti jäähyn ja Luongo piti Vancouverin vielä pelissä mukana SJ:n myllyttäessä. Tämän jälkeen pelattiin muutama minuutti tasavoimin ja mentiin päästä päähän, hyviä tilanteita oli molemmilla joukkueilla ja Luongo pääsi taas loistamaan. Mitchell taisteli hienosti pitkänkiekon canukseille ja suoraan aloituksesta kiekko Öhlundille joka tällää kavennusmaalin siniviivalta. Grier pääsee karkuun josta tekee maalin, tilanteesta Krajicek olisi voinut ottaa Grieriä koukkaamalla tms. mutta maalintakaa-ajo asemassa ei varmaankaan uskaltanut jäähyä ottaa vaan luotti Luongoon mikä ei kannattanut. Tilanne 6-4 SJ:lle. Vancouver pääsi vielä kertaalleen pelaamaan ylivoimiaa mutta tuloksetta. Puolitoista minuuttia ennen loppua koitettiin vielä ilman maalivahtia mutta sekään ei auttanut, San Jose vei pisteet mukanaan.

Pelistä jäi kuitenkin pääpirteittäin ihan hyvä maku. Ylivoima kaipasi kyllä selkeästi Saloa ja ehkä sen takia Öhlundinkin otteet oli vaisumpia, vaikka yhden maalin tekikin. Bieksasta ei voi sanoa muutakuin hyvää, saldonaan 1+2 tästä ottelusta. Pikkasen vain onnea Vancouverille niin peli olisi ollut ihan toinen, mielestäni 2 maalia SJ:lle oli hieman onnekkaita. Mikähän siinä on ettei Luongo saanut läpiajoista tai puolittaisista sellaisista mitään kiinni, ei miehet mitään maestroja kuitenkaan olleet ketkä niistä teki maalin hänen taakseen.

EDIT: kirjotus virheet, vaikka niitä varmasti vielä paljon jäi
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Daespoo kirjoitti:
Oikeastaan tämä ratkesi niihin ongelmiin jota itsekkin ounastelin Orca-leiriin ennen kauden alkua, joukkueen puolustuksen syvyys on huono, joukkue on fyysisesti heikko ja secondary scoringia ei löydy tarpeeksi.
Minäkin olin alkukaudesta huolissani joukkueen puolustuksen syvyydestä, mutta Kevin Bieksan ja Lukas Krajicekin hyvien otteiden perusteella tämä ei ole ollut joukkueen heikko kohta. Itse asiassa joukkueella on mielestäni ihan hyvä puolustuksen syvyys, mikäli kaikki puolustajat ovat kentällä: Öhlund on hyvä ykköspakki, Mitchell ja Salo kelvollisia kakkos-kolmospakkeja, Bieksa ja Krajicek ovat kehittyneet ja menestyvät hyvin nelos- ja vitospakin rooleissa (Bieksa pystyi kantamaan menestyksellä San Josea vastaan jopa kakkospakin roolia) ja Fitzpatrick on paikkansa täyttävä kutospakki.

Canucks ei ole myöskään jäänyt kauden ensimmäisissä otteluissa fyysisessä pelissä alakynteen kuin ehkä juuri tässä San Jose -pelissä ja tässäkin vain niukasti. Joukkue on menestynyt fyysisessä pelissä Detroitia, Columbusta, Minnesotaa ja Coloradoa vastaan riittävän hyvin, eikä joukkue ole joutunut missään vaiheessa tämän suhteen ongelmiin. San Jose taitaa olla liigan kookkain joukkue, joten vaikea tätä joukkuetta vastaan on fyysisesti myös vastata.

Secondary scoring on kieltämättä huolestuttava asia tällä hetkellä. Ykkösketjun jälkeen tehoja ei ole tullut riittävästi muilta ketjuilta. Tosin joukkueen puolustukseksi on sanottava se, että muut ketjut ovat pelanneet omaa päätä neljän ottelun verran hyvin ja tämä viisikkopuolustus on myös asia, minkä uusi valmennusjohto on halunnut saada ensimmäiseksi kuntoon. Todenteolla joukkueen secondary scoring mitataankin vasta siinä vaiheessa, kun pelejä on takana hieman enemmän kuin viisi.

Daespoo kirjoitti:
Tähän päälle vielä Luongon heikko peli niin ei voi hirveästi odottaa.
Mielestäni Luongo ei ollut heikko, vaikka pelasikin heikoimman Canucks-pelinsä.

San Jose pääsi tekemään kaksi maaliaan läpiajoista (Brown ja Grier), kaksi kertaa joukkue iski maalin tyhjältä kulmalta (kerran kiekko ajautui sinne pomppujen kautta, kerran Bourdon ei tehnyt mitään, vaikka oli paikalla) ja kerran San Jose teki maalinsa ylivoimahyökkäyksen jälkeen Luongon torjunnasta tulleesta irtokiekosta. Oikeastaan vain Ehrhoffin maali (sekin irtokiekosta) oli sellainen, mikä Luongon olisi pitänyt ehdottomasti ottaa kiinni - tai olisi pitänyt ottaa suoraan haltuun se Michalekin maalille ammuttu kiekko.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
nuck kirjoitti:
Mielestäni tämä Salon puuttuminen näkyikin juuri tasakentin, eikä niinkään ylivoimalla. Salon paikalla ylivoimassa pelanneelta Bieksalta kun tuli viivasta neljä laukausta kohti Toskalaa ja lisäksi kolme laukausta meni ohi.

Ensimmäisessä kahdessa ylivoimassa Vancouver laukoi tasan 0 kertaa, kolmannessa kerran (maaliin). Tosin eipä se vain pakistosta ollut kiinni, mutta kumminkin. Bieksa tosin pelasi hyvin yv:ssä ja hänelle soisikin lisää yv-aikaa Salon palattuakin. Korkeintaan tuon sihdin voisi suunnata maalia kohden seuraavissa otteluissa.
 
nuck kirjoitti:
Mielestäni Luongo ei ollut heikko, vaikka pelasikin heikoimman Canucks-pelinsä.

