Vancouver Canucks 2006-07

[nuck]

Blue Jackets avasi tämän kauden runkosarjansa kotiottelulla Nationwide Arenassa Canucksia vastaan. Kotijoukkue aloitti kauden ensimmäisen ottelunsa hienosti ja meni ensimmäisessä erässä toisella minuutilla 1-0 johtoon. Blue Jacketsin kauden avausmaalin iski hyökkääjä Mark Hartigan (pelissä tehot 1+1).

Canucksillakin oli avauserässä omat paikkansa, mutta joukkue ei pelannut tilanteitaan tarpeeksi määrätietoisesti, eikä rakentanut hyvän ottelun pelanneen Blue Jackets -maalivahti Pascal Leclairen eteen riittävästi maskia. Erän laukaukset kirjattiin tasan 10-10.

Jos oli ottelun ensimmäinen erä kotijoukkueen, ottelun tahti muuttui toisessa erässä. Canucks tuli kentälle kovalla energialla ja vei toista erää hyvin, mutta ei saanut Leclairen hyvän pelin johdosta tasoitusta aikaan. Niinpä Blue Jackets merkkautti pelin toisen maalinsa toisen erän lopussa David Vybornyn toimesta. Ottelun toisen erän laukaukset Vancouverille 16-6.

Uusi Canucks ei kuitenkaan antanut samalla tavalla periksi kuin viime vuotinen versio. Joukkue teki kolmannessakin erässä hienosti töitä ja tämä kova työnteko myös palkittiin, kun Brendan Morrison ohjasi erän 12. minuutilla Sami Salon laukauksesta vieraat ylivoimalla maalin päähän.

Maaliin toiseksi syöttäjäksi merkittiin Alexandre Burrows, joka on noussut Vigneaultin ehdottomien luottopelaajien joukkoon - tänäänkin kahden erän jälkeen Canucks-hyökkäyksen eniten peliaikaa ja miehelle erikoisen paljon, peräti kaksi minuuttia ylivoima-aikaa.

Morrisonin tärkeän kavennusmaalin jälkeen ottelun lopusta vastasi peliä vielä aikaisempaa selvemmin vievän vierasjoukkueen ruotsalaiset punapäät ja heistä nimenomaan Daniel Sedin. Ensin Daniel teki erän kolmanneksi viimeisellä minuutilla 2-2 tasoituksen (syöttäjinä velipoika Henrik ja ketjun kolmas lenkki Markus Näslund) ja ampui sitten Columbuksen jäihin jatkoajan ensimmäisellä minuutilla.

Kovan taistelun jälkeen Canucks otti kauden toisesta pelistä kaksi pistettä ja jatkaa kauttaan kahden vieraspelin jälkeen hienosti neljällä pisteellä. Jotenkin nyt tuntuu (vaikka kausi onkin vielä vasta juuri alkanut), että tämän vuotinen Canucks-joukkue on taisteleva ja järkevästi pelaava ryhmä, jolla saattaa olla edessään vielä hyvä kausi.

Ranskalaisilla viivoilla pelin onnistujia lyhyesti:

- Canucksin maalilla toisena peräkkäisenä iltana pelannut Roberto Luongo pelasi ottelussa jälleen vahvasti ja kannatteli vierasjoukkuetta ottelun vaikeiden alkuhetkien aikana pelissä mukana.

- Sedinin kaksosten ketjun peli on parantumassa koko ajan. Tänään ketju ratkaisi ottelun tekemällä kolmen minuutin sisään kaksi maalia.

- Mattias Öhlund - kukas muukaan - kirjasi pelin korkeimmat peliminuutit, 26:49.

- Willie Mitchellin uurastus joukkueen alivoimalla jatkuu, tänään ylivoimaisesti Canucksin eniten alivoimaminuutteja (3:16) ja toisen kerran peräkkäin Canucksin eniten blokkeja.

- Sami Salolta jälleen hieno peli: reilut 23 minuuttia peliaikaa ja syöttöpiste joukkueen tärkeään kavennusmaaliin.

- Cookella ja Daniel Sedinilla molemmilla viisi laukausta. Canucks laukoi yhteensä 44 kertaa Columbuksen 20 laukausta vastaan.

- Tommi Santalaa ei näkynyt viimeisessä erässä kentällä. Tätä ennen Santala oli voittanut aloituksensa jälleen hienosti (71%).

- Ryan Kesler saa Burrowsin ja Cooken kanssa paljon vastuuta - ketjussa Vigneaultin-tyylisiä pelaajia. Keslerille lähes 18 minuuttia peliaikaa, eli vain pari sekuntia vähemmän kuin Henrik Sedinille ja muutamia sekunteja enemmän kuin Daniel Sedinille. Ihan turhasta ei miehelle siis kuitenkaan makseta 1.9 miljoonaa dollaria.

 

[Moustache Dave #44]

Tommi Santalaa ei näkynyt viimeisessä erässä kentällä. Tätä ennen Santala oli voittanut aloituksensa jälleen hienosti (71%).

Ei näkynyt juuri Lindeniäkään kolmannessa erässä. Tämä kertoo mielestäni vain Vigneaultin tavasta hakea tappioasemassa valmennuksella muutoksia pelin suuntaan. Kun tarvitaan pari maalia kolmannessa erässä pakkaa täytyy voida tiivistää, eivätköhän nelosen pelaajat tämän ymmärrä. Jos olisimme johtaneet peliä olisi nelonen varmasti pelannut viimeisessä erässä enemmän. Penkittämisten syy tuskin oli otteiden laadussa vaan siinä, että maalintekijöistä haluttiin enemmän irti.

Jotenkin nyt tuntuu (vaikka kausi onkin vielä vasta juuri alkanut), että tämän vuotinen Canucks-joukkue on taisteleva ja järkevästi pelaava ryhmä, jolla saattaa olla edessään vielä hyvä kausi.

Eihän tämä mitään ilotulitusta ole ollut mutta yleisilme on todellakin muuttunut. Canuckshan näyttää hitto vieköön ihan ammattimaiselta jääkiekkojoukkueelta, flegmaattisuus on poissa. Todella isoja torjuntoja on tosin Luongolta mahtunut kumpaankin peliin. Jos noita koppeja ei olisi otettu, olisivat voitot voineet hyvinkin jäädä tulematta.

Nonis on kuulemma kertonut erätaukohaastattelussa Bourdonin olevan flunssan takia sivussa.

Flahertyn en oikein usko karkaavaan waivereissä mihinkään. Muitakin kohtuullisia farmivahteja on ollut saatavilla. Eilen taisi mennä mm. Nolan Schaefer waiveristä läpi, eikä tuosta meidän Sabourinistakaan muut tainneet olla kiinnostuneita.

 

[nuck]

Ei näkynyt juuri Lindeniäkään kolmannessa erässä. Tämä kertoo mielestäni vain Vigneaultin tavasta hakea tappioasemassa valmennuksella muutoksia pelin suuntaan. Penkittämisten syy tuskin oli otteiden laadussa vaan siinä, että maalintekijöistä haluttiin enemmän irti.

Tästähän tämä tietysti kertoo. Nelosen pelaajista vain Josh Green pelasi kolmannessa erässä pari minuuttia, mutta Santalaa ja Lindenia ei näkynyt. Erä oli koko ottelun tavoin vielä niin siistiä peliä (Canucks ei ottanut ainuttakaan jäähyä, Columbuskin vain kaksi kakkosta), että puhtaita puolustavia hyökkääjiä ei kentällä juurikaan tarvittu.

Eihän tämä mitään ilotulitusta ole ollut mutta yleisilme on todellakin muuttunut. Canuckshan näyttää hitto vieköön ihan ammattimaiselta jääkiekkojoukkueelta, flegmaattisuus on poissa. Todella isoja torjuntoja on tosin Luongolta mahtunut kumpaankin peliin. Jos noita koppeja ei olisi otettu, olisivat voitot voineet hyvinkin jäädä tulematta.

Canucks on muuttunut viime kaudesta ja muuttunut vielä paljon. Tämä joukkue ei ole surffannut harjoituspelit mukaan laskettuna nyt viimeisissä viidessä ottelussa minuuttiakaan - viime kaudella joukkue surffaili flegmaattisen näköisenä joka pelissä useita minuutteja.