Juuri näissä Brownin ja Grierin läpiajoissa Luongo tuntui antautuvan kovin helpolla. Kummassakaan tilanteessa hyökkääjä ei esittänyt mitään ihmeellistä. Brown teki pienen sivuttaisliikkeen ja rystyllä löysästi ylös ja Grier laittoi niin ikään löysästi rystyllä sisään.

Ei läpiajo koskaan mikään helpoin paikka maalivahdille, mutta Luongon tasoisen maalivahdin pitäisi juuri näissä tilanteessa tehdä ns. gamesavereita pitääkseen joukkueensa mukana pelissä. Tänään hän ei siihen kyennyt.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mängimies kirjoitti:
Ei läpiajo koskaan mikään helpoin paikka maalivahdille, mutta Luongon tasoisen maalivahdin pitäisi juuri näissä tilanteessa tehdä ns. gamesavereita pitääkseen joukkueensa mukana pelissä. Tänään hän ei siihen kyennyt.
Toisaalta samaa mieltä tästä, mutta toisaalta minä en pidä maalivahtia heikkona, mikäli hän ei saa läpiajoja kiinni.
 

Doaner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arizona Coyotes, Shane Doan
nuck kirjoitti:
Toisaalta samaa mieltä tästä, mutta toisaalta minä en pidä maalivahtia heikkona, mikäli hän ei saa läpiajoja kiinni.
Riippuu tietenkin läpiajon laadusta. Grierin läpiajo olisi pitänyt pysäyttää. Löysä rystykuti melkeen keskelle maalia
 

kausi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Westendin työväenpalloilijat
Doaner kirjoitti:
Riippuu tietenkin läpiajon laadusta. Grierin läpiajo olisi pitänyt pysäyttää. Löysä rystykuti melkeen keskelle maalia

Niinpä, varsinkin se Grierin läpiajo oli vähän helppo.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Mielestäni Luongolta oli heikko peli, Grierin läpiajo oli ehdottomasti torjuttavissa (Grierillä huono asento, rystylaukaus jonka näki heti suuntautuvan maalin vasempaan reunaan). Reboundeja tuli paljon eikä varsinaisia gamesavereita nähty (älkää antako niiden 'näyttävien' rälläpelastuksien hämätä, ne eivät olleet vaikeita torjuttavia).

Salon puute näkyi ehdottomasti ylivoimalla eniten, Bieksa laukoi samassa 5 vs 3 YV:ssä kolme kertaa räikeästi ohi maalin.

Linden oli helvetin hidas, Chounard ei tehnyt mitään ihmeellistä ja Morrison alkaa olemaan liigan yksi ylipalkatuimmista pelaajista, kaveri ei saanut mitään aikaan hyökkäyspäässä.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
nuck kirjoitti:
Toisaalta samaa mieltä tästä, mutta toisaalta minä en pidä maalivahtia heikkona, mikäli hän ei saa läpiajoja kiinni.

Keskimäärin läpiajon torjuntaprosentti veskoilla on selvästi yli 50%, nyt kyseessä oli Grier jolla oli pakki selässä joka heitti huonosta asennosta löysän rystyn. Kyllä tuon voi pistää Luongon piikkiin.
 

kausi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Westendin työväenpalloilijat
Daespoo kirjoitti:
Linden oli helvetin hidas, Chounard ei tehnyt mitään ihmeellistä ja Morrison alkaa olemaan liigan yksi ylipalkatuimmista pelaajista, kaveri ei saanut mitään aikaan hyökkäyspäässä.

Minäkään en huomannut kenenkään noiden tekevän oikeastaan mitään merkittävää, Chounard tais AV:ta pelata kuitenkin ihan jees. Morrison taas pääsi puolittaiseen läpiajoon mistä hänet kaadettiin eikä jäähyä, prkl. Lindenistä ei tuu mitään mieleen.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Daespoo kirjoitti:
Mielestäni Luongolta oli heikko peli, Grierin läpiajo oli ehdottomasti torjuttavissa (Grierillä huono asento, rystylaukaus jonka näki heti suuntautuvan maalin vasempaan reunaan). Reboundeja tuli paljon eikä varsinaisia gamesavereita nähty (älkää antako niiden 'näyttävien' rälläpelastuksien hämätä, ne eivät olleet vaikeita torjuttavia).
No ehkä se Grierin läpiajo olisi pitänyt ottaa (siinä tilanteessa se olisi ollut lähes pakko ottaa - toisaalta juuri rystynosto on usein maalivahdille paha) ja varmasti toisena päivänä Luongo olisi sen ottanutkin.

Mutta lähinnä kyse onkin minun puoleltani tässä siitä, että maalivahtia ei voi syyttää heikosta pelistä, jos hän ei ota läpiajoja kiinni - ei edes, vaikka "tilastojen mukaan maalivahdit ottavat sen ja sen verran läpiajoja kiinni".

Enemmän minä laitan kyllä tässä syyksi huolimattoman joukkuepuolustuksen kuin maalivahdin.

Daespoo kirjoitti:
Salon puute näkyi ehdottomasti ylivoimalla eniten, Bieksa laukoi samassa 5 vs 3 YV:ssä kolme kertaa räikeästi ohi maalin.
Ja tasakentin, kun Canucks "joutui" pelaamaan 30 minuuttia viidellä puolustajalla, Salon puute ei mielestäsi niin selvästi näkynyt vai? Jos Bieksa laukoo ottelussa yhteensä seitsemän kertaa (näistä tosin kolme ohi) ja tekee yhden maalin sekä tehot 1+2, hän on kyllä täyttänyt Salon roolin ylivoimassa oikein hienosti. Kyllä Salokin maalin ohi laukoo ja alkukaudesta Sami on laukonut alle kolme kutia ottelua kohti (Bieksa laukoi siis neljä kertaa kohti Toskalaa kun sai Salon paikan).

Daespoo kirjoitti:
Linden oli helvetin hidas, Chounard ei tehnyt mitään ihmeellistä ja Morrison alkaa olemaan liigan yksi ylipalkatuimmista pelaajista, kaveri ei saanut mitään aikaan hyökkäyspäässä.
Näistä olen tämän pelin perusteella samaa mieltä. Lindenilta ei ollut tosiaan mikään hyvä peli ja Chouinard ei puolestaan saanut loukkaantumisen jälkeen edes peliaikaa (voidaan siis sanoa, että ei tehnyt mitään ihmeellistä). Morrisonin alkukausi on ollut puolestaan hyökkäystehojen suhteen kokonaisuutena masentava ja lisäksi hän pelasi Sharks-ottelussa aloituksensa heikosti.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
nuck kirjoitti:
Secondary scoring on kieltämättä huolestuttava asia tällä hetkellä. Ykkösketjun jälkeen tehoja ei ole tullut riittävästi muilta ketjuilta.
Ykkönen taitaa toimia muihin ketjuihin verrattuna ”liian hyvin”, eikä Vigneault ole siksi uskaltanut rikkoa ainoaa toimivaa hyökkäysasettaan. Jos tämä linja jatkuu, on muutoksia kyllä pakko jossain vaiheessa kokeilla. Muiden ketjujen pelaajista Bulis tuntuisi liikkeensä ja pelinlukutaitonsa puolesta olevan sopivin Sedinien ketjuun nostettavaksi. Bulis osaa tehdä itsensä pelattavaksi mutta ketjukaverit eivät tätä oikein osaa hyödyntää. Sedinit taas tunnetusti osaavat vapaan pelaajan kentältä löytää. Naslund osaa paljon muutakin kuin hakea vapaata tilaa, joten tasakentällisillä olisi mielenkiintoista nähdä kokeiltavan jotain uutta esim. koostumusta Näslund – Morrison – Hansen, jossa Näslundilla olisi pelinrakentamiseen isompi rooli kuin nykyisessä ykkösketjussa.

Läpiajoissa & rankkareissa Luongo ei ole ehkä ollut ihan parhaimmillaan, mutta muuten on kyllä pitänyt joukkuetta kiitettävästi pystyssä. Hauska detaili, että Wildia vastaan rankkareissa kaikki Canucks pelaajat luistelivat suoraan ja koittivat ampua längistä sisään. Kaikki Wildin pelaajat taas hakivat mutkan kautta vauhtia laidan läheltä ja yrittivät saada Luongon sivuttaisliikkeeseen. Johtuukohan tuo vastustajan maalivahtien scouttauksesta, vai tekevätkö pelaajat rankkareissa vaan mitä haluavat, riippumatta siitä kuka torjuu.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Moustache Dave #44 kirjoitti:
Ykkönen taitaa toimia muihin ketjuihin verrattuna ”liian hyvin”, eikä Vigneault ole siksi uskaltanut rikkoa ainoaa toimivaa hyökkäysasettaan. Jos tämä linja jatkuu, on muutoksia kyllä pakko jossain vaiheessa kokeilla.
Vigneault puhuikin tästä ketjujen sotkemisesta ennen San Jose -peliä. Tuolloin hän kertoi juuri saman, että ei viitsi sotkea hyvin pelaavaa ketjua. Kun joukkueella oli tuolloin lisäksi kakkosen maalinteko-ongelmista huolimatta positiivinen saldo, valmennusjohto päätti pitää ketjun entisellään.

Tämän jälkeen on pelattu vain tämä Sharks-ottelu, joka oli Canucksin kauden heikoin ottelu ja en usko tämän yhden pelin tuovan vielä muutoksia. Mutta mikäli joukkueen otteet tulevat jatkumaan samanlaisina kuin tässä viimeisimmässä pelissä, muutoksia tulee varmasti tapahtumaan.

Itse näkisin Sedinin kaksosten laidassa mieluiten myös Bulisin, joka pelaa itseään hyvin vapaaksi. Kaksosilla on puolestaan taito pitää kiekkoa hallussa ja jakaa tätä hyvin ratkaisupaikkoihin, joten Bulis voisi sopia tähän paikkaan hienosti.

Morrison - Näslund -akseli on puolestaan toiminut ennenkin hyvin ja tuttu ketjukavari varmasti vapauttaisi Morrisonin peliä. Toiselle laidalle Jannik Hansen olisi mielenkiintoinen kokeiltava, mutta mikäli pitäydytään tämän hetken pelaajistossa, Matt Cooken ja Ryan Keslerin nimet tulevat ensimmäisinä mieleen.

Cooke pelasi Morrisonin ja Näslundin kanssa hienosti ennen työsulkukautta ja hän toisi ketjuun energiaa sekä puolustusosaamista. Niin ikään hyvälle puolustavalle hyökkääjälle Keslerille voisi puolestaan antaa hyökkäävän roolin joukkueessa ja katsoa mihin hän kykenisi, kun ketjussa pelaisi hyökkäyssuuntaan Alexandre Burrowsia lahjakkaampia pelaajia.

Viime kauden lopullahan Kesler pelasi välillä jopa ykkösessä ja ainakin tuolloin hän pelasi varsin hyvin hyökkäävässä ketjussa. Toisaalta tuttu kaksikko Kesler - Burrows tekee keskenään niin paljon töitä, että tätäkään kaksikkoa ei viitsisi hajottaa.

Vigneaultin hehkuttama Rick Rypien on muuten päässyt farmissa kovaan lentoon. Viime yönä Rypien (0+1) valittiin kentän parhaana pelaajana, kun Moose kaatoi kotonaan Philadelphian maalein 2-1:

http://www.moosehockey.com/2006-07/061014/recap.php

Veikkaan, että kohta puolin Rypien tuo jättiannoksen energiaansa Canucksin joukkueeseen.

Moustache Dave #44 kirjoitti:
Läpiajoissa & rankkareissa Luongo ei ole ehkä ollut ihan parhaimmillaan, mutta muuten on kyllä pitänyt joukkuetta kiitettävästi pystyssä.
Tämä on kieltämättä ollut Luongon heikoin kohta, jos joku yksittäinen asia pitää nostaa esiin. Niin paljon miehen edellisvuosien tilastot näiden suhteen kiinnostavat, että katsoin Luongon tilastoja viime kauden rankkareista.