Toki eihän runsaasti muuttunut ja pelillistä ideologiaansa kesällä vaihtanut joukkue valmis vielä ole ja välillä ryhmä on hukannut yhteiset pelinuotit, mutta kokonaisuutena Canucks on esittänyt kahdessa ensimmäisessä ottelussaan paljon energisempää peliä kuin viime kaudella varmaan yhdessäkään pelissä. Columbus-ottelun kolmannen erän nousu kahden maalin takaa voittoon kertoo joukkueen uskosta omaan tekemiseen hyvin.

Mitä Luongoon tulee, Roberto on aloittanut pelinsä erittäin vakuuttavasti ja pitänyt joukkuetta peleissä mukana silloinkin kun joukkue on ollut vähän hukassa. Tätä samaa Canucks tietysti myös suorastaan vaatii maalivahdilta, jonka palkoilla oltaisiin saatu myös kaksi kahden ensimmäisen ketjun hyökkääjää. Luongo on joukkueen arvokkain pelaaja tänään ja kauden viimeisessä ottelussa.

Nonis on kuulemma kertonut erätaukohaastattelussa Bourdonin olevan flunssan takia sivussa.

Tämä selitti paljon. Toisaalta joukkueen kuudentena pakkina pelannut Fitzpatrick pelasi Detroitia vastaan hyvin ja jatkoi varmaa peliään myös Columbusta vastaan, joten olisin ymmärtänyt hyvin myös sen, jos Bourdon ei saisi peliaikaa ihan puhtaasti Fitzpatrickin pelin vuoksi.

 

[CorporalSyd]

Eihän tämä mitään ilotulitusta ole ollut mutta yleisilme on todellakin muuttunut. Canuckshan näyttää hitto vieköön ihan ammattimaiselta jääkiekkojoukkueelta, flegmaattisuus on poissa.

Laittoivat toisessa erässä 14 laukausta putkeen Jacketsin maalille ennenkuin kotijoukkue sitten ryhdistäytyi, sai ylivoimaa ja iski 2-0 osuman. Laukauksista huolimatta parissa ekassa erässä ei mitään huippuvaarallista nähty Canucksilta, vaikka toisaalta krediittiä pitää antaa Leclairelle joka nieli kaikki mahdolliset irtokiekot.

 

[nuck]

Laittoivat toisessa erässä 14 laukausta putkeen Jacketsin maalille ennenkuin kotijoukkue sitten ryhdistäytyi, sai ylivoimaa ja iski 2-0 osuman. Laukauksista huolimatta parissa ekassa erässä ei mitään huippuvaarallista nähty Canucksilta, vaikka toisaalta krediittiä pitää antaa Leclairelle joka nieli kaikki mahdolliset irtokiekot.

Leclaire pelasi tosiaan hyvän ottelun, eikä voinut Canucksin maaleille oikein mitään. Daniel Sedin teki molemmat maalinsa Blue Jackets -maalivahdin edestä ja Morrisonin kavennusmaali oli Salon laukauksesta maaliin mennyt ohjaus - käytännössä mahdoton otettava. Uskon, että Columbukselle on Leclairesta vielä kauden mittaan paljon iloa.

Noista Canucksin laukauksista muuten sen verran, että Canucks laukoi ottelun viimeisten 41 minuutin aikana 34 kertaa Columbuksen 10 vastaan. Sikäli ihan hyvää peliä, kun muistetaan joukkueen pelanneen juuri edellisenä iltana vieraspelin Detroitia vastaan ja Columbuksen olleen puolestaan liikkeellä tuoreilla jaloilla.

Iain MacIntyren artikkeli Canucksin kahdesta viimeisestä ottelusta:

http://www.canada.com/vancouversun/news/sports/story.html?id=e4795a80-9690-4490-b030-03eec690fc1b

Vigneault vaikuttaa olevan ainakin (syystäkin) tyytyväinen joukkueen tähän astisiin esityksiin;

"If you analyze both games, last night we worked on keeping the lead," Vigneault said, still unbeaten two games into his tenure, "and only gave one of the strongest offensive teams in the league two scoring chances in the third period."

"And tonight. . . I thought after the first 10 minutes of the first period, we played extremely well and generated a lot of shots and a lot of chances. Our guys deserved this win; they found a way to get it done."

 

[Mr. Smith]

Yksikin piste Coloradolta olisi tuntunut hyvältä, mutta nyt jäätiin sitten pisteittä. Kolmesta ottelusta 4 pistettä on toki hyvä saavutus. Vancouverin pelissä on tällä kaudella monia hyviä asioita, kuten blokkaamisia, kiekon riistoja ja taistelua. Paria asiaa itse olen silti jäänyt kaipaamaan. Ensimmäisenä tulee taklaukset. Ensimmäisissä kahdessa ottelussa vain 16 taklausta yhteensä, kolmanteen sentään samat 16 jo yhteen otteluun. Kyllä Cookelta, Pyattilta ja pakeilta on lupa odottaa enemmänkin niittejä. Ja nyt taklauksia johtaa vähäisellä peliajalla Tommi Santala (3 kpl).

Toinen on kakkos- ja kolmosketjujen tehot. Ainoastaan toisessa ottelussa kakkonen on tehnyt maalin (Morrison yv). Nelosketju on tehnyt myös yhden maalin (Linden). Muuten maalit ovat menneet ykkösen piikkiin (D.Sedin 3, Naslund 2, Salo 1). Kolmonen (Cooke-Kesler-Burrows) on vielä siis nollilla ja kakkonen (Pyatt-Morrison-Bulis) tehnyt yhden yv-maalin. Ilmeisesti tähän Vigneault puuttui jo Colorado-pelin aikana kokeilemassa Cookea Pyattin paikalla.

 

[Daespoo]

Santala johtaa joukkuetta kolmella niitillä kolmessa matsissa??

Kyllä näkyy Ruudun, Allenin ja Tuzzin poistuminen, ainakin tässä suhteessa.

 

[Mr. Smith]

Santala johtaa joukkuetta kolmella niitillä kolmessa matsissa??

Kyllä näkyy Ruudun, Allenin ja Tuzzin poistuminen, ainakin tässä suhteessa.

Tilanne olikin vanha (kahden ottelun jälkeinen) ja nyt meillä on parhaalla jo 4 taklausta (Ohlund, D.Sedin). Mutta eipä tuosta voi paljoa riemua repiä. Bourdon auttaisi ainakin tilastoissa, mutta toisaalta kokemattomana pelaa itseään sitä kautta myös ulos tilanteista. Kyllä nykyisestäkin rosterista pitäisi enemmän päteviä kavereita löytyä tuohon osa-alueeseen ja varsinkin Bieksaan ja Kesleriin kohdistuu omia odotuksia jatkossa.

Edit. Sen verran vielä tuosta Ruudusta, että on Jakke ainakin aloittanut kovaa Penguinsissa; kaks ottelua ja 8 taklausta. Lisäksi siis 1+1 tehot ja vielä 4 blokattua laukausta...

 

[nuck]

Vancouverin pelissä on tällä kaudella monia hyviä asioita, kuten blokkaamisia, kiekon riistoja ja taistelua. Paria asiaa itse olen silti jäänyt kaipaamaan. Ensimmäisenä tulee taklaukset. Ensimmäisissä kahdessa ottelussa vain 16 taklausta yhteensä, kolmanteen sentään samat 16 jo yhteen otteluun.

Uskon lukemani perusteella, että joukkueen taklausmäärien vähäisyys johtuu aika paljon uudesta pelityylistä, joka on aikaisempaa aktiivisempi keskialueella, mutta passiivisempi puolustuksessa ja kärkikarvauksessa.

Joukkue pelaa keskustan ja pelaajien välit tiiviisti ja tästä johtuu myös aika pitkälle kiekonmenetysten pienet määrät (toistaiseksi kolmessa ottelussa vain seitsemän kiekonmenetystä). Puolustuksessa pyritään pitämään puolestaan omat puolustajat pelin sisällä antamalla suhteellisen vähän painetta vastustajan hyökkääjille ja hyökkäyspäässä joukkueen hyökkääjiä ei olla puolestaan nähty ajavan kovin syvälle antamaan painetta kärkikarvaukseen.

Matt Cooke ja Ryan Kesler (myös Ruutu) saivat viime kaudella todella paljon taklauksia kovasta kärkikarvauksesta ja puolustuksessa esimerkiksi Bryan Allen keräsi paljon taklauksia haastamalla aktiivisesti vastaan tulemalla hyökkääjiä. Tämän kauden alussa esimerkiksi Cooke ja Kesler (puolustuksessa Bieksa, Mitchell ja Öhlund) ovat olleet suhteellisen rauhassa taklaustilastossa, vaikka kaikilta löytyisi tähän avuja.

Henkilökohtaisesti minä pidän aggressiivisesta kärkikarvauksesta ja aktiivisesta hyökkääjien haastamisesta enemmän kuin passiivisemmasta muodosta, mutta toisaalta aktiivisella tavalla viisikkoa revitään enemmän, kentällä otetaan riskejä ja tätä kautta kentälle tulee helpommin tilaa. Kukaan ei halua katsella kuitenkaan viime kauden kaltaisia esityksiä, jossa joukkueen viisikko seikkaili kuka missäkin ja vastustajilla oli kentällä useimmiten viisikkopeli paremmin hallussa.

Lisäksi nyt kun joukkueella on maalilla huippumaalivahti, Canucksin ei periaatteessa ole välttämätöntä pelata vastustajia suuremmalla riskillä. Joukkue voi hyvin luottaa siihen, että kun se pystyy pitämään vastustajan pelin ulkopuolella ja tekee pari ylivoimamaalia, tämä riittää maalivahtipelin ansiosta voittoon. Toistaiseksi tämä passiivisempi pelitapa onkin toiminut hienosti. Canucks on pelannut kolmessa pelissä 141 minuuttia viidellä ukolla ja päästänyt näiden minuuttien aikana vain yhden maalin.

Mutta tämän sanottuani, minä veikkaan, että jatkossa joukkueen taklausmäärät tulevat nousemaan nykyisestä - eivät uskoakseni kuitenkaan viime kauden tasolle, mutta lähelle "normaalia". Uutta pelitapaa on ajettu vasta sisään ja sitten kun tämä alkaa mennä perille vielä paremmin, viisikkoa on ehkä mahdollista hyödyntää aktiivisemmin.

Alussa Vigneault on lähtenyt kuitenkin puhtaasti puolustuksen kautta (vielä enemmän nyt, kun joukkue on käynyt pelkästään vieraissa) ja tämä on näkynyt paitsi taklaustilastossa, mutta myös blokki- ja kiekonmenetystilastoissa, joissa joukkue on menestynyt puolestaan hienosti.

Toinen on kakkos- ja kolmosketjujen tehot. Ainoastaan toisessa ottelussa kakkonen on tehnyt maalin (Morrison yv). Nelosketju on tehnyt myös yhden maalin (Linden). Muuten maalit ovat menneet ykkösen piikkiin (D.Sedin 3, Naslund 2, Salo 1). Kolmonen (Cooke-Kesler-Burrows) on vielä siis nollilla ja kakkonen (Pyatt-Morrison-Bulis) tehnyt yhden yv-maalin. Ilmeisesti tähän Vigneault puuttui jo Colorado-pelin aikana kokeilemassa Cookea Pyattin paikalla.

Tämä "kakkostehojen" puute on ollut kieltämättä huolestuttavaa, mutta tavallaan tässä on kyse myös paitsi pelitavasta ja ketjujen hakemisesta näin alkukaudella, mutta myös puhtaasti huonosta onnesta. Paikkoja on ollut riittävästi muillakin kuin ykkösellä, mutta pieni huolimattomuus on maksanut tehoja. Lisäksi esimerkiksi Kevin Bieksalla on kasassa alkukaudelta jo kaksi tolppaa, joten vähän paremmalla onnella hänkin olisi yksi joukkueen maalintekijöistä.

 

[CorporalSyd]

Uskon lukemani perusteella, että joukkueen taklausmäärien vähäisyys johtuu aika paljon uudesta pelityylistä, joka on aikaisempaa aktiivisempi keskialueella, mutta passiivisempi puolustuksessa ja kärkikarvauksessa.

Millä tyylillä harkkamatseissa pelattiin? Nythän Canucks on ollut kokoajan vieraissa ja aika moni joukkue pelaa varovaista vastahyökkäystaktiikkaa ja tiivistä puolustusta vieraskentällä ollessaan.

---

Yksi asia jäi muuten vaivaamaan aiemmin; jo pari eri selostajaa on jatkuvasti lausunut "Bieska". Ovatko nämä herrat luki/kielihäiriöisiä vai lausutaanko nimi oikeasti noin?

 

[nuck]

Millä tyylillä harkkamatseissa pelattiin? Nythän Canucks on ollut kokoajan vieraissa ja aika moni joukkue pelaa varovaista vastahyökkäystaktiikkaa ja tiivistä puolustusta vieraskentällä ollessaan.

Raporttien mukaan pitkälle samalla tavalla kuin nyt näissä vieraspeleissä. Harjoituspeleissä joukkueen otteista ei vaan oikein pystynyt vetämään minkäänlaisia kunnollisia johtopäätöksiä, kun pelitapa oli vielä uudempi ja ihmeellisempi ja lisäksi ketjut ja pelaajat vaihtelivat ottelusta toiseen niin paljon.

Moni joukkue puolustaa vieraissa enemmän kuin kotona, mutta Canucksin viime kauden joukkueen vieraspelissä ja tämän joukkueen vieraspelissä on kuitenkin selvä ero. Viime kauden otteluissa taklattiin vieraskentillä selvästi enemmän ja toisaalta kiekonmenetyksiä ja tasakenttämaaleja tuli huomattavasti enemmän kuin toistaiseksi lyhyellä tällä kaudella.

Colorado-otteluhan oli menossa olevan kiertueen heikoin ja tämä etenkin alivoimapelaamisen johdosta, mutta kun katsotaan kokonaisuutta, Canucks on onnistunut puolustuspelissään myös alivoimalla. No, kausi on vasta alussa ja kun yhtään kotipeliä ei olla pelattu, en ala tekemään nyt tässä vaiheessa sen suurempia analyysejä joukkueen pelitavasta.

Yhteenvetona tähän astisiin esityksiin voidaan kiteyttää vain se, että toistaiseksi 1.) taklaukset ovat puuttuneet ja 2.) typeriä jäähyjä on tullut aivan liikaa, mutta vastaavasti 3.) tasakentin ei ole mennyt kuin yksi maali ja 4.) kiekonmenetyksiä on ollut huomattavan vähän.

Yksi asia jäi muuten vaivaamaan aiemmin; jo pari eri selostajaa on jatkuvasti lausunut "Bieska". Ovatko nämä herrat luki/kielihäiriöisiä vai lausutaanko nimi oikeasti noin?

Muutama keskustelupalstoille kirjoittanut Canucks-fanikin kirjoitti nimen alkuun Bieska, mutta näistä tuli useimmiten palautetta muilta kirjoittajilta. Nimi kai sitten taipuu joidenkin suussa paremmin muotoon Bieska...?

Official Guide&Record Bookin mukaan Bieksa lausutaan "BEEKS-ah".

 

[nuck]

Vähän ohi aiheen, Mutta nyt olen palannut muutaman vuoden tauon jälkeen taas kirjoittamaan jatkoajan keskustelupalstalle.. Pari edellistä vuotta olen vain lukenut sivustoa..
Niin onko jollain tietoa mikä se Canucksin maalilaulu olikaan? Jossain on välähdellyt eräs U2 bändin laulu?
Erityismainintana täytyy antaa suuret kiitokset ilves.comissakin olevalle nuck käyttäjälle. Hän on pitänyt (minut) perillä Atlantin toisella puolella tapahtuvista tapahtumista täällä jatkoajan keskustelufoorumilla. :D

Kiitos Ville positiivisista sanoista ja hienoa, että olet palannut Jatkoajan keskustelupalstalle.