Viime kaudella Luongo torjui Floridassa kahdeksan rankkarikisaa saldoilla neljä voittoa, neljä tappiota. Laukauksia Luongo sai vastaansa näissä 24 kappaletta ja maaleja miehen selän taakse tehtiin näissä seitsemän (prosentiksi n. 70%).

Luongohan ihmetteli Minnesota-ottelun jälkeen, kun hänet yllätettiin kisassa niin monta kertaa. Normaalisti hän on kuulemma läpiajoissa hyvä - mistä kertovat myös viime kauden tilastot sellaisten joukkueiden kesken, jotka ovat scoutanneet miestä varmasti paljon.

Kauden alussa hän ei ole onnistunut torjumaan läpiajoja / rankkareita kuitenkaan edes 50%:n tehokkuudella. Toivottavasti näihin on tulossa parannusta jatkossa. Se on tietysti selvää, että Luongoa auttaisi paljon myös se, että Canucks ei päästäisi näihin tilanteisiin vastustajiaan.

Moustache Dave #44 kirjoitti:
Hauska detaili, että Wildia vastaan rankkareissa kaikki Canucks pelaajat luistelivat suoraan ja koittivat ampua längistä sisään. Kaikki Wildin pelaajat taas hakivat mutkan kautta vauhtia laidan läheltä ja yrittivät saada Luongon sivuttaisliikkeeseen. Johtuukohan tuo vastustajan maalivahtien scouttauksesta, vai tekevätkö pelaajat rankkareissa vaan mitä haluavat, riippumatta siitä kuka torjuu.
Niin, mielenkiintoinen yksityiskohta. Voihan olla, että Wildin valmennusjohdon mielestä isokokoiselle ja hyvillä reflekseillä torjuvalle Luongolle uppoaa parhaiten sivuttaisliikkeet ja ehkä Canucks teroitti puolestaan heikkoa jäätä ja pelaajat pyrkivät ampumaan suoraan.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
nuck kirjoitti:
Morrison - Näslund -akseli on puolestaan toiminut ennenkin hyvin ja tuttu ketjukavari varmasti vapauttaisi Morrisonin peliä. Toiselle laidalle Jannik Hansen olisi mielenkiintoinen kokeiltava, mutta mikäli pitäydytään tämän hetken pelaajistossa, Matt Cooken ja Ryan Keslerin nimet tulevat ensimmäisinä mieleen.
Vigneault sekoittaa ketjujaan ensi yön Oilers-otteluun ja tulee peluuttamaan kakkosessa Michigan-ketjua, jossa Ryan Kesler tulee saamaan hyökkäävämmän roolin:

http://www.canada.com/vancouversun/news/sports/story.html?id=252a40ca-278b-4b03-953e-02d65c3a57cd

Näin ollen Canucksin ketjut saattavat olla ensi yönä esimerkiksi:

D. Sedin - H. Sedin - Näslund
Bulis - Morrison - Kesler
Cooke - Chouinard - Pyatt
Burrows - Green / Santala - Linden

Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sami Salo saattaa pelata ottelussa.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
nuck kirjoitti:
Cooke - Chouinard - Pyatt

Pakko myöntää, että tuo kolmonen ei oikein itsestä tunnu hyvältä. Onhan siinä toki kaikki joskus aina maalintekoon pystyneitä kavereita ja jopa 40+ pistettä Cooke on tehnyt. Mutta silti siitä puuttuu "käsiä". Chouinard ei ole mikään pelintekijä, eikä laitureistakaan ole siinä juuri apua. Ketjun peli voisi toimia kovalla karvauksella ja kaivamalla kiekkoja kulmista maalineteen. Mutta kun Vancouverin peli ei enää perustu kovaan karvaukseen...

Ja näiltä kakkos-/kolmoskentiltä niitä tehoja juuri kaivataan. No, toisaalta toi kakkonen voisi nyt (toivottavasti) toimia. Alkaa kohta olla kaikki variaatiot käytetty kakkosen ja kolmosen osalta. Ehkäpä farmista voisi kokeilla Reidiä tai Hansenia. Vai onkohan Reid loukkaantuneena kun ei ole pelannut kuin 2 peliä Manitobassa?

Edit. Ilmeisesti Reid on kunnossa, kun pelasi edellisen pelin. Mutta tajuttomasti porukkaa Manitobassa, kun katsomossa joutuivat istumaan Reagan Rome, Nathan McIver, Brad Moran, Jesse Schultz, Adam Keefe, Maxime Fortunus, Lee Goren, Yannick Tremblay ja Shaun Heshka. Noista nyt olettaisi ainakin Moranin (johtaa pistepörssiä), Schultzin, Gorenin ja Tremblayn terveinä mahtuvan Manitoban kokoonpanoon.
 
Viimeksi muokattu:

Chip Whitley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks & B.C. | Langly & Posehn
Mr. Smith kirjoitti:
Pakko myöntää, että tuo kolmonen ei oikein itsestä tunnu hyvältä. Onhan siinä toki kaikki joskus aina maalintekoon pystyneitä kavereita ja jopa 40+ pistettä Cooke on tehnyt. Mutta silti siitä puuttuu "käsiä". Chouinard ei ole mikään pelintekijä, eikä laitureistakaan ole siinä juuri apua.

Mielestäni tuo kolmonen muuttui ainoastaan taitavampaan suuntaan, nyt kun Burrows pudotettiin neloseen ja Kesler nostettiin kakkoseen. Kesler ja Burrows ovat mielestäni samalla alhaisella tasolla henkilökohtaisten taitojen perusteella, Kesler on vain vahvempi luistelija kuin Burrows. Molemmat tekevät ahkerasti töitä ja sitä kautta ovat joukkueelle tärkeitä pelaajia, mutta ei edes Kesler ole top 6 materiaalia. Kesler (myös Burrows) on näyttänyt AHL'ssä että osaa tehdä pisteitäkin, mutta tätä ei ole kuitenkaan NHL'ssä näkynyt. Esimerkiksi Cooke ja Pyatt ovat paljon parempia vaihtoehtoja kakkoskentän laituriksi kuin Kesler, mitä taitoihin tulee. Mutta toki, näitä on jo kokeiltu, ja ei kovin kummoisesti ole toiminut. Haluan kuitenkin korostaa että tähän osasyy oli Bulisin ja Mo'n peli, mikä on takunnut koko alkukauden.