En itse asiassa ole ihan varma, mikä joukkueen maalilauluna tulee tällä kaudella olemaan. U2:n "Elevationia" peleissä on ainakin aikaisemmin soitettu ja saman yhtyeen kappale "Where The Streets Have No Name" on kuulunut ainakin aikaisemmin pelaajien tullessa kentälle.

EDIT: Lauantainahan selviää (toivottavasti...) sitten tämän kauden maalilaulu, kun Canucks pelaa kauden ensimmäisen kotipelinsä San Jose Sharksia vastaan. Otteluhan myös televisioidaan Suomeen Canalplussan kautta.

Joukkueellahan on ollut aikaisemmin myös legandaariseksi muodostunut "Oley" maalilauluna (toimiikohan linkki, en pääse kokeilemaan tätä juuri nyt):

http://www.2khockey.net/downloads/f...ry=Goal Horns/- NHL Arenas/Vancouver Canucks&

 

[Chip Whitley]

En itse asiassa ole ihan varma, mikä joukkueen maalilauluna tulee tällä kaudella olemaan. U2:n "Elevationia" peleissä on ainakin aikaisemmin soitettu ja saman yhtyeen kappale "Where The Streets Have No Name" on kuulunut ainakin aikaisemmin pelaajien tullessa kentälle.

En pistäisi yhtään pahakseni jos "Where The Streets Have No Name" vaihdettaisiin pois introsta, itse asiassa toivon vaihtoa. Vaihdetaan vaikka tuon ja Van Halenin "Right Now" - kappaleen paikkaa (soi pelikatkoilla, ainakin soi viime kaudella). Eli Right Now pamahtaa introssa ja irkkupaskat pelikatkoilla. Jos etsitään vielä jotain hienompaa (vanhempaa), ehdottaisin introon Guns N' Rosesin "Welcome To The Jungle" - kipaletta (soi myös pelikatkoilla viime kaudella). Maalilaulu on periaatteessa ainakin minulle aivan sama, mikä siellä sitten soikaan. Kunhan emme palaa takaisin tuohon jo kirosanaksi muodostuneeksi, Saatanan lähettämään "kappaleeseen" "Who Let The Dogs Out". Kerrassaan kauheaa kuraa, ja vielä lätkämatsissa?!

Aiheutti muuten suht laajamittaisen repeämisen kun olin katsomassa Bluesin harjoitusottelua Magnitogorskia vastaan tuossa ennen kauden alkua, ja juuri tuo kyseinen jääkiekko-kokemuksen pahin raiskaaja lävähti maalilauluksi. Ensiksi tuli mieleen millä vuosituhannella elän, ja missä olen. Sitten iskikin kaamea vitutus kun totesin vielä että Blues teki maalin. Noh, näin Espoossa, takaisin Kanadaan.

---

Juraj Simekin tehot 6+6 kuudessa ottelussa ja Avs-varaus Codey Burkin samat tehot kahdeksassa ottelussa jakavat tällä hetkellä Brandonin pistepörssin kärkipaikan. Simekistä vielä sen verran, että joku Canucksin organisaatiosta halusi varata hänet juuri tuolla 14. varauksella, millä Canucks sitten päättikin valita Grabnerin. Kertoo kuitenkin kuinka paljon luottoa Simekiin löytyy, ja itse uskon että saimme uuden "Svatosin". Muutaman vuoden kuluttua uskon hänen rikkovan 30 maalin rajan NHL'ssä.

---

Tänä yönä kauden neljäs ottelu, ja vastassa aina niin rakastettu Minnesota Wild. Kesällä kovia hankintoja tehnyt Wild haastaa Canucksin tosissaan, tai pitäisikö jopa sanoa että kesällä vahvistunut Canucks haastaa Minnesotan tosissaan. Tiedä sitä, mutta kova matsi varmasti tulee, ensimmäinen kahdeksasta kohtaamisesta tällä kaudella. Minnesotan tappava ylivoima varmasti rankaisee jos/kun Canucks jäähypenkkiä kuluttaa, toivotaan että El Vino olisi takonut vähän järkeä Canucks-miehistöön välipäivän aikana, ja turhat hyökkäys/keskialueen kahvaamisjäähyt jäisi pois. Taisi viime pelissä muuten 6/8 kakkosesta tulla keski- tai hyökkäysalueelta.

Kaksi muuta kysymysmerkkiä onkin sitten maalinsuulla ja pakistossa, ei sillä etteikö Luongo pelaisi hyvin, vaan pelaako hän ollenkaan? Sabourin saattaisi saada aloitusvuoron ensi yönä, sillä tulossa on kuitenkin 3 todella tiukkaa ottelua joista 2 ensimmäistä kotona. Ensin perjantaina 13. päivä (!) San Josea vastaan kotona, ja 16. ja 17. päivä Edmontonia vastaan, joista ensimmäinen ottelu kotona. Uskon Luongon pelaavan jokaisen noista kolmesta ottelusta, ja jos hän pelaisi nyt ensi yön ottelun Wildiakin vastaan, syntyisi 7 pelatun ottelun putki heti kauden alussa, enkä tiedä haluaako V tätä. Näin siis minä antaisin Sabourinille paikan ensi yönä aloittavana maalivahtina.

Pelaako Bourdon? Siinä pakiston polttava kysymys. Tietääkseni hän on flunssasta toipunut ja odottaa vain käskyä kokoonpanoon. Avs pelissä hieman eksyksissä olleen Fitzpatrickin pelipaikka olisi nyt otettavissa, mutta katsotaan nyt mitä käy. Henkilökohtaisesti toivon että Bourdonin 9 ottelun koeaika alkaa ensi yönä, toiveeni kuin olisi että saisi pelata mahdollisimman paljon, olkoon sitten Catseissa tai Canucksissa.

http://www.canada.com/topics/sports...=223a57f2-29a1-411c-9381-ab796b17e878&k=31330
http://www.canada.com/topics/sports...d=6a7540d3-7939-4fa6-a892-68df26669b2c&k=5785

 

[Chip Whitley]

Laitetaan tähän nyt kokoonpanot illan otteluun:

D. Sedin - H. Sedin - Naslund

Cooke - Morrison - Bulis

Pyatt - Kesler - Burrows

Green - Santala - Linden

Eli Pyatt on siirretty kolmosen laidalle ja Cooke nostettu kakkosen laidalle. Ihan järkevä muutos, Cooke saa paikan näyttää hieman offensiivisia taitojaan. Pyatt on mielestäni pelannut kaikissa kolmessa ottelussa hyvin, mutta kakkoskentän tehot ovat olleet heikossa, joten ihan hyvä että kenttäkoostumuksissa tapahtuu pientä muutosta.

"Swedish Touch" muodostaa ykkösylivoiman yhdessä Öhlundin ja Salon kanssa, kun taas kakkosylivoiman muodostaa kolmikko Cooke - Kesler - Bulis, pointeilla Morrison ja Krajicek.

 

[Mr. Smith]

Pelaako Bourdon? Siinä pakiston polttava kysymys. Tietääkseni hän on flunssasta toipunut ja odottaa vain käskyä kokoonpanoon.

Pelasihan Bourdon sitten, ei tosin ihan sillain kun olisi toivonut. Elikkäs peliaika tuli Salon loukkaantumisen myötä. Nyt pitäisi sitten peliaikaa varmaan tulla jatkossakin ja toivottavasti tuonne 17 - 20 minuutin hujakoille.

Hieman alkaa huolestuttamaan Vancouverin maalinteko, vaikkakin kaikki matsin ovat olleet tähän asti vieraissa. Ilman Luongoa ei montaa pistettä oltaisi saavutettu. Nyt sitten vielä pakiston ykköstykki sivuun... Kotipeleihin tarvitaan tehoja huomattavasti laajemmalta rintamalta kuin tähän asti. Hyvää tietysti oli nyt Pyattin onnistuminen, josko siitä alkaisi maaleja kertymään muillekin kentille.

 

[tiikeri]

Ilmeisesti Salo ja Kesler loukkaantuivat viime yön Minnesota-pelissä, onkohan yhtään tietoa minkälaisista vammoista on kyse? Harmittava takaisku joukkueen kannalta, toivottavasti selvitään säikähdyksellä molempien osalta.

 

[Mr. Smith]

Ilmeisesti Salo ja Kesler loukkaantuivat viime yön Minnesota-pelissä, onkohan yhtään tietoa minkälaisista vammoista on kyse?

Salolla ilmeisesti vanha nivusvaiva ja pitäisi olla viikonloppuna pelissä. Keslerin kohtaloa onkin sitten pahempi veikata. Ilmeisesti aivotärähdys, mistä tulee ainakin viikon pakollinen lepo. Arvelut levosta vaihtelevat parista viikosta pariin kuukauteen.

Edit. Myös tietoa siitä ettei olisikaan aivotärähdys on ilmassa. Toivotaan näin, jolloin myös Kesler voisi olla jo viikonloppuna pelaamassa.

 

[Henkka]

Hieman alkaa huolestuttamaan Vancouverin maalinteko, vaikkakin kaikki matsin ovat olleet tähän asti vieraissa. Ilman Luongoa ei montaa pistettä oltaisi saavutettu. Nyt sitten vielä pakiston ykköstykki sivuun... Kotipeleihin tarvitaan tehoja huomattavasti laajemmalta rintamalta kuin tähän asti. Hyvää tietysti oli nyt Pyattin onnistuminen, josko siitä alkaisi maaleja kertymään muillekin kentille.

Eikös sen näin pitänyt mennäkin? Minun mielestäni käsikirjoitus on juuri tämä, jos joukkueen hyökkäyksessä on käytännössä vain neljä kiekollista pelaajaa ja loput duunareita.

Tasokas puolustus, kova ykkösylivoima/ykköskenttä, tiukka joukkuepuolustus ja paras maalivahti saattaa silti olla kauden mittaan ja etenkin pudotuspeleissä erittäin tehokas yhdistelmä.

 

[CorporalSyd]

Pelasihan Bourdon sitten, ei tosin ihan sillain kun olisi toivonut. Elikkäs peliaika tuli Salon loukkaantumisen myötä. Nyt pitäisi sitten peliaikaa varmaan tulla jatkossakin ja toivottavasti tuonne 17 - 20 minuutin hujakoille.

Meni oikeastaan näin:

Salo pelasi -> Bourdonille irtovaihtoja
Salo loukkaantui -> Bourdonille hyvin vähän irtovaihtoja, mentiin 5 pakilla.

Tuo näkyy aika kivasti myös kun katsoo Shift chartit. Fitzpatrick, Mitchell ja Krajicek poimivat eniten lisäminuutteja.

Myös tietoa siitä ettei olisikaan aivotärähdys on ilmassa. Toivotaan näin, jolloin myös Kesler voisi olla jo viikonloppuna pelaamassa.

Pahalta se näytti. Liike oli taklauksen jälkeen juuri sellaista kuin aivotärähdyksen saaneella, eli "humalaisen hoipertelua".

 

[Hiisi_van_Holten]

Kylläpä oli tänään aikamoinen vitutus kun tulin kotiin kiitos MTV:men.

Aamulla hieman ennen seitsemää seurasin matsia teksti-tv:ltä ja huomasin, että peli oli mennyt rankkareihin. Selailin vuorotellen maikkarin ja YLE:n teksti-tv:tä, että kerkeisin näkemään vielä tuloksen kun piti lähteä bussille matkalle opinahjoon. Juuri ennen lähtöäni maikkarin teksti-tv:lle helähti Tulos 1-2 Vancouverille ja Näslund voittomaalin tekijänä. No lähdin kouluun erittäin hyvän tuulisena tuuletellen voittoa. Sitten 3 maissa kun tulin kotiin tarkistin pelaajien peliaikoja Canucksien kotisivuilta ja mitäs siellä on? Vancouver olikin hävinnyt, kyllä otti pannuun ja rankasti, Kiitos MTV3!

 

[nuck]

Vierasotteluiden ensimmäinen jakso pelattu

Nyt kun kauden ensimmäinen, neljä ottelua sisältänyt vieraspeliputki on takana, voidaan tehdä pientä yhteenvetoa joukkueen esityksistä:

Uskoin itse, että joukkueelle tulisi alussa ongelmia uuden pelitavan ja uusien pelaajien sisään ajamisesta johtuen. Koska joukkue oli muuttanut täysin pelitaktiikkaansa ja kokoonpanossa oli myös selviä kysymysmerkkejä (kuten puolustuksen 4-6 puolustajat), en ollut täysin varma edes siitä, onko tämä joukkue valmis taistelemaan pudotuspelipaikoista.

Onneksi nämä pelkoni eivät ole kuitenkaan toteutuneet. Canucksilla on nyt kasassa neljän vieraspelin jälkeen viisi pistettä, joten joukkue on aloittanut paremmin kuin osasin odottaa. Myös se on jo nyt selvinnyt (vaikka puhutaankin vasta kauden alusta), että tällä joukkueella on mahdollisuuksia alkukaudesta nähdyllä pelillä (siinä kuin kenellä tahansa toisella joukkueella) vaikka mihin - myös pudotuspeleihin. Joukkueella on hyvä kurssi ja mikä parasta, tämä näkyy etenkin tärkeillä paikoilla.

Alkukauden ehdoton Canucks-hahmo on ollut maalivahti Roberto Luongo, joka on pitänyt Canucksia kaikissa peleissä mukana ja tuonut joukkueelle henkilökohtaisilla otteillaan pisteitä. Kun Luongon tilastot neljän vieraspelin jälkeen ovat 94.1% ja 1.73 päästettyä maalia ottelua kohden, voidaan itse asiassa vähän ihmetellä, miksi joukkueella ei ole enempää pisteitä (ja vähän paremmalla tuurilla niitä voisi myös olla).

Kaikissa alkukauden peleissä otteluiden hahmoihin lukeutuneelle maalivahdille ei ole mennyt toistaiseksi tasakentin kuin yksi maali, ja niin ikään suorilla laukauksilla 243 minuuttia maalilla toistaiseksi pelannut Luongo on joutunut kaivamaan kiekon selkänsä takaa vain kerran; kaikki muut Luongolle menneet maalit ovat pomppineet sisään luistimista, jaloista tai ne on tehty irtokiekoista, joita puolustajat eivät ole saaneet siivottua.

Ei siis mikään ihme, että viime kaudella Luongon tavoin Floridassa pelannut ja Minnesota-ottelussa omaan päähän tasoituksen jalallaan iskenyt puolustaja Lukas Krajicek antoi palautetta maalivahdilleen varsin positiivisin sanoin;

"Everybody sees the saves he makes and some of them are unreal. He was our best guy every night. That's what he's here for, what he's paid for. It's what he does every game."

Myös joukkueen kapteeni Näslund on huomannut uuden maalivahdin hienot otteet joukkueen maalilla (vaikka Näslundin ei edes tarvinnut hyvitellä Luongolle omaan maaliin tehtyä maalia...);

"He makes all the saves he should, and then a few more. I think [the trip] was okay. A little more than okay. With a little luck, we could have snuck another point in Colorado [where the Canucks lost 3-2 Sunday on a late goal], and maybe one more here."

Niin, Luongolla on siitä syystä joukkueen kallein sopimus, että hänen avullaan Canucks olisi valmis ottamaan voittoja joka ilta ja hän itse myös kääntäisi silloin tällöin pelejä. Toistaiseksi Luongo on pystynyt myös vastaamaan tähän kovaan haasteeseen ja ollut näin joka dollarin arvoinen pelaaja.

Toinen positiivinen iso asia joukkueen menestymisen takana on ollut joukkueen työmoraali. Canucks on ollut uuden valmentajan näköinen joukkue ja tehnyt kiitettävästi töitä koko joukkueen voimin ottelusta toiseen - viime kaudella nähtyä surffailua ei ole peleissä näkynyt, vaan tilanteet on pelattu loppuun ja tehty kiitettävästi myös sitä raskasta takakarvausta.