Esimerkiksi tuossa San Jose pelissä Pyatt näytti erittäin vakuuttavalta kiekkoa käsitellessään, eikä se pomppinut lavan yli/hukkunut matkalla niin kuin Keslerillä. Ja fyysisessä pelissä saa vähän enemmän leipoa ennen kuin Pyattin saa jäähän, Kesler kun lentää ensimmäisestä kosketuksesta kuin leppäkeihäs.

Toivotaan kuitenkin että olen väärässä Keslerin suhteen, ja mies alkaa onnistumaan myös hyökkäyssuuntaan. Epäilen tätä kuitenkin todella vahvasti, sillä tämän kauden otteet ovat olleet pitkälti samat mitä viime kaudella näimme.

Mr. Smith kirjoitti:
Vai onkohan Reid loukkaantuneena kun ei ole pelannut kuin 2 peliä Manitobassa?

Edit. Ilmeisesti Reid on kunnossa, kun pelasi edellisen pelin. Mutta tajuttomasti porukkaa Manitobassa, kun katsomossa joutuivat istumaan Reagan Rome, Nathan McIver, Brad Moran, Jesse Schultz, Adam Keefe, Maxime Fortunus, Lee Goren, Yannick Tremblay ja Shaun Heshka. Noista nyt olettaisi ainakin Moranin (johtaa pistepörssiä), Schultzin, Gorenin ja Tremblayn terveinä mahtuvan Manitoban kokoonpanoon.

Reidillä oli aivotärähdys, mikä piti hänet pois kaukalosta muutaman ottelun. Moosella on tosiaan todella paha loukkaantumistilanne tällä hetkellä. Schultz (kylki) ja Goren (jalka) taitavat olla day-to-day, Heshka ainakin joutui auto-onnettomuuteen ennen training campia, ja saattaa olla että on sivussa tästä syystä. AHL'n pistepörssiä ensimmäisen viikon jälkeen johtanut Brad Moran loukkaantui Phantomsia vastaan 13. päivä PERJANTAINA! Hän sai iskun silmäänsä Phantoms-pelaajan stagasta toisessa erässä eikä palannut enää takaisin peliin. Taisi käväistä vielä sairaalassa pelin jälkeen, toivotaan ettei kyseessä ole mitään Koivu-luokan loukkaantumista.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mielestäni olet nyt liian ankara Kesleria kohtaan.
Chip Whitley kirjoitti:
Kesler (myös Burrows) on näyttänyt AHL'ssä että osaa tehdä pisteitäkin, mutta tätä ei ole kuitenkaan NHL'ssä näkynyt. Esimerkiksi Cooke ja Pyatt ovat paljon parempia vaihtoehtoja kakkoskentän laituriksi kuin Kesler, mitä taitoihin tulee. Mutta toki, näitä on jo kokeiltu, ja ei kovin kummoisesti ole toiminut. Haluan kuitenkin korostaa että tähän osasyy oli Bulisin ja Mo'n peli, mikä on takunnut koko alkukauden.
Kesler on selvästi Cooken edellä kehityksessä kokonaisuutena ja myös pisteellisesti.

Kesler oli draftistaan reilun vuoden päästä (varattiin kesällä 2003), kaudella 2004-2005 jo Manitoba Moosen arvokkain pelaaja ja teki parikymppisenä kaikkien aikojen kovimmassa, työsulkukauden AHL:ssä 30 maalia sekä otti päälle 100 minuuttia jäähyjä. Cooke teki saman ikäisenä NHL:ssä 30 pelissä kaksi pistettä ja häntä pidettiin yleisesti pelaajana, jolla ei ole kykyjä nousta NHL:ssä mihinkään muuhin rooliin kuin nelosen rikkovaan rooliin.

Viime kaudella Kesler teki 10 maalia ja 23 pistettä, Cooke teki aikanaan saman ikäisenä NHL:ssä 12 pistettä, mutta joutui pelaamaan farmin ja NHL:n välillä. Kesler nousi viime kauden lopulla Canuckseissa välillä isoonkin rooliin (peliaikaa kauden lopussa aina ykkösketjussa saakka), Cooke pelasi saman ikäisenä Vancouverissa pelkästään kolmosen ja nelosen vaihtoja ja huomattavasti pienemmällä vastuulla.

Cooke teki uran piste-ennätyksensä, 42 pistettä, vasta seitsemännellä kaudella varaus-ikäluokkansa jälkeen. Keslerille tämä kausi olisi siis vasta kausi 2009-2010.

On toki totta, että Kesler ei ole toistaiseksi esittänyt NHL:ssä isoja tehoja. Pelillisesti hän on kuitenkin selvästi esimerkiksi saman ikäistä Cookea isommassa roolissa tällä hetkellä ja myös viime kaudella. Pitää myös muistaa se, että Keslerilla ei ole ollut oikein realistisia mahdollisuuksia isoon NHL-rooliin aikaisemmin.

Työsulkukaudella hän tehoili farmissa hienosti, mutta viime kaudella hänellä ei ollut todellisia mahdollisuuksia nousta Canucksin kahteen ensimmäiseen ketjuun (Morrison - Bertuzzi - Näslund ja "kolme veljestä"). Kesler joutui pelaamaan koko kauden puolustavaa roolia, mutta menestyi hienosti tässä roolissa; hän voitti Canucksin taklaustilaston ja kellotti joukkueen hyökkäyksen toiseksi korkeimmat alivoima-ajat.

Minulla on vielä paljon luottoa Kesleria kohtaan. Hän on noussut isoon rooliin nopeammin kuin olisin odottanut ja tehnyt oman hommansa hienosti. Keslerin roolina oli Crawfordin systeemissä pelata omaa päätä ja jakaa kärkikarvauksessa taklauksiaan - tämän tehtävän Ryan teki joukkueen parhaiten. Ne fanit, jotka odottivat Keslerilta pisteitä tässä roolissa, eivät olleet odotuksiensa kanssa ollenkaan maan pinnalla.