Joukkueen valmentaja Alain Vigneault olikin tyytyväinen joukkueen työmoraaliin alkukauden peleissä;

"I really think two things stood out. Our work ethic. . . in all three zones was really strong. And if teams want to get points from us, they have to earn it. We're not beating ourselves."

Vigneultilla tuntuisi olevan muutenkin hyvä ote joukkueeseen. Hän on saanut pelaajat pelaamaan haluamallaan tavalla tasakentin - tästä kertoo se mainittu asia, että Canucks on päästänyt toistaiseksi vain yhden tasakenttämaalin. Toinen iso asia nähtiin Minnesota-ottelussa, jossa Canucks sortui jäähylle vasta ottelun kolmannessa erässä kahden kakkosen verran.

Aikaisemmissa peleissä joukkue toki otti turhia jäähyjä ja esimerkiksi Avalance-pelissä nämä maksoivat maaleja, mutta selvästi joukkue alkoi pelaamaan varovaisemmin ja mikä tärkeintä, joukkue myös onnistui hienosti poistamaan pelistään ehkä alkukauden suurimman kirouksen, turhat jäähyt. Ilman näitä Canucksia vastaan on ollut erittäin vaikea tehdä maaleja, joten nämä pitää pystyä minimoimaan myös jatkossa.

Kolmas iso positiivinen asia on ollut uusien- ja nuorten pelaajien onnistuminen (lukuun ottamatta edelleen loukkaantuneena olevaa Marc Chouinardia ja ehkä Jan Bulista, joka on taistellut hyvin, mutta ei ole saanut tehoja):

- Willie Mitchell on ollut joukkueen puolustukselle niin tärkeä pelaaja kuin olisi voinut odottaa. Ilta illan jälkeen hienoa puolustuspeliä ja joukkueen ylivoimainen ykkönen alivoima-jääajassa (4:50 ottelua kohden), ykkönen tasakenttä-jääajassa (17:41) ja kakkonen kokonais-jääajassa (23:00 ottelua kohden). Lisäksi jaettu kakkonen tehopörssissä (+3) ja Canucksin selvä ykkönen- sekä koko NHL:n jaetulla kakkossijalla blokeissa (9).

- Lukas Krajicek ja Kevin Bieksa ovat pelanneet niin hyvin, kuin positiivisimmin ajattelevat Canucks-fanit toivoivat ennen kautta: Molemmat ovat pelanneet lähelle 20 minuuttia ottelussa ilman takaiskuja. Lisäksi luistelullaan erottuva Krajicek on Canucksin blokkitilastoissa kolmas ja fyysinen Bieksa on puolestaan paitsi pelannut kuin kokenut veteraani, mutta myös osunut tolppaan kahdesti (saanut hyökkäyspään peliään paremmaksi).

- Taylor Pyatt on pelannut myös hyvin ja mikä parasta, Pyatt on parantanut koko ajan. Pyatt aloitti kauden kakkosessa ja sai kehuja kokonaisvaltaisesta pelistään (vaikka ei saanutkaan tehoja). Tehottomuuden jälkeen Pyatt siirrettiin joukkueen kolmoseen, jossa myös onnistui ja kauden neljäs ottelu oli Pyattilta kauden toistaiseksi parasta peliä: joukkueen ainoa maali Minnesotan verkkoon, neljä laukausta (Canucksin eniten) ja kaksi blokkia.

Negatiiivisiakin asioita toki löytyy ja ehkä pahimpana kakkostehojen puute joukkueen ykkösen takana. Kakkosen sentteri Morrison on yhdestä maalistaan huolimatta hyökkäyspäässä lamassa ja laituri Bulis ei ole pistänyt yhtään paremmaksi. Kaksikko on laukonut neljässä pelissä yhteensä 11 kertaa ja tehnyt toistaiseksi vain yhden maalin.

Lisäksi he pelasivat Colorado-ottelun toisen erän lopussa velton vaihdon (Avalanche teki vaihdossa maalin, joka kuitenkin hylättiin) ja joutuivat istumaan tämän vuoksi lähes koko kolmannen erän penkin päässä. Kakkosen pelaajilta pitää saada parempia tehoja, jotta joukkue ottaa pisteitä myös pitkässä juoksussa. Kykyjä heillä siihen kyllä on.

Tämä on siis huolestuttavaa, mutta ikuisena optimistina kaivan tässäkin asiassa esiin pienen toivon kipinän toista kautta: Morrison ja Bulis ovat pelanneet joukkueelle hyvin omaa päätä ja toisaalta tehojen puolesta yhtään paremmin ei mene tällä hetkellä esimerkiksi Luoteisen divisioonan voittajasuosikilla Calgarylla, joka on tehnyt kolmessa pelissä neljä maalia. Ei taida sielläkään suunnalla Playfair juuri kakkosketjuaan ja joukkueen "kakkostehoja" hehkuttaa.

Toinen negatiivinen asia koskee joukkueen turhia jäähyjä ja näistä tulleita alivoimia. Canucks käytti mailojaan koukkimiseen ja estämiseen ensimmäisissä peleissä ja otti hyökkäys- ja keskialueella täysin idioottimaisia jäähyjä. Kun nämä jäähyt vielä maksoivat takaiskuja omaan päähän luistimista ja jaloista tulleiden pomppujen kautta, joukkueen alivoimaprosentille (75%) ei juuri taputella. Minnesota-ottelu oli tosin käänne parempaan päin vain kahden jäähyn johdosta. Toivottavasti tämä käänne on enemmän pysyvämpää laatua.

 

[nuck]

Jatkoa ylläolevaan...

Jatkuu yllä olevasta viestistä...

Ja sitten lainataan:

Edit. Myös tietoa siitä ettei olisikaan aivotärähdys on ilmassa. Toivotaan näin, jolloin myös Kesler voisi olla jo viikonloppuna pelaamassa.

Team 1040:lla sanottiin juuri hetki sitten, että Kesler ja alkukauden loukkaantuneena ollut Marc Chouinard ovat luultavasti mukana joukkueen seuraavassa ottelussa (San Jose). Sen sijaan Saloa ei välttämättä pelissä nähdä, mutta loukkaantumisen ei pitäisi olla paha.

Team 1040:n haastattelussa aiemmin tänään Brook Ward oli haastatellut joukkueen kakkosvalmentajaa Rick Bownessia, joka kertoi, että Salolla oli ollut joitakin ongelmia nivusensa kanssa jo ennen Wild-peliä. Koska jää oli ollut kuuleman mukaan huono, joukkue ei halunnut ottaa Salon kanssa riskiä ja päätti istuttaa lievistä nivuskivuista kärsivää puolustajaa.

Se Salon loukkaantumisessa / sivuun jäämisessä oli ainakin positiivista, että hänen leikattu olkapäänsä ei alkanut oireilla uudelleen. Mikäli näin olisi ollut, mies olisi saattanut olla sivussa melko pitkään. Nyt kun kyseessä on vain lievät nivuskivut, hän saattaa hyvinkin selvitä yhden tai kahden ottelun huililla ja parhaassa tapauksessa pelata jopa seuraavassa ottelussa.

Millaisia lupauksia Canucksilta muuten löytyy farmista.. Onko jollain jo potentiaalia nousta tällä kaudella ylös pelaavaan kokoonpanoon. Kuten viime kaudella "vuorossa" oli Burrows.

Moosen lahjakkain hyökkääjä on tällä hetkellä tanskalaislupaus Jannik Hansen, joka pelasi hyvät harjoituspelit Canucksin mukana ja putosi aivan viimeisten joukossa farmiin. Menneellä kaudella Hansen pelasi WHL:ssä Portlandin joukkueessa tulokaskautensa ja teki 64 ottelussa 64 pistettä. Tällä hetkellä hän on tehnyt Moosessa neljässä ottelussa neljä pistettä. Hansen on hyvä kahden suunnan hyökkääjä, joka ei pelkää ahtaitakaan paikkoja ja osaa tehdä myös maaleja. Mahdollinen tulevaisuuden kakkosketju-tason hyökkääjä NHL:ssä.

http://www.moosehockey.com/roster/hansen_jannik/
http://hockeysfuture.com/prospect/jannik_hansen

Todennäköisesti alkukaudesta ylös nostettava pelaaja on kuitenkin Moosen energiapatukka Rick Rypien, joka kärsi harjoitusleirillä sormivammasta ja lähetettiin tämän vuoksi Manitobaan. Alkukaudella aina kaikkensa peliin laittava Rypien on pelannut kolme peliä ja tehnyt näissä yhden maalin. Canucksin valmentaja Vigneault kertoi harjoitusleirin lopussa, että Rypien ansaitsisi paikan NHL:stä, mutta passitti hänet loukkaantumisen vuoksi farmiin hakemaan pelituntumaa.