Periaatteessa tämä kausi voisi olla Keslerille läpimurto seuraavalle portaalle. Joukkueen hyökkäyspeli ei ole kulkennut ykköstä lukuun ottamatta keneltäkään ja myös Kesler on ollut tehoton. Hän on kuitenkin tehnyt ehkä koko joukkueen eniten töitä kahteen suuntaan ja pelannut kulmapelinsä hienosti. Kolmosketjussa tehoja ei ole tullut, mutta tämä on ollut kyllä joukkueen pelisysteemistä- ja Keslerin ketjukavereista kiinni enemmän kuin Keslerista itsestään.

Lisäksi, nyt en oikein ymmärrä, kuinka pystyt kuvaamaan Kesleria pelaajaksi, joka lentää ensimmäisestä kosketuksesta kuin leppäkeihäs. Keslerin vahvuutena on nimenomaan luistelu ja kärkikarvaus - hän on erittäin vahva suoraluistelija ja hänellä on hyvä tasapaino liikkeessään. Hän on hyvä antamaan painetta vastustajille liikkeensä ansiosta ja hän menestyy hyvin kulmapelissä vahvojen jalkojensa ansiosta.

Miehen heikkoutena on NHL:ssä ollut pelisilmän puute ja käsien jäykkyys. Kuitenkin Keslerilta on vaikea viedä kiekkoa pois (viime kaudella hänellä taisi olla kokonaisuutena seitsemän kiekonmenetystä) ja tämä johtuu hyvin pitkälle juuri siitä, että hän on erittäin hyvä suojaamaan vahvojen jalkojensa ansiosta kiekkoa.

Kaivoin väitteideni tueksi HF:n aina perinteisen ankarat arvostelut Canucks-prospecteista;

http://hockeysfuture.com/prospect/ryan_kesler

Talent Analysis:

An excellent two-way player, Kesler is comfortable playing anywhere on the ice, whether it is in the defensive zone, either skating the puck up or chasing down forwards in the neutral zone, or in the offensive zone, Kesler is a very versatile player. Possessing excellent top speed, agility, and acceleration, he is able to backcheck and skate with anybody in the NHL. Utilizing his strong body, he can make strong, jarring hits on the forecheck, or use his body to protect the puck around the net as well. A hard wrist shot and good patience gives Kesler an offensive dimension as well, though it seems he is not gifted with silky-smooth hands or puck control. However, an impressive AHL season in 2004-05 suggests that Kesler may have more offensive upside in the NHL than originally anticipated.

Minä olen odottavalla kannalla Keslerin suhteen ja näen kakkosketjun paikan hänelle hyvänä mahdollisuutena. En mene kuuluttamaan Keslerin hyökkäyspään onnistumista tässä paikassa juuri nyt varmaksi, sillä hän ei ole saanut NHL:ssä vielä riittävästi hyökkäävää roolia edellisillä kausilla, jotta tälläinen arvio olisi realistisella pohjalla ja Canucksin tämän kauden joukkueella on ollut maalintekovaikeuksia riittävästi muutenkin.

Mutta siitä olen odottavalla kannalla, että parin seuraavan kauden aikana Kesler tulee pelaamaan joukkueen kahdessa ensimmäisessä ketjussa. Ja tällöin ei kukaan enää sano, että hän ei ole kakkosketjun tasoa NHL:ssä.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vancouver - Edmonton game 1

Canucks teki paluun masentavan San Jose -ottelun jälkeen taas hyväksi kiekkojoukkueeksi Oilersia vastaan ja esitti viime yönä ehkä kauden toistaiseksi parasta peliään. Esitys oli kokonaisuutena vahva, joskin maaleja joukkue olisi voinut tehdä paikkoihin nähden pari enemmän.

Pari hajahuomiota ottelusta:

- Ykkösketju oli jälleen kerran joukkueen paras, vaikkei tilastomerkintöjä tällä kerralla tullutkaan.

- Positiivista oli huomata myös kakkosen uusi ilme: mielestäni hyvää ja energistä peliä koko ketjulta. Kesler tuntuu ainakin tämän pelin perusteella sopivan ketjuun hyvin.

- Taylor Pyattilta jälleen hyvä peli, vaikka peliaikaa olisi voinut tulla enemmänkin. Pyatt lukee peliä puolustukseen päin hienosti, tekee vähän virheitä, pelaa itseään isokokoiisena pelaajana maalin eteen hyvin ja teki ottelussa kauden toisen maalinsa. Tuloksena hyvästä pelistä valinta kentän parhaaksi pelaajaksi. Pyatt vaikuttaa tähän astisten esitysten perusteella hyvältä hankinnalta.

- Canucksin puolustus toimi ottelussa hyvin ja oman pään virheet pidettiin lähes nollissa. Sami Salolta hyvä esitys ja komea maali. Kevin Bieksa ja Lukas Krajicek pelaavat ilta illan jälkeen hienosti. Öhlund on ollut omalla korkealla tasollaan koko kauden, Mitchell onnistunut omassa tehtävässään niin hyvin kuin osasi positiivisissa kuvitelmissa odottaa ja Fitzpatrick täyttää roolinsa kuudentena pakkina.

Vaikuttaa kauden alun perusteella siltä, että Nonisin uhkapeli kokemattoman puolustuksen kanssa on kannattanut. Vigneaultin pelisysteemi toki myös tukee puolustajia paljon enemmän kuin viime kautinen systeemi.

- Canucks pelasi kolmannen erän johtoasetelmassa hyvin, eikä alkanut passivoimaan peliään liikaa. Oilers pääsi laukomaan kolmannessa erässä vain viisi kertaa.

- Canucks voitti aloitukset Oilersia vastaan (joka tunnetaan hyvistä aloittajistaan) 57%:sti. Brendan Morrison ja Marc Chouinard voittivat oman pelinsä tällä alueella 66%:n tilastoilla.

- Ottelun taklaus- ja blokkitilastot kertovat omaa kieltään siitä, kumpi joukkue piti kiekkoa enemmän ja kumpi oli rikkovammassa roolissa: Oilersille peräti 25 taklausta ja 17 blokkia Canucksin 14 taklausta ja kahdeksaa blokkia vastaan.

- Molemmat maalivahdit pelasivat hyvän pelin. Luongo pääsi selvästi Rolosonia helpommalla, mutta piti maalinsa suun (Torresin osumaa lukuun ottamatta) kiinni aina kun tarvittiin. Rolosonille merkittiin pelissä 35 torjuntaa Luongon 17 torjuntaa vastaan. Yhtä pieniä torjuntamääriä Luongo ei nähnyt viime kaudella kertaakaan Floridassa.

- Luc Bourdon ja Tommi Santala istuivat pelissä terveinä raaputuksina. Bourdonin suhteen Vigneaultin lausunnot (San Jose -pelistä) eivät kovin hyvää kuvaa anna; “He’s looking for his game a bit and his first game at home he got caught a couple of times. The decisions he made cost us a couple goals and he’s got to fight his way through this.”

- Joukkueet kohtaavat toisensa ensi yönä Edmontonissa. Tässä pelissä Oilers tulee aivan varmasti tätä peliä kovampaa päälle. Canucks tulee peluuttamaan pelissä kakkosvahti Dany Sabourinia ensimmäistä kertaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Canucks
nuck kirjoitti:
Positiivista oli huomata myös kakkosen uusi ilme: mielestäni hyvää ja energistä peliä koko ketjulta. Kesler tuntuu ainakin tämän pelin perusteella sopivan ketjuun hyvin.
Kakkosen peli tuntui tosiaan vihdoin loksahtavan kohdalleen. Kesler onnistui hienosti ja Morrison pelasi ehkä kauden parhaan pelinsä. Bulis oli totutun pirteä.

Nostaisin esiin myös kolmosen panoksen tässä pelissä. Salon maaliin johtanut tilanne lähti Cooken taklauksesta, jolla Oilers pakki horjutettiin pois kiekosta. Burrows ja Green voittivat tämän jälkeen kulmaväännöstä kiekon Salolle, joka hoitikin sitten loput. Green ja Burrows pelasivat läpi ottelun myös erinomaista alivoimaa.

Vigneault taisi taas pitää kolmannessa erässä nelosketjun penkillä. Toivottavasti ei ala muilla jätkillä jalat huomenna tämän johdosta painamaan. Vigneault ei selvästikään neloseensa täysin luota. Pyatt käyttää kyllä peliminuuttinsa tehokkaasti, mutta ketjukaverit (Chouinard ja Linden) liikkuvat kuin ylimääräiset lyijypuntit nilkoissa.

Tiivistettynä tämä oli työvoitto, kaikki hoitivat hommansa kunnolla. Rolosonin huippupelin ansiosta pisteet eivät tulleet helpolla. Canucks ylivoima näytti lupaavalta, vaikkei maaleja saatukaan aikaan, tästä on hyvä lähteä viiden pelin vieraskiertueelle. Luongo pääsi eilen aika helpolla, pelituntumaa vailla olevaa Sabourinia tullaan tänään varmaan pommittamaan herkemmin.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Moustache Dave #44 kirjoitti:
Nostaisin esiin myös kolmosen panoksen tässä pelissä. Salon maaliin johtanut tilanne lähti Cooken taklauksesta, jolla Oilers pakki horjutettiin pois kiekosta. Burrows ja Green voittivat tämän jälkeen kulmaväännöstä kiekon Salolle, joka hoitikin sitten loput. Green ja Burrows pelasivat läpi ottelun myös erinomaista alivoimaa.
Totta, kolmonen pelasi myös varsin hyvin omaa rooliaan. Etenkin Green vaikutti nostaneen San Jose -otteluun nähden omaa peliään pykälällä ja vei ketjulle tärkeitä aloituksia (58%). Hyvä esitys Greenilta ja mikäli hän vain pystyy pitämään tasonsa tuossa, kolmosen sentterin rooli on hänen.

Mielenkiintoista kyllä nähdä miehen panos jatkossa, sillä Green on ollut Moosessa pelatassaan viime kausina ison peliajan hyökkääjiä, mutta NHL:ssä hän ei ole saanut oikein itseään liikkeelle - vaikea tietysti saadakaan, kun iso mies istuu perinteisesti vaihtopenkillä joskus puoli erää ja käy kurvaamassa lämmittely-vaihdon tai kaksi erässä.

Moustache Dave #44 kirjoitti:
Vigneault taisi taas pitää kolmannessa erässä nelosketjun penkillä. Toivottavasti ei ala muilla jätkillä jalat huomenna tämän johdosta painamaan. Vigneault ei selvästikään neloseensa täysin luota. Pyatt käyttää kyllä peliminuuttinsa tehokkaasti, mutta ketjukaverit (Chouinard ja Linden) liikkuvat kuin ylimääräiset lyijypuntit nilkoissa.
Nelonen pelasi tosiaan kolmannessa vain pari lyhyttä vaihtoa:

http://www.nhl.com/scores/htmlreports/20062007/SC020077.HTM

Chouinard ja Linden liikkuvat heikosti ja tämähän oli tiedossa jo ennen kautta (vaikka etenkin Lindenin suhteen oli puhetta mm. hyvästä kunnosta ja muutoksista kesäharjoittelussa). Tosiasia taitaa olla vain valitettavasti se, että Linden on tullut koko ajan yhä hitaammaksi ja Chouinardin heikoin puoli on juuri liike. Ennen kautta ajattelin Chouinardia hitaan luistelun vuoksi myös hyvin liikkuvien Cooken ja Keslerin ketjuun, mutta nyt tämä vaikuttaa vähän siltä, että tätä kolmikkoa ei yhdessä nähdä.

Chouinardin ja Lindenin eduksi on sanottava se, että molemmat tekevät kentällä hyviä asioita puolustussuuntaan ja siksi kaksikolla onkin hyökkäyksen eniten alivoimaminuutteja. Oilers-peli oli muuten sikäli erikoinen Lindenin osalta, että hän ei pelannut alivoimaa kuin alle minuutin - Chouinard sen sijaan pelasi Cooken ja Burrowsin kanssa joukkueen hyökkäyksen eniten alivoimalla.