Viime kaudella Rypien nousi NHL-kuvioihin ennen Burrowsia ja teki uransa avauspelissä avausmaalin. Pelityyliltään Rypien muistuttaa joiltakin osin Burrowsia, mutta hän pelaa vielä astetta energisemmin. Toisaalta tehoja Rypienilta ei kannata odottaa senkään vertaa, mihin Burrows kykenee. Viime kaudella tämä entinen Regina Patsin kapteeni pelasi Moosessa 49 ottelua tehoin 9+6=15. Jäähyjä pienikokoiselle taistelijalle kertyi 122 minuuttia. Rypien on tulevaisuuden nelosketjun hyökkääjiä NHL-tasolla.

http://www.moosehockey.com/roster/rypien_rick/
http://www.moosehockey.com/news/05-06/20060115a.php

Muita mahdollisia lähitulevaisuudessa NHL:ssä kokeiltavia nuorempia Moose-pelaajia voisivat olla "köyhän miehen Matt Cooke" Mike Brown ja viime kauden Moosen maalipörssin voittanut Jesse Schultz, joka tosin floppasi pahasti Canucksin harjoitusleirillä, eikä vaikuta olevan tämän taustan vuoksi enää tällä hetkellä mahdollinen ylös nostettava Moose-peluri.

Puolustuksesta voisin nostaa esiin useammankin nimen, mutta mainitaan nyt Alexander Edler, Patrick Coulombe ja Nathan McIver. Näistä puolustajista taitavalla ja hyväraamisella ruotsalaispuolustaja Edlerilla olisi ehkä saumoja tulevaisuudessa NHL-tasolla 3-4 puolustajaksi saakka, mutta tämä kausi tulee Edlerille vielä liian aikaisin (nuorukaisen pitää hankkia lisää voimaa). Isokokoisempi ja fyysisempi, entinen OHL-joukkue Toronto St.Micheal’s Majorsin kapteeni, McIver on puolestaan enemmän tulevaisuuden NHL-tason syvyyspuolustajia, eikä hänenkään aikansa tule varmaan vielä tällä kaudella.

Patrick Coulombe on sen sijaan mielenkiintoinen tapaus, sillä hän pelasi erittäin hyvän harjoitusleirin Canucksin mukana ja roikkui NHL-paikassa kiinni aina loppuun saakka. Coulombe on pirun pienikokoinen puolustaja (5-9, 163), mutta kiekollisessa pelissä erittäin hyvä ja pärjäsi ainakin harjoituspeleissä isompia vastaan hienosti vahvan liikkeen ja hyvien kiekollisten taitojen ansiosta. Viime kaudella Coulombe takoi Quebecin junioriliigassa 62 ottelussa 77 pistettä. Hän saattaa saada mahdollisuuden kokeilla NHL:ssä tällä kaudella.

Edler:

- http://www.moosehockey.com/roster/edler_alex/
- http://hockeysfuture.com/prospect/alexander_edler

McIver:

- http://hockeysfuture.com/prospect/nathan_mciver
- http://www.moosehockey.com/roster/mciver_nathan/

Coulombe:

- http://www.moosehockey.com/roster/coulombe_patrick/

 

[nuck]

Canucksin loukkaantumis-tilanteesta sen verran päivitettyä tietoa, että Vigneaultin mukaan Keslerin ja Chouinardin pitäisi olla mukana joukkueen kauden ensimmäisessä kotipelissä San Josea vastaan, mutta Saloa -jolle Vigneault haluaa antaa niin paljon toipumisaikaa, kunnes nivunen ei enää vaivaa ollenkaan- ei kentällä todennäköisesti nähdä;

"It was bothering him (Salo) for four or five days prior to that and he just pushed off in an awkward fashion yesterday. Instead of having to deal with this for a month, we are going to take care of it. If it takes four, five, seven days, whatever it is, we are going to take care of it and get it out of the way."

"Kesler is fine, we just gave him an extra day off. He worked out of the ice and will practise tomorrow. They just told me he had his bell rung. I was told he's going to play."

Myös hyvin kauden aloittanut puolustaja Krajicek joutui ottamaan yhden huilipäivän saatuaan kiekon jalkaansa Minnesota-pelissä, mutta Krajicek on niin ikään pelikunnossa San Jose -ottelussa;

"He just took a shot off the foot and we just gave him an extra day. He will be practising tomorrow."

Salon loukkaantuminen on joukkueelle tietysti paha takaisku, mutta onneksi kyse lienee lievästä vammasta, jonka parantuminen ottanee maksimissaan viikon verran. Salon loukkaantuminen tarkoittanee lisäminuutteja Luc Bourdonille, joten onkin mielenkiintoista seurata lauantai-aamuna Bourdonin peliä vähän suuremmassa roolissa.

--

Canucksin kakkosketjun kaksikko Morrison-Bulis on ollut alkukaudella hyökkäystehojen suhteen vaisu. Morrisonilla on neljän pelin jälkeen kasassa yksi maali ja kuusi laukausta, Bulisilla samojen pelien jälkeen yksi ylärima, nolla pistettä ja viisi laukausta. Kaksikon peli ei siis hyökkäyspäässä suuria hurraa-huutoja ole aiheuttanut. Kun kaksikko on kuitenkin saanut ylivoima-aikaa keskimäärin 2:30 ottelua kohden, lisätehoja olisi odottanut.

Kaksikko hyllytettiin Colorado-ottelussa lähes koko kolmanneksi eräksi toisen erän lopun velttoilun jälkeen. Minnesota-ottelu oli heiltä jo parempaa peliä, mutta tässäkin pelissä Morrison meni ottamaan hyökkäyspäässä hölmön jäähyn koukkaamalla Kim Johnsonia. Jäähy kostautui myöhemmin Lukas Krajicekin jalasta omaan päähän. Rolstonin keskelle tarkoitettu syöttö vei ottelun lopulta jatkoajalle, joten tällä Morrisonin turhalla jäähyllä oli lopulta kohtalokas merkitys.

Vigneault ei kuitenkaan hyllyttänyt Morrisonia tässä pelissä ja syy oli se, että V:n mielestä Morrison teki kuitenkin hyvin töitä; "I thought Mo and Bulis, in that (Minnesota) game, worked extremely hard at both ends of the rink. When they do that, I'm going to be in their corner. Mo had played really hard to that point and, for me, if the guys are working hard and making mistakes, I'll live with it and I'll back them up."

Bulisin ja hänen viime kauden valmentajan, Montreal-luotsi Bob Gaineyn välillä ei ollut kauden lopussa hyviä välejä, sillä Gaineyn mukaan Bulis ei pelannut tuolloin joukkueelle. Jotkut Canucks-fanit vähän pelkäsivätkin tätä taustaa vasten Bulisin reaktioita, kun Vigneult esitti asiansa selvästi peliajalla Coloradoa vastaan. Bulisin esitykset Wild-pelissä kertoivat kuitenkin, että tämä huoli oli turha - Bulis pelasi ehkä parhaan Canucks-pelinsä tässä ottelussa.

Bulis olikin itse asiassa vain positiivisin mielin tästä penkityksestään; "I think it was great how Vigneault dealt with us. Right the next day, he took us into a meeting and showed us some video. He pointed out exactly what we did wrong. That's the way it should be and that's exactly what we needed. And you know what? It worked."

--

Canucks tulee muuten pelaamaan kauden avauspelinsä vanhoissa paidoissaan, jossa logona on yksinkertaisesti maila tyhjän kaukalon keskellä. Yhteensä joukkue tulee käyttämään näitä "vintage paitoja" 15 pelissä kauden mittaan. Vigneaultin mukaan joukkue saisi pelata näillä paidoilla tosin vaikka useammin:

"It's a beautiful colour and a beautiful sweater and I prefer this one. I gave my opinion to Dave Nonis and I'm sharing it with you. I don't know if I should, but I am anyway. For me, the Canucks' old sweater is what it's all about."

Myös maalivahti Luongo kehui joukkueen vanhoja paitoja;

"I love them, I think they're great. I like vintage jerseys in any sport so it's fun to wear them. The old logo is simple, but at the same time, it's got a lot of history behind it."

 

[nuck]

Canucks by committee

Vancouver Sunin Cam Colen erinomainen artikkeli Canucksin uudesta pelitavasta:

http://www.canada.com/vancouversun/...68613-4bcc-411d-8f23-9994eb95cd19&k=31712&p=1


"Anybody who's been at any of our games and watched them: we're not trapping, first of all," Vigneault said Thursday. "I mean, in some instances we're forechecking with one player, but in other situations we have our [defencemen] pinching on everything."

"The identity I think we're creating, regardless of how people perceive it, is we're a hard-working team. We work hard in all three zones. So far it's given us low-scoring games on both sides, but the scoring is going to come, our power play is going to get better. It's a process."

"So if you're asking me if I'm getting edgy about what people are saying about our team, my answer is I don't really care. Because I want our guys to work hard and compete."

--

"I think it's going to be different, no doubt about it," said captain Markus Naslund. "When you look at the guys we've lost, they've been replaced, but it's a different type of group. On the other hand, though, the fans here have always loved their hard-working guys, and if the team is giving it a great effort, they're happy. That's not us saying we're happy not winning. We're here to win, and I think the expectations within the room are going to be the same."

"But it takes a lot of work, too. He [Vigneault] wants us to be the hardest backchecking team in the league, and for us to be that, it's a big commitment. And we have to work hard as a team to be successful. We can't rely on individual guys to step up and score the big goal all the time, we've got to do it by committee."

--

"I don't think I'm playing better now than I was in Florida, but I think we have a better team, and we're giving up fewer scoring chances, so that's why my stats might look a little bit better," Luongo said Thursday. He admitted, though, that the change of venue was a new lease on life for a guy who was getting discouraged at being on the sidelines every spring, watching other teams chase the Cup."

"I tried to stay as positive as possible, and I did that most of the time, but ... I got as frustrated down there as everybody else watching the standings and watching the playoffs slip away every year," Luongo said. "Especially when that's the reason you play hockey -- it's tough to swallow."

"It's a huge difference [here]. Right now, I think things are looking very positive, and I haven't had this feeling in a long time."

--

Ja vielä linkki Kevin Bieksasta kertovaan juttuun:

http://www.canada.com/vancouversun/...l?id=9505dfea-83e3-475e-8c63-a884f9ffb631&p=1

--

Edit: Chris Zimmermanista Orcabayn presidentti:

http://www.canucks.com/news/pressreleases.asp?sectionID=31&id=639

 

[nuck]

Vancouver - San Jose

Heikko esitys Vancouverilta kauden ensimmäisessä kotipelissä San Josea vastaan. Canucks pelasi etenkin puolustussuuntaan ylivoimaisesti kauden heikoimman pelinsä ja teki omassa päässä isoja virheitä. Näistä kaksi osuivat nuorelle puolustajalle Luc Bourdonille;

San Josen ensimmäisessä maalissa Bourdon pelasi kiitettävästi aluettaan, mutta ikävä kyllä hän unohti pelata miestä ja kiekkoa - Bourdon oli periaatteessa kiekon ja Marleun välissä, mutta kun hän ei katkaissut syöttöä, eikä pelannut myöskään Marleauta pois, tämä pääsi iskemään maalin tyhjältä kulmalta sisään.

Toinen Bourdonin virhe maksoi joukkueelle puolestaan San Josen 2-3 maalin. Bourdon lähti ryntäämään hyökkäykseen mukaan huonossa välissä ja hait pääsivät keskialueen kiekonmenetyksen jälkeen ylivoimahyökkäykseen, jonka jälkiseurauksena kiekko löytyi jälleen Canucksin maalista. Kauden ensimmäisen maalinsa tehneellä Patrick Rissmillerilla olisikin nyt paikka tarjota Bourdonille kiitoskortti.

Kolmessa ensimmäisessä San Josen maalissa yhtenä merkittävänä käsikirjoittajana ollut Bourdon esitti näiden maalien aikana otteita, joiden perusteella en voi tulla kuin yhteen lopputulokseen: Bourdonin paikka ei ole vielä NHL:ssä. Nuori puolustaja tekee kokemattomuuttaan ihan liikaa henkilökohtaisia pelinlukuvirheitä omassa päässä ja siksi hän ei pelannut ottelun jälkimmäisten 30 minuutin sisään oikeastaan yhtään.

Canucksin positiivisiin pelaajiin ottelussa lukeutui puolestaan toinen vähän kokemusta omaava puolustaja Kevin Bieksa: pääosin varmaa peliä omassa päässä, uran ensimmäinen NHL-maali ja tehot 1+2 ovat hieno näyttö Bieksan parantuneesta pelistä. Ei mikään ihme, että Bieksa pelasi Mattias Öhlundin jälkeen joukkueen toiseksi eniten (24:44).

Bieksan ohella ykkönen pelasi jälleen hyvää peliä ja teki kaksi osumaa. Kolmannen erän alkuun Canucksin pelatessa 5-3 ylivoimaa, ykkösketjun olisi tosin pitänyt laittaa peli tasoihin, mutta sen sijaan Daniel Sedinin maaliviivan takaa maalille annettu syöttö kimposi Toskalan mailasta Canucks-pakkien väliin ja juuri sopivasti jäähyltä palanneelle Curtis Brownille, joka kiitti tästä ja vei vieraat kahden maalin karkumatkalle.

Kakkosketju oli tässä pelissä vähän paremmin esillä hyökkäyspäässä, mutta kiekkoa tuntui olevan jostain syystä vaikea käsitellä (jää taisi olla huono?). Kakkosen laituri Jan Bulis otti hyökkäyspäässä toisen erän alussa laiskan miehen jäähyn, mutta järjesti toisaalta Bieksalle maalin takaa annetulla syötöllä vähän tämän jälkeen uran ensimmäisen maalin.

Roberto Luongo ei ollut tässä pelissä alkupeliensä iskussa, mutta toisaalta hänen pelihuumoriaan koeteltiin kyllä liiaksi joukkueen virheillä; kaksi Bourdonin isoa virhettä, yksi Daniel Sedinin epäonninen syöttö ylivoiman päätteeksi Brownille läpiajoon ja Ville Niemisen maali, jossa kiekko ajautui parin pompun kautta Niemiselle tyhjälle kulmalle.

Kokonaisuutena Canucks pelasi heikon pelin ja San Jose ansaitsi voittonsa tekemällä maalinsa paremmalla tarkkuudella sekä tekemällä vähemmän isoja virheitä. Ikävä vain näin Canucks-fanina, että joukkueen televisioitu ottelu oli samalla myös joukkueen kauden toistaiseksi heikoin esitys.

--

Edit: Jotain hyvääkin yön kierroksilta: Spokanen Michael Grabner (Canucksin ensimmäisen kierroksen varaus tämän vuoden draftista) teki kolme maalia, kun Spokane kukisti kotonaan Everettin maalein 5-2. Grabnerilla on nyt alkukauden viidestä pelistä kasassa kuusi maalia ja seitsemän pistettä:

http://whl.ca/stats/player.php?id=24124
http://www.spokanechiefs.com/news/?ID=1557
http://whl.ca/stats/player.php?id=24124

Brandonin Juraj Simek teki puolestaan yhden maalin, kun Brandon hävisi kotonaan Reginalle maalein 4-5. Grabnerin tavoin tämän kesän draftissa varatun Simekin tulokaskausi WHL:ssä on mennyt hienosti, sillä kasassa on seitsemästä pelistä seitsemän maalia ja 13 pistettä.