Vigneault varmasti haluaisi lisää liikettä joukkueen tämän hetkiseen neloseen, mutta tämä ei oikein onnistu tässä muodossa. Uskonkin siksi, että Lindenia ja Chouinardia tullaan näkemään hajavaihdoissa esimerkiksi Cooken tai Burrowsin kanssa. Vigneault kertoi, että Rick Rypien tullaan todennäköisesti nostamaan parin viikon sisään ylös - Rypien toisi ketjuun lisää liikettä ja energiaa. Samalla hänen tulonsa saattaisi viedä Lindenin silloin tällöin katsomoon - mikä kyllä kuulostaa "ei-pelillisistä-syistä" pahalta asialta.

Moustache Dave #44 kirjoitti:
Luongo pääsi eilen aika helpolla, pelituntumaa vailla olevaa Sabourinia tullaan tänään varmaan pommittamaan herkemmin.
Paha on kyllä Canucksin pisteitä Öljyltä vieraissa ottaa:

1. Oilers hävisi eilen ja nyt joukkue tulee tekemään varmasti kaikkensa, että Canucks ei poistuisi neljän pisteen kanssa näistä kahdesta tärkeästä keskinäisestä ottelusta.

2. Oilers on aloittanut varsinkin kotonaan erittäin vahvasti - puhtaat voitot kotona Calgarysta ja San Josesta: kahdessa ottelussa kahta kovaa vastustajaa vastaan yhteensä yhdeksän tehtyä maalia.

3. Dany Sabourin pelaa ensimmäisen pelinsä Canucksin maalilla pitkän pelaamattomuuden jälkeen. Lisäksi Sabourin on käytännössä testaamatta NHL-tasolla.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
nuck kirjoitti:
Paha on kyllä Canucksin pisteitä Öljyltä vieraissa ottaa:
Paha oli tosiaan ottaa, vaikka ihan kohtalainen peliesitys -ottelun ihan alkua lukuun ottamatta- nähtiinkin. Oilers meni ensimmäisten kolmen minuutin sisään 2-0 johtoon Ethan Moreaun ja Patrick Thoresenin maaleilla - ja piti tämän jälkeen maalinsa (jossa pelasi vaihteeksi Jussi Markkanen) puhtaana. Pari hajahuomiota:

- Tommi Santala teki paluun Canucks-paitaan. Tuloksena 3:56 peliaikaa ja neljä minuuttia jäähyjä.

- Dany Sabourin pelasi ensimmäisessä Canucks-ottelussaan alkua lukuun ottamatta kohtalaisen hyvin, vaikka pääsikin helpolla: Oilers ei päässyt laukomaan Canucksin maalia kohti kuin 18 kertaa.

- Canucksin alivoima toimii juuri tällä hetkellä erittäin hyvin: toisessa ottelussa Oilers pääsi kokeilemaan kahdeksan kertaa ylivoimaa onnistumatta. Kun Canucks ei päästänyt ensimmäisessäkään pelissä ainuttakaan maalia alivoimalla, kokonaistulos kahdesta Oilers-pelistä oli 14 alivoimaa ilman takaiskumaalia.

- Mattis Öhlund pelasi jälleen erinomaisen ottelun. Öhlund pelasi kentän eniten (24:30), laukoi kohti Markkasta kuusi kertaa ja taklasi Ales Hemskyn taklauksella, joka canucks.comin mukaan kaikuu vieläkin Rexallin laidoissa.

- Trevor Linden oli urallaan ensimmäistä kertaa terveenä raaputuksena.

- Marc Chouinard pelasi alivoimaa 6:39, mutta voitti aloituksensa vain 10%:n tehoilla. Tässä piti olla joukkueen aloitusexpertti.

- Willie Mitchell pelasi alivoimaa peräti 10:09 ja oli näin ollen hyvin tärkeässä roolissa Canucksin erittäin hyvin toimivassa alivoimassa. Viime kaudellahan Mitchell pelasi Minnesotan selvästi eniten alivoimaa ja kuinka ollakaan, Wild oli koko NHL:n paras alivoimajoukkue.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Brendan Morrisonista juttua

Vancouverin alkukauden ehkä pahin alisuorittaja, kakkosketjun keskushyökkääjä Brendan Morrison kertoo vaikeasta alkukaudestaan:

http://www.canada.com/theprovince/news/sports/story.html?id=77d6a409-6ba1-49f5-865d-cc718ebc9ba2

You can therefore make the case that Morrison -- and not Roberto Luongo or the Sedins or Markus Naslund -- is the most important figure on the Canucks this season and the team will succeed or fail on his performance.

"Things have changed [this season]," Morrison said. "But in my mind, my role hasn't changed. It's to provide offence and play well defensively. I have different linemates and I'm coming off a big [hip] surgery in May. Now it's just a matter of finding a way to get it going.

"I have to take ownership of that line."

Morrison on pelannut alkukaudesta seitsemän ottelua ja tehnyt näissä kaksi pistettä. Lisäksi hänellä on tehopörssissä lukema -1. Kokonaisuutena Morrison ei kuitenkaan ole suinkaan joukkueen ainoa epäonnistuja hyökkäyspäässä:

- Jan Bulis ($1.3 miljoonaa), yksi syöttö seitsemään peliin, -1

- Matt Cooke ($1.5 miljoonaa), ei pisteitä seitsemään peliin, -1

- Marc Chouinard ($1.1 miljoonaa), ei pisteitä kolmeen peliin, -3

- Ryan Kesler ($1.9 miljoonaa), yksi syöttö seitsemään peliin, +/-

- Brendan Morrison ($3.2 miljoonaa), kaksi pistettä seitsemään peliin, -1

- Taylor Pyatt ($700,000), kaksi pistettä seitsemään peliin, +/-

Tietysti loistava asia, että joukkueen puolustus on onnistunut omassa hommassaan, Luongo on ollut hyvä, joukkue on tehnyt erittäin paljon töitä ja joukkueen uusi pelisysteemi näyttäisi toimivalta, mutta lisää hyökkäystehoja pitää kaivaa seuraavaksi laajemmalta rintamalta. Yksi ratkaisuihin pystyvä ketju kun ei pitkässä juoksussa riitä mihinkään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös